Izotope RX4 Advanced ohjelma ja sillä tehdyt äänianalyysit

[Nicht schuldig]

En ymmärrä mitä näillä numeroilla on merkitystä. Kun sain haltuuni Hätäpuhelun poistin siitä heti kaikki tunnukset. Mistä se tuli on sivuseikka, mutta lähettäjällä oil käytettävissä juuri arkiston aineisto. Onneksi valokuvasin sen levyn jota kuuntelin arkistossa, siitä selviää alkuperä

Minulle kysymys on sisällöstä. Se mitä kuuntelen kovalevylläni on sama kuin mitä kuuntelin KKO arkistossa. Jos TM ei tätä usko hänen pitää mennä KKO arkistoon ja kuunella siellä säilytettävä orignaali, aivan numerosta riippumatta.

Edellisestä TM kirjoituksessa sanotttiin, että myös Susanna Laune vahvistaa yhden ja sman nauhan olevan hänellä ja KKO arkistossa. Hänen litterointinsa alkuperästä kysyi Valkama kerran oikeudessa. Ihan turhaan.

Hejacilla on maksullisessa arkistossa varmaan sama aineisto kuin täällä ilmaiseksi. Monet kirjoittavat molemmissa paikoissa, paitsi minä jolla on ikuinen porttikielto Hejaciin.

Minusta tuntuu, että juuri näillä numeroilla on merkitystä. Jokainen tietää, että jos tiedosto (vaikka word) on täsmälleen saman niminen, silloin alkuperäisen päälle tallentuu uudelleen tehty kirjoitus, kahta saman nimistä ei voi tallentaa ei ainakaan samaan paikkaan levyllä.

Jos uskotaan siihen, että tämä p33412 011206_tähtisentie-C8.aud olisi se alkuperäinen Virtasen tekemä tiedosto, joka sitten muutettiin vain uuteen tiedostomuotoon, niin minkä takia sitä versiota pitäisi ylipäätään muuttaa enää mihinkään toiseen tiedostoon eri nimellä?

Miksi pitäisi ylipäätään muodostaa joku näyte 26, jossa on sitten mukana muutakin jälkeen päin tehtyä aineistoa esim. rekonstruktio ääniä?

Onko Liite 15 A Ulvila-Tähtisentie_01106-klo-0243 nimellä kulkeva tiedosto se, jota esim. orkesteri on kuunnellut. Jos näin on, niin mistä tiedetään, että se perustuu alkuperäiseen Aud-muodossa olleeseen tiedostoon, jos ei edes tiedetä mistä tiedosto tuli 13.8.2009 KRP:n laboratorioon?

Jos tätä nauhaa on jotenkin käsitelty, on se tapahtunut joskus joulun jälkeen keväällä vuonna 2009? Missä tämä nauha oli silloin? Jos ajatellaan todisteaineiston säilytystä, täytyy sillä olla jonkinlainen dokumentaatio ketju, josta käy ilmi kronologisesti milloin todisteaineisto on missäkin. Jos tällaista ketjua ei aukottomasti pystytä muodostamaan, on mielestäni syntynyt ongelma, joka on jotenkin selvitettävä.

Tuija Niemi kertoo hätäkeskuspuhelutallenteen olleen hyvä laatuinen, kun Joutsenlahti kertoo sen olleen "huono".

Puhuuko Joutsenlahti alkuperäisestä tallenteesta ja Tuija Niemi tästä liitteestä 15?

[Nicht schuldig]

Kaiken muun numerointisählingin lisäksi (mitä en ihan pysty näin äkkiseltään seuraamaan)
yksi vielä tässä:

Esitutkintapöytäkirjoissa (Niemen lisälausunnossa) annetaan alkuperäisen hätäkeskus aud. tallenteen nimi:



Mutta seuraavassa hetkessä se vaihtuu toiseksi:



Kuitenkin käsitellään samaa asiaa liittyen juttuun 6580/R/16735/06, kuten lisälausunnosta
käy ilmi.

Ja tosiasiahan on, että jos tiedosto kopioidaan, nimi pysyy samana - se ei numeroidu
yhtä numeroa isommaksi - vai? Eikä kai kukaan kuitenkaan kirjoita monimutkaisia
tiedostonimiä käsin, mikä tekisi virheen ymmärrettäväksi (olisi kirjausvirhe).

Joten onko kyseessä kaksi eri tiedostoa:
p33412_011206_tahtisenkatu_C8.aud
p33412_011206_tahtisenkatu_C9.aud

Molempiin kuitenkin viitataan näytteenä 26? Kumpaa tarkoitetaan? Vai onko väliä?

Tämä tehdään, kun verrataan näytteessä 101 oleva wav -tiedostoa 01122006_klo_024321_ORG.wav. jompaan kumpaan yllämainituista, ja todetaan
että .wav-tiedostosta puuttuu "napsahdus" tytön huudon lopulla. (On myös vaimeampi kuin
aud-tiedosto[t]).

Eli tulee mielikuva, että on otettu uusi versio kyseisestä Nicelog aud. -tiedostosta nimellä
p_30651_aud_tähtisentie_01122006_org_1F.aud ja sitä on verrattu sekä näytteen 26
aud-tiedostoon sekä näytteen 101 wav-tiedostoon.

