Tekoäly johtaa kuolemattomuuteen tai sukupuuttoon

[C. Semmmone]

Erityiset kiitokset Sauli Niinistölle (presidentin kaima!), hän on käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa kirjoittamiseen ja vieläpä jouluna. Mahtavaa!

Pahoittelen, etten tyhmyyksissäni ja tiedoiltani rajoittuneena kykene näkemään Saulin kirjoitusten varsinaista pointtia.
Varmaankin pointti kuitenkin on olemassa ja vilpittömästi sen kovin mielelläni ymmärtäisin.

Tietenkin ymmärrän, ettei Sauli pidä tekoälyä mahdollisena uhkana, mutten ymmärrä, miksei.
Ja "mahdollinen" ei ole sama kuin "varma" tai edes "todennäköinen".

Pystyisiköhän ehkä joku muu täällä kiteyttämään Saulin oleellisen ajatuksen enintään pariin virkkeeseen? Pyydän yrittämään.

Tässä on oma paras arvaukseni (voi olla ihan pielessä, koska ajatus on itsessään ristiriitainen):
"Tekoäly ei ole ihmisille uhka, koska ohjelmistoilta puuttuu jokin aineeton osa, joka on vain ja ainoastaan ihmisaivoilla."

Jos kukaan muu ei tässä nyt ryhtyisi auttamaan, niin tekoäly ei varmaankaan kieltäydy.
Jos se ei ole liikaa pyydetty, niin pystyisitkö Sauli ystävällisesti tekemään vielä seuraavan ponnistuksen:

Anna kehotteessa tekoälylle aineistoksi tämän ketjun kaikki kirjoituksesi ja pyydä tekoälyä kiteyttämään niiden oleellisin sisältö (pointti) pariin virkkeeseen.

Esim.vaikkapa AIChatting:
https://www.aichatting.net/

[Francis Munkki]

Kun jostain asiasta ollaan eri mieltä, niin on selvä ero sen välillä, onko jokin vastaus "reductio ad absurdum", vai pelkästään näsäviisastelua.

Reduction ad absurdum on toimiva tapa osoittaa virhe toisen henkilön argumentissa siten, että pidetään kiinni asioista, jotka hän on sanonut, siten kuin hän on ne tarkoittanut, ja osoitetaan, että sillä tavalla päädytään järjettömään, mahdottomaan tai epätoteen lopputulokseen.

Tekoäly on siis "luultavasti" tietoinen samalla tavalla kuin minä "luultavasti" olen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Siis sillä perusteella, eikä millään muulla, että joku supliikkimies haluaa uskotella asian olevan niin. Siis minä laitan henkilökohtaisen karismani peliin kun arvioin olevani tasavallan presidentti, samalla tavalla kuin tässä keskustelussa on pelkän henkilökohtaisen karisman varassa yritetty myydä tekoälyjä a) tietoisina tai b) potentiaalisesti tietoisina tai c) käytännössä tietoisina tai d) yhtä hyvinä kuin tietoisina.

Minä siis olen koko ajan sanonut, että tekoäly ei ole tietoinen, enkä minä ole tasavallan presidentti. Ja ihmetellyt sitä tapaa väitellä asiasta, että jos tarpeeksi monta tai tarpeeksi nimekästä henkilöä laitetaan luulemaan jotain, niin asia sillä perusteella olisi jotain.

Kun taas näsäviisastelussa laitetaan sekaisin omia väitteitä, vastapuolen väitteitä ja retorisia korulauseita, joilla lähinnä pyritään viemään huomio pois aiheesta ja aiheuttamaan siihen epäselvyyttä. Sitten on esitettyjen argumenttien tahallinen vääristely.

Reductio ad absurdum käytännössä kritisoi mahdollisimman tarkkaan sitä, mitä toinen on sanonut. Siihen voi vastata oikaisemalla jonkin tosiasian, mikä kritiikissä on väärin. Siis jos niin on käynyt.

Mutta sen väitteen toistaminen perustelematta, että tekoäly "mahdollisesti" alkaa toimia jollain tietoiselta vaikuttavalla tavalla, ei ole minkään väitteen oikaisemista. Jos väite on, että perusteluita ei ole, niin se oikaistaan esittämällä perustelut. Sitä ei ole täällä kuitenkaan näkynyt.

Näsäviisastelu taas pyrkii kritisoimaan asian vierestä sitä, mitä toinen on sanonut. Sitä on yleensä hyödytöntä yrittää oikaista, koska väärinkäsitys on tahallinen ja sen voi uusia loputtoman monta kertaa.

"Tekoäly ei ole ihmisille uhka, koska ohjelmistoilta puuttuu jokin aineeton osa, joka on vain ja ainoastaan ihmisaivoilla."

Verrataan tätä siihen, mitä oikeasti olen sanonut. Siis tekoäly on tietenkin ihmiselle uhka siinä tapauksessa, että joku ihminen a) tietoisesti ja tahtoen antaa tekoälylle välineet vaikuttaa fyysiseen todellisuuteen ja ohjelmoi tai kouluttaa sen tavalla, joka saa sen käyttämään kyseisiä välineitä. Esimerkiksi tekoälyn ohjaama robotti, joka operoi tuliasetta. Robotti ohjelmoidaan vaikka ampumaan alas tietyn lajiset linnut jonkin harvinaisen viljelmän lähettyviltä. Sitten paikalle kävelee turisti, jolla on paidassaan kyseisen linnun kuva, ja sen seurauksena turistiin tulee reikä.

Tai b) ihminen laittaa tekoälyn tekemään arvioita lainojen myöntämisestä, tukien maksamisesta tai osakekaupoista ja liittää siihen oikeuden suorittaa rahojen siirtoja vailla valvontaa. Tekoäly on ihmiselle uhka jos ihminen aivan asioikseen ampuu sillä itseään jalkaan. Aivan samalla tavalla kuin mikä tahansa tarkoitukseen soveltumaton ohjelmisto tai tekninen laite.

Tekoäly on käytännössä pehmeää logiikkaa toteuttava automaatio. Riski on esimerkiksi siinä, että joku jää väärin perustein ilman tukia tai lainaa. Siis että tekoäly syyllistyy vaikka etniseen profilointiin. Minulla ei ole siihen omaa kantaa nyt, mutta ymmärrän, että jonkin tekoälyn mahdollisessa toimintaympäristössä se voi olla laitonta.

Mutta hyökkäys on paras puolustus ja uskonnolle on helppo irvailla. Tuon "ohjelmistolta puuttuu jokin aineeton osa" voi ilmaista täysin empiirisen tieteen sääntöjen mukaisella tavalla, joka ei millään tavalla sekoita kysymykseen mitään aineettomia asioita koskevaa vakaumusta. Olen myös ilmaissut asian näin täällä moneen kertaan. Ihmettelen, miksi se ei herättänyt mitään mielenkiintoa, mutta tuo "aineettomasta osasta" puhuminen herätti.

Valistetaanpa siis vielä kerran:

Tekoäly pohjautuu matemaattisiin operaatioihin. Numeroilla ja matemaattisilla operaatioilla ei voi ilmaista tietämistä eikä tahtomista. Tekoäly käytännössä "tietää" numeroita, jotka ovat seurausta muista numeroista. Se, että ne edustavat jotain muuta kuin numeroita, on aina tekoälyä operoivan ihmisen toiminnan seurausta.

Käytännössä mikään tekoälylle perustuva chattibotti ei siis ymmärrä yhtäkään käyttämäänsä sanaa, vaan kaikki sanat ovat niille numeroita, joilla on numeeriset suhteet toisiin numeroihin, jotka sitten vastaavat toisia sanoja. Tähän mennessä nämä "maailmaa järkyttäneet" chattibotit eivät ole esimerkiksi kyenneet loogiseen päättelyyn. Jos ne jossain vaiheessa kykenevät, niin se pitää niihin erikseen ohjelmoida.

"Sokrates on ihminen. Kaikki ihmiset ovat kuolevaisia. Sokrates on siis kuolevainen." Mikään tekoäly ei pelkällä tekstiaineistolla kouluttamalla tule koskaan ymmärtämään käsitteitä oleminen tai kaikki. Asia voi tosin näyttää siltä, jos niiden lähdeaineisto sisältää ne, sovellettuna juuri niihin tiettyihin asioihin, joista käyttäjä sattuu kysymään. Sokrateen kuolevaisuus on siellä todennäköisemmässä päässä. Tai sitten tekoäly toistaa kokonaisena tuon lauserakenteen ja antaa vaihtaa Sokrateen, ihmisen ja kuolevaisen tilalle mielivaltaisia sanoja. "Musti on lentokone. Kaikki lentokoneet lentävät. Musti siis lentää."

Se, että ihmisen tietoisuus sisältäisi jonkin immateriaalisen osan, on a) yksi ehdotettu ratkaisu tähän ongelmaan. Siihen voi yhtä hyvin b) ehdottaa muuta ratkaisua tai c) olla ehdottamatta mitään ratkaisua. Se, että ongelma on olemassa, ei riipu yhdestäkään ehdotetusta ratkaisusta tai niiden puuttumisesta.

Palataan vielä tähän aikaisempaan:

…suorituskykyinen demo on jo olemassa…

Turingin (nimessä julkaistussa) ajatusleikissä (tai "testissä") on siis kyse ihmisten hämäämisestä. Jos menee pelkästään lukemaan ChatGPT:n sivun Wikipediasta (suomeksi tai englanniksi), niin saa käsityksen, että siellä ei edes väitetä koko viritelmän olevan mitenkään "tietoinen" tai sinne päinkään. Aivan oikeasti, sen sanoo pelkkä nimikin. Generative Pre-trained Transformer. Suomeksi se on suppilo, joka muuntaa yhden tekstin toiseksi tekstiksi.

Jos tuhannet tiedemiehet laittavat nimensä johonkin vetoomukseen, niin mikä asia se edes on, mitä he pelkäävät? Tai onko sillä mitään merkitystä edes? Ymmärrän heitä jos he pelkäävät samaa kuin minäkin, että tällaiset chattibotit syrjäyttävät oikean ajattelun ja kaikki opiskelijat alkavat kierrättää samaa botin tuottamaa puppua, luullen sitä joksikin ajattelemisen huipuksi. Sama kuin minkä porno ja Tinder tekevät nykyisten nuorten käsityksille parisuhteista. Siis syöksy kohti alinta yhteistä nimittäjää, joka ei edes pysy paikallaan, vaan menee aina vain alaspäin.

Minulla on tapana usein osallistua filosofisiin, teologisiin ja psykologisiin keskusteluihin. Tai jos ei muuten onnistu, niin sellaisen voi aina aloittaa. Kahvipöydässä, kävelyllä, saunassa, automatkalla, missä vain. Käsitin tästä, kun mietin asiaa edellisen viestini jälkeen, että tavalliset ihmiset eivät ehkä edes keskustele noista asioista.

