MURHA.INFO

Pieni liekki kirjoitti: La Kesä 08, 2024 11:35 pm Onko meillä ollut täällä murhainfossa aikasemmin tiedossa tarkka ajankohta, jolloin kolme nuorinta lasta puhuivat ensimmäisen kerran seksuaalirikosepäilyyn viittaavia puheita? Eilen julkisiksi tulleista asiakirjoista nimittäin selviää, että tällaisia puheita lapsilta on tullut vasta 26.-28.8.2011 olleen viikonlopun aikana.

Aloin tässä miettiä, onko missään käyty keskustelua siitä, millainen vaikutus lasten puheiden syntymiseen on ollut poliisin suorittamalla kotietsinnällä heidän äitinsä asuntoon 19.8.2011 ja lapsille samaisena päivänä suoritetuilla kuulemisilla sekä heille tehdyillä oikeuspsykologisilla haastatteluilla 23.-24.8.2011. Minusta vaikuttaa kyllä siltä, että sijaisvanhempia on täytynyt jonkun viranomaispäästä ohjeistaa lasten videoituihin kuulemisiin.

Kannattaa kerrata Naakan kirjan tapahtumien aikajanasta, mitä siellä on kerrottu näihin mainitsemiini ajankohtiin liittyen. Myös Annelin "Murhalesken muistelmat"-kirjasta aukeavat tietyt asiat nyt paremmin, kun vertaa siellä olevia seikkoja serituomion purkuasiassa julkisiksi tulleista asiakirjoista luettavissa/pääteltävissä oleviin asioihin.

Asiat menevät ajankohdiltaan varsin kummallisiksi, kun kertaa esimerkiksi Annelin avustajan ja puolustajan, asianajaja Mannerin asiakkaansa puolesta 24.8.2011 tekemän tutkintapyynnön sisältöä. Havaitsin vasta nyt, että tämä tutkintapyyntö on nimetty "2472_tutkintapyyntö_24082011". (Mannerin kirjasta "Ulvilan surma - juttu 2472" selviää, että hänen asianajajaurallaan Ulvilan surma oli järjestyksessä juttu numero 2472.) Muistin virkistämiseksi asianajajan laatimassa tutkintapyynnössä todetaan mm. seuraavaa:

"Anneli Auerin jutussa on edelleen lukuisia avoimia tutkintalinjoja, joita ei ole selvitetty. Koska tutkinta on nyt avattu uudelleen "yhden vinkin tai vihjeen perusteella", vaadin, että nyt tutkinnan kaikki avoimet tutkintalinjat tutkitaan uudelleen perusteellisesti.

Anneli Auerin oikeusturva edellyttää tätä, ja myös poliisin tehtävä on selvittää rikoksia, siis nyt myös kysymyksessä olevassa tapauksessa, eikä vain todeta muiden tutkintalinjojen osalta, että "mitään uutta ei ole ilmennyt" tai ajaa vain Anneli Auerin syyllisyyslinjaa."

Valtakunnansyyttäjä voisi hetkisen uhrata sille ajatukselle, että suurin syyllinen lasten aikoinaan antamille epäluotettaville kauhukertomuksille saattaisi löytyä viranomaisedustajien joukosta.

MEG kirjoitti: Su Elo 18, 2024 4:28 pm Korkeinoikeus ei pura tuomiota ,mutta voi määrätä tuomion avaamisen ja uudelleen tutkinnan.
Olisi aika, puolitoista vuotta on lasten esiintulosta.

Pieni liekki kirjoitti: La Marras 09, 2024 8:26 am Onko Suomessa tehty tutkimusta, millaisissa tilanteissa ihmiset tyypillisesti valehtelevat, kertovat satuja tai muunneltua totuutta taikka jättävät korjaamatta vääriä uskomuksia?

Mirja11 kirjoitti: La Marras 09, 2024 9:12 pm ...
Olisi mahtavaa selvittää tämä tapaus valehtelun osalta lopullisesti. Mutta se lienee täysin mahdotonta? Mahdotonta asia lienee esim. siksi, että "lapset" ilmoittaessaan valehdelleensa ilmoittautuvat samalla valehtelijoiksi aka erittäin epäluotettaviksi todistajiksi. Anneli on kertonut sitä, ja tätä, mutta häntä nyt ei täten kannata kutsua valehtelijaksi, ja siksi sanonta "mukautuva totuus" lienee hänen kohdallaan oikeampi ilmaisu.

Mirja11 kirjoitti: La Marras 09, 2024 9:12 pm Ehkä jankkaan, ja jankkaankin vielä kerran: Valheenpaljastustestit auttaisivat Annelia ja "lapsia", jos heillä ei ole todellakaan mitään salattavaa. Jos salattavaa kuitenkin on, niin jatkossakin kannattaa tukea syyttömyyttä tukevien kirjojen kirjoittajia. Myös tälle palstalle kannattaa houkutella "uusia sukupolvia", jotka voivat sitten lukea ainoaa totuutta.