Tällöin on voitu todeta, että näytteen 101 wav-tiedosto on virheellinen, eikä siis
näytteen 26 aud-tiedosto (minkä on siis ehkä epäilty saaneen napsahduksen kopioinnin yhteydessä tai muuna vikana). Ks. Niemen selvitys alla:



Tällöin jää edelleen hämäräksi, onko verrattu näytteen 26 .aud versioon C8 vai C9?
Ja mihin versioon on muut poistot ja muokkaukset tehty (esim. jätetty vain Jukka Lahden äänet)?

Vai onko tuo "napsahduksen" tutkiminen tehty vain siksi, että saataisiin vanhan C8.aud tilalle vaihdettua uusi C9.aud tiedosto, mikä sitten jatkossa toimisi "alkuperäisenä"
Nicelog-tiedostona? Hieman outo virhe, joka tapauksessa...

Olitpa tehnyt löydöksen, en tämä mikään kirjoitusvirhe ole tietenkään. Tämä voi olla selitys sille, mitä Joutsenlahti yritti tällä kirkaisukohdan leikkaamisella kertoa. Hän saattoi aavistaa, että nauhoja on kaksi.

Näitä on siis ilmeisesti kahta eri tiedostoa, jotka on nimetty muuten samoin mutta niissä on numerot 8 ja 9 ja toinen niistä on osa nk. "näytettä 26". Jota syyttäjä Valkama nimittää oikeudessa 2010 alkuperäiseksi tallenteeksi "myös":

"Oikeudelle sivulla 342 on tämä lausunto, joka on pyydetty tutkimus ja siinä on pyydetty tekemään, että poistetaan soittajan äänet, poistetaan tytön ääni poistetaan soittajan, tytön ja uhrin äänet. Ensimmäisenä pyyntönä, että kuuluuko näytteellä 26 tämä on kans se alkuperäinen hätäkeskusnauha ni ulkopuolisten ääniä.."

Eli oikeastaan se nauha, joka tuotiin KRP:n laboratorioon on siis muuttunut näyte 26:ksi, jossa on muodon vuoksi alkuperäinen nauha mukana, jonka laatu on todettu heikoksi ja sitten on otettu se toinen nauha, joko 8 tai 9 ja se on sitten myöskin nimetty alkuperäiseksi nauhaksi.

Valkama ilmeisesti sekoittaa keskenään nämä kaksi nauhaa, kun hän kysyy siellä oikeudessa Tuija Niemeltä tätä kuole kohtaa. Hän ei yksinkertaisesti muista miten päin se oli. kun hän sanoo siellä näin, että Jukka Lahti toteaa "lalalaa" sitä ennen kun tulee kohta 60 "kuole".

Mutta eikö tässä orkesterin tekemässä tutkimuksessa, kirjain a ollut "kuole" -sanan jälkeen pari kolme sekunttia?

Valkama paljastaa ehkä muutakin. Hän kyselee Tuija Niemeltä, että voisiko tämä olla sitten uhrin valitus elä, elä, elä lyö.
Tuija Niemi tietenkin kiistää tämän. Valkama kysyy mielestäni sitä varten tätä, jotta Manner ei tekisi tätä kysymystä.

Nimittäin yllättäen tässä älä, elä, älä, äle mitä se sana sitten onkin, siinä voisi olla se kuole sanan loppu, se kuole-sana on voitu muodostaa tästä äänteestä.

[kerroush]

Tiedostojen nimeämisestä.

zemin viestissä on mainittu kaksi tiedostoa nimeltä.

"Joten onko kyseessä kaksi eri tiedostoa:
p33412_011206_tahtisenkatu_C8.aud
p33412_011206_tahtisenkatu_C9.aud"

Kun puran nuo nimet saan niistä seuraavat tiedot: p33412 on puhelun järjestysnumero vaikkapa vuoden 2006 alusta tms.. 011206 on puhelun soittamispäivä, joka kuitenkin on hieman hölmössä järjestyksessä, siitä kohta lisää. tahtisenkatu on tiedoston nimi ja onneksi siinä ei ole käytetty öökkösiä, kuten joissain oikeusnauhoitteissä (härmä, joka muuttuu mössöksi kun se menee palvelimen kautta, ja saa sieltä käsittämättömiä lisämerkkejä, esim h%20arm%20a). C8 on versionumero ja aud on tiedostopääte, tässä tapaukssessa 'audio'.

Ohjelmoija (esim. minä) nimeää tiedostonsa seuraavasti:

20151103_tahtisentie_p33412_01.aud.

Muuten sama kuin edellä, mutta päväys on alussa järjestyksessä vuosi, kuukausi, päivä, nimi ja lopussä versionumero ja tiedostotunnus. Joskus tuohon 'päiväykseen' voi laittaa vielä kellonajan muodossa tunti, minuutti (vvvvkkppttmm).

Miksi näin?

Kun tuo päiväys on tuossa muodossa tiedostot menevät resurssienhallintanäkymässä aikajärjestykseen (aakkosjärjestykseen) uusin tiedosto on aina viimeisenä. Samana päivänäkin tehdyt tiedostot ovat hyvässä järjestyksessä ja uusin on helppo löytää.

Kun vaikkapa kuvaa muokataan, niin koskaan ei muokata alkuperäistä kuvaa vaan aina tehdään alkuperäisestä ensin kopio, versio _02.psd, jos alkuperäinen on _01. Ja joka kerta kun tehdään suurempia muokkauksia versionumeroa kasvatetaan yhdellä ja tallennetaan varmuuskopioksi. Jos jotain menee pieleen on helppo palata viimeisimpään toimivaan versioon eikä tarvitse aloittaa alusta.

