Gustafssonin vammat

[Sariola]

Kallonpohjan murtuma on todettu hammas/leukaluu operaatioiden aikana hammasklinikalla lääkärin toimesta. Sen näyttävät hyväksyneen ja näin vahvistaneen mm. lääkärit Hirvensalo ja Öhman. Tuo ei ole minun keksimäni. Hammasklinikalla on otettu röntgenkuvat ja lääkäri on tehnyt diagnoosinsa niiden perusteella. Nuo röntgenkuvat on jo hävitetty, joten niitä ei enää voida tarkastella. Nyt on tietysti hyvä väittää, että mitään Brillen hematoomaa ja kallonpohjan murtumaa ei ole ollut olemassakaan kun röntgenkuvia ei voi enää tarkastella. Mutta totuus on, että v.1960 Brillen hematooma ja kallonpohjan murtuma on todettu sen ajan hoitavan lääkärin toimesta. 2000-luvun lääkärit eivät sitä voi kumota, vaikka kuinka haluaisivat. Sekin diagnoosi on edelleen voimassa, samoinkuin se päädiagnoosi "aivoruhje". Kannattaa lukea Hirvensalon lausuntoa tältä osalta. Hän sanoo: "Potilaan merkittävimmät vammat ovat sairauskertomusmerkintöjen perusteella aivotärähdys tai lievä aivoruhje ..."

Vaikka Hirvensalo tunnetaan syyttäjän todistajana, niin hänenkin mukaansa lievä aivoruhje on mahdollinen. Tunnettu tosiasia on, että myös lääkäritodistajat pyrkivät vetämään sinne suuntaan, missä heidän toimensiantajansa on. Aivoruhje on siis myös Hirvensalon mukaan mahdollinen.

Kuten huomataan, nämä 2000-luvun syyttäjän puolella olevat lääkärit ovat pyrkineet kumoamaan 1960-luvulla diagnoosisnsa antaneiden hoitavien lääkärien arviot. Se ei tietysti enää onnistu. Ne alkuperäiset diagnoosit ovat yhä voimassa, vaikka mm. niitä röntgenkuvia ei enää ole käytettävissä, mutta alkuperäiset lääkärien diagnoosit ovat tallessa - ja ne ovat voimassa edelleen.

[awa]

9.4 VAMMAT NILS GUSTAFSSONIN KERTOMINA

Rikoksista epäilty Nils Gustafsson kuvaa vuoden 2004 kuulusteluissa vammojaan seuraavasti:

Puukoniskujen aiheuttamat vammat

Gustafsson kuvaa poskeensa kohdistuneesta puukoniskusta aiheutuneen vamman ja ”Sitt oli tässä silmäkulmassa ja sitt on tässä, ja sitt oli päässä ja niskassa oli näitä puukon pistoja..oliks se 10 reikää, puukoniskua päässä plus se yhdestoista, se iso ventti, mikä oli 5 senttiä näin ja 5 senttiä näin”. Kysyttäessä puukoniskuista aiheutuneisiin vammoihin kohdistuneista hoitotoimista Gustafsson kertoo, että ne ommeltiin kiinni. Edelleen Gustafsson kertoo käsivarsissaan olleen puukoniskun jälkiä ja rystysistä nahan olleen pois.

Gustafsson kertoo hänen vanhempiensa kertoneen hänelle pään pistovammoista hänen kotiuduttuaan sairaalasta (14.4.2004, s..3 & 7.5.2004, s. 2). Kysyttäessä hänen omista tuntemuksistaan koskien pistovammoja Gustafsson kertoo hänellä olleen kauheat päänsäryt, mutta ettei hän kykene päähänsä kohdistuneita vammoja itse peilistä näkemään, tai ainakin tällöin hänen olisi pitänyt ajaa hiukset pois. Hän sanoo päänsä olevan arpia täynnä. Kysyttäessä miksi hän on pitänyt yllä liioiteltua kuvaa vammoistaan hän vastaa, että hänelle kerrottiin vammoista ja tottakai hän uskoo kertojiin. Kysyttäessä hän ei osaa sanoa miksi hänen vanhempansa ovat kertoneet hänellä olleen edellä mainitut vammat.

