ville69 kirjoitti:Syyn arpojille muistuttaisin, ettei tarkka kuolinsyy ole välttämättä vielä virallisesti kenenkään tiedossa. Erilaiset testit vievät pitkän aikaa, joskus kuukausia hautajaisten jälkeenkin.
Eikös rutiininomainen kuolemansyyn tutkimus ole yleensä avaus? En uskoisi sen vievän kuukausia. Riippuu tietysti, millaista kuolinsyytä on syytä epäillä ja niin edespäin, mutta Mandin tapauksessa tähän todennäköisesti ei ole tarvetta.
ville69 kirjoitti:Minua kiinnostaisi tietää, millaisissa tapauksissa näin on. Siis aivan yleisesti toimittajien käytännöstä tällaisissa tapauksissa, esimerkkejä ilman nimiä (ihan vaikka keksittyjä esimerkkejä).
Ei siis vain kuolemantapausten tai kuolinsyiden osalta, vaan uutisten yleensä. Että millainen on sitä "liian rankkaa", josta lehdissä ei kerrota tai joka kierretään kierosti?
Tässä esimerkkejä kuolemaan liittyvästä uutisoinnista noin yleensä.
1) Vainajia ei näytetä kuvissa. Jos on pakko, henkilö ei ole tunnistettavissa. Veren näyttämistä pyritään kotimaisessa kuvajournalismissa välttämään.
2) Kuoleman yksityiskohtia ei kuvailla. Esimerkin vuoksi: minulla on kaapin pohjalla tallessa kuolinuutinen vuodelta 1918. Siinä kerrotaan auto-onnettomuuden uhrista seuraavasti "henkilö ajautui oikean etupyörän alle, ja pyörä murskasi hänen kallonsa aiheuttaen välittömän kuoleman". Tämä ei kuuna päivänä menisi meikäläisissä sanomalehdissä läpi. Huom, sanomalehdissä. Alibi ei ole sellainen, vaan poikkeustapaus.
3) Itseaiheutetun kuoleman sanomalehti uutisoi vain, mikäli se on herättänyt yleistä huomiota tai aiheuttanut häiriötä. Esimerkiksi: mies hyppäsi metron alle, ja metroliikenne seisoi yli puoli tuntia. Aikakaus- ja iltapäivälehdet voivat tehdä poikkeuksia tästä perussäännöstä kuolleen henkilöyden perusteella.
4) Huumekuolema uutisoidaan vain, mikäli huume on uusi tai tapaus muuten ainutkertainen.
5) Kuolema uutisoidaan, mikäli kuolintavassa on jotain aivan poikkeuksellista. Esimerkiksi: mies söi banaanin ja kuoli. Oliko banaanissa myrkkyä? Vai oliko miehellä jokin yllättävä allergia? Näihin haetaan vastauksia. Jos mies kuoli banaanin syötyään vanhuuttaan, uutisoinnin voi unohtaa.
6) Toimittajien nyrkkisääntö: älä laita lehteen mitään, mitä ihminen ei kestä lukea/nähdä aamiaispöydässä.
Mikäli jaksaa asiasta innostua, linkkinä vielä journalistin ohjeet ammattiliittomme sivuilta. Ne ovat luonnollisesti viitteellisiä, mutta erinomaisia nyrkkisääntöjä. Jokainen uutinen on aina oma tapauksensa, joka harkitaan tapauskohtaisesti.
https://www.journalistiliitto.fi/Resour ... /uudet.htx