Noin uskon tuossakin tehdyn.

C8.aud on alkuperäinen ja C9.aud on sen kopio (yksyhteen). Tuota ysi-versiota voi muokata ja silti on koko ajan alkuperäinen kasi-versio backuppina. Joten ei ole kahta eri versiota vaan toistensa kopiot.

Tämä selostus oli varmaan joillekin ihan turhaa, mutta tulipahan selvitettyä tietämättömille, vaikka tieto lisää tuskaa.

Tuohon sisotalon nimeämismöhlinkiin en ota kantaa.

[Nicht schuldig]

Tiedostojen nimeämisestä.

zemin viestissä on mainittu kaksi tiedostoa nimeltä.

"Joten onko kyseessä kaksi eri tiedostoa:
p33412_011206_tahtisenkatu_C8.aud
p33412_011206_tahtisenkatu_C9.aud"

Kun puran nuo nimet saan niistä seuraavat tiedot: p33412 on puhelun järjestysnumero vaikkapa vuoden 2006 alusta tms.. 011206 on puhelun soittamispäivä, joka kuitenkin on hieman hölmössä järjestyksessä, siitä kohta lisää. tahtisenkatu on tiedoston nimi ja onneksi siinä ei ole käytetty öökkösiä, kuten joissain oikeusnauhoitteissä (härmä, joka muuttuu mössöksi kun se menee palvelimen kautta, ja saa sieltä käsittämättömiä lisämerkkejä, esim h%20arm%20a). C8 on versionumero ja aud on tiedostopääte, tässä tapaukssessa 'audio'.

Ohjelmoija (esim. minä) nimeää tiedostonsa seuraavasti:

20151103_tahtisentie_p33412_01.aud.

Muuten sama kuin edellä, mutta päväys on alussa järjestyksessä vuosi, kuukausi, päivä, nimi ja lopussä versionumero ja tiedostotunnus. Joskus tuohon 'päiväykseen' voi laittaa vielä kellonajan muodossa tunti, minuutti (vvvvkkppttmm).

Miksi näin?

Kun tuo päiväys on tuossa muodossa tiedostot menevät resurssienhallintanäkymässä aikajärjestykseen (aakkosjärjestykseen) uusin tiedosto on aina viimeisenä. Samana päivänäkin tehdyt tiedostot ovat hyvässä järjestyksessä ja uusin on helppo löytää.

Kun vaikkapa kuvaa muokataan, niin koskaan ei muokata alkuperäistä kuvaa vaan aina tehdään alkuperäisestä ensin kopio, versio _02.psd, jos alkuperäinen on _01. Ja joka kerta kun tehdään suurempia muokkauksia versionumeroa kasvatetaan yhdellä ja tallennetaan varmuuskopioksi. Jos jotain menee pieleen on helppo palata viimeisimpään toimivaan versioon eikä tarvitse aloittaa alusta.

Noin uskon tuossakin tehdyn.

C8.aud on alkuperäinen ja C9.aud on sen kopio (yksyhteen). Tuota ysi-versiota voi muokata ja silti on koko ajan alkuperäinen kasi-versio backuppina. Joten ei ole kahta eri versiota vaan toistensa kopiot.

Idea siitä, että tiedoston nimessä olisi päivämäärä, jolloin tiedosto on tehty, on oikein järkevä. Tottakai sieltä resurssien hallinnasta näkee sen päivämäärän, mutta eihän sitä näe kuin se, joka sinne voi katsoa.

Eihän se hätäkeskuspuhelun päivämäärä (011206) anna välttämättä mitään lisäinformaatiota, jos se on jo muutenkin tiedossa. Sama koskee jotain minkä tahansa instituutin käyttämiä omia numerosarjoja. Ei niillä tehdä välttämättä mitään, jos lähdetään ajattelemaan sitä, koska tiedosto on tehty, missä se on säilytetty jne. Tässä suhteessa informaatioarvo voi olla pyöreä nolla.

Lisäksi tiedostonimen voi muuttaa hyvin yksinkertaisesti.

Jos nyt ajatellaan, että KRP:n labraan, oikeuteen tai mihin vaan olisi mennyt sekä alkuperäinen ja sitten kopio, ei siinäkään suurta järkeä ole.

Sen alkuperäisen täytyisi ensinnäkin olla jossain paikassa mikä on täysin varmistettu. Esimerkiksi kassakaappi ja siellä tietenkin ehkä se kopio, joka on tehty alkuperäisestä, jotta levy ei häviä kokonaan, tai sitten sen täytyisi olla tiedostomuodossa jollain sellaisella koneella, josta tiedetään henkilöt, jotka siellä ovat voineet käydä.

Nyt lopputulos näyttäisi siltä, että on ollut kaksi eri tiedostoa jo pelkästään tästä alkuperäisestä nauhasta ja hämärän peitossa on se mitä tälle alkuperäiselle aud- tiedostolle on sen jälkeen tapahtunutkaan.

Sisältö näillä kahdella aud-tiedostolla voi olla sama tai eri.

Oikeastaan täytyisi tietää mitä on tapahtunut ajankohtana rekojen jälkeen marraskuussa aina kevääseen 2009 saakka.

Minua ihmetyttää myös eräs toinen seikka. Kuuntelin nämä Tuija Niemen todistusnauhat lävitse ja en kuule mitään innostusta hänessä kuinka hän kuvailisi löytämäänsä kuole-sanaa. Hän ei kerro siitä oikeastaan mitään. Sen sijaan nauhalla puhuu melko monotonisella äänellä puhuva ihminen, joka selvästi toistelee jo paljon aiemmin lukkoon lyötyjä asioita, välillä vaikuttaen syyttäjän kysymyksestä "yllättyneeltä".