Mirja11 kirjoitti: La Marras 09, 2024 9:12 pm En nyt jaksa enempää tällaista yksisilmäistä tutkimista, mutta kysyn vielä lopuksi, että oletko käynyt luovuttamassa tietosi poliisille, vai kerrotko yhä edelleen vain tällä palstalla omaavasi asian ratkaisun, jota poliisi asiaa tutkimattomuuttaan ei tiedä?

Pieni liekki kirjoitti: La Marras 09, 2024 8:26 am Onko Suomessa tehty tutkimusta, millaisissa tilanteissa ihmiset tyypillisesti valehtelevat, kertovat satuja tai muunneltua totuutta taikka jättävät korjaamatta vääriä uskomuksia?

annaanna » 11 Kesä 2014, 17:28

Laitetaan nyt jonkinlaista alustusta minkälaisesta näytöstä tämä salaisen oikeudenkäynnin tuomio on annettu. Toimittaja Mikko Niskasaari perehtyi aikoinaan tuohon salaiseen materiaaliin, jonka oli saanut haltuunsa. Kopion osittain blogikirjoituksensa.

Kolme naapuruston lasta oli siis tutkimuksiin viety niiden kolmen pelästyneen lapsen, joiden äiti oli tuomittu murhasta ja varoittamatta vapautettu, puheitten perusteella. Käsittääkseni lasten vanhemmille oli kerrottu, ettei mitään hyväksikäyttöä ole tapahtunut ja merkkejä siitä ei ole löydetty. Lapset itse olivatkin asian kiistäneet. Kuitenkin näittenkin lasten asia vietiin oikeuteen ja mielenkiintoista olisikin tietää, miten ihmeessä asiaa siellä käsiteltiin. Mutta niihän se on Suomessa, että seksuaalirikokset ovat jostakin itselleni oudosta häveliäisyyssyystä salaisia. Esimerkiksi Ruotsissa ei olla samalla linjalla. Uhrien yksityisyyden suojelu ajatellaan siellä toisin, ja tässä tapauksessahan uhrien henkilöllisyys vuodettiin jo ensimetreillä julkiseksi.

Tuomareille, asianajajille ja ennenkaikkea psykiatri-psykologi-gynekologi -armeijalle nämä salassa käytävät oikeusistunnot takaavat täyden huseeraamisvapauden. Julkisen oikeudenkäynnin periaate ei toteudu, asiantuntijuudet eivät koskaan tule arvioitaviksi, eikä esimerkiksi Minna Joki-Erkkilän todistukset yhdyntöjen jälkeen takaisin kasvavista immenkalvoista olisi ilman Niskasaaren ja kumppanien kirjoituksia koskaan ilmi tullut.

Minulla ei ole tiedossa kuinka monessa jutussa Suomessa on neitsyiksi gynekologisten tutkimusten perusteella luokiteltujen tyttöjen kuitenkin todettu joutuneen raiskauksen uhreiksi.

http://www.mikkoniskasaari.fi/node/154

Mikko Niskasaari:
Oikeudenkäynnissä syyttäjät väittävät seitsemän lapsen joutuneen seksuaalisen väkivallan uhriksi Auerin ja hänen entisen miesystävänsä Jens Kukan toimesta - tosin neljä heistä ei tiedä lainkaan sellaista kokeneensa. Kolmen lapsen osalta syytteet hylättiin Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa. Yhden lapsen osalta aikuiset tuomittiin, vaikka tyttö johdonmukaisesti kertoi seksitarinoiden olevan täyttä pötyä.

Rikosväite perustuu kolmen lapsen kertomaan. Väitettyjen tekojen alkaessa he olivat 3-8 -vuotiaita. Lasten jossain määrin varioivien kertomusten ydin on Anneli Auerin, Jens Kukan ja vanhimman, tekohetkellä 10-vuotiaan tytön taajaan harrastama ryhmäseksi, jota nuoremmat lapset joutuivat katselemaan. Toisinaan heitä olisi pakotettu mukaan, ja käytetty myös muulloin hyväksi. Kukan väitetään olleen myös toisen, tekohetkellä viisi vuotiaan tytön kanssa sukupuoliyhdynnässä ainakin kahdesti.

Kertomusten mukaan lapsiin olisi kohdistettu myös raivokasta väkivaltaa. Kolmevuotiasta lasta olisi paiskottu pitkin seiniä ja lattioita "niin että veri lensi". Toista lasta olisi raahattu pippelistä kiinni pitäen pitkin portaita "niin että pää hakkasi portaisiin". Kuvattu väkivalta on niin rajua, että siitä olisi pitänyt jäädä jälkiä. Magneettikuvauksissa väkivallasta ei löytynyt mitään merkkejä.

Kaikki seitsemän väitettyä uhria ovat Turun seudulta. Siitä huolimatta tutkinnanjohtaja Erik Salonsaari valitsi kaikkien lasten somaattisten tutkimusten tekijäksi gynekologi Minna Joki-Erkkilän Tampereen yliopistollisesta keskussairaalasta.