Leukaluun ja rystysten vammat

29.3.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafsson kertoo pistovammojen lisäksi ala- ja yläleukaluun menneen poikki kahdesta kohtaa, mikä korjattiin ikenen läpi vedetyllä raudalla. Kysyttäessä leukaluun vammojen syntymistä mahdollisen tappelun seurauksena Gustafsson vastaa, ettei hän muista, että olisi retkellä tapellut kenenkään kanssa. Kysyttäessä hammasklinikalla vuonna 1960 tehdyistä tutkimuksista ja niihin liittyvien asiakirjojen merkinnästä, jonka mukaan leukaluuvammat olisivat Gustafssonin itsensä kertoman mukaan tulleet aamulla hänen herättyään, hän sanoo, ettei muista sellaista. Rystysvammojen osalta Gustafsson arvelee niiden aiheutuneen hänen suojatessaan itseään hyökkäykseltä.

Muut vammat ja toipuminen

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa koko kasvojen vasemman puolen luuston olleen rikki ja korvassa olleen luunpalanen joka pisti, ja tämän takia korva vuosi jatkuvasti verta (29.3.2004, s. 5). Korvavamman johdosta Gustafsson kertoo saaneensa lähetteen korvaklinikalle (s.?) ja olleensa heinäkuussa 1960 kolme viikkoa korvaklinikalla osastohoidossa, jona aikana korva leikattiin. 7.5.2004 suoritetussa kuulustelussa Gustafssonin kertoessa vanhempiensa kertoneen hänelle vammoistaan hän kertoo myös hänen äitinsä pistäneen sellaisen huhun liikkeelle, että kun korva leikattiin, sieltä otettiin jotain luupaloja pois. Kysyttäessä miksi näin oli tapahtunut Gustafsson vastaa, ettei hän tiedä mutta sanoo, että koska korva vuoti verta eikä se ollut vuotanut verta sitä ennen yhtään.

Gustafsson kertoo, ettei hän kyennyt kävelemään ennen kuin puolitoista viikkoa tapahtuman jälkeen. Viitattaessa sairaalan asiakirjojen merkintöihin joiden mukaan potilas kävelee muutaman päivän kuluttua, Gustafsson sanoo, ettei kävellyt yksin vaan tuettuna. Kysyttäessä mitkä vammat estivät häntä liikkumasta tapahtumapaikalla hän vastaa, että olihan hänellä toinen puoli päätä tohjona. Edelleen hän kertoo tasapainoaistinsa vaurioituneen tapahtuman seurauksena siten, että hän joutui kävelemään kyyryssä eteenpäin katsoen, koska jos hän katsoi sivulle niin ”silloin mentiin”. 26.4.2004 suoritetussa kuulustelussa on viitattu ylilääkäri Eero Hirvensalon asiantuntijalausuntoon ja kysytty miksi Gustafsson ei ole hakenut apua vaikka on kyennyt tapahtumapaikalla ollessaan liikkumaan. Hän vastaa, ettei hän ole päässyt mihinkään ja sanoo, ettei hän muista mitään ja toteaa, että hänen on varmaan täytynyt unissaan kävellä siellä. Kysyttäessä toistuvasti liikuntakyvystä Gustafsson vastaa kysymällä, että miksi hän ei ole sitten sairaalassa kyennyt liikkumaan.

Gustafsson kertoo vuoden 2004 kuulusteluissa heränneensä tapahtuman jälkeen Töölön sairaalasta torstaina 9.6.1960. Hän sanoo, ettei muista mitään 4.6.1960 lauantaina tapahtuneen nukkumaan menon ja 9.6.1960 torstain välisistä tapahtumista. Kysyttäessä mahdollista syytä muistikatkokseen Gustafsson arvelee sen johtuvan häneen kohdistuneesta kovasta iskusta. Alkoholilla Gustafsson ei usko olevan osuutta asiaan. Viitattaessa Hirvensalon todistukseen ja siihen ettei Gustafssonin mahdolliselle tajuttomuudelle löydy tukea hän sanoo ”No miten mä olen voinut olla sitten, sitä mä ihmettelen”ja sanoo, että Töölön sairaalassa hänelle oli kerrottu hänen olleen tajuton. Todettaessa ettei muistamattomuudelle näytä löytyvän selitystä Gustafsson vastaa, ettei hän voi sille mitään, mutta hän ei kumminkaan valehtele.