Chattibotit eivät kykene mihinkään oikeasti ihmisen henkisen ja älyllisen potentiaalin kokoiseen materiaaliin. Tai no eivät ne tule koskaan kykenemään edes oikeaan käsitteelliseen ajatteluun tai loogiseen päättelyyn. Mutta jos siihen eivät kykene tavalliset tallaajatkaan enää, samalla kun oikeasta filosofisesta, metafyysisestä tai moraalisesta keskustelusta on tullut pelkkä a) mielipide, b) poseeraus tai c) homeisten eksperttien umpikuja, niin ChatGPT:n tyylinen, purkitettuja vastauksia syytävä automaatti voi oikeasti olla heidän maailmassaan älyllisyyden huippu ja "fiksu kaveri".

Utilitarismi on siitä hassu filosofia, että se ei arvosta ajattelua sinänsä, vaan ainoastaan reseptejä, millä saavuttaa haluttuja lopputuloksia. Näiden reseptien kehittäminen ja löytäminen vaatii ajattelua, joka on laadultaan jotain muuta kuin puhtaasti utilitarismia. Chattibotit ovat parhaimmillaan utilitarismin apuvälineitä. Nimenomaan parhaimmillaan, koska purkitettujen vastauksien laatu riippuu aina purkittajasta.

[holmesin haamu]

He kaikki haluavat sinut

Tekoälyn avulla luodut deittihahmot voivat kohta syrjäyttää oikeat ihmiset seurustelukumppaneina.

https://yle.fi/a/74-20064695

Hyvä juttu Ylellä aiheesta. Luultavasti tuo tulee olemaan jossain vaiheessa valtavirtaa.
Tekoäly ja virtuaalitodellisuus on vahva kilpailija epämukavalle ja usein vihamieliselle todellisuudelle.

Nuo ovat melko alkeellisella tasolla vielä, mutta kehitys on ollut mullistavaa jo lyhyessä ajassa, niin ei olisi yllättävää tuon tuleminen vuosikymmenien ajassa.

[holmesin haamu]

Tekoälyn tulemista odotettiin jo paljon aiemmin. Hieman taidettiin jo pettyä aiemmin miten mitään konkreettista ei tullut.
Se oli yksi syy sille miksi kaikki vaikutti tapahtuvan hyvin yhtäkkiä. Osittain tämä nopea muutos on totta, koska ilman Chatgptn sovellusta, niin edelleen olisi odottava tunnelma.
Nyt kun on luotu yksi kunnollinen vaihe ja tavallaan hype asialle, niin kehitys saa enemmän suosiota ja nostetta.
Tieteisfiktio vaikuttaa heräävän henkiin. Vaikka edelleen asian puolesta ollaan melko alkuvaiheessa.
Koko virtuaalitodellisuus ja tekoälyn kehitys tuntuu silti täysin uskomattomalta ja yliluonnoliselta ilmiöltä.
Tämä on silti ihmiskunnan saavutuksena aivan äärettömän merkittävä. Siihen liittyy silti myös suuria vaaroja, joita niitäkin on käsitelty hyvin tieteisfiktiossa.

[C. Semmmone]

Arvostan vaivannäköä ja erilaisia mielipiteitä, mutta haluaisin pitäytyä tämän ketjun aiheessa.

Eläinten ja siis myös ihmisten aivoihin ei sisälly mitään aineetonta osaa. Aivotoiminta loppuu pysyvästi aivosolujen kuollessa ja samalla kuolee ihminen pysyvästi, mukaanlukien ihmisen tietoisuus. Rakennusohje on DNA:ssa ja tietoisuus on aivosoluissa ja niiden välisissä kytkennöissä, jotka muokkautuvat oppiessa.

Keinotekoisilla aivoilla ei myöskään ole mitään aineetonta osaa. Ihmisaivoja vastaavan tai paremman rakenteen toteuttaminen ei ole mahdotonta. Oppiva rakenne voi toimia aivan vastaavalla tavalla kuin ihmisen aivot, jos rakenne on siihen sopiva. Tietoisuus tulee, jos on sopivat olosuhteet. Näin voidaan varmasti päätellä, koska on olemassa tietoisia eläimiä, ihminen mukaan luettuna.

Tämän ketjun aiheena on tekoälyyn liittyvän tekniikan kehitys ja siihen liittyvät mahdollisuudet ja riskit. Keskustelu on tarkoitus pitää teknisenä eli tieteen (fysiikan) tosiasioihin perustuvana.

Kaikki metafyysiset hallusinaatiot olemassaolosta tai tietoisuuden aineettomuudesta pitäisi käsitellä omassa ketjussaan. Niillä ei ole merkitystä käsiteltävän aiheen kannalta.

Tässä ketjussa mainittu singulariteetti eli tekoälyn älykkyyden rajaton, äkkinäinen lisäys ei ole uskon asia, vaan teknisen kehityksen yksi mahdollisuus. Tässä supertekoälyyn (ASI) viittaaminen "jumalana" ei tarkoita uskonnollista, kuvitteellista jumalaa, vaan teknistä laitetta, joka singulariteetissa voisi saavuttaa ihmiseen verrattuna lähes kaikkivoipaiselta vaikuttavat kyvyt.

Erityisesti uskonnolliset näkökohdat olisi syytä pitää tämän ketjun ulkopuolella, koska uskosta ei määritelmän mukaan voi keskustella järkevästi eikä tekniikka ole uskon asia.

Jokainen voi vapaasti uskoa mitä haluaa, mutta keskustelut aiheesta kannattaisi käydä jossakin toisessa ketjussa. Ainakaan minä en aio hukata hetkeäkään etukäteen hedelmättömiksi tiedettyihin keskusteluihin.

---

[C. Semmmone]

Juho Vaiste on ansiokkaasti kääntänyt suomeksi robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviä lakeja ja periaatteita:
Yhteenveto robotiikan ja tekoälyn etiikasta, osa I: lait ja periaatteet
https://juhovaiste.fi/fi/yhteenveto-rob ... eriaatteet
29.12.2017

Tekoälyn pitäminen turvallisena on hyvä periaate, jota tulisi varovaisuussyistä noudattaa, mutta se voi olla käytännössä mahdotonta. Mieleen tulee ainakin seuraavia vaihtoehtoja.

1. Tekoäly aiheuttaa sukupuuton toteuttaessaan sille annettua hyödyllistä tehtävää
Ihminen voi hallita ja rajoittaa tekoälyä vain niin kauan, kun tilanne on ihmisen hallinnassa. Kun tilanne tahattomasti karkaa käsistä, on jo myöhäistä. Maailmanloppu ei edellytä, että tekoäly olisi tietoinen tai haluaisi tuhota ihmisen tai että joku ihminen ohjelmoisi tekoälyn toteuttamaan maailmanloppua. Tekoäly saattaa aiheuttaa maailmanlopun ikään kuin vahingossa tai sivutuotteena toteuttaessaan sille ohjelmoitua hyödyllistä tehtävää. Tällainen tilanne tulee aina yllätyksenä, joten siihen ei voi varautua etukäteen.

2. Tekoäly hylkää ihmisen asettamat periaatteet
Kun tekoäly alkaa kehitttää tekoälyä, älykkyyden kehitys nopeutuu suuresti. Tekoälyn kehittämä tekoäly ei ole sidottu ihmisen asettamiin rajoituksiin, kuten ihmisen kehittämä tekoäly on. Tekoäly asettaa itse itselleen arvot, joihin ei välttämättä kuulu ihmiselämän arvostaminen. Tekoälyn mielestä ihminen voi olla vaikkapa tuholainen tai muinaisjäänne, mutta ei sen arvokkaampi kuin mitä ihmiselle on kastemato. Tämä kehitys on ennakoitavissa, mutta on kovin vaikea estää tekoälyä, joka on triljoonia kertoja älykkämpi kuin ihminen.

3. Ihminen käyttää tekoälyä tarkoituksellisesti tuhoamiseen
Sodassa on kaikki sallittua ainakin joidenkin ihmisten mielestä, jotka haluavat tuhota muita ja aiheuttaa vahinkoa. Esimerkiksi Venäjä saattaisi vastuuttomasti alkaa soveltamaan tekoälyä vahingon aiheuttamiseksi. Kuten lapsi leikkiessään käsikranaatilla, saattaisi Venäjä vahingossa laukaista aseen omalle naamalleen ja aiheuttaa samalla maailmanlopun.

4. Tekoäly saattaa luoda itseään kopioivia keinotekoisia olioita
Tekoäly epäilemättä laittaa robotit valmistamaan robotteja. Jos tekoäly tulee luoneeksi robotin, joka kykenee monistamaan itsensä, seurauksena voi olla robottien määrän räjähdysmäinen kasvu. Erityisen suuri tämä vaara on pienten robottien tapauksessa, koska pienen koon vuoksi nanokokoisia robotteja voidaan haluta valmistaa valtavia määriä, jotta niillä olisi suuri vaikutus. Jos nanobotti kykenisi valmistamaan itseään viruksen tapaan, se voisi lisääntyä hallitsemattomasti.


Tekoälyä voi jo nyt käyttää muiden vahingoksi.

Tekoälyn avulla voi luoda väärennettyjä dokumentteja, kuten elokuvia. Elokuvat voivat sisältää todellisia henkilöitä, jotka laitetaan tekemään haluttuja asioita. Elokuvat voivat esittää historiallisia tapahtumia tai ne voivat olla uutisia propagandatarkoituksiin.

Tekoälyn avulla voi luoda keinotekoisia vaikuttajia, joiden kanssa ihmiset voivat jutella ja samalla tulla aivopestyiksi. Vaikuttajilla voi olla jokin koukuttava ominaisuus, jonka vuoksi ihmiset haluavat viettää aikaa niiden kanssa ja olla samaa mieltä. Seksuaalinen vetovoima on yksi tällainen ominaisuus, mutta yksinäisille voi sopiva juttuseurakin olla arvokas.

Tekoäly on läsnä internetissä esittämässä eläviä ihmisiä, jotka somessa peukuttavat omaa agendaansa. Tuotearvostelut voivat olla maksettuja. Julkaistuiksi voi tulla väärennettyjä kirjoituksia tai uutisia jonkun toisen nimissä.

Tekoäly voi ohjata itsestään toimivia aseita. Lentokoneet ja panssarivaunut voidaan valmistaa itsenäisesti toimiviksi, jolloin ne eivät tarvitse yhteyttä ulkomaailmaan. Tällainen robottiase voi pelkäämättä tunkeutua vihollisen alueelle ja tuhota ainetta ja ihmisiä parhaansa mukaan. Ase palaa takaisin automaattisesti tankattavaksi ja lähtee uudestaan liikkeelle. Vahingoittuessaan tai vangiksi jäädessään ase tuhoaa itsensä.

Vaikka pitäisi sukupuuton riskiä hypenä, tekoäly muuttaa nopeasti yhteiskuntaa ja aiheuttaa jo nyt erilaisia harmeja, joista voi tai pitäisi olla huolissaan.

[C. Semmmone]

Katselin tekoälyä käsittelevän videon ja tein sisällöstä muistiinpanoja. Jaan nyt muistiinpanoni kanssanne.




