65-vuotias Birgitta Silander, nähty viimeksi 24.8.2015

[Skorpioni]

Tietysti olisi voitu mahdollisuuksien mukaan katsoa olisiko Birgitan asunnolta muihin suuntiin olevissa kameroissa näkynyt Birgittaa tosin resurssejahan tuo vaatisi melkoisesti.

[MEG]

Katukamerointi on keskittynyt kaupunkien ja taajamien keskustoihin. En usko Birgitan asuinalueella katukameroita olleen, enkä muillakaan pelkillä asuin alueilla. Vuonna 2015 kameroita vasta asennettiin HSL busseihin joten hyvin voinut puuttua Birgitan alueen busseista.

[de Bellis]

Alan pahoin pelätä, että poliisi ennakoi salauksen päättymisen ja juttu jää ikuiseen pimentoon, jos tietopyyntöjä ei jotkin kriittiset tahot tee - ajoissa. Juttuhan voisi jopa ratketa.

Rikosepäily on suljettu pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita. Keskeisistä aikajanoista, henkilöiden kertomuksista ja tapahtumien kulusta löytyy ristiriitoja, joita ei ole koskaan selitetty.


Esim. Poliisin vetoaminen vain kamerakuvien suttuisuuteen ym.

Nyt, kun salausaika on mitä todennäköisimmin päättymässä, on ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa viranomaisten toimista – tai niiden puutteista – ennen kuin ovi sulkeutuu jälleen.

Olen kuitenkin huolissani siitä, että tapaus voidaan myöhemmin muuttaa henkirikostutkinnaksi, jolloin asiakirjat pysyvät jälleen salattuina vuosiksi. Tällainen ratkaisu siirtäisi asian käytännössä pysyvään hämärään – ilman että kukaan tietää, mitä on todella tapahtunut, ja miksi tutkinta ei johtanut mihinkään.

Uskon, että jo pienikin uutinen siitä, että asiakirjat on pyydetty, tai että niiden salaus on päättymässä, voisi avata keskustelua ja painetta läpinäkyvyyden suuntaan. Tai sitten, kuten pelkään - päinvastaiseen suuntaan eli salaukseen.

Nyt olisi mahdollisuus ja tutkiva journalismi voisi oikeasti auttaa tässä. Eikö kukaan kaipaa Birgittaa ? Eikö mukamas ole ihmisä, joilla on ehkä jotain tietoa, mikä voisi auttaa jutun ratkeamisessa?

[de Bellis]

Katukamerointi on keskittynyt kaupunkien ja taajamien keskustoihin. En usko Birgitan asuinalueella katukameroita olleen, enkä muillakaan pelkillä asuin alueilla. Vuonna 2015 kameroita vasta asennettiin HSL busseihin joten hyvin voinut puuttua Birgitan alueen busseista.

Mä en usko, että kamerakuvia on missään vaiheessa käyty kunnolla läpi. Ei Kampissa, ei missään.

[Skorpioni]

Katukamerointi on keskittynyt kaupunkien ja taajamien keskustoihin. En usko Birgitan asuinalueella katukameroita olleen, enkä muillakaan pelkillä asuin alueilla. Vuonna 2015 kameroita vasta asennettiin HSL busseihin joten hyvin voinut puuttua Birgitan alueen busseista.

Totta on että kameroita on vähemmän kuin ydinkeskustassa mutta en uskoisi määrää kuitenkaan erityisen vähäiseksi jos lasketaan parkki ja terminaalialueiden kamerat kauppojen ynms kamerat toki kaikkien kameroiden kartoitukseen ja tukimiseen menisi kosolti aikaa

[Ross Sullivan]

Alan pahoin pelätä, että poliisi ennakoi salauksen päättymisen ja juttu jää ikuiseen pimentoon, jos tietopyyntöjä ei jotkin kriittiset tahot tee - ajoissa. Juttuhan voisi jopa ratketa.

Rikosepäily on suljettu pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita. Keskeisistä aikajanoista, henkilöiden kertomuksista ja tapahtumien kulusta löytyy ristiriitoja, joita ei ole koskaan selitetty.


Esim. Poliisin vetoaminen vain kamerakuvien suttuisuuteen ym.

Nyt, kun salausaika on mitä todennäköisimmin päättymässä, on ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa viranomaisten toimista – tai niiden puutteista – ennen kuin ovi sulkeutuu jälleen.

Olen kuitenkin huolissani siitä, että tapaus voidaan myöhemmin muuttaa henkirikostutkinnaksi, jolloin asiakirjat pysyvät jälleen salattuina vuosiksi. Tällainen ratkaisu siirtäisi asian käytännössä pysyvään hämärään – ilman että kukaan tietää, mitä on todella tapahtunut, ja miksi tutkinta ei johtanut mihinkään.