[awa]

Hammasklinikalla on otettu röntgenkuvat ja lääkäri on tehnyt diagnoosinsa niiden perusteella. Nuo röntgenkuvat on jo hävitetty, joten niitä ei enää voida tarkastella. Nyt on tietysti hyvä väittää, että mitään Brillen hematoomaa ja kallonpohjan murtumaa ei ole ollut olemassakaan kun röntgenkuvia ei voi enää tarkastella. Mutta totuus on, että v.1960 Brillen hematooma ja kallonpohjan murtuma on todettu sen ajan hoitavan lääkärin toimesta. 2000-luvun lääkärit eivät sitä voi kumota, vaikka kuinka haluaisivat.

Lainaus:
937 DUODECIM N:o9 Tukholman Serafimer-sairaalan röntgenosastosta; esimies prof. Oösta Forssell (v.t. dos. Eric Lysholm). Kallonpohjan murtumista ja niiden röntgen-diagnostiikasta. Yrjö Lassila.


...Kallonpohjan murtumain röntgentutkimus. Kallonpohjan murtumat voidaan useimmin todeta röntgenologi-sesti. Jotta murtuma näkyisi röntgenkuvassa, on vaatimuksena, että se on makroskooppinen ja että röntgensäteet kuvaa otettaessa kulkevat optimaalisesti sen esille saamiseksi. Murtumaa ei saa olla peittämässä mikään häiritsevästi varjostava luu. Kallon sivuseinämäin murtumissa nämä ehdot tavallisesti tulevat täytetyiksi. Toisin on kallon pohjassa ja etenkin ohimoluussa olevien murtumain laita...


.....Labyrinttimurtumain toteaminen voi olla hyvin vaikeata. Murtumat voivat nim. olla mikroskooppisen hienoja eivätkä tällöin ole röntgenologisesti todettavissa. Kallioluun murtumissa halkeama voi jäädä toteamatta, jos dislo-kaatio on pieni eivätkä säteet kulje optimaalisesti murtumaraon läpi. Epäilyttävissä tapauksissa on otettava uusi kuva, sillä voi sattua, että jossakin kuvassa murtuma näkyy selvästi, toisessa epäselvästi tai ei lainkaan. On nim. mahdotonta saada kaksi täysin identtistä kuvaaja niin voi jossakin valotuksessa saada säteet kulkemaan edullisesti murtuman esille saamiseksi. Virhemahdollisuuksia. Kallonmurtumasta otettua röntgenkuvaa tarkastettaessa on otettava huomioon seuraavat virhemahdollisuudet: 1. Valtimovaot kulkevat suoraan, kuten murtumaviivatkin, ovat kapeita, mutta niistä nähdään aina haarautuvan hienompia juovia. Usein murtuma voi kulkea pitkiä matkoja valtimoa seuraten. Tällöin nähdään valtimovaon tiheyden kuvassa vaihtelevan eri osissaan. Normaalioloissa ei tätä nähdä, vaan vako esiintyy tasaisesti yhtä tummana pitkin matkaa. Sillä kohdalla, missä murtumaviiva kulkee valtimovaossa, se esiintyy huomattavasti tummempana (röntgensäteet läpäisevät sen kohdan helpommin). 2. Eräs pieni a. meningea median (a. tympanica superiorin) haara, joka kulkee juuri sillä kohtaa, missä useimmin kallioluun pitkittäismurtumajuova todetaan, vaikeuttaa suuresti diagnoosia, silloin kun mainittu haara on voimakkaasti kehittynyt. Kallonpohjan murtumista ja niiden röntgendiagnostiikasta. 845 3. Laskimokanavat ovat yleensä melko leveät ja mutkittelevat. 4. Eräs murtumadiagnoosia vaikeuttava seikka on ns. a s t e r i o n. MAYER-kuvassa näkyy kallioluuvarjon vieressä asterionin 3 sädettä, nim. sut. occipito-mastoidea, sut. parieto-mastoidea jasut. lambdoidea (kuva 12). Juuri asterionissa nähdään usein pieniä saumaluita, jotka voivat erehdyttävästi näyttää murtumalta. Joskus harvinaisuutena tavattava sutura intermastoidea, joka kulkee asterionin risteyspisteestä kohtisuoraan kartiolisäkkeen läpi, voi projisioitua kallioluun varjoon. 5. STENVERSin mukaan otetussa kuvassa voi viiva, joka vastaa sut. temporo-spheno i d al is-t a, projisioitua kallioluun kärjen kohdalle ja erehdyttävästi muistuttaa murtumaa. 6. Jos kallioluun poikittaismurtuma kulkee kallioluun kärjen läpi, voi sen erehdyttävästi sekoittaa sut. spheno- squamosaan. Useimmin on kuitenkin mahdollista seurata saumaa kauemmas ylöspäin, jolloin voi sulkea pois murtumamahdollisuuden. Joskus sattuu, että mainittu" sauma tulee näkyviin ainoastaan siinä kohden, missä kallioluun kärki peittää sen, mutta ei muualla. Tällöin, epäselvässä tapauksessa, on otettava uusi kuva samassa projektiossa. Koska sauma on huomattavasti lähempänä filmiä kuin kallioluun kärki, niin huomataan kuvia verrattaessa projektiosuuntien pienim-mässäkin erossa selvä siirtyminen niiden suhteessa toisiinsa. Tätä siirtymistä ei tietenkään havaittaisi, jos kysymyksessä olisi murtuma kallioluussa. 7. Erehdyttävästi murtuman näköisiä ovat poikkeukselliset saumat (pysyvä otsasauma, epämukaisuudet sutura sagittaliksessa, saumaluut sutura lambdoideassa, silmäkuopan katossa, tegmen tym-panissa). Jos on kysymyksessä tuore vamma ja on syytä epäillä kliinisten oireiden perusteella kallonpohjassa murtumaa, jota ei voida röntgeno-logisesti todeta, on syytä uusia tutkimus n. kahden viikon kuluttua. Ensi aikoina vahingoittumisen jälkeen tapahtuu nim. murtuman reunassa luuresorptiota, jonka johdosta murtuma voi tulla paremmin näkyviin röntgenkuvassa.
...
--------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisäsin lainaukseen tummennokset.