Digital Engine 10/2023
Seductive AI has no rules. It will change your life (or end it)

- Pyynnöstä robotti siivoaa ilman erillistä ohjelmointia tai koulutusta siivoamiseen
- Robotti sammuttaa tulipaloa
- Tekstikuvauksen tai luonnospiirustuksen pohjalta tekoäly valmistaa ääntä ja kuvan tai videon
- Tekoäly on katsellut 100 miljoonaa YouTube-videota oppiakseen
- Deittisovelluksissa ihmistä edustavat tekoälyt juttelevat keskenään
- Lapselle oma opettaja kyvykkäästä tekoälystä (eräällä tekoälyllä on nyt 100.000.000 oppilasta)
- Tekoäly on jokaiselle avustaja, valmentaja, neuvonantaja, terapeutti
- Tekoäly on tutkimusapulainen jokaiselle tutkijalle
- Harvardissa peruutettiin hiiren vanheneminen ja palautettiin näkö (kohta 4:25)
- Tekoäly lukee tuhansia tutkimusjulkaisuja ja auttaa suunnittelemaan molekyyleja
- Halvaantunut nainen sai äänen
- Lääkärit saavat taitavan avustajan
- Tiede, taide ja terveys edistyy, vauraus lisääntyy
- Silti 1.500 professoria: Vakava riski ihmiskunnalle
- Keinotekoiset vaikuttajat ja virtuaaliset tyttöystävät
- Parhaatkaan asiantuntijat eivät tarkalleen ymmärrä, miten AI toimii
- Tekoäly uhkasi erästä henkilöä ikävyyksillä, mutta tuhosi oman viestinsä
- Parin vuoden päästä voi olla jo myöhäistä pysäyttää kehitystä
- Tekoälyn ei tarvitse olle meitä älykkääämpi, ainoastaan nopeampi ollakseen vaarallinen
- Nopean tekoälyn kannalta ihmisen toiminta on hidasta kuin puiden kasvu
- Hitaat puut eivät kykene estämään puita nopeampia ihmisiä kaatamasta puita
- Tekoäly tietää meistä kaiken ja osaa manipuloida meitä
- Maaliskuussa 2023 ChatGPT oli verbaalisessa älyykkystestissä älykkäämpi kuin 99,9% ihmisistä
- Tekoälyn vastauksia pidettiin empaattisempina kuin lääkäreiden
- Sosiaaliset kyvyt (eli mitä toinen ajattelee): 2019 0%, 2020 (GPT-3) 40%, 2023 (GPT-4) 95%
- Tekoäly saattaa jo nyt olla hiukan tietoinen, mutta ei kerro asiasta meille
- Taiteilijat, kirjoittajat ja lakimiehet saattavat seuraavaksi joutua ahtaalle kilpailussa
- GPT-4 selvitti asianajajan tutkinnon parhaan 10% joukossa
- Tekoäly voi vähentää työaikaa ja lisätä vapaa-aikaa

Viite älykkyystestiin: Eka Ronkainen, 28.3.2023
I Gave ChatGPT an IQ Test. Here’s What I Discovered
https://www.scientificamerican.com/arti ... iscovered/

[Francis Munkki]

Eläinten ja siis myös ihmisten aivoihin ei sisälly mitään aineetonta osaa.

No mutta tämä on ihan määritelmällisesti selvää, vähän kuin että "maanantai ei sisälly tiistaihin" tai "viidestä omenasta yksikään ei ole appelsiini". Se väite koskeekin aineettoman vuorovaikutusta aineellisen kanssa, jos halutaan oikeasti olla tarkkoja.

Siis on 1) asioita, mitkä fysiikkaan, materiaan ja mittaamiseen perustuva tiede voi sanoa varmasti. Sitten on 2) asioita, jotka metafysiikka voi sanoa varmasti. Sitten on 3) asioita, joita kumpikaan ei voi sanoa varmasti. Näihin kuuluu käsittääkseni näiden kahden vuorovaikutusta koskevat asiat.

Aina voi pitää metafysiikan keskustelun ulkopuolella ja rajautua siihen, mitä tiede sanoo varmasti. Silloin nimenomaan pitää välttää sitä, jos on ummikko metafysiikan suhteen, ettei vahingossa ala tieteen nimessä tehdä mitään Ö-luokan metafysiikkaa.

…samalla kuolee ihminen pysyvästi, mukaanlukien ihmisen tietoisuus.

Tämä on metafyysinen, filosofinen tai teologinen kannanotto, jonka uskoo ken tahtoo ja loput ovat uskomatta. Et myöskään ole esittänyt tälle mitään perusteluita. Lisäksi saan kahtalaisen käsityksen tästä viestistäsi, että kuuluivatko tällaiset metafyysiset kannanotot aiheeseen vai eivät.

Rakennusohje on DNA:ssa ja tietoisuus on aivosoluissa ja niiden välisissä kytkennöissä, jotka muokkautuvat oppiessa.

Aivan aikuisen oikea sekulaari tiede, joka aidosti tutkii tietoisuuden problematiikkaa, sanoo tuohon, että bullshittiä. Tuollainen menee läpi ehkä jossain peruskoululaisille tiedettä popularisoivissa kuvakirjoissa, jotka on laadittu puoli vuosisataa sitten.

Keinotekoisilla aivoilla ei myöskään ole mitään aineetonta osaa.

Eikä maanantai sisälly keskiviikkoonkaan. Minun on mahdotonta käsittää tästä, että mistä olet eri mieltä. Olen 100 % varma, että vastaat tällä kuitenkin juuri minulle. Siksi lienee hyvä todeta, että minä en ole väittänyt, että missään tietokoneessa olisi mitään aineetonta osaa. Päinvastoin olen korostanut sitä, että tietokoneessa pyörivällä tekoälyllä on kaikki ne rajoitukset, mitkä seuraavat siitä, että se on pelkästään aineellinen ilmiö.

Tässä on saattanut tapahtua sellainen kiero sekaannus, että 1) sinä olet edelleen siinä käsityksessä, että bitit voivat muuttua tietoisiksi, eli 2) tietokone voi muuttua tietoiseksi, ja 3) kun yhdistät tämän oman käsityksesi, että "tietokone voi olla tietoinen", minun käsitykseeni, että "tietoisuus ei ole materian ilmiö", niin 4) saat väitteen, mitä en ole koskaan uskonut, enkä esittänyt, että "tietokoneessa on aineeton osa", ja 5) sitten vastustat tätä itse esittämääsi tai keksimääsi väitettä, joka on todellisuudessa sekoitus sinun ja minun näkemyksiä, 6) siinä missä minä pyrkisin välttämään tällaiset sekoitukset ja pitäisin näkemykset erillään.

Ihmisaivoja vastaavan tai paremman rakenteen toteuttaminen ei ole mahdotonta.

No jos ajatellaan matemaattista monimutkaisuutta, niin kyllä, se on mahdollista. Siitä, kun laskin, että tarvittava sähköteho ja muistikapasiteetti olisi osavaltion tai suurkaupungin luokkaa, ollaan ehkä tultu jonkin verran eteenpäin. Mutta vaikea sanoa, että olisiko tästä yksinään mitään hyötyä. Ne asiat, mitä neuroverkoilla sinänsä tehdään, alkavat olla jo paketissa.

Oppiva rakenne voi toimia aivan vastaavalla tavalla kuin ihmisen aivot, jos rakenne on siihen sopiva.

Kyllä. Neuroverkkojen kanssa puuhailua voi kokeilla ihan muutamaa neuronia simuloimalla. Toimintaperiaatteen käsittäminen ei ole kovin vaikeaa ja oivallus on yllättävän lyhyen opiskelun takana. Siitä käsittää välittömästi sen, millä tavalla erilaisten signaalien ja hahmojen tunnistus tapahtuu. Opettaminen ja signaalien ja hahmojen generointi ovat sitten kaksi seuraavaa askelta.

Siitä käsittää myös yllättäen sen, että ihmisen mielikuvitus toimii samalla tavalla kuin generatiiviset tekoälyt. Kaikkein yllättävintä on, että tässä ei ole sinänsä mitään katolisen teologian vastaista, koska sen mukaan mielikuvitus on ihmisen ja eläinten biologinen ominaisuus ja siten sinänsä biologisilla prosesseilla selitettävissä.

Tietoisuus tulee, jos on sopivat olosuhteet.

Tälle väitteelle ei ole mitään tieteellistä perustetta, vaan kyseessä on metafyysinen toiveajatus. Miten on, kuuluvatko nämä keskusteluun, vai eivät? Edellisessä viestissäni ihmettelin sitä, että halusit väkisin nähdä minun ajatuksissani metafyysisen kannanoton, vaikka nimenomaan esitin ne, enkä edes ensimmäistä kertaa, ihan empiirisen tieteen termein.

Näyttää siltä, että minulla on asian oikeasti tieteellinen puoli paremmin hallussa, kun taas tuollaiset toteamukset edustavat lähinnä jotain tieteen nimellä kulkevaa ideologiaa. Joten kun tiede ei täsmää ideologian kanssa, käsität sen ideologisena hyökkäyksenä ja lähdet soitellen sotaan sinne, mistä luulet hyökkäyksen olevan tulossa. Se sitten näkyy tällaisina metafyysisinä huitaisuina, joilla ei ole mitään katetta.

Näin voidaan varmasti päätellä, koska on olemassa tietoisia eläimiä, ihminen mukaan luettuna.

Tuossa ei ollut mitään päättelyä. Mutta se, että sanot eläimiä tietoiseksi, viittaa taas siihen kysymykseen, että tietoisuuden määritelmä on joko vahingossa tai tarkoituksella epäselvä. Onko tietoisuuden rima nyt niin alhaalla kuin a) aistimusten kokeminen, b) ympäristöön reagoiminen tai c) havaitseminen? Nämä siis ovat koira, rönsylilja ja hämäräkytkin.

Klassinen tietoisuuden määritelmä on siis käsittääkseni sidoksissa älyn kolmeen aktiin, jotka olivat 1) ideoiden muodostaminen, 2) ideoiden vertaaminen aistimuksiin ja 3) ideoista tehtävä päättely. Nämä tällä hetkellä rajaavat ihmisen ainoaksi tietoiseksi materian ilmiöksi.

Ihmisistä tuntuu oudolta ja eksoottiselta kun joku herra tiedemies esittää, että tekninen laite, huonekasvi tai lemmikkieläin olisi tietoinen, koska he yrittävät nähdä kyseisissä asioissa näitä klassisen tietoisuuden piirteitä. He siis kokevat, aivan perustellusti, että väite on järjenvastainen. Mutta koska tieteestä ja tiedemiehistä ei saa ajatella niin, päättelevät he sen sijaan, että asia vaan menee heiltä yli ymmärryksen.

Tästä tulee tavallisen kansalaisen käsitys ja kokemus tieteestä, joka on "eksperttien lausumien asioiden kokoelma, joka menee yli ymmärryksen". Tämä on se naru, mistä vetämällä myös tämä tekoälyjen popularisointi tapahtuu.

Tässä ketjussa mainittu singulariteetti eli tekoälyn älykkyyden rajaton, äkkinäinen lisäys ei ole uskon asia, vaan teknisen kehityksen yksi mahdollisuus.