Uskon, että jo pienikin uutinen siitä, että asiakirjat on pyydetty, tai että niiden salaus on päättymässä, voisi avata keskustelua ja painetta läpinäkyvyyden suuntaan. Tai sitten, kuten pelkään - päinvastaiseen suuntaan eli salaukseen.

Nyt olisi mahdollisuus ja tutkiva journalismi voisi oikeasti auttaa tässä. Eikö kukaan kaipaa Birgittaa ? Eikö mukamas ole ihmisä, joilla on ehkä jotain tietoa, mikä voisi auttaa jutun ratkeamisessa?

Tutkinnanjohtaja avaa perusteita ja tapausta Selvittämättömät-podcastissa.

"Rikosepäily on suljettu pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita. Keskeisistä aikajanoista, henkilöiden kertomuksista ja tapahtumien kulusta löytyy ristiriitoja, joita ei ole koskaan selitetty."

Aika kova heitto. Onko esittää perusteita?

[de Bellis]

Alan pahoin pelätä, että poliisi ennakoi salauksen päättymisen ja juttu jää ikuiseen pimentoon, jos tietopyyntöjä ei jotkin kriittiset tahot tee - ajoissa. Juttuhan voisi jopa ratketa.

Rikosepäily on suljettu pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita. Keskeisistä aikajanoista, henkilöiden kertomuksista ja tapahtumien kulusta löytyy ristiriitoja, joita ei ole koskaan selitetty.


Esim. Poliisin vetoaminen vain kamerakuvien suttuisuuteen ym.

Nyt, kun salausaika on mitä todennäköisimmin päättymässä, on ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa viranomaisten toimista – tai niiden puutteista – ennen kuin ovi sulkeutuu jälleen.

Olen kuitenkin huolissani siitä, että tapaus voidaan myöhemmin muuttaa henkirikostutkinnaksi, jolloin asiakirjat pysyvät jälleen salattuina vuosiksi. Tällainen ratkaisu siirtäisi asian käytännössä pysyvään hämärään – ilman että kukaan tietää, mitä on todella tapahtunut, ja miksi tutkinta ei johtanut mihinkään.

Uskon, että jo pienikin uutinen siitä, että asiakirjat on pyydetty, tai että niiden salaus on päättymässä, voisi avata keskustelua ja painetta läpinäkyvyyden suuntaan. Tai sitten, kuten pelkään - päinvastaiseen suuntaan eli salaukseen.

Nyt olisi mahdollisuus ja tutkiva journalismi voisi oikeasti auttaa tässä. Eikö kukaan kaipaa Birgittaa ? Eikö mukamas ole ihmisä, joilla on ehkä jotain tietoa, mikä voisi auttaa jutun ratkeamisessa?

Tutkinnanjohtaja avaa perusteita ja tapausta Selvittämättömät-podcastissa.

"Rikosepäily on suljettu pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita. Keskeisistä aikajanoista, henkilöiden kertomuksista ja tapahtumien kulusta löytyy ristiriitoja, joita ei ole koskaan selitetty."

Aika kova heitto. Onko esittää perusteita?

No esim. jaksossa mainittu suttuiset kamerakuvat. Jos kuvat oli suttuiset, eikä Birgittaa niistä löydy, ei todista, etteikö hän olisi voinu mennä kampaamoon / joutua rikoksen uhriksi. Poliisi ei epäile rikosta. Itsemurhaa puolestaan ei tue terveyshistoria. Omaehtoista katoeamista ei tue se, että tilejä ei ole käytetty. Kaikki on ristiriitaista ja silti poliisi pitääntodennäköisenä sitä, ettei rikosta ole tapahtunut. Ei ole näyttöä oikein mihinkään ja silti voidaan sanoa, että henkirikostutkintaa ei ole missään vaiheessa ollut syytä aloittaa - miksi? Tähän täytyy olla perusteet, ne pitää kertoa julkisesti nyt, kun salaus päättyy.