Kuinka luotettavasti hammaslääkäri on tuon aikakauden "putkiröntgen" -kuvista pystynyt näkemään kallonpohjan murtuman - kysyn vaan?

Epäilenpä, että hammaslääkäri on tehnyt merkinnän kallonpohjan murtumasta ainoastaan sen perusteella, että Gustafssonilla oli molemmat silmät mustina. Mainittakoon vielä, että Gustafssonilla on tulotietojen perusteella mainittu olleen molemmat silmät umpeen muurautuneena, eli kiistattomasti voidaan päätellä kyseessä olleen pehmytkudosvammojen aikaansaamat silmien mustumiset.

- hymm -

[Sariola]

Kun puhutaan Gustafssonin vammoista kannattaa kaikki NG:n omat kuvaukset vammoistaan ohittaa. Ne eivät pidä paikkaansa. Hän on saanut titonsa lehdistä ja kotonaan vanhempiensa keskusteluista. Ne tiedet ovat olleet suurelta osaltaan vääriä.

awa, NG:n omat kuvaukset vammoistaan hypätään tässä yli.

Uskoako v.1960 potilasta hoitaneita päteviä lääkäreitä vai awaa?
Vastaus: Kyllä viisainta on luottaa lääkäreihin.

[awa]

Milloin Gustafsson näitä lehtiä on lukenut? Sairaalassa ollessaan ei ainakaan? Hänhän ei tiennyt edes sitä mitä muulle seurueelle oli tapahtunut, vaikka heidät oli saateltu jo lopullisesti iäsyyteen johtavalle matkalle ja haudattu maan poveen.

Ja mistäs vanhemmat olisivat nuo poikansa vammatiedot saaneet? Vääriä tietojako olivat saaneet?

Sariola, kaikki tässä ei nyt täsmää! Valitettavasti.

Jotenkin minulla on sellainen kummallinen tunne, että NG näitä vammojaan yrittää suurennella. Ja joku tarkoitushan sillä on.

- hymm -

[Sariola]

Milloin Gustafsson näitä lehtiä on lukenut? Sairaalassa ollessaan ei ainakaan? Hänhän ei tiennyt edes sitä mitä muulle seurueelle oli tapahtunut, vaikka heidät oli saateltu jo lopullisesti iäsyyteen johtavalle matkalle ja haudattu maan poveen.

