Suomesta Isisin riveihin lähteneet ovat saaneet mahdollisesti toistakymmentä lasta, arvioi Supo – Kun ”kalifaatti” murenee, pitääkö Suomen ottaa vastaan jihadistien lapsia?
Syyrian ja Irakin pakolaisleireillä elää luultavasti myös suomalaisia jihadistien lapsia. Pitääkö Suomen ottaa vastaan Isis-taistelijoiden perheenjäseniä?
Aino Frilander HS
Julkaistu: 21.2. 2:00 , Päivitetty: 21.2. 7:47
SYYRIAN ja Irakin pakolaisleireillä on varsin todennäköisesti jihadistien lapsia, joiden vanhemmista toinen tai kumpikin on suomalainen. Suomen viranomaisten karkean arvion mukaan konfliktialueella on voinut syntyä jopa toistakymmentä lasta, joilla on kytkös Suomeen.
Terroristijärjestö Isis on menettämässä niin sanotun kalifaattinsa viimeisenkin kolkan, josta käydään taistelua Syyriassa aivan Irakin rajan tuntumassa. Se tekee entistä polttavammaksi kysymyksen, miten jihadistitaistelijoille ja heidän perheenjäsenilleen käy.
Sisäministeriön viime vuonna julkaiseman raportin mukaan Suomesta matkusti Syyrian ja Irakin konfliktialueelle yli 80 ihmistä, joista parikymmentä oli täysi-ikäisiä naisia. Noin 30 oli lapsia, joista noin puolet tyttöjä ja puolet poikia. Osa näistä lapsista on jo täysi-ikäisiä.
Suojelupoliisi (Supo) ennakoi ainakin osan naisista pyrkivän palaamaan lapsineen Suomeen.
Toistaiseksi konfliktialueelta on palannut Suomeen Supon arvion mukaan noin 20 ihmistä. Arviolta 15–25 on kuollut.
BRITTILÄISEN tutkimusraportin mukaan Isisiin on liittynyt vuodesta 2013 lähtien lähes 5 000 ulkomaalaista naista.
Monet jihadistien vaimoiksi lähteneistä ovat tätä nykyä leskiä. He elävät pakolaisleireillä ja vankiloissa lastensa kanssa – jos lapset ovat selvinneet aliravitsemuksesta ja taudeista.
Kattavia lukuja lasten määrästä ei ole, mutta jihadisteiksi lähteneille Euroopan maiden kansalaisille on syntynyt sanomalehti The Washington Postin mukaan ”satoja” lapsia.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump twiittasi viikonloppuna haluavansa, että Euroopan maat ottavat takaisin yli 800 Syyriassa kiinni otettua Isisin taistelijaa. Tässä joukossa ei sisäministeriön tietojen mukaan ole Suomen kansalaisia.
Muun muassa Ranska on sanonut olevansa valmis ottamaan takaisin taistelijoita, mutta esimerkiksi Tanska ja Britannia torjuivat Trumpin vaatimuksen tuoreeltaan.
Suomen lain mukaan Suomen kansalaisia ei voi estää palaamasta.
PÄÄMINISTERI Juha Sipilä (kesk) sanoi sunnuntaina Ylelle, että Suomea ei kiinnosta ottaa vastaan vangittuja Isisin jäseniä. Ulkoministeri Timo Soini (sin) taas kertoi maanantaina, ettei hänellä ole sympatiaa niille, jotka ”vinkuvat takaisin”.
Soini suhtautui nihkeästi myös vierastaistelijoiden perheenjäsenten vastaanottamiseen.
Suomen lain mukaan Suomen kansalaisia ei kuitenkaan voi estää palaamasta. Myös konfliktialueella Suomen kansalaisille syntyneisiin lapsiin suhtaudutaan Suomen kansalaisina, joskin perhesuhteiden todentaminen voi olla mutkikasta.
Osa naisista on huijattu Isisin pariin, mutta suuri osa on liittynyt tarkoituksella. Osa heistä on ollut lähinnä kodinhoitajan roolissa, mutta jotkut ovat osallistuneet aktiivisesti Isisin toimintaan rekrytoimalla muita naisia, levittämällä propagandaa ja keräämällä varoja järjestön toimintaan.
BRITANNIASSA kiistellään parhaillaan siitä, miten pitäisi suhtautua vuonna 2015 ”Isis-morsiameksi” 15-vuotiaana lähteneeseen Shamima Begumiin, jonka jihadistiaviomies ja kaksi lasta ovat kuolleet.
Synnytettyään lauantaina kolmannen lapsensa syyrialaisella pakolaisleirillä Begum kertoi toivovansa, että hän pääsisi lapsensa kanssa takaisin Britanniaan. Britannian turvallisuusministeri Ben Wallace ilmoitti, että Britannia ei aio nähdä vaivaa Begumin tuomiseksi kotiin.