Tässä on tiivistelmä kohdista 1, 4 ja 5, sisältäen kaikki niihin liittyvät argumentit:


---

Poliisi sulki rikosepäilyn pois Birgitta Silanderin katoamisen yhteydessä nopeasti, ilman että olisi esittänyt konkreettisia perusteita tai todisteita, joilla rikos olisi voitu uskottavasti sulkea pois. Ei ole tiedossa, mitä tutkintatoimia tehtiin – kuten teknistä tutkintaa, kuulusteluja tai valvontakameroiden tarkistamista (yksityiskohtaisesti) – eikä mitään vaihtoehtoista selitystä katoamiselle, kuten itsemurhaa tai tapaturmaa, ole tuotu selkeästi esiin. Samalla poliisin tiedottaminen tapauksesta on ollut vähäistä ja läpinäkymätöntä, mikä on herättänyt epäluottamukseni ja antanut vaikutelman, että tutkinta on jäänyt puutteelliseksi. Lisäksi katoamisesta ei ole löytynyt mitään konkreettisia jälkiä: ei ruumista, ei vaatteita, ei puhelinta eikä muutakaan omaisuutta. Tämä on poikkeuksellista, erityisesti kaupunkiympäristössä kuten Helsingissä, ja vahvistaa käsitystä, että rikosmahdollisuus on suljettu pois liian kevyin perustein ja ilman perusteellista tutkintaa.

En tiedä... Näihin olisi nyt mahdollisuus saada julkisuuslain nojalla vastaus. En tiedä onko ajatuksesi "kovista väitteistä" yleinenkin? Itse olen lähinnä turhautunut ja toivon selvyyttä. Pitääkö paikkansa, että poliisi olisi kehottanut P.W:tä olemaan kommentoimatta julkisesti. Yksikään käsittely mediassa ei taida perustua poliisin haluun saada katoamiselle medianäkyvyyttä, mikä yleensä on poliisin intressi katoamisissa. Tässä keississä ei. Se on outoa.

Kirjoitan myöhemmin lisää.

[de Bellis]

Jos mietin argumentteja poliisin puolustukseksi niin on toki niitäkin. Ja jos näin on niin se on hyvä se. Siitä kuitenkin pitäisi myös olla selkeät näytöt:

Poliisia voi puolustaa sillä, että vaikka rikosepäily suljettiin pois nopeasti, se saattoi perustua tutkinnallisiin havaintoihin, joita ei julkistettu esimerkiksi yksityisyyden tai tutkinnan suojelemiseksi. Poliisi ei ole velvollinen tiedottamaan yksityiskohtaisesti, varsinkaan jos rikokseen ei ole viitteitä. Aikuinen saa lain mukaan kadota omasta tahdostaan, eikä katoaminen sellaisenaan ole rikos – jos ei ole näyttöä pakottamisesta tai väkivallasta, rikostutkintaa ei välttämättä aloiteta. Poliisin resurssit ovat rajalliset, ja tapauksia priorisoidaan sen mukaan, missä on akuutti hengenvaara tai rikoksen merkkejä. Vaikka tiedotus olisi ollut niukkaa, tutkinta ei välttämättä ole loppunut – tapaus voi edelleen olla avoinna, ja uudet vihjeet voivat johtaa jatkotoimiin.

--- Itsemurhateoriaan itselläni on jotain ajatuksia, ajattelin tuoda ne myöhemmin esiin. Omaehtoiseen katoamiseen en usko vähääkään. Tai no, on kai sekin mahdollista, mutta B:n pitäisi silloin olla hyvin erikoinen persoona. Kuva Birgittasta jää hyvin hämäräksi, kun häntä ei kukaan julkisesti kaipaa, toivo niin paljon jutun ratkeamista, että pitää median huomion jutussa ja Birgittassa.

Erikoista kerrassaan.

[de Bellis]

Birgitta Silanderin katoaminen: omaehtoisuuden ristiriita ja persoonallisuuden merkitys

Olen pohtinut Birgitta Silanderin katoamista erityisesti siltä kannalta, että jos katoaminen oli omaehtoinen – joko vetäytyminen elämästä tai suunniteltu itsemurha – siinä on merkittäviä psykologisia ristiriitoja.

Birgitta oli viimeksi tekemisissä miesystävänsä ja liikekumppaninsa kanssa. Hän varmasti tiesi, että jos katoaisi ilman selitystä tai jälkeä, epäilys kohdistuisi suoraan heihin, erityisesti miesystävään. Jos hän ei tuntenut heitä kohtaan vihaa tai kaunaa, miksi järjestää katoaminen niin, että juuri he joutuvat kantamaan epäilyksen taakkaa?

Itse ajattelen, että ihminen, joka sallii toisten joutuvan rikosepäilyn kohteeksi, tekee niin vain, jos hänellä on syvää katkeruutta, loukatuksi tulemisen tunnetta tai jopa halu kostaa hiljaisesti. Muuten tällainen teko ei tunnu psykologisesti uskottavalta.

Liikekumppani tuskin oli tunne-elämän kannalta keskiössä. Mutta jos parisuhteessa oli ollut pettymyksiä tai ristiriitoja, katoaminen voisi – äärimmäisessä tapauksessa – heijastaa myös tunnesidonnaista reaktiota.

