MURHA.INFO

Niinpä ^...niin ikävää kuin se onkin.

Toivoisin, että AAkin ''avautuisi'' JB:n lailla. Silloin kaikkeen varmasti tulisi vastaus ja se helpottaisi varmasti ennen kaikkea niitä, joita JL.n kuolema koskettaa oikeasti, mutta varmasti myös meitä kiinnostuneita, uteliaita.

Teleksi kirjoitti:"Paula Björkqvistin murhasta vangittuna oleva aviomies Jarmo Björkqvist pitää täysin mahdottomana, että olisi syyllistynyt raakaan veritekoon ja tappanut vaimonsa. Jämsän poliisi kuulusteli eilen lähes kolme tuntia 40-vuotiasta Björkqvistiä, joka vakuutteli syyttömyyttään.

- Hän ei kerta kaikkiaan ymmärrä, että olisi mitenkään voinut tehdä mitään sellaista, minkä vuoksi on nyt vangittuna, muotoili Björkqvistin asianajaja, jyväskyläläinen Henry Saleva IS:lle."

On vissiin kauhean vaikea valehdella suorin sanoin, että olen syytön, en tehnyt sitä, asiakkaani on syytön... Tää antaa vähän ymmärtää että niinku luulen olevani syytön koska en ymmärrä miten oisin voinu, pidän mahdottomana et olisin tehny, päättelin etten tehny sitä koska olen kiva kaveri...

Mut se on eri asia kuin sanoa että en tehnyt sitä, piste.

Otetaan vielä tällainen lähestymistapa, huomaako kukaan mitään analogiaa Bodomiin:

KRP new generation: Poliisi liioitteli Ulvilan uhrin vammoja.

Uuden sukupolven tutkijat alkoivat epäillä ensimmäisenä Porin poliisin kertomusta uhrin saamista vammoista. Alkuperäisen tutkinnan mukaan uhrissa oli 70 veitsellä aiheutettua pistohaavaa ja lisäksi 2-3 painavalla lyöntiesineellä aiheutettua vammaa, kasvot olivat murskana, teko oli ollut "kidutustyylinen".

"Mitään tällaista emme havainneet. Uhrissa oli pari-kolme syvempää veitseniskua, ja jos kainalon kutittaminen veitsellä on kidutusta jonkun mielestä, niin sellaiseksi se laskettakoon... Uhri on kieriskellyt lasissa edes takas, mutta tämäkin on saattanut tapahtua jo paria päivää aiemmin... Jonkinlaisella harjanvarrella on läpsytelty useita kertoja, ja toki siinä silmäkulmassa pieni ruhje on havaittavissa... Mistään kolmen minuutin kidutusmurhasta ei ole kyse, vaan pitkään jatkuneesta perheriidasta... Tekijä käytti uhrin kenkiä, mutta Bodomin tapauksessa me löysimme ne vähän matkan päästä ojasta."

Kuka näin oli sanonut, Piskooppi?

Kommentti tuohon WiliWilperin postaukseen edellä :

Käytin tätä ^ merkkiä , viitatakseni edelliseen postaukseen , mutta väliin sattui tulemaan kaksi muuta postausta
Niuvanniemi oli jo aiemmin otettuna esille.
Tiedän toki Vaasan tutkimuksetkin.

Tämä oli lähinnä vertauskuvallinen tulkinta siitä, miten viranomaisten keksimä "tarina" muuttuu koko ajan.

Tähän tarinaan sommitellaan sitten ne lavastustoimet, peseytymiset, veitsen vaihdot yms.. aina kysyjän mukaan, hyvin venyvällä ja kiemuraisella aikajanalla.

Tarina ei ole vielä valmis. Tarina ei myöskään ole tosi.

Piskooppi kirjoitti:Tämä oli lähinnä vertauskuvallinen tulkinta siitä, miten viranomaisten keksimä "tarina" muuttuu koko ajan.

Tähän tarinaan sommitellaan sitten ne lavastustoimet, peseytymiset, veitsen vaihdot yms.. aina kysyjän mukaan, hyvin venyvällä ja kiemuraisella aikajanalla.

Tarina ei ole vielä valmis. Tarina ei myöskään ole tosi.

Ei tarinanlaulantaa harjoita vain viranomaiset, vaan AA:kin on varsin mallikkaasti laulanut omiaan aito kalevalaisessa kilpalaulannan hengessä.

Joo, kyllähän sopivasti ironista tarinaa kehittelemällä ja yksityiskohtia muuntelemalla rikosjutut saa muistuttamaan toisiaan enempi ja vähempi.

Onhan näissä samaa. Syyllistä etsittiin ensin kaukaa sitten läheltä. Tutkijat vaihtui. Aikaa kului. Kansaa kiinnosti. Kengät kateissa.

Ei tässä nyt viranomaiset yksinään tarinoi vaan AA:kin on muuttanut pariin kolmeen kertaan kertomustaan.

MissHolmes kirjoitti:
Millaiset maisemat on Turun vankilasta? Näkyykö merelle?

Eipä näy merelle ei, vaikka muuten vaikuttavan näköinen linnake se onkin...

Hiukan vaan ihmetyttää, että kuolinsyytutkijan lausunto uhrin vammojen syntyajankohdasta on heilunut kuin tuuliviiri. Lekuri on kummiskin pysynyt kokoajan samana. Herättää suurta luottamusta?

On selvää, että tutkivan poliisin ja syyttäjän ei auta muuta kuin arvailla tapahtumien kulkua vajaavaisen aineiston perusteella. Hehän eivät ikävä kyllä olleet todistamassa tapahtumaa.

Olisiko kuolinsyyntutkijan kohdalla voinut käydä niin, että Joutsenlahti ei huomannut kysyä vammojen syntyjaksoa ja avaaja taasen ei ollut kiinnostunut jutusta niin paljon, että olisi ollut tietoinen tarinan ja ruumiin ristiridasta?

Julkisuudessahan ei pahemmin yksityiskohdilla aikanaan revitelty?

Hiukan vaan ihmetyttää, että kuolinsyytutkijan lausunto uhrin vammojen syntyajankohdasta on heilunut kuin tuuliviiri. Lekuri on kummiskin pysynyt kokoajan samana. Herättää suurta luottamusta?

Mista tiedat?

Ei kuitenkaan liene patologin homma neuvoa poliisia, että mitä ja ketä kannattaisi epäillä?????

eikö ole muuten aika jännä, miten puolustajan pitää toimia riippumatta siitä, uskooko päämiehensä syyttömyyteen vai ei... Siis luulisi että ottaa jo omalletunnolle, kun vaikka tietäisi asian olevan aivan toisin, ensin pitää kieltää kunnes se ei ole mahdolista. Tyyliin "se en ollut minä, mutta jos se olin minä niin se johtuu siitä että uhrini oli paha, ja jos ei ollut niin olin varmaan sekaisin"

Puolustusasianajajan tehtävä ei ole saada syyllinen syyttömäksi, vaan auttaa syytettyä hänen oikeuksiensa puolustamisessa. Puolustuksen moraali on aika kyseenalainen, mikäli tietää syytetyn syylliseksi mutta sotkee parhaan kykynsä mukaan asian käsittelyä syytetyn hyväksi.