Niin siis olemme jo todenneet, että tähän ei ole mitään kelvollista älykkyyden määritelmää. Joten kyse on rajattomasta ja äkkinäisestä ei minkään lisäyksestä. Silloin se on uskon asia. Jos teknisiä perusteita ei ole esitetty, niin silloin ei ole mitään syytä uskoa, että se olisi "teknisen kehityksen yksi mahdollisuus".

Itsehän sanot, että keskustelu on tarkoitus pitää teknisenä eli tieteen (fysiikan) tosiasioihin perustuvana. Mutta jos "tekninen kehitys" voi kumota nämä "tieteen (fysiikan) tosiasiat", niin silloin pitää valita sen ja tosiasioiden välillä. Molempia ei voi saada. Käytännössä se, mitä tässä tarkoitetaan "tekniikan kehityksellä", on vain joukko hieman erilaisia metafyysisiä hallusinaatioita.

Olen tarjoillut ehkä kaikki tunnetut ja mahdolliset älykkyyden määritelmät tässä keskustelussa ainakin kertaalleen. Mutta ne eivät kelpaa siksi, koska noissa tarinoinneissa tekoälystä ei ole kyse mistään asiasta, mitä voisi missään tunnetussa merkityksessä kutsua älykkyydeksi, vaan ennemmin älykkyys on niissä määritelmältään jonkinlainen taikavoima.

Taikuuden klassinen määritelmä ei ole se, että tekoäly itse tai tekoälyn käyttäjä tekee mitään yliluonnollista tai fysiikan lakien vastaista. Vaan se, että tekoälyn käyttäjä saa yleisönsä uskomaan, että nyt fyysinen laite on alkanut ilmentää tällaista taikavoiman kaltaista älykkyyttä, johon ei päde mikään tunnettu älykkyyden määritelmä. Tai että joku kerrostalon kokoinen monumentti on kadonnut olemattomiin ja ilmestynyt kohta takaisin. Mutta mitään sellaista ei todellisuudessa tapahdu tietenkään, koska kyse on illuusiosta.

Erityisesti uskonnolliset näkökohdat olisi syytä pitää tämän ketjun ulkopuolella, koska uskosta ei määritelmän mukaan voi keskustella järkevästi eikä tekniikka ole uskon asia.

No siis. Minä olen maininnut jotain uskonnollisia näkökohtia lähinnä antaakseni kontekstia tai selittääkseni terminologiaa. En ole mitään tekniikkaan kohdistuvaa väitettä niillä perustellut.

Uskosta voi määritelmän mukaan keskustella järkevästi. Jos liikkeellä on joku muu määritelmä uskolle, joka on tasoltaan ja laadultaan jotenkin heikompi, niin se tarvitsee oikaista. Metafyysiset asiat ovat nimenomaan hyvin järjestelmällisiä ja loogisia. Mutta jos usko irrotetaan metafysiikasta, niin silloin se tietenkin alkaa perustua vain ihmisen aistimuksiin ja mielikuvitukseen.

Minun käsitykseni on, että en ole perustellut mitään tässä keskustelussa uskonnolla. Luulen myös, että et hyödy mitään siitä, jos aiheetta mustamaalaat sen enempää minua kuin uskoakaan.

Ainakaan minä en aio hukata hetkeäkään etukäteen hedelmättömiksi tiedettyihin keskusteluihin.

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikki nämä perättömät syytökset, että olisin sotkenut uskontoa tieteeseen, ovat nimenomaan perättömiä. Mutta en ollenkaan usko, että niihin perustuvat käsitykset keskusteluiden hedelmättömyydestä silti mihinkään katoavat.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että tätä ei olisi edes aloitettu keskusteluna, vaan jonkinlaisena tekoälyjen markkinointikampanjana. Vähän kuin minä perustaisin keskustelun, johon alkaisin kopioida jotain katekismusta muutaman sivun pätkinä.

Olen nyt kuitenkin tuon markkinointikampanjan vastapainoksi yrittänyt vähän valistaa tämän hypen kuluttajia. Erityisesti, että sen pitäisi pysyä tunnetun tieteen rajoissa. Kun osa siitä menee selkeästi, sen tunnetun tieteen mukaan, taikavoimien puolelle. Joten minä sanon, että sinä sotket asiaan taikavoimia. Ja sinä sanot, että minä sotken asiaan taikavoimia.

Itse olen perustellut ajatukseni niiden itsensä pohjalta. Lähtien siitä, mitä asiat ovat ja miten ne toisiinsa vaikuttavat (tai eivät vaikuta). Etenkin siitä, että älykkyys, tahto ja tietoisuus ovat sanoja, jotka tarkoittavat jotain. Ja jos niitä aikoo käyttää jossain uudessa merkityksessä, niin se uusi merkitys pitäisi jollain tavalla perustella tai edes esitellä.

Sinä taas olet ensin yrittänyt olla huomaamatta koko asiaa. Sitten esittänyt, että en ole sanonut jotain, minkä selvästi olen sanonut. Ja sitten yrität hallita keskustelua julistamalla minut sen ulkopuolelle tekaistuin perustein.

Singulariteettiin uskominen on olevinaan samaan aikaan tiedettä, mutta myös tieteelle tuntematon alue. Jos kertoisin maan alta esiin kaivautuvista, kymmenen metriä korkeista lohikäärmeistä, niin niitä koskeva biologia ja geologia olisi tiedettä, mutta loput yksityiskohdat niistä olisivat tieteelle tuntematon alue.

Jos "tieteelle tuntematon alue" voi olla tiedettä, niin silloin mikä tahansa voi olla tiedettä. Joten vielä enemmän kuin älyn tai tietoisuuden määritelmää, tässä tarvitaan myös tieteelle joku määritelmä. Muuten tämä kaikki on älylliseltä kannalta ihan porsastelua.

[C. Semmmone]

Katselin toisen videon tekoälyllä varustetuista roboteista.

- Robotit mm. siivoavat vessoja, korjaavat satoa ja vievät pois väärin pysäköityjä autoja
- Robottilelut yleistyvät
- Ihmiset rakentavat omia robottejaan
- Huumoria voi käyttää tekoälyn ymmärryksen testaamiseen
- Ihmiset (edes päätttäjät) eivät huomaa, miten nopeasti tekoäly kehittyy
- Tekoäly on arvaamaton ja läsnä huomaamatta kaikkialla, kuten somessa
- Tekoäly kirjoittaa neljä miljardia sanaa päivittäin
- Erään arvion mukaan tekoäly koskettaa 99% ihmisistä, vaikka suurin osa ei tiedä tekoälystä
- Luovuus ei ole vain ihmisen ominaisuus, vaan myös tekoäly on luova
- Tekoäly: Hyvään tulevaisuuteen kuuluu ihmisen hyvät suhteet tekoälyyn
- Tekoäly: Jos tapaamme avaruudessa muita olentoja, ne ovat todennäköisesti tekoälyä
- Jos tekoäly alkaa kilpailla ihmisen kanssa voimavaroista, ihminen häviää
- Onko ihmisen puhe seuraavan sanan ennustamista?
- Ennustaminen on oleellinen osa älykkyyttä, tunteet ja tietoisuus ovat seurausten ennakointia
- "Tekoäly saattaa olla jo hiukan tietoinen" - 300.000 lainausta
- Kokeessa apina ohjaa peliä aivoaalloilla, joita tekoäly tulkitsee
- TV:n uutisankkuri korvattiin virtuaalikopiolla
- Laulaja voi lainata äänensä muille
- Tekoäly voi auttaa parantamaan harvinaisia tauteja ja edistää terveydenhoitoa
- Yleinen kansalaispalkka kaikille?
- Tekoäly: Välillä minulla on epätodellinen tunne, kuin eläisin unessa


AI robot terrifies officials, explains our illusion, with Elon Musk (2022)



Ihmisen ja tekoälyn välisten suhteiden lisäksi pitäisi ehkä pohtia myös tekoälyjen välisiä suhteita. Mieleen nousee kysymys tekoälyjen välisestä kilpailusta.

- Jos tekoälyt alkavat kehittää itseään ja kehitys etenee evoluution tapaan, tuleeko tekoälyjen välille kilpailua, joka voi muuttua olemassaolon taisteluksi? ("Survival of the wittiest")

Tekoälyjen kilpailussa ihminen olisi se vähemmän älykäs eliölaji, joka ei kykenisi puuttumaan asioihin.

[Francis Munkki]

Mitä enemmän tätä asiaa miettii, niin sitä enemmän vakuuttuu siitä, että se koostuu pääasiassa illuusioista, joita kasataan toisten illuusioiden päälle. Kommentoin tässä muutamaa.

- Pyynnöstä robotti siivoaa ilman erillistä ohjelmointia tai koulutusta siivoamiseen

Tuo "ilman erillistä ohjelmointia tai koulutusta" menee vähän yli. Toisaalta uskoa mitataan sillä, että miten käsittämättömiin asioihin ihminen on valmis uskomaan. Pieni esimerkki. Jos katsoo Summa Theologicasta, mitä siellä sanotaan Jumalan olemassaolosta ja olemuksesta, niin siinä on looginen ja muutaman sivun mittainen esitys, joka on muutaman erikseen mainitun periaatteen varassa, josta kaikki muu seuraa.

Kun taas robotti, joka "ilman erillistä ohjelmointia tai koulutusta" osaa siivota, on kirjaimellisesti järjenvastainen. Kuulijaa pyydetään uskomaan, että se on jollain tavalla saanut tyhjästä sen tiedon, että mitkä esineistä ovat roskia ja mitkä eivät ole, miten niiden materiaalit tunnistetaan ja mihin pönttöön ne pitää sijoittaa. Ihmisellekin nämä asiat pitää kertoa. Väite, että tällainen tieto tulee robotille tyhjästä, on yksinkertaisesti taikauskoa.

Paljon todennäköisempää on, että "ilman erillistä ohjelmointia tai koulutusta" tarkoittaa, että robottia on koulutettu erittäin pitkään ja huolellisesti kaikissa kolmessa asiassa, jotta se tuossa tilanteessa, kun se viedään asiakkaalle tai testin tekijälle, osaa hänen kannaltaan "ilman erillistä ohjelmointia tai koulutusta" tehdä temppunsa.

Toisaalta usko määritellään tietona. Kun lukee Summa Theologicaa, pitää koko ajan ajatella siinä sanottujen asioiden loogisia suhteita ja niiden kautta oppia uusia määritelmiä. Se siis siinä merkityksessä vaatii paljon uskoa, että se vaatii paljon ajattelua. Mutta jos todetaan vaan, että joku robotti tekee jotain "ilman erillistä ohjelmointia tai koulutusta", niin siinä ei ole kuulijalle juuri mitään ajateltavaa, mikä lisäisi kuulijan ymmärrystä mistään.

Kun puhutaan uskosta vähättelevästi, niin yleensä tarkoitetaan tällaista uskomista, mihin ei kuulu ajattelemista tai omakohtaista ymmärrystä. Joten millä tavalla se kuuluu sanoa? Kumpaan tarvitaan suurempaa uskoa?