Ja mistäs vanhemmat olisivat nuo poikansa vammatiedot saaneet? Vääriä tietojako olivat saaneet?

Sariola, kaikki tässä ei nyt täsmää! Valitettavasti.

Jotenkin minulla on sellainen kummallinen tunne, että NG näitä vammojaan yrittää suurennella. Ja joku tarkoitushan sillä on.

- hymm -

Ennen kaikkea NG:llä näyttää olleen vääriä tietoja omista vammoistaan. Sekin on mahdollista, että hän on suurennellut vammojaan. Se on kuitenkin ihmisten keskuudessa hyvin yleinen ilmiö, se on varsin tavanomaista. Muuta tarkoitusta siihen ei välttämättä tarvita. Lääkärien vammaluettelot ovat luotettavampia, joskin nekin ovat hieman valikoituja riippuen siitä kuka on ne antanut.

Varmaan NG on tiennyt, että vammat voidaan tarkistaa, ja vääristä puheista jää kiinni. Niin on käynytkin. Näyttää siltä, että hän on tosiaan uskonut noihin vääriin tietoihin, joita lehdissä oli lähes alusta lähtien. Tiedottamisesta lehdille huolehti mm. joku poliisiupseeri ja lehdistö tietysti käytti sanan vapautta laajassa mielessä hyväkseen ja kuva tapahtumista vääristyi vääristymistään. Juttu kiersi ja asioista keskusteltiin. Syntyi väärää kuvaa tapahtumista. Näin oli käynyt. Lehtien kuvaukset ja NG:n oma kuvaus vammoistaan kannattaa ohittaa ja sensijaan lueskella eri lääkäreiden vammaluetteloita - päästään lähemmäs oikeaa. Potilasta käytännössä hoitaneiden lääkärien arviot ovat niitä parhaita arvioita. Niihin kuuluvat "aivoruhje", "Brillen hematooma", "kallonpohjan murtuma". Näistä ei kannata luopua, vaikka röntgenkuvat on jo hävitetty. Näitä ei voi edes kumota jälkeenpäin.

[awa]

Entäpä nuo Gustafssonin vanhemmat. Mistä he ovat virheellisen tietonsa ammentaneet?

[Sariola]

Lisätään vielä tuohon edelliseen. Suurelta osalta NG:n vanhemmat ovat saaneet tietoja sanomalehdistä. Niissä on ollut paljon väärää tietoa. Kyllä vanhemmille on sanomalehtiä tullut ja irtonumeroita on voinut ostaa. Kyllä myös NG on hyvin ehtinyt lueskella lehtiä lähimpien viikkojen, kuukausien ja vuosien aikana. Väärää tietoa on omaksuttu. Todennäköisesti myös vanhempia lehtiä on ollut saatavana kirjastoissa.

Otan tähän vielä mielenkiintoisen lainauksen kirjasta "Jorma Palo: NILS GUSTAFSSON JA BODOMIN VARJO s. 189".

... Toinen voitto tuli, kun Ytti, Lehto ja Karjalainen ilmoittivat teltassa olleen kaikkien neljän nuoren verta, mutta sen alareunasta löytyneen myös tunnistamatonta verta. Telttakankaasta Nilsin pään yläpuolelta löytyneet kosketusverijäljet syyttäjä selittin siten, että Nils oli pyyhkäissyt kankaaseen kasvojaan ja jatkanut sitten hakkaamista. Leppiniemi kumosi selityksen ...

Todennäköisesti veriryhmä on ollut vieras, mutta DNA:ta ei siitä ole saatu. Myös veriryhmän mukaan voidaan vieras veri tunnistaa, kun tunnetaan kaikkien retkeläisten veriryhmät. Tämä selitys on minun omaa arviotani, mutta vierasta verta on löytynyt, se on fakta.

[pasi]

... Toinen voitto tuli, kun Ytti, Lehto ja Karjalainen ilmoittivat teltassa olleen kaikkien neljän nuoren verta, mutta sen alareunasta löytyneen myös tunnistamatonta verta. Telttakankaasta Nilsin pään yläpuolelta löytyneet kosketusverijäljet syyttäjä selittin siten, että Nils oli pyyhkäissyt kankaaseen kasvojaan ja jatkanut sitten hakkaamista. Leppiniemi kumosi selityksen ...
....
Tämä selitys on minun omaa arviotani, mutta vierasta verta on löytynyt, se on fakta.