Jos taas Birgitta oli empaattinen, vastuuntuntoinen ja järkevä ihminen, tällainen tapa kadota – täysin ilman viestiä, niin että syyttömät jäävät epäiltyjen asemaan – ei sovi hänen oletettuun persoonallisuuteensa.

Siksi toivoisin, että hänet henkilökohtaisesti tunteneet – ystävät, kollegat tai läheiset – kertoisivat avoimesti, millainen ihminen hän oli. Oliko hän vetäytyvä vai avoin? Haavoittuva vai jämäkkä? Kantoiko hän kaunaa vai antoiko helposti anteeksi? Juuri näissä luonteenpiirteissä voi piillä avain siihen, kuinka todennäköinen omaehtoinen katoaminen lopulta on – vai onko se ollenkaan.

Lisäys aiempiin viesteihini: Kaikki on spekulaatiota. Ihan kaikki.

[de Bellis]

Birgitta Silanderin katoaminen – hiljaisuus, joka odottaa vastausta

Birgitta Silander katosi Helsingissä keväällä 2015. Vaikka tapaus on edelleen virallisesti auki, se vaikuttaa käytännössä unohdetulta – eikä vain poliisin taholta, vaan myös julkisuudessa, mediassa ja lähipiirissä.

On hämmästyttävää, että ketään ei ole virallisesti epäilty, vaikka katoaminen oli äkillinen, omaisuus jäi taakse ja monet yksityiskohdat jäivät epäselviksi. Poliisi on sulkenut rikosepäilyn pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita, vaikka aikajanoissa, kertomuksissa ja tapahtumien kulussa on ristiriitaisuuksia, joita ei ole koskaan selitetty.

Tässä valossa herää kysymys: kenellä olisi ollut motiivi vahingoittaa Birgittaa, jos kyse oli henkirikoksesta?

Mahdollisuuksia on kolme:

1. Miesystävä – henkilökohtainen suhde, läheisyys, mahdolliset ristiriidat tai impulsiivinen toiminta. Katoamisen ajankohta ja yhteys viimeiseen tapaamiseen tekevät hänestä luonnollisen epäilyn kohteen. Mutta mitään näyttöä ei ole – eikä selkeitä tutkinnallisia toimenpiteitäkään ole tiedossa.


2. Liikekumppani – mahdollinen taloudellinen ristiriita tai muu yhteistyöongelma voisi synnyttää motiivin. Suhde ei ollut ilmeisesti erityisen henkilökohtainen, mutta joissain tapauksissa juuri liiketoimintaan liittyvät jännitteet voivat laukaista konfliktin.


3. Ulkopuolinen tekijä – entinen asiakas, tuttava tai täysin tuntematon henkilö. Tämä on mahdollinen, mutta vaikeampi todistaa. Jos Birgitta oli menossa tapaamiseen jonkun kanssa, eikä kukaan tiedä kenet hän kohtasi, jäljet voivat hukkua pysyvästi.



Itse henkilökohtaisesti uskon ulkopuoliseen tekijään, jos kyse oli henkirikoksesta. En näe miesystävää tai yhtiökumppania todennäköisimpinä. Mutta tämä on vain spekulaatiota, koska meillä ei ole riittävästi faktoja – emmekä tiedä, mitä kaikkea on jätetty tutkimatta.

Erityisen hämmästyttävää on se, kuinka hiljaista Birgitan katoamisen ympärillä on. Hän oli ammatillisesti aktiivinen, hänellä oli asiakkaita ja kontakteja. Silti edes entiset tuttavat eivät ole julkisuudessa puhuneet juuri mitään. Miksi?

Mahdollisia selityksiä:

Halu pysyä sivussa – ihmiset eivät halua sekaantua, jos kokevat ettei heillä ole “tärkeää” kerrottavaa.

Epämukavuus, pelko tai syyllisyys – joskus hiljaisuus kertoo siitä, että tiedetään tai epäillään jotain.

Luottamus viranomaisiin – ehkä liiankin suuri. Jos poliisi sanoo, ettei rikosta epäillä, monikaan ei kyseenalaista sitä.

Median hiljaisuus – mahdollisesti tietoinen valinta. Vuonna 2015 Helsingin poliisia työllisti mm. Utkina-katoamistapaus. Voiko olla, että tietyissä toimituksissa haluttiin olla kuormittamatta poliisia tai uskottiin, ettei tapaus vaatinut lisää julkisuutta?


Julkisuus on kuitenkin yhtä kuin oikeutta Birgittalle. Jos asia unohdetaan, se ei koskaan etene. Ja jos media vaikenee, ihmiset vaikenevat myös. Näin hiljaisuus ruokkii itseään.