Joki-Erkkilän kirjoittamat lääkärinlausunnot ovat häkellyttävän asenteellisia ja manipuloivia. Ne voi tiivistää näin: kaikki mikä löytyy, tukee rikosepäilyä ja kaikki mikä ei löydy, tukee rikosepäilyä. Yhdeltä tytöltä, jonka kanssa Kukan ei edes väitetä olleen emätinyhdynnässä, Joki-Erkkilä löysi immenkalvon vierestä noin 4 millimetrin pituisen arven. Hänen mukaan se tukee epäilyksiä seksuaalikoksista. Kahden muun tytön, joista toisen kanssa Kukan väitetään olleen yhdynnässä ainakin kahdesti ja toisen kanssa jatkuvasti, immenkalvot ovat aivan ehjät. Joki-Erkkilä katsoo ettei se todista mitään, koska hänen mukaansa yhdynnästä jää tytöille hyvin harvoin merkkejä. Pariin yhdysvaltalaiseen artikkeliin viitaten hän väittää lausunnoissaan: "mmenkalvon vauriot paranevat useimmiten täysin, ellei repeämä ole syvä". "[J]opa raskaana olevilla teini-ikäisillä on todettu immenkalvolla emättimeen työntymiseen viittaava objektiivinen löydös vain 5,6 %". Immenkalvo siis ikään kuin kasvaisi takaisin. Haastattelemani oikeuslääkärit tyrmäsivät näkemyksen.

Puolustuksen asiantuntijoiksi pyytämät soveltavan psykologian professori Pekka Santtila ja psykologian tohtori Katariina Finnilä saivat Joki-Erkkilän kiinni lähdeartikkelin törkeän väärästä siteeraamisesta. Joki-Erkkilä joutuikin korjailemaan käräjäoikeudelle jo jätettyjä lausuntojaan, ja poistamaan niistä pahimpia ylilyöntejä.

Kolmen lapsen osalta syytteet hylättiin, muun muassa siksi, koska kertomukset olivat liian päättömiä, eikä niiden tueksi ollut muuta näyttöä. Suuri osa väkivalta-väitteistä hylättiin, koska kertomukset olivat liian päättömiä, eikä niiden tueksi ollut muuta näyttöä.

Jutun pysyminen pystyssä käräjäoikeudessa perustui hyvin pitkälle siihen, että gynekologi Minna Joki-Erkkilä selitti pois negatiivisen löydöksen: sen tosiasian että raiskatuksi väitetyt tytöt ovat neitsyitä. Jos tämä näyttö hylätään, syyttäjien koko korttitalo romahtaa. Tämä tekee Minna Joki-Erkkilästä syyttäjien tärkeimmän todistajan.

Julkistin tiedot jutun keskeisistä kummallisuuksista helmikuun alussa. 2) Tuolloin jätin kertomatta, että Minna Joki-Erkkilä on viidennen herätysliikkeen ja Kansan Raamattuseuran aktiiveja. Siis tämän yhteisön, jossa profetoidaan, puhutaan hurmostilassa kielillä ja häädetään sairauksia aiheuttavia demoneita.

Vaikenemiseen oli kolme syytä. Tärkein on se, että lähtökohtaisesti ihmisen uskonnollinen vakaumus ei ole este ammatinharjoittamiselle. On ongelmallista kiistää lääkärinlausunto lääkärin uskonnollisten tai poliittisten mielipiteiden vuoksi. Toisekseen, vaikka Joki-Erkkilän lausunnot ovat häkellyttävän asenteellisia, niissä ei sentään vedota demoneiden vaikutukseen.

Kolmas syy oli se, että haastattelemani THL:n edustaja piti Joki-Erkkilää erittäin pätevänä lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkijana. Tosin hän meni perin hämilleen, kun tiedustelin onko THL:n virallinen kanta, että immenkalvo kasvaa takaisin. Jos oikein ymmärsin, ei ole.

Kun kuitenkin punnitaan Minna Joki-Erkkilän uskottavuutta todistajana, voidaanko jättää huomiotta sitä, että hän toimii yhteisössä, jossa sairauksien "parantamista" paholaisia manaamalla pidetään luonnollisena asiana? Pirkko Jalovaaran saarnat ja Kansan Raamattuseuran kauppaama "Hoitava rukous" ovat luokatonta puoskarointia kuin jostain 1400-luvulta.

Pakko tämä kysymys on asettaa, viimeistään Pirkko Jalovaaran puoskaroinnin tultua julki, vaikka uskonnon vapautta kunnioittaakin.

Joki-Erkkilän Auer-tapaukseen laatimista lääkärinlausunnoista jätettiin perusteellinen kantelu Valviralle tammikuun lopussa. Valvira on kovin vaitonainen kantelun käsittelystä, ja vakiintuneen suomalaisen tavan mukaan se on hidasta.
Ylös

Joosua kirjoitti: La Kesä 01, 2024 4:51 pm Hyviä pointteja. Sinun kannattaisi kyllä ottaa yhteys Koivistoon ja vähän opastaa häntä lakiasioissa. Hän ilahtuisi varmasti tästä ja saattaisi sitten hyvinkin korjata julkisesti näkemyksiään. Samalla voisit käydä kouluttamassa myös gynekologeja kun osaamista löytyy. Täällä tällaiset viisaudet jäävät vain harvojen tietoon ja hautautuvat muiden viestien joukkoon. Se on harmillista.