Tämä on ilmeisesti näyte "tarkasta lukemisesta"? Millä perusteella se on fakta, että tunnistamaton veri tarkoittaa vierasta verta?

[Sariola]

... Toinen voitto tuli, kun Ytti, Lehto ja Karjalainen ilmoittivat teltassa olleen kaikkien neljän nuoren verta, mutta sen alareunasta löytyneen myös tunnistamatonta verta. Telttakankaasta Nilsin pään yläpuolelta löytyneet kosketusverijäljet syyttäjä selittin siten, että Nils oli pyyhkäissyt kankaaseen kasvojaan ja jatkanut sitten hakkaamista. Leppiniemi kumosi selityksen ...
....
Tämä selitys on minun omaa arviotani, mutta vierasta verta on löytynyt, se on fakta.

Tämä on ilmeisesti näyte "tarkasta lukemisesta"? Millä perusteella se on fakta, että tunnistamaton veri tarkoittaa vierasta verta?

Kun se on tuossa yhteydessä mainittu, niin tarkoittaa se suurella varmuudella sitä, että sen veren veriryhmä on ollut erilainen kuin näiden retkeläisten. Se on silloin tunnistamatonta, ei tiedetä kenelle se kuuluu. Lieneekö niin kovin vierasta, mutta tässä yhteydessä mainittuna, se tarkoittaa että se ei kuulu näille neljälle retkeilijälle. Siinä mielessä se on tietysti vierasta. Tunnistamatonta verta.

On selvää, että ei sitä noin korostetusti olisi mainittu, jos se voisi olla jonkun retkeläisen verta. Se on ollut niistä poikkeavaa, vaikka DNA:ta ei ole siitä saatu. Tässä pitää vähän käyttää myös "harmaita aivosolujaan". Se on totta. Näin minä päättelen asian.


TÄSSÄ ÖHMANIN VAMMALUETTELO muistin virkistämiseksi.
Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut

1)murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2)ja nivelnastan kohdalla
3)vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa, sekä
4)poskikaaressa, minkä lisäksi
5)otsaluun ja poskiluun liitos on auennut, sekä
6)ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut
7)ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa,
8}poskessa ja
9)leuassa sekä
10)viiltohaava oikeassa kyynärvarressa
Muissa lähteissä on lisäksi mainittu:
11)viiltohaava vasemmassa kyynärvarressa.

[awa]

MUISTIN VIRKISTÄMISEKSI:

Gustafssonin vammat olivat hyvin tyypillisiä pahoinpitelyvammoja, myös "nakkikioskivammoiksi" voidaan tuon kaltaisia vammoja nimittää.

Kaikista kasvoluunmurtumista näitä nyrkiniskun aiheuttamia on yli 20%. Gustafssonin tapauksessa iskuja on asiantuntijoiden arvion mukaan tarvittu 2-3.

...................................................................................................

Telttakankaasta Nilsin pään yläpuolelta löytyneet kosketusverijäljet ovat ilmeisesti sekaverta, jonka murhaaja on siihen pyyhkäissyt. Näin yksinkertaista se on. Sattuikin olemaan juuri Gustafssonin kohdalla.

- hymm -

[pasi]

Kun se on tuossa yhteydessä mainittu, niin tarkoittaa se suurella varmuudella sitä, että sen veren veriryhmä on ollut erilainen kuin näiden retkeläisten. Se on silloin tunnistamatonta, ei tiedetä kenelle se kuuluu. Lieneekö niin kovin vierasta, mutta tässä yhteydessä mainittuna, se tarkoittaa että se ei kuulu näille neljälle retkeilijälle. Siinä mielessä se on tietysti vierasta. Tunnistamatonta verta.

Niinpä niin. Muistetaan nyt kuitenkin, että kyseessä on Jorma Palon myöhäistä tuotantoa, eikä hänen suhtautumistaan asiaan voi parhaalla tahdollakaan sanoa objektiiviseksi.

Minulla on nyt hieman vaikeuksia seurata Sariolan logiikkaa. Kun ETPJ, siis virallinen asiakirja, mainitsee, että SB:n molemmissa käsissä todettiin vammoja, jotka ovat voineet syntyä esim. nyrkiniskun seurauksena, Sariola toteaa, ettei oikeassa kädessä ole todellisuudessa todettu mitään vammoja, koska niitä ei ole (julkisessa aineistossa) yksilöity. Tässä yhteydessä asian mainitsematomuus tarkoittaa siis sitä, ettei asiaa ole tapahtunut.