Moni sanoisi, että jos Birgitta päätti kadota omasta tahdostaan, hänen olisi pitänyt ymmärtää, että epäilyt kohdistuvat väistämättä hänen läheisiinsä – miesystävään ja liikekumppaniin. Vain ihminen, jolla on syvä pettymys tai viha heitä kohtaan, voisi jättää heidät siihen asemaan. Mutta mikään aiempi ei viittaa sellaiseen. Tässäkin on ristiriita.

Toivoisin, että ihmiset, jotka tunsivat Birgitan, puhuisivat. Julkisuus voi olla ainoa keino murtaa pysähtynyt tilanne. Joku varmasti tietää enemmän – tai on aistinut jotain, mikä ei koskaan päätynyt virallisiin selvityksiin. Yksikin sana voi joskus avata lukon.

Uskon, että Birgittan tapaus voi vielä ratketa. Mutta se vaatii sitä, että hiljaisuus ympäriltä murtuu. Onko nyt aika puhua?

10 vuotta katoamisesta on rajapyykki psykologisesti.

[Ross Sullivan]

Alan pahoin pelätä, että poliisi ennakoi salauksen päättymisen ja juttu jää ikuiseen pimentoon, jos tietopyyntöjä ei jotkin kriittiset tahot tee - ajoissa. Juttuhan voisi jopa ratketa.

Rikosepäily on suljettu pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita. Keskeisistä aikajanoista, henkilöiden kertomuksista ja tapahtumien kulusta löytyy ristiriitoja, joita ei ole koskaan selitetty.


Esim. Poliisin vetoaminen vain kamerakuvien suttuisuuteen ym.

Nyt, kun salausaika on mitä todennäköisimmin päättymässä, on ainutlaatuinen mahdollisuus saada tietoa viranomaisten toimista – tai niiden puutteista – ennen kuin ovi sulkeutuu jälleen.

Olen kuitenkin huolissani siitä, että tapaus voidaan myöhemmin muuttaa henkirikostutkinnaksi, jolloin asiakirjat pysyvät jälleen salattuina vuosiksi. Tällainen ratkaisu siirtäisi asian käytännössä pysyvään hämärään – ilman että kukaan tietää, mitä on todella tapahtunut, ja miksi tutkinta ei johtanut mihinkään.

Uskon, että jo pienikin uutinen siitä, että asiakirjat on pyydetty, tai että niiden salaus on päättymässä, voisi avata keskustelua ja painetta läpinäkyvyyden suuntaan. Tai sitten, kuten pelkään - päinvastaiseen suuntaan eli salaukseen.

Nyt olisi mahdollisuus ja tutkiva journalismi voisi oikeasti auttaa tässä. Eikö kukaan kaipaa Birgittaa ? Eikö mukamas ole ihmisä, joilla on ehkä jotain tietoa, mikä voisi auttaa jutun ratkeamisessa?

Tutkinnanjohtaja avaa perusteita ja tapausta Selvittämättömät-podcastissa.

"Rikosepäily on suljettu pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita. Keskeisistä aikajanoista, henkilöiden kertomuksista ja tapahtumien kulusta löytyy ristiriitoja, joita ei ole koskaan selitetty."

Aika kova heitto. Onko esittää perusteita?

No esim. jaksossa mainittu suttuiset kamerakuvat. Jos kuvat oli suttuiset, eikä Birgittaa niistä löydy, ei todista, etteikö hän olisi voinu mennä kampaamoon / joutua rikoksen uhriksi. Poliisi ei epäile rikosta. Itsemurhaa puolestaan ei tue terveyshistoria. Omaehtoista katoeamista ei tue se, että tilejä ei ole käytetty. Kaikki on ristiriitaista ja silti poliisi pitääntodennäköisenä sitä, ettei rikosta ole tapahtunut. Ei ole näyttöä oikein mihinkään ja silti voidaan sanoa, että henkirikostutkintaa ei ole missään vaiheessa ollut syytä aloittaa - miksi? Tähän täytyy olla perusteet, ne pitää kertoa julkisesti nyt, kun salaus päättyy.