”En aio vaarantaa brittiläisiä henkiä terroristien tai entisten terroristien etsimiseksi romahtaneista valtioista”, Wallace sanoi yleisradioyhtiö BBC:n haastattelussa. ”Teoilla on seurauksensa.”
Tarve päästä pois pakolaisleireiltä on kova. Sanomalehti The Guardian haastatteli ruotsalaista Lisa Anderssonia syyrialaisella al-Hawlin pakolaisleirillä. Anderssonin mukaan hänen vuoden vanha tyttärensä oli kuollut leirillä riittämättömän terveydenhuollon vuoksi.
Suomi ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan konsulipalveluita Syyriassa.
SUOMEN ulkoministeriö ei ole saanut Begumin tapauksen kaltaisia yhteydenottoja, joskin niiden mahdollisuuteen on valmistauduttu, sanoo ulkoministeriön ajankohtaisviestinnän päällikkö Vesa Häkkinen.
Nopeita ratkaisuja tuskin olisi, sillä Suomi ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan konsulipalveluita Syyriassa.
Suomen Damaskoksen-suurlähetystön suomalainen henkilökunta on poistunut maasta. Syyriaa koskevat maahantulo- ja viisumikysymykset käsitellään Suomen edustustossa Ankarassa.
Suurlähetystöllä ei ole mahdollisuuksia avustaa evakuoinnin järjestämisessä, ulkoministeriö kertoo matkustustiedotteessaan.
ESIMERKIKSI Venäjä on ryhtynyt vastaanottamaan jihadistien lapsia. Joulukuussa maahan palautettiin 30 lasta, ja helmikuussa Venäjä lennätti Irakista 27 lasta, jotka olivat 4–13-vuotiaita, kertoo uutistoimisto AFP.
Lapset oli määrä toimittaa setien, tätien ja isovanhempien hoiviin Pohjois-Kaukasiaan, muun muassa Ingušiaan, Tšetšeniaan ja Dagestaniin, mistä monet Venäjältä lähteneet jihadistit ovat kotoisin.
Syyrian nykyisissä oloissa tällainen toiminta ei Suomen näkökulmasta olisi realistista, ulkoministeriön Häkkinen arvioi.
”Toimintakykymme on hyvin rajoitettu maassa, jossa meillä ei ole edustustoa.”
Palaajien käsittelyyn vaikuttaa se, epäilläänkö heitä rikoksista vai ei.
SUOMESSA on kuitenkin pohdittu, miten konfliktialueelta palaavien ihmisten suhteen toimitaan, ovat he sitten vierastaistelijoita tai näiden perheenjäseniä.
Jo maaliskuussa 2017 hyväksyttiin toimintamalli, jolla pyritään vähentämään sekä aatemaailmasta että mahdollisesta traumatisoitumisesta johtuvan väkivallan riskiä.
Palaajien käsittelyyn vaikuttaa se, epäilläänkö heitä rikoksista vai ei. Vedenjakaja on vuosi 2016, jolloin Suomessa kriminalisoitiin matkustaminen terroristisessa tarkoituksessa. Suurin osa Isisiin liittyneistä tosin lähti Suomesta jo ennen sitä.
Jokaisesta palaajasta selvitetään, onko hän syyllistynyt rikoksiin konfliktialueella. Haasteena on saada riittävästi todistusaineistoa, jotta tuomioistuin voi tuomita heidät.
Syyrian ja Irakin tilanne on sekava ja viranomaisyhteistyö vaikeaa, kertoo sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.
Hän johtaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn kansallista yhteistyöryhmää.
Suomen viranomaisten täytyy auttaa lapsia, jotka katsotaan suomalaisiksi.
JOS palaajaa epäillään rikoksista, esitutkinta aloitetaan matalalla kynnyksellä heti kun henkilö on Suomessa, Mankkinen kertoo. Muiden osalta varmistetaan, etteivät tulijat putoa tyhjän päälle.
Jos palaajissa on pieniä lapsia, kuvaan astuvat sosiaalitoimi ja lastensuojelu.
Mankkinen muistuttaa, että valtiolla on suuremmat velvollisuudet lapsia kuin aikuisia kohtaan. Lapsia suojaa YK:n sopimus lapsen oikeuksista. Suomessa vaikuttaa myös lastensuojelulaki. Suomen viranomaisten täytyy auttaa lapsia, jotka katsotaan suomalaisiksi.
Käytännössä tämä koskee kaikkia Suomen kansalaisille syntyneitä lapsia.
”Mitä paremmin lapset pääsevät kiinni tavalliseen elämään ja traumat saadaan purettua, sitä todennäköisemmin heistä tulee kunnon kansalaisia”, Mankkinen sanoo.
”Mitä huonommin lapsia kohdellaan ja mitä vähemmän mahdollisuuksia heille tarjotaan, sitä todennäköisempää on, että heidät ottaa hoteisiinsa joku muu, esimerkiksi terroristinen ryhmä.”
Maksumuurin takana.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006008346.html