Olisiko nyt niin, että jos nauhaa on manipuloitu, tekijä ei ole Tuija Niemi vaan joku muu?

[sisotalo]

Tuohon sisotalon nimeämismöhlinkiin en ota kantaa.

Täällä jatketaan sisotalon haukkumista vaikka hän on yksin antanut selvän pohjan siihen, että täällä käsitellään juuri sitä Hätäpuhelua, joka kuuluu viralliseen todistusaineistoon. Minulla on vielä pieni tieto tähän asiaan.

Liite 15 A Hätäkeskuspuhelu Ulvila_Tähtisent_011206_klo_0243.wav

Tällainen teksti oli eräässä kovalevylläni olevassa Hätäpuhelun kopiossa. Tulkitkaa ketkä haluavat

[Ande]

Onko kukaan kiinnittänyt huomiota äänen muutoksiin sen vuoksi, että luuria käännellään tai ollaan ihan luurin lähellä henkäilemässä?

Välillä kuuluu hyvinkin selvästi, kuinka joku hengittää ihan lähellä, ja ilmeisesti silloin peittyy taustaääniä. Kun tytär tulee puhelimeen, äänet muuttuvat. Ennen sitä on se katko, eli vaihtuuko puhuja eri luuriin? Puheluhan ei katkennut, vaikka johto olisi välillä otettu irti seinästä, jos linja oli toisesta päästä auki.

Sitäkin ihmettelin, mitä tytölle tapahtuu kirkaisun jälkeen. " hei älä itke..." rauhoittelee Anneli, mutta ilmeisesti tytöstä ei sitten enää kuulu hiiskahdustakaan kauempaa, vain "ei se lähti" hyvin rauhallisella äänellä vastauksena äitinsä kysymykseen.

[Nicht schuldig]

Tuohon sisotalon nimeämismöhlinkiin en ota kantaa.

Täällä jatketaan sisotalon haukkumista vaikka hän on yksin antanut selvän pohjan siihen, että täällä käsitellään juuri sitä Hätäpuhelua, joka kuuluu viralliseen todistusaineistoon. Minulla on vielä pieni tieto tähän asiaan.

Liite 15 A Hätäkeskuspuhelu Ulvila_Tähtisent_011206_klo_0243.wav

Tällainen teksti oli eräässä kovalevylläni olevassa Hätäpuhelun kopiossa. Tulkitkaa ketkä haluavat

Sisotalo onko tämä siis se tallenne, joka on tämän Ampujan tutkimusryhmän käyttämä tallenne?

[Kuolemannaakka]

Onko kukaan kiinnittänyt huomiota äänen muutoksiin sen vuoksi, että luuria käännellään tai ollaan ihan luurin lähellä henkäilemässä?

Välillä kuuluu hyvinkin selvästi, kuinka joku hengittää ihan lähellä, ja ilmeisesti silloin peittyy taustaääniä. Kun tytär tulee puhelimeen, äänet muuttuvat. Ennen sitä on se katko, eli vaihtuuko puhuja eri luuriin? Puheluhan ei katkennut, vaikka johto olisi välillä otettu irti seinästä, jos linja oli toisesta päästä auki.

Juu, kyllä tätä on veikkailtu, ja tottakai äänen koveneminen nimenomaan siitä johtuu. Äänethän kovenevat heti sen jälkeen kun tyttö ottaa puhelimen. Eli puhelimen sijainti muuttuu, ja todennäköisesti tyttö myös kääntää rintamasuunnan kohti Aueria joka lähtee olohuoneeseen päin, ja todennäköisesti ei ehkä koko aikaa purista puhelinta korvalla, kun ei siellä ketään edes ole.
Poliisi ei rekoissaan huomioinut mahdollista luurin suunnan muutosta mitenkään, mikä saikin oikeudessa ihmetystä osakseen ja käytännössä hovin hylkäämään koko rekon. Sehän ei ollut ko. rekon ainoa kämmi suinkaan, vaan käytännössä oli kyse tietoisesta lavastamisesta. Mutta Niemestä tuli antiannelisti nimenomaan tämän rekon perusteella. Hän kertoi sen lehdessä.

Tietysti uhrin ääniin vaikuttaa myös uhrin oma asento: jos on pää nurkkaan päin, ääni on vaimeampi kuin jos huutaa suoraan olohuoneen suuntaan.

Tässä kommentoin Kuoleman tekemää "litterointia" 2012, jolloin Kuolema oli nauhan kuullut, mutta itse en:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 85#p489603

Kuolemannaakka:
Huuto kuuluu kovaa, johtuuko siitä, että tyttö katsoo/lähtee hieman äitinsä perään, eikä välttämättä pidä luuria korvalla, koska linjalla kerran ei ole ketään? Tällöin luuri olisi suoraan takkahuoneen suuntaan ja äänet kuuluisivat siihen parhaiten. Ilmeisesti luurin asento vaikuttaa äänenvoimakkuuksiin ratkaisevasti. Seikka, jota arvoisa äänitutkijatar ei mietiskellyt lainkaan, vaan hänen johtopäätöksensä olivat, että joko Jukka on yhtäkkiä tullut makuuhuoneeseen [Kirj. huom.: p.o. olohuoneeseen... kirjoitus-/ajatusvirhe ] karjumaan tai kyseessä on eri etäisyyksiltä aikaisemmin nauhoitettu nauhote=) Vuoden Etsivä-palkinto on ilman muuta Tuija Niemen ulottuvilla.