Tässä on tiivistelmä kohdista 1, 4 ja 5, sisältäen kaikki niihin liittyvät argumentit:


---

Poliisi sulki rikosepäilyn pois Birgitta Silanderin katoamisen yhteydessä nopeasti, ilman että olisi esittänyt konkreettisia perusteita tai todisteita, joilla rikos olisi voitu uskottavasti sulkea pois. Ei ole tiedossa, mitä tutkintatoimia tehtiin – kuten teknistä tutkintaa, kuulusteluja tai valvontakameroiden tarkistamista (yksityiskohtaisesti) – eikä mitään vaihtoehtoista selitystä katoamiselle, kuten itsemurhaa tai tapaturmaa, ole tuotu selkeästi esiin. Samalla poliisin tiedottaminen tapauksesta on ollut vähäistä ja läpinäkymätöntä, mikä on herättänyt epäluottamukseni ja antanut vaikutelman, että tutkinta on jäänyt puutteelliseksi. Lisäksi katoamisesta ei ole löytynyt mitään konkreettisia jälkiä: ei ruumista, ei vaatteita, ei puhelinta eikä muutakaan omaisuutta. Tämä on poikkeuksellista, erityisesti kaupunkiympäristössä kuten Helsingissä, ja vahvistaa käsitystä, että rikosmahdollisuus on suljettu pois liian kevyin perustein ja ilman perusteellista tutkintaa.

En tiedä... Näihin olisi nyt mahdollisuus saada julkisuuslain nojalla vastaus. En tiedä onko ajatuksesi "kovista väitteistä" yleinenkin? Itse olen lähinnä turhautunut ja toivon selvyyttä. Pitääkö paikkansa, että poliisi olisi kehottanut P.W:tä olemaan kommentoimatta julkisesti. Yksikään käsittely mediassa ei taida perustua poliisin haluun saada katoamiselle medianäkyvyyttä, mikä yleensä on poliisin intressi katoamisissa. Tässä keississä ei. Se on outoa.

Kirjoitan myöhemmin lisää.

Mielestäni tutkinnanjohtaja mainitsee kamerakuvien suttuisuuden sen takia, että pieni epävarmuus liittyy havaintoon, että Bisua ei havaita kuvissa. Siitä ei siis suoraan ole tehty johtopäätöstä (ainakaan yksistään), että BS ei ole itse puhelimen kanssa matkannut. Ei siis kerrota, että kuvat olivat suttuisa = ei rikosta.

" Tähän täytyy olla perusteet" Jos olisit podin kuunnellut, niin tietäisit, että tutkinnanjohtaja mainitsee yhtenä perusteena muun muassa sen, että televalvontatietojen tutkimukset eivät puoltaneet henkirikoksen tapahtumista. Se, että poliisi ei kerro tarkasti toimistaan ei tarkoita sitä, että toimia ei olisi tehty tarkasti ja huolellisesti.

"Itsemurhaa puolestaan ei tue terveyshistoria." Mistä sinä muuten tämän tiedät?

[de Bellis]

Tutkinnanjohtaja avaa perusteita ja tapausta Selvittämättömät-podcastissa.

"Rikosepäily on suljettu pois ilman näkyviä tutkinnallisia perusteita. Keskeisistä aikajanoista, henkilöiden kertomuksista ja tapahtumien kulusta löytyy ristiriitoja, joita ei ole koskaan selitetty."

Aika kova heitto. Onko esittää perusteita?

No esim. jaksossa mainittu suttuiset kamerakuvat. Jos kuvat oli suttuiset, eikä Birgittaa niistä löydy, ei todista, etteikö hän olisi voinu mennä kampaamoon / joutua rikoksen uhriksi. Poliisi ei epäile rikosta. Itsemurhaa puolestaan ei tue terveyshistoria. Omaehtoista katoeamista ei tue se, että tilejä ei ole käytetty. Kaikki on ristiriitaista ja silti poliisi pitääntodennäköisenä sitä, ettei rikosta ole tapahtunut. Ei ole näyttöä oikein mihinkään ja silti voidaan sanoa, että henkirikostutkintaa ei ole missään vaiheessa ollut syytä aloittaa - miksi? Tähän täytyy olla perusteet, ne pitää kertoa julkisesti nyt, kun salaus päättyy.

Tässä on tiivistelmä kohdista 1, 4 ja 5, sisältäen kaikki niihin liittyvät argumentit:


---

Poliisi sulki rikosepäilyn pois Birgitta Silanderin katoamisen yhteydessä nopeasti, ilman että olisi esittänyt konkreettisia perusteita tai todisteita, joilla rikos olisi voitu uskottavasti sulkea pois. Ei ole tiedossa, mitä tutkintatoimia tehtiin – kuten teknistä tutkintaa, kuulusteluja tai valvontakameroiden tarkistamista (yksityiskohtaisesti) – eikä mitään vaihtoehtoista selitystä katoamiselle, kuten itsemurhaa tai tapaturmaa, ole tuotu selkeästi esiin. Samalla poliisin tiedottaminen tapauksesta on ollut vähäistä ja läpinäkymätöntä, mikä on herättänyt epäluottamukseni ja antanut vaikutelman, että tutkinta on jäänyt puutteelliseksi. Lisäksi katoamisesta ei ole löytynyt mitään konkreettisia jälkiä: ei ruumista, ei vaatteita, ei puhelinta eikä muutakaan omaisuutta. Tämä on poikkeuksellista, erityisesti kaupunkiympäristössä kuten Helsingissä, ja vahvistaa käsitystä, että rikosmahdollisuus on suljettu pois liian kevyin perustein ja ilman perusteellista tutkintaa.