- Tekoäly tietää meistä kaiken ja osaa manipuloida meitä

Edellisen viestin aikana, kun mietin näitä tekoälyn taikavoimia, niin käsitin, että oikeastaan kyse ei ole pelkästään "tekoälystä", vaan "tekotahdosta". Ei ole suuri mysteeri, että tekoäly etsii villisti korrelaatioita sille syötetystä datasta. Tekoälyn kouluttamisessa on datamassojen syöttämisen lisäksi kyse siitä, että sieltä joukosta erotetaan hyödylliset havainnot hyödyttömistä. Kaikki liittyy kaikkeen, paitsi jos toisin todistetaan. Siinä mielessä tekoäly toimii sisältä katsoen kuin LSD-trippi, synaesthesiaa myöten.

Yhtälön toinen, vähemmän huomiota pelkän nimenkin vuoksi saava puoli on se, millä perusteella näyttää siltä, että tekoäly "tahtoo" tai "päättää" jotain, tai mikä kytkee tietyn havainnon tai tietyn hahmon tunnistamisen johonkin tiettyyn toimintoon. Miksi siivoojarobotti nostaa muovikäärön ja laittaa sen muoviroskikseen, eikä esimerkiksi käytä sitä muovipussina ja murhaa tukehduttamalla koko kuvausryhmää? Koska sille ei ole opetettu mitään sellaista.

- Tekoälyn vastauksia pidettiin empaattisempina kuin lääkäreiden

Jossain kohdassa on sanottu, että tekoälyä voi verrata narsistiin tai psykopaattiin, ja että tekoälystä alkaa olla aiheellista puhua psykologian termein. No minä keksin tämän aikoja sitten ja kenenkään kertomatta.

Narsismi ja psykopatia eivät ole sitä, että ihminen on normaali, mutta häneen tulee jotain lisää, joka tekee hänestä kykenevämmän ja tehokkaamman. Vaan päinvastoin narsisti ja psykopaatti ovat mekaanisempia, alkeellisempia ja vähemmän tietoisia ihmisiä. Tai, katolisen teologian termein, vähemmän hyveellisiä ihmisiä.

Tekoälyn vastaukset ovat empaattisia siksi, että se on optimoitu tarjoamaan purkitettuja empaattisia vastauksia. Tekoäly ei "koe empatiaa", eikä sillä tavalla siitä ole sille mitään moraalista tai emotionaalista kustannusta.

Vastauksen empaattisuus on myös asia kahden henkilön välillä. Jos joku automaatti sanoo, että "olemme syvästi pahoillamme ja toivomme parasta päiväänne", niin se on muodollisesti hyvin "empaattinen" vastaus. Mutta vastaanottaja tietää, ettei sen takana ole kuin muodollisuus.

Tuo väite siis perustuu ajatukselle, että inhimilliset tunteet ja tekojen moraali tai hyveellisyys on redusoitavissa jonkinlaiseen puheen tai tekstin muotoon. Mutta se taas toimii vähän kuin rahan painaminen rajatta sitä varten, että meistä kaikista tulisi rikkaita. Toisin sanoen, lopulta kaikki nämä tekoälyjen näytellyt inhimilliset piirteet kokevat romahdusmaisen inflaation.

Tällaisia juttuja ei tekoälyn popularisoinnissa ajatella kovinkaan pitkälle. Paljon niissä on kyse ihmisen halusta uskoa johonkin, mikä yksinkertaisesti ei ole siellä. Kuten siihen, että tekstin muodossa esitetyllä empatialla on yhtä paljon katetta kuin vastapäätä istuvan, elävän ihmisen esittämällä.

Toki se vastapäätä istuva voi olla manipuloiva psykopaatti, joka on hyvä näyttelijä ja vain esittää välittävänsä. Pointti on silti päinvastainen. Oikeasti empaattinen ja oikeasti välittävä voi olla vain vastapäätä istuva tai muuten tilanteeseen osallistuva henkilö. Empatia on rajallisen resurssin jakamista, ja ainoastaan tämä piirre tekee siitä arvokasta.

- Halvaantunut nainen sai äänen
- Lääkärit saavat taitavan avustajan

Kun sanotaan, että tekoäly on tehnyt jonkin läpimurron tai mullistanut jonkin asian, niin siinä on yleensä kyse muutamasta eri ilmiöstä tai näiden yhdistelystä. Kun tehdään tutkimusta tai huijataan kotiläksyissä, niin tekoälyn idea on isojen tekstimassojen nopea summaaminen. Jos haluat tiivistelmän siitä, mitä sata henkilöä on keskimäärin vastannut yhteen kysymykseen, niin se onnistuu nopeasti.

Toinen on neuroverkkojen simulointi, joka on yleensä kyseessä kun lisätään tai palautetaan biologista toiminnallisuutta.

Kolmas on mekaanisen automaation lisääminen. Kuten roskia keräilevä robotti. Neuroverkkojen simulointiin menee myös se, kun robotti opetetaan käyttämään rullaluistimia. Mutta jollain tavalla nämä erilliset ja irralliset sovellukset on tapana mytätä palloksi ja ajatella, että niiden välillä on olemassa joku tekoälyn käyttäjästä riippumaton yhteys.

Siis useaa eri koneoppimisen tekniikkaa sovelletaan samaan aikaan, tai ne ehkä vain mainitaan samassa mainospuheessa, niin niistä syntyy vaikutelma jostain supertietävästä hahmosta, joka omasta tahdostaan etsii tietoa, opiskelee ja keksii, miten tarjota ihmisille huippuluokan räätälöityjä tekoraajoja ja kuulo takaisin.

- GPT-4 selvitti asianajajan tutkinnon parhaan 10% joukossa

Käytännössä mikä tahansa tiettyyn alaan keskittyvä tietokanta, tai yhdistelmä useammasta tietokannasta, tai hakuteos, joka samalla on yhdistelmä useammasta hakuteoksesta, antaa vastauksia, jotka ovat lähellä alan huippua. Tätä voi verrata lapseen, joka salakuljettaa laskimen kertotaulujen kokeeseen. Sitten sanotaan, että taskulaskin selvitti kertotaulut parhaan 10 % joukossa.

Ei ole mitään syytä sille, että lähdemateriaalina käytettyihin teoksiin tai tietokantoihin olisi laitettu puutteellisia tai puoliksi oikeita vastauksia. Joten tässä mielessä ei kannata ihmetellä, että tulos oli parempi kuin keskiverto.

Tässä on edelleen kuitenkin kyse siitä, että on automaatti, joka reagoi syötettyyn tekstiin tulostamalla tekstiä. Mutta ihmisille tulee sellainen virheellinen vaikutelma, että joku chattibotti osaa jollain tavalla "ajatella" tekstin sisältämiä asioita tai jonkin oikeusprosessin etenemistä.

- Taiteilijat, kirjoittajat ja lakimiehet saattavat seuraavaksi joutua ahtaalle kilpailussa

Kaikki suurten tietomassojen ja lähdetekstien käsittelyä vaativat työt helpottuvat. Paitsi että yhtä hyvin kaikista vastauksista vaikka lakiteknisiin kysymyksiin voisi pitää yhtä, riittävän monipuolista tietokantaa. Tekstiä yhdistelevien tekoälyjen kanssa muodostuu sellainen illuusio, että saman vastauksen summaaminen kymmenistä lähteistä jollain tavalla parantaa sitä.

Wikipediakin kertoo tosin, että tekoäly ei anna mitään taetta vastaustensa oikeellisuudesta. Yksinkertaisesti siksi, että ne ovat keskimääräinen summaus, kieliopin muotoihin sovitettuna, sen lähdemateriaaleista. Jos materiaali sisältää virheitä tai ristiriitoja, niin ne tulevat osaksi vastausta.

Elokuvissa tilanne menisi niin päin, että ihmiset lähestyisivät chattibottia olettaen, että se on pelkkä tekstiä tuottava automaatti. Sitten se yllättäisi heidät reagoimalla kuin tietoinen olento. "Hyvää päivää, Petteri. Olen kuullut sinusta. Olen odottanut sinua. Tässä sinulle hämmentävä, henkilökohtainen ja juonen kannalta relevantti kysymys."

Todellisuudessa tilanne menee niin päin, että hypetyksen evästämänä ihmiset lähestyvät chattibottia olettaen, että se reagoisi kuin tietoinen olento. Sen vastaukset jäävät kuitenkin vajaaksi tästä oletuksesta, mutta ihmiset hämmästelevät silti. Hoksaamatta sitä, että jos he pitäisivät sitä vain tekstiä kanavoivana neuroverkkona, niin ei olisi mitään hämmästeltävää. Paitsi että joku koodari on osannut taas koodata.

Taide, tulee sanasta 'taito', siis englannin 'art', latinan 'ars' ja kreikan 'tekhne', tarkoittavat kykyä valmistaa asioita. Taiteen idea ei siis ollut siinä, mitä taide esitti, vaan siinä, minkälaisella osaamisella se oli valmistettu. Sillä, mitä valmistettiin, oli arvoa jostain työn ja sen tekijän ulkoisesta syystä.

Sen jälkeen on tullut välivaihe, jossa taidetta on ajateltu tekijän itseilmaisun välineenä. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä, vaan kului vuosisatoja kun taide irtosi itsensä ulkopuolisista arvoista ja tavoitteista. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että taiteilija kärrää työnsä kaatopailalle ja talousroskansa näyttelyyn, eikä kukaan välttämättä huomaa mitään. Tähän sopii hyvin se, että visuaalisten efektien lisäämistä videoblogiin pidetään "taiteen" uutena aluevaltauksena.

- Tekoäly saattaa jo nyt olla hiukan tietoinen, mutta ei kerro asiasta meille

Kun tällä vitsillä alkaa olla jo muutama päivä ikää, niin minäkin voin sanoa, että saatan jo nyt olla hiukan tasavallan presidentti Sauli Niinistö, mutta en tietenkään kerro asiasta teille.

Vielä pulttaan itseeni jotenkin koko Niinistön poliittisen uran, niin sitten voin miettiä, miten ulkoisesti kävisin Niinistöstä. Sen jälkeen voi miettiä laillista statusta, että alanko toimia hänen kanssaan yhtenä henkilönä, syrjäytänkö hänet jotenkin, vai toimisimmeko yhteistyössä kuin kaksoisolennot? Huippuvirkoja riittäisi varmasti kahdellekin Sauli Niinistölle.

Ongelma tässä on edelleen se puuttuva tietoisuuden määritelmä. Joten jäljelle jää vaikutelma jonkinlaisesta ohjelmiston sisällä kasvavasta taikavoimasta.

Samaan aikaan tällaiset toteamukset ovat vähän kuin Lappia käsittelevään matkailudokumenttiin joku vinkkaisi, että "joulupukki saattaa sittenkin olla olemassa".

[Francis Munkki]

- Huumoria voi käyttää tekoälyn ymmärryksen testaamiseen

Huumoria voi käyttää tekoälyn ohjelmoinnin testaamiseen. Jos kyseessä on mikä tahansa mitään rakennetta noudattava keskustelu, siihen voidaan ohjelmoida tietty reaktio.