Mutta kun Jorma Palo mainitsee tekstissään tunnistamattoman veren (ei siis vierasta verta), Sariola toteaa, että tässä yhteydessä (siis Jorma Palon tekstissä) maininnan täytyy tarkoittaa todella vierasta verta, vaikka tekstin mukaan ketään eikä mitään veriryhmää ole suljettu pois. Tässä tapauksessa asian mainitsemattomuus näyttää puolestaan viittaavan siihen, että asia on tapahtunut.

Voisitko Sariola hieman selittää tuollaisen ajattelun taustalla olevaa järkeä ja logiikkaa (pöyhkeilystäsi päätellen ne ovat suorastaan ylivertaisia), koska tällaisen yksioikoisen ihmisen näkökulmasta tuollaisessa ajattelussa ei ole järjen eikä logiikan häivääkään, vaan taustalla on pelkästään jo epätoivoista hipova halu selittää joka ainoa pieni ja mitätön yksityiskohtakin NG:n eduksi.

[Sariola]

Jos tuo löytynyt tunnistamaton veri voisi olla retkeläisten verta, ei tuollaisella löydöksellä olisi mitään arvoa. Sen arvo olisi nolla. Kun se on noin arvokkaaksi todettu, on ainut vaihtoehto se, että se ei voi olla kenenkään retkeläisen verta, mutta siitä ei ole saatu DNA:ta. Myös veriryhmä voi erottaa näytteet toisistaan.

Teltan verestä ei ole saatu eristettyä vierasta DNA:ta mutta vieressä olleesta tyynyliinasta on. Siinä olleesta spermasta on DNA tunnistettu. Ei ole vielä löydetty tuon DNA:n omistajaa. Se ei ole NG tai SB, vaan joku muu, siis tässä mielessä ulkopuolinen ja vieras. Tämä on selvää faktaa.

Aivan maalaisjärjellä ajateltuna tuo liina on ilmestynyt siihen yön tai aamun aikana. Jos se olisi ollut siinä aikaisemmin, olisivat retkeläisen sen kiikuttaneet siitä paikasta kauemmaksi "tikun nokassa" tai muuten. Se olisi kyllä pistänyt silmään jo illalla. Se on varmaa.

Voisi sanoa teatraalisesti: "Kertokaa minulle kenelle kuuluu tuo liinasta löytynyt DNA, niin minä kerron kuka on näiden surmien takana".
TAI
Voisi sanoa teatraalisesti: "Kertokaa minulle kuka kätkeytyi rantaan, niin minä kerron kuka on näiden surmien takana".
TAI
Voisi sanoa teatraalisesti: "Kertokaa minulle kenet Kivilahti näki poistumassa alueelta, niin minä kerron kuka on näiden surmien takana".

Ja ketä olivat ne kaksi aikamieskalastajaa?

[Oulunmies]

... Toinen voitto tuli, kun Ytti, Lehto ja Karjalainen ilmoittivat teltassa olleen kaikkien neljän nuoren verta, mutta sen alareunasta löytyneen myös tunnistamatonta verta. Telttakankaasta Nilsin pään yläpuolelta löytyneet kosketusverijäljet syyttäjä selittin siten, että Nils oli pyyhkäissyt kankaaseen kasvojaan ja jatkanut sitten hakkaamista. Leppiniemi kumosi selityksen ...
....
Tämä selitys on minun omaa arviotani, mutta vierasta verta on löytynyt, se on fakta.

Tämä on ilmeisesti näyte "tarkasta lukemisesta"? Millä perusteella se on fakta, että tunnistamaton veri tarkoittaa vierasta verta?

Kun se on tuossa yhteydessä mainittu, niin tarkoittaa se suurella varmuudella sitä, että sen veren veriryhmä on ollut erilainen kuin näiden retkeläisten. Se on silloin tunnistamatonta, ei tiedetä kenelle se kuuluu. Lieneekö niin kovin vierasta, mutta tässä yhteydessä mainittuna, se tarkoittaa että se ei kuulu näille neljälle retkeilijälle. Siinä mielessä se on tietysti vierasta. Tunnistamatonta verta.