Kuolema:
00:01:50:50 - Mies huutaa "Annuu". Äänen voimakkuus on nyt paljon isompi kuin aikaisemmin! Itseasiassa tästä lähtien eteenpäin koko aika kun lapsi on puhelimessa, niin kaikki tapahtumat taustalla kuuluvat paljon lujempaa kuin alkuosassa puhelua. MUTU: Olisiko tässä vaihessa lapsi lähtenyt puhelimen kanssa etenemään keittiöstä lähemmäs tapahtumapaikka?

Veikkaan samaa asiaa, että puhelimenluurin paikka on vaihtunut, toki sen korkeus myös muuttui tytön sitä pitäessä. Se vaikuttaa äänten toistumiseen. Mutta kyseessä on siis lankapuhelin, enkä oikein usko, että tyttö on sitä mukanaan raahannut. Hän on vain kääntynyt enemmän olohuoneen suuntaan, eikä kehollaan peitä ääniä.

00:01:51:54 - Nainen puhuu nopeasti ja ääntään korottaen: "lähtiks se jo". Ääni kuulostaa jotenkin vihaiselle tai "käskyttävälle". Naisääni kuuluu hiljaisempana nyt kuin ennen ja jälkeen tätä naisääntä kuuluneet miehen vaikertavat huutelut - ihan kuin nainen olisi jonkun ääniesteen takana, jossa mies puolestaan ei ole??

Tämä on seikka, jossa olen ollut väärässä. Olen päätellyt tämän hiljaisesti kuuluvan kysymyksen olleen itsekseen kuiskattu epävarma ”rohkaisukysymys”, jonka AA on sanonut, kun on ollut hiipimässä kohti takkahuonetta. Mutta se siis onkin Jukalle huikattu kysymys.

AA:n äänen hiljaisuudesta: huomioi, että tämä kysymys on sanottu, kun AA on selin puhelimeen! Litteroijakin huomasi huomauttaa äänenvoimakkuuden erosta, mutta selitys saattaakin olla peräti yksinkertainen. On myös mahdollisuuksien rajoissa, että AA oli tuossa kohdassa tyttöön nähden kulman takana, jolloin hänen äänensä vaimeni edelleen, ja Jukan ääni pääsi paremmin puhelimeen, kun AA ei ollut ”tiellä”.


Nämä kannattaa myös lukea:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 73#p511452

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 73#p511514

[sisotalo]

Sisotalo onko tämä siis se tallenne, joka on tämän Ampujan tutkimusryhmän käyttämä tallenne?

Nämä nauhojen tekstit vaihtelevat, mutta e ole muuta kuin yksi virallinen nauha, se jota on täällä levitetty ja se jota voi kuka tahansa kuulla KKOn arkistoss.

[Nicht schuldig]

Sisotalo onko tämä siis se tallenne, joka on tämän Ampujan tutkimusryhmän käyttämä tallenne?

Nämä nauhojen tekstit vaihtelevat, mutta e ole muuta kuin yksi virallinen nauha, se jota on täällä levitetty ja se jota voi kuka tahansa kuulla KKOn arkistoss.

Sisotalo, edellisessä viestissäsi kerroit kuitenkin näin:

"Täällä jatketaan sisotalon haukkumista vaikka hän on yksin antanut selvän pohjan siihen, että täällä käsitellään juuri sitä Hätäpuhelua, joka kuuluu viralliseen todistusaineistoon. Minulla on vielä pieni tieto tähän asiaan.

Liite 15 A Hätäkeskuspuhelu Ulvila_Tähtisent_011206_klo_0243.wav

Tällainen teksti oli eräässä kovalevylläni olevassa Hätäpuhelun kopiossa. Tulkitkaa ketkä haluavat"

Sitä edellisessä viestissäsi taasen sanoit:

"En ymmärrä mitä näillä numeroilla on merkitystä. Kun sain haltuuni Hätäpuhelun poistin siitä heti kaikki tunnukset. Mistä se tuli on sivuseikka, mutta lähettäjällä oil käytettävissä juuri arkiston aineisto. Onneksi valokuvasin sen levyn jota kuuntelin arkistossa, siitä selviää alkuperä"

Sitten kerrot seuraavaa:

"Minä olen aina vaan vakuuttanut, että se Hätäpuhelu joka on jaossa on sama kuin se jonka työnsin KKOn kannettavaan valokuvassa, joka täällä on monta kertaa näytetty. Mitä tulee numerointeihin on samalla CDllä ilmeisesti eri numerot eri yhteydessä."

Tähän mennessä olet siis poistanut kaikki tunnukset cd:stä, cd:llä ei ole tunnuksia, koska sen kuuntelu on laitonta, samalla cd:llä on ilmeisesti eri numerot eri yhteydessä, ja lopuksi sinulla onkin sitten pieni tieto tähän asiaan. Ja siinä onkin sitten se tunnus, jota Ampujan työryhmä käyttää?

[perusasiamies]

Toivottavasti tulee lainaus oikein. Punaisella siis pitäisi olla ilmeisesi Kuoleman kommentit ja sinisellä Kuolemannaakan kommentit:

Kuolema:
00:01:51:54 - Nainen puhuu nopeasti ja ääntään korottaen: "lähtiks se jo". Ääni kuulostaa jotenkin vihaiselle tai "käskyttävälle". Naisääni kuuluu hiljaisempana nyt kuin ennen ja jälkeen tätä naisääntä kuuluneet miehen vaikertavat huutelut - ihan kuin nainen olisi jonkun ääniesteen takana, jossa mies puolestaan ei ole??