En tiedä... Näihin olisi nyt mahdollisuus saada julkisuuslain nojalla vastaus. En tiedä onko ajatuksesi "kovista väitteistä" yleinenkin? Itse olen lähinnä turhautunut ja toivon selvyyttä. Pitääkö paikkansa, että poliisi olisi kehottanut P.W:tä olemaan kommentoimatta julkisesti. Yksikään käsittely mediassa ei taida perustua poliisin haluun saada katoamiselle medianäkyvyyttä, mikä yleensä on poliisin intressi katoamisissa. Tässä keississä ei. Se on outoa.

Kirjoitan myöhemmin lisää.

Mielestäni tutkinnanjohtaja mainitsee kamerakuvien suttuisuuden sen takia, että pieni epävarmuus liittyy havaintoon, että Bisua ei havaita kuvissa. Siitä ei siis suoraan ole tehty johtopäätöstä (ainakaan yksistään), että BS ei ole itse puhelimen kanssa matkannut. Ei siis kerrota, että kuvat olivat suttuisa = ei rikosta.

" Tähän täytyy olla perusteet" Jos olisit podin kuunnellut, niin tietäisit, että tutkinnanjohtaja mainitsee yhtenä perusteena muun muassa sen, että televalvontatietojen tutkimukset eivät puoltaneet henkirikoksen tapahtumista. Se, että poliisi ei kerro tarkasti toimistaan ei tarkoita sitä, että toimia ei olisi tehty tarkasti ja huolellisesti.

"Itsemurhaa puolestaan ei tue terveyshistoria." Mistä sinä muuten tämän tiedät?

Voin lämpimästi suositella jaksoa myös sinulle.

[Hurjimus]

Onko Bellis päässyt lukemaan B.n terveys tiedot.?
Useinhan esim masennus kulkee suvuttain.

Ei siitäkään olisi uskonut, kaikki piti olla hyvin.

[Ross Sullivan]

Onko Bellis päässyt lukemaan B.n terveys tiedot.?
Useinhan esim masennus kulkee suvuttain.

Ei siitäkään olisi uskonut, kaikki piti olla hyvin.

Eittämättä hän on ainakin päässyt tutkimaan poliisin asiakirjoja ja todennut tutkintatoimenpiteet riittämättömiksi.

[de Bellis]

Todennäköinen vaihtoehto

Kampaaja Birgitta Silander katosi keskellä vilkkainta Helsinkiä vuonna 2015. Tapauksesta on liikkunut villejä spekulaatioita. Nyt poliisi sanoo Iltalehdelle pitävänsä todennäköisenä teoriaa, joka otti tulta alleen muutamia vuosia sitten.

Rikosylikonstaapeli Jouni Yliluoman kommentti on paljonpuhuva.

– Jokainen varmasti ymmärtää, että yhtä lailla kuin tämä katoaminen on ollut kiinnostava ulkopuolisille, niin se on ollut sitä myös meille poliiseille.

Yliluoma toimii tutkinnanjohtajana Birgitta Silanderin katoamistapauksessa. Silander oli helsinkiläinen kampaaja, joka katosi todella mystisesti vuonna 2015. Muutamia vuosia sitten julkisuuteen alkoi tihkua uusia tietoja – kampaajalla olikin ollut kaksoiselämä.

Yksin asunut Silander sulki kotiovensa Viikissä todennäköisesti viimeisen kerran 24. elokuuta vuonna 2015. Päivien kuluttua toisella paikkakunnalla asunut miesystävä teki kumppanistaan katoamisilmoituksen Silanderin sukulaisen kanssa. Poliisi julkaisi etsintäkuulutuksen 18. syyskuuta.

63-vuotias nainen oli ennen katoamistaan myynyt kampaamonsa. Hänen oli määrä tavata entisessä yrityksessään kollegansa ja astua työntekijän rooliin kolmelta iltapäivällä. Sitä ei koskaan tapahtunut.

Silander lähti kotoaan noin tunti ennen palaverin alkamista ja käytti kulkemiseen ainakin metroa. Niin voitaisiin päätellä Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkakorttitiedoista.