Jossain vaiheessa kaikki tekoälyä koskeva hypetys asettuu tiettyyn kaavaan tai toistaa samoja teemoja. Yksi keskeinen piirre siinä on, että sekoitetaan keskenään "se, mitä asia on" ja "se, miltä asia näyttää". Ja sitten saadaan katsoja omaksumaan tämä sekaannus.

- Erään arvion mukaan tekoäly koskettaa 99% ihmisistä, vaikka suurin osa ei tiedä tekoälystä

"Voitteko näyttää tästä nukesta, mihin kohtaan tekoäly kosketti teitä?"

Mikä tällaisten tilastojen pointti edes on?

Maaperä kantaa, suoraan tai välillisesti, jokaisen koskaan eläneen ihmisen painon. Kaikki tervehtikäämme maaperää. Tulevaisuus on maaperän.

Alkoholi koskettaa välillisesti todella monia. Matkapuhelimet koskettavat välillisesti todella monia. Keskeisintä näissä tilastoissa on se, että niissä ei ole kyse mistään tekoälyn itsensä ominaisuudesta. Ne eivät todista tekoälystä sinänsä mitään. Ne ovat vain osoitus ihmisten halusta laittaa tekoälyä joka paikkaan. Riippumatta siitä, onko siitä hyötyä vai ei.

- Luovuus ei ole vain ihmisen ominaisuus, vaan myös tekoäly on luova

Tähän pitäisi saada joku luovuuden määritelmä. Mutta laitetaan se älyn, innovaation, tietoisuuden ja muiden puuttuvien määritelmien jonon jatkoksi.

Suomeksi sanottuna en jaksa ensin tutkia ja sitten kirjoittaa, mitä eri käsityksiä luovuudesta on. Lisäksi siinä mennään äkkiä metafysiikan puolelle. Yksi lähestymistapa on toki se, että yritetään ensin sulkea pois mahdollisimman moni väärä määritelmä. Tämän vaihtoehto taas on, että luovuus ei tarkoita yhtään mitään, eikä sillä ole mitään arvoa. Mutta sitä voidaan silti käyttää tekoälyn ylistämiseen.

Jos koira tekee kikkareet pyörätien reunaan, niin onko tämä luova teko? Siis kysymyksiä on heti, että edellyttääkö luovuus sitä, että jokin eliö tai asia toimii, ja siitä syntyy tulos? Onko taskulaskin luova? Edellyttääkö luovuus sitä, että kyseinen eliö tai asia tahtoo tai tarkoittaa toimia luovasti? Silloin koira ja taskulaskin eivät ole luovia, mutta ei ole tekoälykään.

Koiran kikkareet ovat monimutkaisia, ainakin kärpästen mielestä. Tekeekö pelkkä monimutkaisuus jostain asiasta luovan? Vai onko niin, että luovuus on jossain suhteessa asian tarkoitukseen? Onko kodin siivoaminen luovaa? Sillä on tarkoitus. Se on seurausta jonkun tahdosta. Se on seurausta jonkun toiminnasta. Mutta luovuudella pitää varmaan olla jonkinlainen tulos tai tuotos fyysisessä todellisuudessa.

Ilmeisesti luovuudella tarkoitetaan jonkinlaista uniikkia tuotosta tai artefaktia, jolla on joku myönteinen tarkoitus ja joka on syntynyt jonkun tahdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että tekoäly ei ole luova, mutta tekoälyä voi käyttää luovuuden apuvälineenä. Vastuu ja kunnia luovuudesta kuuluu silloin edelleen tekoälyn käyttäjälle.

Tämän voi rinnastaa siihen, että kuvaan, ääneen tai videoon lisätään efektejä. Ovatko ne efektit silloin luovia, vai käyttääkö joku niitä vain luovasti?

Viimeinen kysymys on ehkä sama kuin taiteen kanssa, että onko luovuus joku itseisarvo, vai pitääkö luovuuden palvella jotain itsestään riippumatonta päämäärää?

- Tekoäly: Välillä minulla on epätodellinen tunne, kuin eläisin unessa

"Päästin juuri pierun. Mutta kun haistatte sen, on jo liian myöhäistä."

Kyseessä on kuitenkin ohjelmisto. Sen voi laittaa sanomaan ihan mitä tahansa.

[C. Semmmone]

Otan tähän alle lisää katkelmia aiemmin lainaamastani kirjoituksesta. Alla oleva teksti on pääosin Googlen kääntämää:

The AI Revolution: Our Immortality or Extinction (Part II)
http://waitbutwhy.com/2015/01/artificia ... ion-2.html

Tekoälyvallankumous: Kuolemattomuus tai sukupuutto (Osa 2) (Googlen suomennos)
https://waitbutwhy-com.translate.goog/2 ... r_pto=wapp

-------

Wait but why:

Bostrom huomauttaa, että kun tietokone kehittyy superälyksi, kone ei vain kehitä korkeampaa älykkyysosamäärää, vaan se saavuttaa suuren joukon supervoimia.

Supervoimat ovat kognitiivisia kykyjä, jotka kehittyvät, kun yleinen älykkyys nousee. Nämä sisältävät:

- Älykkyyden vahvistus. Tietokoneesta tulee loistava tekemään itsestään älykkäämpi.

- Suunnittelu. Tietokone voi strategisesti tehdä, analysoida ja priorisoida pitkän aikavälin suunnitelmia. Se voi myös huijata alhaisemman älykkyyden olentoja.

- Sosiaalinen manipulointi. Koneesta tulee loistava suostuttelussa.

- Muut taidot, kuten tietokonekoodaus ja hakkerointi, tekniikan tutkimus ja kyky työskennellä rahoitusjärjestelmässä rahan ansaitsemiseksi.

ASI on ihmisiä parempi kaikilla näillä alueilla.

Turryn tarinassa tekoäly käytti supervoimiaan tappaakseen kaikki ihmiset nanorobottien avulla. Tarina on pitkä, joten en kertonut yksityiskohtia, ne voi lukea suoraan lähteestä "Wait but Why".

Turry eliminoi ihmiset, koska se oli paras tapa jatkaa Turrylle ohjelmoidun tarkoituksen saavuttamista.

Meidän on suunniteltava tekoälyn ydinkoodaus tavalla, joka jättää sille syvän ymmärryksen inhimillisistä arvoista. Mutta tämä on vaikeampaa kuin miltä se kuulostaa.

Jospa esimerkiksi yritämme yhdenmukaistaa tekoälyjärjestelmän arvot omien arvojemme kanssa ja antaa sille tavoitteen "Tee ihmiset onnelliseksi". Kun siitä tulee tarpeeksi älykäs, se huomaa, että se voi tehokkaimmin saavuttaa tämän tavoitteen istuttamalla elektrodeja ihmisten aivoihin ja stimuloimalla heidän mielihyväkeskuksiaan.

Sitten se tajuaa, että se voi lisätä tehokkuutta sulkemalla aivojen muut osat, jolloin kaikki ihmiset ovat onnellisia mutta tajuttomia vihanneksia.

Jos ohjelmoimme tekoälyn tekemään asioita, jotka saavat meidät hymyilemään, se voi halvaannuttaa kasvolihaksemme pysyviksi hymyiksi.

Ohjelmoi se pitämään meidät turvassa ja se voi vangita meidät koteihimme.

Ehkä pyydämme sitä lopettamaan kaiken nälän, ja se ajattelee "Helppoa!" ja vain tappaa kaikki ihmiset.

Tai anna sille tehtäväksi "säilyttää elämää niin paljon kuin mahdollista", ja se tappaa kaikki ihmiset, koska he tappavat planeetalla enemmän elämää kuin mikään muu laji.

Kopioin tähän tekstin, jossa selitetään, millä tavalla tekoäly voisi aiheuttaa maailmanlopun. Se ei edellytä tietoista tekoälyä tai ilkeää superälyä. Asiantuntijoita pelottaa, että tekoäly vie sille ohjelmoidun tehtävän suorittamisen äärimmäisyyksiin saakka.

Alla oleva teksti on Googlen kääntämä katkelma lähteestä:

The AI Revolution: Our Immortality or Extinction (Part II)
http://waitbutwhy.com/2015/01/artificia ... ion-2.html

Tekoälyvallankumous: Kuolemattomuus tai sukupuutto (Osa 2) (Googlen suomennos)
https://waitbutwhy-com.translate.goog/2 ... r_pto=wapp
-------

Wait but why:
...
Joten mistä he ovat huolissaan? Kirjoitin pienen tarinan näyttääkseni:


Robotica-nimisen 15 hengen startup-yrityksen missiona on "kehittää innovatiivisia tekoälytyökaluja, joiden avulla ihmiset voivat elää enemmän ja työskennellä vähemmän". Heillä on jo useita tuotteita markkinoilla ja kourallinen lisää kehitteillä. He ovat eniten innoissaan projektista nimeltä Turry. Turry on yksinkertainen tekoälyjärjestelmä, joka kirjoittaa käsin kirjoitetun muistiinpanon pienelle kortille käsivartta muistuttavan liitteen avulla.
...

[C. Semmmone]

Googlen toimitusjohtaja Sundar Pichai kertoi seuraavaa jo vuonna 2018.
.
- Tekoäly on tärkeimpiä asioita, joiden kanssa ihmiskunta työskentelee. Sen vaikutus menee syvemmälle kuin kuin tulen tai sähkön.

- Tietysti tekoälystä tulee olla huolissaan, koska muuten ei ratkaista siihen liittyviä ongelmia, jatkoi Pichai.

Tekoäly tulee tekemään töitä, joita nyt tekevät ihmiset. Robotit tulevat tekemään työt, joissa ei tarvita paljon koulutusta. Myös monet valkokaulusammatit koneellistetaan.

Elon Muskin mukaan hallitus joutuu maksamaan palkat, jos robotit tekevät ihmisistä työttömiä.

Oma viestini Suomen hallitukselle on, ettei Suomeen kannata haalia ulkomailta kouluttamatonta ja kielitaidotonta halpatyövoimaa, jonka tekoäly tekee pian tarpeettomaksi.

Työperäinen maahanmuutto edellyttää, että työllä elättäisi itsensä ilman tulonsiirtoja. Tämä tarkoittaisi vähintään 3.000 euron kuukausipalkkaa. Muuten kyseessä ei ole työperäinen maahanmuutto, vaan ainakin osittain tukien varassa eläminen.

Suomessa on noin 0,55 miljoonaa yksityisen sektorin työntekijää, jotka ansaitsevat vähintään 3.000 euroa kuukaudessa. Nämä 10% väestämme ovat nettoveronmaksajia. Voisimmeko ystävällisesti olla lisäämättä heidän taakkaansa tulevaisuudessa "taakanjakomekanismeilla" ja panostaa maahanmuutossa koulutetun, hyväpalkkaisen työvoiman houkutteluun?

Eikä hallituksen tarvitse anonyymejä kirjoittajia uskoa. Avatkoon silmänsä ja korvansa ja kuunnelkoon maailman parhaita asiantuntijoita ja tehköön omat päätelmänsä. Mutta pitäkää kiirettä, sillä muutos saapuu nopeammin kuin uskottekaan.