Kuolemannaakka:
Tämä on seikka, jossa olen ollut väärässä. Olen päätellyt tämän hiljaisesti kuuluvan kysymyksen olleen itsekseen kuiskattu epävarma ”rohkaisukysymys”, jonka AA on sanonut, kun on ollut hiipimässä kohti takkahuonetta. Mutta se siis onkin Jukalle huikattu kysymys.

AA:n äänen hiljaisuudesta: huomioi, että tämä kysymys on sanottu, kun AA on selin puhelimeen! Litteroijakin huomasi huomauttaa äänenvoimakkuuden erosta, mutta selitys saattaakin olla peräti yksinkertainen. On myös mahdollisuuksien rajoissa, että AA oli tuossa kohdassa tyttöön nähden kulman takana, jolloin hänen äänensä vaimeni edelleen, ja Jukan ääni pääsi paremmin puhelimeen, kun AA ei ollut ”tiellä”.

Olen monesti miettinyt, että tuleeko kommentti

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)

taustanauhalta vai sanotaanko se livenä. Oman näkemykseni mukaan murhahuudot ("mitätön", "vittikö", "kuole", "hei lopeta") tulevat taustanauhalta, mutta olen epäröinyt tämän "Lähtisekse jo?"-repliikin kanssa. Nyt luettuani Kuolemannaakan kommentit yllä vakuutuin, että kyllä sekin taustanauhalta tulee.

Uskon kyllä, että puhelimen asento on saattanut hieman muuttua kun tytär on tullut puhelimeen. Puhelin on saattanut olla tämän jälkeen ollut suunnattuna takkahuoneeseen, jolloin kaikki äänet kuuluvat luonnollisesti paremmin hätäkeskukseen. Kuolemannaakka sanoo tuolla Niina Bergin blogissa, että Auer on luultavasti jossakin kuntopyörän paikkeilla, kun hän on tuon "lähtisekse jo"-kommentin sanonut. Siis tuolloinhan Jukka on yli tuplamatkan päässä takkahuoneessa verrattuna Anneliin suhteessa puhelimeen! Raa'asti arvioiden ääniaaltojen teho vaimenee verrannollisesti etäisyyden neliöön, joten jos Jukka ja Anneli sanovat jotakin yhtä kovalla äänellä niin puhelimen kohdalla Jukan aiheuttama äänenpaine on vain noin 25% verrattuna Auerin huutoon. Kuolemannaakka selittää usein asiat erittäin hyvin, mutta tässä kohti kyllä tuo selitys, että Auer peittää Jukan äänen, tai että Auer on huonossa kulmassa Jukkaan nähden, ontuu ja pahasti. On tosi omituista, että Jukan ääni kuuluu niin paljon paremmin kuin Annelin.

Nähdäkseni tuo "lähtisekse jo" ei sinällään tarkoita mitään, vai onko se murretta? Jos tuolle kommentille haluaa järkevän tulkinnan, niin lähimpänä ovat tulkinnat "lähtiks se jo?" TAI "lähtisikSÄ jo?". Tuo "lähtisiksä jo?" on lähempänä, joten liputtaisin sen puolesta. Tällöin tietysti se on täytynyt osoittaa Jukalle jo murhan aikana, eli kommentin täytyisi tulla taustanauhalta tämänkin perusteella. "Lähtisiksä jo (tästä maailmasta mua piinaamasta)".

Auerhan sanoo tuon "lähtisiksä jo" heti sen jälkeen kun Jukkaa sanoo tuon "kylhä nous". Veikkaan, että Jukka on tässä kohti ollut rojahtaneena lattialle siihen astalointipaikkaan. Hän kuitenkin kerää voimia ja meinaa nousta, eli tuo kommentti tarkoittaa, että "kyllähän nousen". Fileerausveitsi on ollut tällöin vääntyneenä ja Auerin on pakko astaloida Jukan tässä kohtaa. Muutenhan Jukka olisi varmaan päässyt ylös ja alkanut kävellä ympäri taloa ja soittaa apua. Auer ei siis saanut nauhoitettua Jukan valitusta taustanauhalle niin paljon kuin halusi. Hän on myös ehkä halunnut, että Jukka kuolee nimenomaan puukotuksesta aiheutuvaan verenvuotoon, jolloin myös kuolinhetki saataisiin lähemmäksi poliisien tuloa. Auer sanoo tuon "lähtisikse jo" varmaankin jossain sängyn päädyssä, kun Jukka on maannut lopullisessa paikassaan lattialla. Tällöin Jukka on ollut hyvin lähellä ääninauhuria, joka on mielestäni sijainnut siinä takkahuoneen tason päässä. Auer on ollut useamman metrin päässä. Tämän takia tuo Auerin kommentti kuuluu suhteessa paljon hiljempaa kuin Jukan huuto taustanauhalta.

[Ande]

Nykyään on vähän lankapuhelimia ja puhelinlankoja käytössä. Niin se tekniikka muuttuu näinkin lyhyenä aikana, vajaassa vuosikymmenessä. Vaikka löytyisi samanlainen puhelin, on vaikea tehdä rekoa siitä, millä tavalla luurin paikka ja suunta vaikuttavat äänten kuulumiseen.

