Merope kirjoitti:Apua. Näin ulkopuolisena kun lukee tätä keskustelua, ei voi kuin ihmetellä. Mikä tässä aiheessa on niin arka asia, että pitää mennä henkilökohtaisuuksiin? Uutena lukijana ei todella ole mieltäylentävää lukea eipäs-juupas -kirjoittelua, jossa välillä pitää turvautua myös vähän toisen haukkumiseen.
Tällä hetkellä itseäni kiinnostaisi lukea tuo Lunettan raportti. Onko se jostain luettavissa? Voisiko joku kenties nakata minulle linkin, josta se löytyy? Onnistuneesti olette välttäneet esim. linkittämään tai lainaamaan siitä, vaikka, minun näkökulmastani, se olisi tehnyt parin sivun väittelyn turhaksi

Olet oikeassa, surullista
Itse en kykene Lunettan tarinaa linkittämään, kun ei ole skanneria. Nimimerkki a aikanaan skannasi kaiken mahdollisen, mutta hän on ns. kadonnut maisemista. Olennaisen siitä Lunettan jutusta olen kyllä kertonut, mutta sekin on joutunut melko räikeiden vääristelyjen kohteeksi.
Sinänsä ei ole mitään merkitystä mitä awa:lle ja nyttemmin bännätylle hymiölle skannaa tai linkittää. Heidän uskonsa ei muutu, vaan he kääntävät kaiken aina nurinpäin, eivät siis pelkästään pyörittele telttaa. - Tulet huomaamaan.
Voi sitten syystäkin kysyä, onko tällaisen oikomisessa kauheasti järkeä? No, ei ole, myönnetään. Kyse on lähinnä jonkinlaisesta taistelusta oikeusmurhaa vastaan, ja jos jotain järkeä koittaa hakea, niin sitten se, että olen joskus huomannut, että kun joku ryhtyy toistamaan jotain huuhaa argumenttia parikin kertaa, niin puolen vuoden kuluttua jossain yhteydessä asiaa esitetään jonkinlaisena totuutena tai ainakin perusteltuna huhuna. Esimerkkinä tällaisesta on tarina Gustafssonien naapurin havaitsemasta Nissen yöllisestä vierailusta kotonaan. Jäppis-satuunkin uskoi jossin vaiheessa aika moni, ja joku otti sen niin todesta, että piti sitä "parhaana teoriana tähän asti". Siis melkoinen paradoksi, usko siihen, että poliisi oli löytänyt oikean syyllisen oli 100% vankkumaton, vaikkei todisteeksi ollut muuta kuin poliisin usko, mutta toisaalta oltiin vakuuttuneita, ettei poliisi ollut lainkaan päässyt perille siitä mitä tapahtui ja miksi.
Ja lisäisin vielä, että koko Nils Gustafssonin syyllisyyskysymys on niin kuuma peruna vain sen takia, että asiasta levitettiin aikanaan niin värittynyttä tietoa julkisuuteen. Ehkä puolestapuhujia olisi pitänyt olla heti alussa ja nimenomaan valtamedioissa.