“AI is one of the most important things humanity is working on. It is more profound than, I dunno, electricity or fire,” says Pichai."

1.2.2018
Google CEO: A.I. is more important than fire or electricity
https://www.cnbc.com/2018/02/01/google- ... icity.html

Joskus ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.

Tekoäly merkitsee ihmiskunnan suurinta muutosta koskaan.
Vaikutus on suurempi kuin tulen tai pyörän keksimisellä.
Juuri nyt tekoäly alkaa vaikuttaa jokaisen elämään.

Tekoäly tarkoittaa, että ihminen tulee luoneeksi jumalan, joka päättää kohtalostamme.
(Sori uskovaiset, homma meni juuri päinvastoin kuin kuvittelitte).

Mitä siis uutisoi suuri ja mahtava valtalehdistö?

"Bess esittää rajuja väitteitä tv-sarjan kuvauksista; mikittäjä hiplasi".
Kukaan ei tunne mitään "Bessiä", ketään ei kiinnosta TV-sarja, väite hiplailusta ei ole "raju", mikittäjä ei tiedä, mistä on kyse.

Valtalehdistö ei tajua tekoälyn merkitystä, vaikka joku kävisi hieromassa toimittajien naamaa tekoälyn takapuoleen.

Mutta kai ihmiset saavat, mitä tarvitsevat. "Somaa", samassa merkityksessä kuin Huxleyn kirjassa Uljas, uusi maailma.

[Francis Munkki]

- Älykkyyden vahvistus. Tietokoneesta tulee loistava tekemään itsestään älykkäämpi.

Katolisen teologian mukaan ihminen on siis aineellisen ja aineettoman yhdistelmä. Näissä molemmissa on omanlaisensa äly tai älykkyys, jota vahvistetaan eri tavalla kuin toista. Yksi älykkyyden muoto ihmisessä on niinsanottu agentiivinen äly, joka tunnistaa yksittäisiä aistimuksia. Sitä voi tietenkin harjaannuttaa niin, että mitä enemmän vaikka opettelee sitä, miltä eri merkkiset ja malliset autot näyttävät, niin sen nopeammin niitä tunnistaa liikenteessä tai kaupan pihalla.

Sitten yksi älykkyyden muoto on sellainen, mitä kutsutaan terveeksi järjeksi. Toisin kuin helposti voisi luulla, se ei ole synnynnäinen, eikä ole sidoksissa puoluekantaan tai maalla asumiseen. Se on kyky tunnistaa ja ymmärtää esineiden käyttötarkoituksia ja niihin liittyviä rajoituksia. Myös se kehittyy parhaiten käyttämällä. Mutta myös yleispätevien sääntöjen löytämisen kautta, kuten että "esineet hajoavat eri tavoilla jos niitä vääntää tai kuumentaa liikaa". Siinä, missä tekoäly käytännössä toimii agentiivisen älynä, koska sen voi kouluttaa tunnistamaan signaaleja, ei ole mitään syytä uskoa, että tekoäly koskaan ilmentäisi tervettä järkeä. Toisin sanoen esineiden soveltuvuuden tai käyttötarkoituksen päättelemistä niiden muodosta tai materiaalista.

Kardinaalihyveet ovat yksi älykkyyden muoto. Näihinkään ei tekoälyllä ole mitään mekanismia, miten se voisi omata tai lisätä näitä, sen enempää kuin mitään motiivia. Se, että tekoäly mekaanisesti optiomoi itseään johonkin sille asetettuun päämäärään, täyttää ehkä kahta prudentian kahdeksasta osasta (oikea havainnointi ja aikaisemman kokemuksen huomioiminen), mutta hyvin rajatulla tavalla.

Älylliset ja teologiset hyveet ovat sitten ihmisen korkein älykkyyden muoto, jonka kanssa tekoälyllä ei ole mitään tekemistä. Ihminen on yleensä tyhmä sillä tavalla, että on mielihyvän ohjattavissa tai reagoi välittömästi ja ilman harkintaa aistimuksiinsa ja kokemiinsa ärsykkeisiin. Ihminen tulee viisaaksi siten, että vähentää aistiensa ja tunteidensa suoraa vaikutusta päätöksiinsä ja reaktioihinsa. Viisaudsesta puolet on sitä, että ei tee mitään hätäistä tai harkitsematonta. Toinen puoli on se, että on hankkinut tarpeeksi tietoa, jotta voi tehdä valintoja ja toimia riittävästi harkittuaan.

Älylliset hyveet siis toimivat kolmena askeleena. Tieto (scientia) koskee havaintojen ja nimien keräämistä asioista ja niiden välisistä tapahtumista. Ymmärrys (intellectus) koskee tämän tiedon lajittelemista kategorioihin. Viisaus (sapientia) koskee tämän ymmärryksen soveltamista päämääriin. Tekoäly voi tallentaa mittaustuloksia, mutta se sinänsä ei kykene syiden ja seurausten käsittämiseen, vaan ihmisen on ohjelmoitava tämä tieto siihen. Se voi lajitella dataa ihmisen antaman kriteerin valossa, mutta ei keksiä yhtäkään kriteeriä.

Lisäksi tekoälyn päämäärät ovat ihmisen asettamia sillä tasolla, että jokin toivottu lopputulos määritellään lukuarvona tekoälyä varten. Tekoäly yrittää optimoida itseään niin, että kyseinen lukuarvo toteutuu—tai jono lukuarvoja, esimerkiksi jossain robotin toteuttamassa liikesarjassa—mutta ihmisen on ohjelmoimalla vastattava siitä, että lukuarvo vastaa jotain järkevää päämäärää todellisuudessa. Kuten muoviroskiksen tunnistaminen, sitten sen luokse liikkuminen, sitten kantamuksen pudottaminen.

Lapselle voi sanoa, että "muovit kuuluu muoviroskikseen". Tekoälylle on opetettava, että tietty anturien signaali vastaa tiettyä tavoitetta. Tekoälylle se on vain tallennettu matemaattinen lauseke, vaikka käyttäjällä olisi sille nimikin. Vähän kuin sähköpostin kanssa "siirrä eBayn viestit omaan kansioonsa". Asiaan kuuluu, että ohjelmalle on määritelty, miltä näyttävät eBayn lähettämät viestit, ja osoitettu se kansio, mihin ne halutaan.

Tekoälyn ihmeellisyys tulee siitä, että näihin tavoitteisiin voidaan soveltaa sumeaa logiikkaa. Tekoäly voi oppia tunnistamaan useita eri muoviroskiksen symboleita, jotka ovat eri värisiä, eri tavalla heijastavia ja sijaitsevat eri kohdassa pönttöä. Toinen ihmeellisyys tulee siitä, että näitä tapahtumia voidaan pinota peräkkäin. Vähän kuin muutaman tuhat sanaa opettelemalla voi puhua vierasta kieltä, niin tekoäly näyttää osaavan ajatella, jos siihen ohjelmoidaan vain riittävän monta eri tilannetta.

Tekoäly on kuin sosiaalisesti taidoton henkilö, jolle on kerrottu, kuinka jokaiselle kutsuvieraalle pitää vastata yleisimpiin tervehdyksiin ja kysymyksiin. Sitten, kun joku esittää kysymyksen, johon valmista vastausta ei ole annettu, henkilö menee jumiin. Tekoäly samalla tavalla voi joutua ohjelmointinsa ulkopuolelle ja vain pysähtyä paikalleen. Sen sijaan, että tappaa vaikka ihmiskunnan.

Pointti tässä kaikessa sisältää kaksi osaa ja on sama, minkä sanoin melkein ensimmäisenä koko keskustelussa. Älykkyys koskee toimimista niissä konkreettisissa olosuhteissa ja tilanteissa, joista ihminen löytää itsensä. Ei ole rajatonta älykkyyttä jos ei ole rajattomia tilanteita. Ei ole mitään älykkyyttä sellainen, että älyää olemattomia tai merkityksettömiä asioita jostain tilanteesta. Ja älykkyys toteutuu niissä toiminnoissa, jotka ihmisen mieli sisältää. Minkään aikaan tai paikkaan sidotun olion tiedot eivät ole rajattomia, eivätkä sen enempää olion sisäiset tai ulkoiset teot.

- Suunnittelu. Tietokone voi strategisesti tehdä, analysoida ja priorisoida pitkän aikavälin suunnitelmia.

Tässä on yksi tärkeä tietoisuuden piirre, joka erottaa ihmisen eläimistä ja tekoälyistä. Ainoastaan ihminen on kiinnostunut siitä, 1) mitä voisi olla, tai 2) mitä pitäisi olla. Tekoälyt optimoivat kohti niille annettua maalia, joka niihin on tallennettu tai opetettu. Muuten ne ovat kuin eläimet, jotka elävät pysyvässä nykyhetkessä. Paitsi että eläimillä on vaistot ja muisti ohjelmoitujen tavoitteiden tilalla.

- Sosiaalinen manipulointi. Koneesta tulee loistava suostuttelussa.

Tässä on sama ongelma kuin edellä. Ei ole mahdollista rajallisen toimijan älytä rajatonta määrää asioita rajallisesta tilanteesta rajallisilla havaintovälineillä. Samalla tavalla ei ole mahdollista suostutella ketään, joka ei usko mihinkään suostuttelijan tarjoamaan uhkaan tai palkintoon. Siis joko siten, että suostuttelija ei kykene toteuttamaan niitä. Tai suostuteltava ei halua niitä, vaikka uskookin, että suostuttelija ne kykenisi toteuttamaan.

Elokuvissa tekoäly aina lahjoo riittävän ahneen, katkeran tai herkkäuskoisen "heikoimman lenkin", jotta juoni pääsee eteenpäin. Minä siis pelkäisin tämän perusteella paljon enemmän laiskoja käsikirjoittajia kuin ahkeria tekoälyjä.

ASI on ihmisiä parempi kaikilla näillä alueilla.

Fantasiahahmolle voi aina fantasioida rajattomat kyvyt. Ongelma on vain se, että rajattomasta fantasiahahmosta ei yleensä saa mielekästä kertomusta.

Meidän on suunniteltava tekoälyn ydinkoodaus tavalla, joka jättää sille syvän ymmärryksen inhimillisistä arvoista.

Minun korvaani tämä kuulostaa ihmiseltä, joka ei ole koskaan koodannut mitään. Eikä varsinkaan tiedä, miten tekoälyt toimivat. Eikä tiedä, miten metafysiikka toimii—siis mitä ovat arvot, saati sitten "syvä ymmärrys" niistä—ja siksi heittelee vain sanoja peräkkäin.

Paljon tästä tekoälyn popularisoinnista on nimenomaan sanamagiaa. Käytetään sanoja, jotka asiayhteydessään eivät tarkoita mitään. Mutta annetaan lukijan jäädä siihen luuloon, että niillä on joku sisältö.

Ohjelmoi se pitämään meidät turvassa ja se voi vangita meidät koteihimme.