Minusta on yllättävän vähän kiinnitetty huomiota siihen, miten äänten ja puheen kuulumiseen vaikuttaa luurin suunta ja sijainti. Varsinkin alussa tuntuu kuuluvan jotain kahinaa, joka voi tulla puhelimen johdon liikkeestä. Muistatteko lankaluurin käyttäjät kuulleenne tai sanoneenne itse "älä liiku"? Silloin toisessa päässä puhuja on liikkunut siten, että johto on aiheuttanut häiritsevää kahinaa samalla tavalla kuin puhelun alussa Annelin ollessa puhelimessa.

Ennen Amandan puhelimeen tuloa on katkos, jolle käsittääkseni ei ole edes yritetty oikeudessa löytää mitään selitystä. Miksi ei, vai onko?

Kun nyt käytössä on uutta tekniikkaa ja ohjelmia, luulisi puheen, tai siis puhuja sijainnin ja suunnan selvittämisen olevan entistä helpompaa. Välillä Jukan ääni kuuluu "lähempää" kuin Annelin. Olisko selitys niin yksinkertainen, että Jukan kasvot ovat puhelinta kohti ja tytön pitelemä luurikin matalalla, ja Annelin kasvot/puhe pois päin luurista? Jukka yrittää puhua olohuoneessa/keittiössä olevalle, Anneli takkahuoneessa olevalle.

[Kuolemannaakka]

Olen monesti miettinyt, että tuleeko kommentti

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni)

taustanauhalta vai sanotaanko se livenä. Oman näkemykseni mukaan murhahuudot ("mitätön", "vittikö", "kuole", "hei lopeta") tulevat taustanauhalta, mutta olen epäröinyt tämän "Lähtisekse jo?"-repliikin kanssa. Nyt luettuani Kuolemannaakan kommentit yllä vakuutuin, että kyllä sekin taustanauhalta tulee.

Uskon kyllä, että puhelimen asento on saattanut hieman muuttua kun tytär on tullut puhelimeen. Puhelin on saattanut olla tämän jälkeen ollut suunnattuna takkahuoneeseen, jolloin kaikki äänet kuuluvat luonnollisesti paremmin hätäkeskukseen. Kuolemannaakka sanoo tuolla Niina Bergin blogissa, että Auer on luultavasti jossakin kuntopyörän paikkeilla, kun hän on tuon "lähtisekse jo"-kommentin sanonut. Siis tuolloinhan Jukka on yli tuplamatkan päässä takkahuoneessa verrattuna Anneliin suhteessa puhelimeen! Raa'asti arvioiden ääniaaltojen teho vaimenee verrannollisesti etäisyyden neliöön, joten jos Jukka ja Anneli sanovat jotakin yhtä kovalla äänellä niin puhelimen kohdalla Jukan aiheuttama äänenpaine on vain noin 25% verrattuna Auerin huutoon. Kuolemannaakka selittää usein asiat erittäin hyvin, mutta tässä kohti kyllä tuo selitys, että Auer peittää Jukan äänen, tai että Auer on huonossa kulmassa Jukkaan nähden, ontuu ja pahasti. On tosi omituista, että Jukan ääni kuuluu niin paljon paremmin kuin Annelin.

Nähdäkseni tuo "lähtisekse jo" ei sinällään tarkoita mitään, vai onko se murretta? Jos tuolle kommentille haluaa järkevän tulkinnan, niin lähimpänä ovat tulkinnat "lähtiks se jo?" TAI "lähtisikSÄ jo?". Tuo "lähtisiksä jo?" on lähempänä, joten liputtaisin sen puolesta. Tällöin tietysti se on täytynyt osoittaa Jukalle jo murhan aikana, eli kommentin täytyisi tulla taustanauhalta tämänkin perusteella. "Lähtisiksä jo (tästä maailmasta mua piinaamasta)".

Auerhan sanoo tuon "lähtisiksä jo" heti sen jälkeen kun Jukkaa sanoo tuon "kylhä nous". Veikkaan, että Jukka on tässä kohti ollut rojahtaneena lattialle siihen astalointipaikkaan. Hän kuitenkin kerää voimia ja meinaa nousta, eli tuo kommentti tarkoittaa, että "kyllähän nousen". Fileerausveitsi on ollut tällöin vääntyneenä ja Auerin on pakko astaloida Jukan tässä kohtaa. Muutenhan Jukka olisi varmaan päässyt ylös ja alkanut kävellä ympäri taloa ja soittaa apua. Auer ei siis saanut nauhoitettua Jukan valitusta taustanauhalle niin paljon kuin halusi. Hän on myös ehkä halunnut, että Jukka kuolee nimenomaan puukotuksesta aiheutuvaan verenvuotoon, jolloin myös kuolinhetki saataisiin lähemmäksi poliisien tuloa. Auer sanoo tuon "lähtisikse jo" varmaankin jossain sängyn päädyssä, kun Jukka on maannut lopullisessa paikassaan lattialla. Tällöin Jukka on ollut hyvin lähellä ääninauhuria, joka on mielestäni sijainnut siinä takkahuoneen tason päässä. Auer on ollut useamman metrin päässä. Tämän takia tuo Auerin kommentti kuuluu suhteessa paljon hiljempaa kuin Jukan huuto taustanauhalta.

Lähtisekse on Turun murretta ja tarkoittaa: lähtikse. "Lähtisitkö jo tästä maailmasta" on kyllä innovatiivisin selitys tälle lauseelle tähän mennessä Etenkin äänensävy huomioon ottaen.