Viimeiset mahdolliset havainnot naisesta sijoittuvat lähelle liiketilaa, jonne hän oli sopinut tapaamisen. Silanderin puhelin paikantui Tennispalatsin katolla sijaitsevaan tukiasemaan Kampissa katoamispäivänä kello 17.

Ne ovat ainoita jälkiä, jotka hänestä jäivät keskelle vilkkainta ruuhka-aikaa Helsingin keskustassa. Eivätkä nekään tarkoita automaattisesti, että tavarat olisivat olleet Silanderin itsensä hallussa.

Asunnostaan hän ei pakannut mukaan mitään silmiinpistävää. Passi ja pankkitilit pysyivät koskemattomina.

Kaikki auki
Vuonna 2021 Iltalehti kertoi jotain, mikä pani tilanteen monien silmissä uudenlaiseen valoon. Selvittämättömät-podcastin jaksoa tehdessään toimittajat Vera Miettinen ja Linda Rantanen saivat selville, että Silander seurusteli italialaisen miehen kanssa.

(HE SANOVAT SAANEENSA UUTTA TIETOA PODIN TEON YHTEYDESSÄ, MUTTA MITÄÖN LÄHDETTÄ EI MAINITA. TODETAAN VAAN, ETTÄ SELVILLE SAATIIN JA TÄMÄ JÄI ELÄMÄÄN TÄYSIN OMAA ELÄMÄÄNSÄ...)

Hänen Suomessa asuneella miesystävällään ei ilmeisesti ollut mitään tietoa salasuhteesta. Poliisi on vahvistanut, että Silanderilla oli tuttuja Etelä-Euroopassa, mutta ei suostu kommentoimaan tämän romanttisia tai muita suhteita.

(ILMEISESTI )

– En ota yksityiselämän asioihin sen tarkemmin kantaa. En usko, että ne ovat julkisessa kirjoittelussa relevantteja asioita, Yliluomakin sanoo.

(EN OTA KANTAA, MUTTA MYÖHEMMIN ESITÄN, ETTÄ KYLLÄ HÄB N TODENNÄKÖISESTI KATOSI OMAEHTOISESTI...).

Poliisille kadonnut ihminen ei ole kuollut, Yliluoma painottaa.

– Me etsimme, kunnes löydämme.

Tutkinnanjohtaja ei halua täsmentää katoamisen selvittämiseksi käytettyjä keinoja “tutkinnallisista syistä”. Hänen mukaansa niistä kaikkia mahdollisia on jo kokeiltu heti etsintöjen varhaisessa vaiheessa.

Poliisi ottaa edelleen vastaan havaintoja Silanderista sekä muita mahdollisia vihjeitä tapahtuneesta. Niitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Merkittäviä vihjeitä tapauksen ratkaisemisen kannalta ei ole tullut, vaikka katoamisesta uutisoidaan vuosittain.

Viranomaiset suhtautuvat kadonneisiin henkilöihin hyvin tarkasti, tutkinnanjohtaja sanoo. Yliluoma ei halua kommentoida sitäkään, onko Silanderin heilojen alibeja tai liikkeitä selvitelty.

Laajojen selvitysten perusteella nainen katosi todennäköisesti vapaaehtoisesti, Yliluoma sanoo. Tämä teoria nostettiin esiin jo Selvittämättömät-podcastissa.

()

– Toistaiseksi ei ole tullut mitään viitteitä siitä, että tapauksessa olisi syytä epäillä rikosta.

Oikeus kadota

Kuka tahansa saa kadota, jos haluaa.

– Aikuisella ihmisellä on täysi oikeus olla olematta yhteydessä läheisiinsä lopullisesti. Syitä voi olla monia. Usein ne jäävät pimentoon, Yliluoma sanoo.

Silti poliisin työnkuvaan kuuluu selvittää katoamistapaukset, vaikka ne vaikuttaisivat vapaaehtoisilta. Pelkästään Helsingissä etsitään vuosittain noin 150 ihmistä, joista enemmistö löytyy.

Osa tapauksista nousee julkisuuteen ja osa ei. Yliluoma kertoo huomanneensa, että pääkaupungissa kadonneet henkilöt kiinnostavat pääsääntöisesti sekä ulkopuolisia että mediaa jostain syystä enemmän kuin muualla kadonneet suomalaiset.

Jotkut jäävät kadoksiin useiksi vuosiksi tai kokonaan. Mysteeritapausten tutkintaa ei päätetä koskaan. Etsinnät aloitetaan aina uudestaan, jos syy siihen ilmenee.

– Sitten, kun isoimmat toimenpiteet on tehty, tutkinta vaan muuttuu vähän erilaiseksi, Yliluoma sanoo.

22.5.2025 IL