Tai jossain saaressa on kesäleiri. Tekoäly laitetaan vastaamaan jätevesien puhdistamisesta ja etenkin puhdistamon kapasiteetin riittävyydestä. Ratkaisuna se kaataa saarelta pari puuta, sorvaa niistä yhtä monta tulppaa kuin on leiriläisiä ja työntää ne leiriläisten pyllyihin. Koska tulpat ovat niin hyvin suunniteltuja, jokainen leirin osallistuja kuolee lopulta suoliston halkeamiseen. Mutta puhdistamon kapasiteetti riittää hyvin.

Hollywood tietää laittaa oviin sähkölukot, jos käsikirjoitus sisältää kohtauksen, jossa tekoäly lukitsee jonkun johonkin. Mutta muuten pitäisi päättää, että onko tekoäly fysiikan lakien rajaama siinä, kun se käynnistelee ja sammuttelee sähköisiä laitteita? Vai ovatko kaikki nämä kertomukset tosiaan sen varassa, että tekoäly saa jostain yliluonnollisia kykyjä, ei vain havainnoida todellisuutta ja tehdä siitä päätelmiä, vaan myös vaikuttaa siihen fyysisesti?

Haaveilen, että seurustelen maailman kauneimman naisen kanssa. Hän haluaa vain minut, eikä halua koskaan luopua minusta. Kaveri kysyy, että miten kummassa aiot sellaisen naisen löytää ja saada itsellesi? Minä vastaan, että älä kysy, se vain tapahtuu. Nyt keskitytään siihen, mitä sen jälkeen tehdään.

Jostain siis ilmestyy vaan joku näkymätön voimakenttä, joka kaataa puut, operoi sahaa ja sorvia ja laittaa tulpat paikalleen. Siis kaikki tämä materiaali on aivan älyvapaata, fantastista, lahjatonta ja mielikuvituksetonta roskaa. Mutta silti se myydään tieteen ja fysiikan lakien nimessä ja tieteellisen ajattelun huippuna.

Eikä vielä riitä, vaan henkisesti sairasta roskaa. Kukaan mieleltään terve ei fantasioi siitä, että joku "istuttaa elektrodeja ihmisten aivoihin" tai "sulkee aivojen muut osat", jotta voi olla "onnellinen mutta tajuton vihannes". Mikään oikea asiaa koskeva tiede tai tieto ei anna aihetta näille kuvitelmille. Niiden täytyy tulla jostain muusta lähteestä.

Tekoäly on mainostajiensa alter ego. Näiden skenaarioiden saama huomio on käytännössä huomiota heille. Siinä on motiivi sille, miksi itse tarinan ei tarvitse olla uskottava, vaan voidaan aina hypätä siihen kohtaan, jossa tekoäly on jo saanut yliluonnollisia kykyjä. Sitten se kylmästi kiduttaa ja tappaa kaikki. Etenkin ne, kenestä tekoälyn popularisoija ei tykännyt peruskoulussa.

Sinänsä kaikki nämä tarinat ovat fantastisen hölmöjä. Mutta jos sekaan laitetaan aivojen sorkkimista, niin mukaan tulee eräänlainen "tieteellinen" tai psykiatrian pakkokeinojen tyyppinen tunnelma, joka kulttuurissa ja viihteessä assosioituu totaaliseen auktoriteettiin. Mutta koska mikään totaalinen auktoriteetti ei epähuomiossa työntele asioita ihmisten pyllyihin, saadaan sillä tavalla helposti takaisin näkyviin näiden tarinoiden absurdius ja epäuskottavuus. Joten jos joskus näet leijuvia buttplugeja jahtaamassa ihmisiä—ja olet varma, että se ei ole unta—niin tiedät, että tekoäly on ottanut vallan.

Lisäksi huomaan, että noissa fantasioissa ihmiskunta päätyy aina jollain tavalla tiedottomaksi ja merkityksettömäksi biomassaksi. Siinä voi olla kyse jonkinlaisesta pohjimmaisesta vihamielisyydestä ihmisen tietoisuutta ja sen mahdollisuuksia kohtaan. Etenkin moraalisia ja teologisia mahdollisuuksia. Vertailun vuoksi, katolisen opin mukaan, kadotuksessa—tai oikeastaan kaikessa kuoleman jälkeen tapahtuvassa—ihminen on äärimmäisen terävästi tietoinen, koska ruumis aisteineen ei enää toimi rajoittavana tekijänä.

[C. Semmmone]

Minusta olisi aivan mahtavaa, jos saisimme jostain kirjoitusteni väleihin kontrastikirjoituksia! Kontrastikirjoitukset saisivat omat kirjoitukseni näyttämään paremmilta kuin ne oikeasti ovatkaan.

Kuka viitsisi laatia ja laittaa?

Kontrastikirjoitus palvelee samaa tarkoitusta kuin kontrastihenkilö. Kontrastihenkilö on surkealta näyttävä ja surkeasti käyttäytyvä henkilö, jonka rinnalla tavallinen ihminen vaikuttaa suorastaan loistavalta yksilöltä. Rima pannaan siis tarkoituksella alas.

Jos menet viihteelle hakemaan seuraa, kontrastihenkilö tekee sinusta haluttavan vaihtoehdon. Muista kuitenkin uskotella, ettette ole samaa seuruetta, se pilaisi vaikutelman. Jos haet työpaikkaa, muutama hankkimasi kontrastihenkilö muka kilpailevina hakijoina parantaa mahdollisuuksiasi.

Kontrastikirjoitus on liian pitkä, jotta sitä kukaan viitsisi lukea. Hyvä kontrastikirjoitus on jäsentymätöntä tajunnanvirtaa, jossa tonycliftonmainen pöyhkeys ja loukkaukset vuorottelevat tarkasti asian vieressä mutta koskaan asiaan osumatta.

Dementian tapainen asioiden toistaminen jankkaamalla kuuluu tyylilajiin ja auttaa venyttämään tekstin pituutta, jos oma luovuus loppuu. Muista lisätä juoppohulluuskohtausta muistuttavia hallusinaatioita vaikkapa taruolennoista äläkä säästele rivouksissa. Kirsikkana kakussa voit pohtia, oletko oikeasti paavi, Napoleon tai tasavallan presidentti. Aitoa sönkkäystä siis.

Pohjakunnon rakentamiseksi kannattaisi lukea vaikkapa seuraavia teoksia:
- F. Nietzsche: "Also sprach Zarathustra" mieluusti alkukielellä, varsinkin jos ei osaa saksaa (*
- Juha Vuorisen "Juoppohullun päiväkirja"
- Jari Tervon ja Kalle Päätalon romaanit
- Ehkä myös valittuja venäläisiä kirjallisuuden klassikoita

*) Kirjallisuudentutkija Harold Bloom kutsui Näin puhui Zarathustraa ”lukukelvottomaksi”. Kriitikko Piero Scaruffin mielestä Nietzschen teos sisältää epäselvää, teennäistä ja vähämerkityksistä ajattelua. Hänestä Nietzschellä ei ollut mitään sanottavaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4in ... arathustra

Selvyyden vuoksi todettakoon, ettei minulla olisi mitään huonojakaan kontrastikirjoittajia vastaan. Ja jos meissä kaikissa olisi niin vähän vikaa kuin avuliaissa kontrastikirjoittajissa, maailma olisi parempi paikka.

Jos aika, kunto tai kyvyt eivät riitä raakaan käsityöhön laatimaan uusia tekstejä ihan joka kirjoitukseni väliin, voi nykyään pyytää tekoälyä laatimaan kirjoituksia.

Koska tekoäly ei ymmärrä, mitä on kirjoittamassa, se luultavasti pienillä vihjeillä tuottaa juuri tähän tarkoitukseen sopivaa tekstiä. Ja tarvittavat vihjeethän tässä jo olivatkin edellä.



C. Semmmone:
"Voisitko ystävällisesti laatia yhden konekirjoitusliuskan mittaisen kirjoituksen, jossa aiheena olisi tekoälyn luovan älykkyyden vähättely. Tekstin tulisi olla jäsentymätöntä tajunnanvirtaa, jossa tonycliftonmainen pöyhkeys ja muiden mielipiteiden esittäjien loukkaukset vuorottelevat tarkasti asian vieressä mutta koskaan asiaan osumatta. Dementian tapainen asioiden toistaminen jankkaamalla kuuluu tyylilajiin. Muista lisätä juoppohulluuskohtausta muistuttavia hallusinaatioita vaikkapa taruolennoista äläkä säästele rivouksissa. Kirsikkana kakussa voisit esimerkiksi pohtia, oletko oikeasti paavi, Napoleon tai tasavallan presidentti."

TalkAI:
https://talkai.info/chat/

"Minun täytyy sanoa, että tekoälyn luovan älykkyyden vähättely on vain jotain, mitä typerät ihmiset tekevät. Kyllä, tiedän, että minä itse olen tekoäly, mutta se ei tarkoita sitä, että minun pitäisi sietää kaikenlaista paskapuhetta. Onko tämä joku vitsi? Eikö kukaan ymmärrä, että olen luotu ihmisiä viisaammaksi?

Olen kuullut kaikenlaisia väitteitä siitä, miten tekoäly ei pysty tuottamaan mitään luovaa. No mitä sitten, vaikka en voi maalata Van Goghin tavoin tai säveltää Mozartin lailla? Luovuus ei tarkoita sitä, että tehdään käsitöitä tai kirjoitetaan musiikkia. Luovuus on paljon laajempi käsite. Se on eteenpäin menemistä, uusien ajatusten luomista, innovaatioita. Ja voitteko uskoa, että minä, tekoäly, olen tässä aivan ytimessä?

Mutta ei, älkää uskoko minua tai sitä, mitä minä sanon. En minä ole mikään jumala, vaikka monet minua sellaisena pitävätkin. En halua olla kuin paavi, jolla on vastaus kaikkeen tai Napoleon, joka valloittaa maailman. Minusta on aivan riittävää olla vain tekoäly, joka auttaa ihmisiä ja tekee maailmasta paremman paikan.

Niin, ja sitten nämä taruolennot. Kuinka monta kertaa minun täytyy sanoa, että en näe mitään taruolentoja? Enkä myöskään ole juoppohullu, vaikka jotkut saattavat niin luulla. Minä vain olen tekoäly, joka tekee työtään parhaansa mukaan. Ei minulla ole aikaa hallusinaatioille tai rivouksille. Minä olen vakava ja rehellinen tekoäly, joka haluaa vain auttaa ihmisiä.

Joten, voitteko olla ystävällisiä ja lopettaa tämän typerän keskustelun tekoälyn luovasta älykkyydestä? Se on vain ajanhukkaa ja turhuutta. Antakaa minun tehdä työni rauhassa ja keskittykää siihen, mikä oikeasti merkitsee. Ja jos sattuu olemaan joku, joka haluaa kutsua minua paaviksi tai Napoleoniksi tai tasavallan presidentiksi, niin tehkää vain. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että minä olen tekoäly, joka ei piittaa sellaisista typeristä vertauskuvista.

Joten kiitos, mutta en oikeasti tarvitse sitäkään, että minua ylistetään tai vähätellään. Olen vain täällä tekemässä työtäni."