Ajattele nyt hiukan sitä toteutuksen vaikeutta, jos Auer jättää nauhalle vajaan kahden minuutin kohtaan jotain itse aikaisemmin sanomiaan sanoja... Kun hän ei voi mistään tietää, että a) häke häipyy jonnekin juuri sopivasti b) häke-puhelu edes kestää sinne saakka c) tyttö tulee puhelimeen d) hän voi häipyä jonnekin "sanomaan" ja "huutamaan" ja "juoksemaan", ja vieläpä niin, että kaikki sopii täysin siihen tarinaan, että paikalla oli ulkopuolinen. On ihan tarpeeksi älytöntä huudella nauhalle jotain murhahuutoja, saatikka laittaa sinne jo etukäteen ihmeellisiä hämäyskysymyksiä, joita ei tarvita mihinkään, kun ne voisi ihan yhtä hyvin sanoa livenäkin... Eikä Auer voi laittaa lavastuksiaan Jukan huutojen varaan, kun ei yhtään pysty vaikuttamaan siihen, mitä Jukka huutaa. Nauhassa olisi joku idea, mikäli se olisi etukäteen koostettu erillisistä äänistä (vaikea kyllä saada oman miehensä tuskanhuutoja jäljiteltyä tai jostian generoitua), ja sisältäisi tietysti uhrin äänen lisäksi myös murhaajan äänen. Mikä hiton järki Auerin on siellä omalla äänellään kiljua, kun olisi voinut sitten viedä teatterin loppuun saakka ja möristä edes yhden selvän huppumiehen ärähdyksen johonkin paikkaan, tai kopsata semmoisen vaikka netistä.

Yritä tehdä joku reality check välillä. Oikeasti nämä taustanauhajutut on ihan kackelsbergia...

Ei Jukka sano "Kylhä nous" kun semmoinen ei tarkoita mitään ja on ihan väärää murrettakin.

Auer puhuu poispäin puhelimesta, Jukka saattaa karjua täyttä kurkkua suoraan olohuoneen suuntaan. Auer saattaa olla TYTTÖÖN nähden kulman takana tai sitten sivussa puhelimen ja takkahuoneen oviaukon muodostamalta linjalta. Eihän hän sinne takkahuoneen suuntaan lähde suorinta mahdollista tietä reippaasti (kun ei tiedä, mitä siellä on), vaan todennäköisesti "seinän viertä" kiertäen, jolloin hän on sivussa puhelimesta katsoen. Pelkkä luurin asennon muutos voimistaa ääniä suuresti, ja kun puhelin vielä suodattaa ylä- ja alataajuuksia, niin ei ne taustat toistu lainkaan sellaisina, kun ne oikeasti olivat.

[Kuolemannaakka]

Ennen Amandan puhelimeen tuloa on katkos, jolle käsittääkseni ei ole edes yritetty oikeudessa löytää mitään selitystä. Miksi ei, vai onko?

En tiedä, mikä tämän katkon virallinen selitys nyt sitten loppujen lopuksi on/oli, vai onko sitä selitetty lainkaan. Jotainhan siitä on poistettu/äänitys loppunut kokonaan vaikka "kela" edelleen pyörii. Jos laite lopettaa äänityksen, niin eikai ne "kelatkaan" siellä silloin pyöri, eli taukoa ei pitäisi lopputulokseen jäädä. Netissä on kyllä ulkomaisia hätäpuheluita, joissa on samanlaisia katkoksia, mutta en tiedä mitä ne sitten ovat. Äänitys ehkä katkeaa kun taso on liian pieni, eli digitallenteeseen ei jää mitään, koska järjestelmä luulee, ettei mitään tallentamisen arvoista kuulu, ja vetää sinne vain tyhjää? Se vaan, ettei tuossa kohdassa taso ole yhtään pieni...

Turre selitti, että katkos liittyisi johonkin Häken kämmiin, kun se on juuri samalla kohdalla kun poliisit saa tehtävän. Vaihtoivat jonkun piuhan toiseen reikään... ? en minä tiedä.

Mutta mystistä on sekin, että Tampereella 2008 kuullaan tytön kysymys "Ketä siellä on?", eikä kukaan kuule sanaa Kuole, mutta nykyään kaikki on toisin päin...ja "Kuole" oikein pomppaa silmille. Että jos oikein innovatiivinen haluaisi olla, niin voi niitä taustanauhoja lavastaa sellaisetkin henkilöt, joilla on kunnon laitteet asiaan, ja "satoja työtunteja" käytettävissä. Kun nauhalle ei voi pituuden muuttumatta lisätä mitään, täytyy ottaa myös jotain pois...

Tätä Tampereen litteroijaa pitäisi haastatella. Tässä keississä vielä päitä putoilee, eikä se ole Auerin pää joka on vaarassa... Tuija Niemi; nukutko yösi hyvin?

[Leisure Suit]

Tätä Tampereen litteroijaa pitäisi haastatella. Tässä keississä vielä päitä putoilee, eikä se ole Auerin pää joka on vaarassa... Tuija Niemi; nukutko yösi hyvin?

Kattos vaan, Auerin puolustajat menevät aika pitkälle jo. Samaa kostonhimoista julistusta on Auerin blogissakin. Varsinkin tässä kontekstissa viittaukset päidet putoamiseen eivät ole vain arveluttavia vaan myös hyvän maun vastaisia.