On selvää, että ei sitä noin korostetusti olisi mainittu, jos se voisi olla jonkun retkeläisen verta. Se on ollut niistä poikkeavaa, vaikka DNA:ta ei ole siitä saatu. Tässä pitää vähän käyttää myös "harmaita aivosolujaan". Se on totta. Näin minä päättelen asian.


TÄSSÄ ÖHMANIN VAMMALUETTELO muistin virkistämiseksi.
Lausunnot vuosina 2003 ja 2004 antaneen ja todistajana kuullun neurokirurgi Juha Öhmanin mukaan Gustafssonilla on ollut

1)murtumat vasemmalla alaleuassa hampaiden välissä
2)ja nivelnastan kohdalla
3)vasemmassa poskiluussa sivuseinämässä ja katossa, sekä
4)poskikaaressa, minkä lisäksi
5)otsaluun ja poskiluun liitos on auennut, sekä
6)ohimoluun ääriviivassa korvan takana vasemmalla on ollut murtuma. Lisäksi Gustafssonilla on ollut
7)ruhjehaavat ohimon-päälaen seudussa,
8}poskessa ja
9)leuassa sekä
10)viiltohaava oikeassa kyynärvarressa
Muissa lähteissä on lisäksi mainittu:
11)viiltohaava vasemmassa kyynärvarressa.

Tuossa nuo nivelnastan kohdalla ollut murtuma ja poskenmurtumat ovat juuri niitä jotka voidaan sotkea kallonpohjanmurtumaan. Jälkimmäinen vói aiheuttaa likvorinvuotoa nenästä, ei kuitenkaan ole kalonpohjanmurtuma. Tämän voit Sariola tarkistaa vaikka Traumatologian oppikirjasta. On ehkä ns. nippelitietoa mutta erikseen mainittu siellä juuri tämän sekoitusvaaran vuoksi.

Tuossa sairaala kuvassa nuo NG:n mustat silmät ovat kyllä kaukana Brillen hematoomista. Eivät ole kyllä edes "kunnon mustat silmätkään", enemmän näyttäisi olevan kudosturvotusta kuin hematoomaa, ts. verenpurkaumakin on vähäistä. Nyrkinisku esim. silmään voi aiheuttaa huomattavasti isomman mustelman joka valuu poskellekin. Brillen hematoomia voi ihailla vaikka googlen kuvahaulla ja huomata eron.

[Sariola]

.......
Tuossa sairaala kuvassa nuo NG:n mustat silmät ovat kyllä kaukana Brillen hematoomista. Eivät ole kyllä edes "kunnon mustat silmätkään", enemmän näyttäisi olevan kudosturvotusta kuin hematoomaa, ts. verenpurkaumakin on vähäistä. Nyrkinisku esim. silmään voi aiheuttaa huomattavasti isomman mustelman joka valuu poskellekin. Brillen hematoomia voi ihailla vaikka googlen kuvahaulla ja huomata eron.

Tuon kuvan ottamishetkellä on iskuista kulunut jo 10-14 vuorokautta (lähteestä riippuen), ja tuon arvion "Brillen hematooma" on tehnyt pätevä lääkäri, joka aivan ilmeisesti omassa työssään päivittäin on kohdannut näitä "mustiasilmiä" ja "Brillen hematoomia" jatkuvasti. Lisäksi hänellä on ollut käytettävissään röntgenkuvat, jotka on otettu juuri sitä varten, että tarkistetaan mitä muita vammoja sieltä löytyy. Tämä lääkäri on nähnyt potilaan silmästä silmään ja on arvioinut tuon "Brillen hematoomaksi". Siispä kysymys, kumpi arvio on pätevämpi "Oulunmiehen" vanhoista valokuvista tekemä, vai potilasta hoitaneen lääkärin tutkimuksien ja röntgenkuvien perusteella tekemä diagnoosi? Arvaa Oulunmies, kumpaan kallistun? Aivan oikein. Pätevän lääkärin tekemä arvio on luotettavampi. Hän on lisäksi kohdannut potilaan henkilökohtaisesti.

Huom! 2000-luvun lääkärit Hirvensalo ja Öhman hyväksyivät tuon arvion "Brillen hematoomasta".