MURHA.INFO

Oops -- unohdin viela, ette piti pari kertaa kayda Anneliakin hatyyttamassa.

Tuo rajallinen muokkaus-toiminto ei oikein sovi kaltaisilleni ikimuokkaajille/lyontivirhekuningattarille.

Tara kirjoitti:Mariackalle:
tähän viestiin kommentti:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 81#p316581

IMO Ei tässä ensimmäisessä puhuttelussa näytä mitään sellaiseen viittavaa olevan, että jotain olisi jätetty pois. Samat asiat käydään läpi useammin kuin kerran, eli jotain kysytään lapselta uudestaan. Siinä voi olla tauko (taukoja ei ole erikseen merkitty eikä miettimistä, lapsen tunteen *) ilmauksia on merkitty, mutta ei muita äännähdyksiä, siis mitä nyt vois kuvitella, nieleskelyä, niiskutusta, tuhinaa tms.

Parissa kolmessa kohdassa on kolme pistettä jossakin lauseen keskellä, mutta ei niissä mitään salaperäistä ole, vaan sama asia jatkuu ihan ymmärrettävästi heti kolmen pisteen jälkeen, ei uutena lauseena vaan juuri puheena olevan jatkona. Yhdessä kohtaa puhuttelija puhuu lapsen puheen päälle.

Tarkoitin noita viime syksyisiä puhutteluja. Siellä on kesken litteroinnin tämmöisiä
.
.
.
pisteitä (esim. JPEG). Ensimmäinen puhuttelu (vuodelta 2006) on varmaan "kokonainen".

ahhaa, siis noin päin! ylhäältä alaspäin 'kolmeja pisteitä'! OK mariacka, enpä osaa sanoa tuohon mitään. (lapsihan voi sanoa vaikka mitä kesken kaiken, että haluaa vaikka veskiin tai muuta ihan tärkeää, siis jos nyt saa ihan arvailla vain)

Ja viela kerran kysymys siita mita murhaaja teki silla aikaa kun Lahti vuoti sankyyn pari minuuttia -- istui paalla ja mietti elaman tarkoitusta?

ulkosuomalainen kirjoitti:Ja viela kerran kysymys siita mita murhaaja teki silla aikaa kun Lahti vuoti sankyyn pari minuuttia -- istui paalla ja mietti elaman tarkoitusta?

Kävi tarpeillaan (sillä pienemmällä)? Jälkiä ei vaan jäänyt.. Yritin keksiä tähän jotain vastausta mielikuvitustarinassani, muuta en pystynyt kehittämään kuin uhrin kitumisen sadistisen katselemisen.

Tara kirjoitti: Joku joka ja jolla on itsellään ETP:t ja hämmästelee noita 'kolmen pisteen juttuja' voisi itse esittää missä kohdin herää kysymyksiä, missä kohdassa ja mitä asiaa koskien ne hänen mielestään herättää epäilyksiä että jotain ei ole haluttu edes litteroida - kai noita asioita voi edes referoida)

En halua mitenkään leikkiä tuomaria tässä lasten kuulustelujen referoimisessa, mutta oma mielipiteeni on, että se ei ole soveliasta sanasta sanaan alkaa lasten sanomisia esille laittamaan. Meille tämä Ulvilan tapaus ei pitäisi niin tärkeä olla, mutta kyseessä olevalle lapselle tämä on.

Tuollainen yleinen selostus (kohdat 1, 2, 3) kuten tuolla aikaisemmin lasten käyntikerroista on , on mielestäni paikallaan ja riittävä.

ulkosuomalainen kirjoitti:Lapsen ika lienee aika oleellinen kun todistuksen arvoa harkitaan. Uskoisin, etta yhdeksanvuotiaan todistus otetaan aika vakavasti -- ihan eri lailla kuin esim. kolmevuotiaan kertomus otettaisiin. Tytto on ollut jo ainakin pari vuotta koulussakin. Uskotaanhan nuorempiakin lapsia myos insesti yms tapauksissa -- ja taalla tuomitaan aikuisina murhasta elinkautiseen.

Kysyn näin 'pilke silmäkulmassa' ulkosuomalaiselta:
Että nytkö, noihin lasten käyntikertoihin liittyen, uskot lapsen todistusarvoon.
Mutta silloin et usko, kun sama lapsi kerta toisensa jälkeen kuulusteluissa sanoo huppumiehen poistuneen ikkunasta

turumurre kirjoitti: Kysyn näin 'pilke silmäkulmassa' ulkosuomalaiselta:
Että nytkö, noihin lasten käyntikertoihin liittyen, uskot lapsen todistusarvoon.
Mutta silloin et usko, kun sama lapsi kerta toisensa jälkeen kuulusteluissa sanoo huppumiehen poistuneen ikkunasta

Ulkosuomalaisella onkin pakkomielle (obsessio) todistaa AA syylliseksi . Elämäntehtävä ja missio.

Hikistä hommaa 24/7 naputella viestejä ja kun vielä joutuu näppiksessä pitämään teippiliput Ä:n ja Ö:n kohdilla.

Minusta lapsen todistukseen taytyy suhtautua samalla tavalla kuin aikuistenkin silminnakijoiden todistuksiin: sopivalla varauksella. Kai olet nahnyt videon, jossa pitaa laskea kuinka monta kertaa kahden joukkueen pelaajat heittelevat palloa toiselta toiselle? Jollet, kaivan sen esiin ja laitan linkin.

Perakylan Maigret -- heh. Jos yhdessakaan talon koneista olisi umlaut-nappaimisto, en todellakaan viitsisi suomea raakata. ( Tassa siis nama pilkulliset a:t). Minkalainen ilma on Pariisissa?

Edit. Tassa linkki videoon: http://viscog.beckman.illinois.edu/flashmovie/15.php

turumurre kirjoitti:

ulkosuomalainen kirjoitti:Mutta silloin et usko, kun sama lapsi kerta toisensa jälkeen kuulusteluissa sanoo huppumiehen poistuneen ikkunasta

Lapselle tuli mielikuva ikkunasta kulkemisesta kun äitinsä HÄKE-puhelussa juurikin on kertonut, että on tunkeuduttu ikkunasta. Lapsen päättelyketju jatkuu, että sieltä se sitten poistuikin kun ei missään tunkeutujaa näy..

^Lapsi myös kertoo, että tappaja poistui kuin olisi ylittänyt aidan, siis nosti toisen jalkansa ulkopuolelle ja sitten toisen. Näkipä lapsi tappajan tai ei, hän varmasti alkoi uskoa nähneensä sen hyvin pian, koska vakuuttaa sitä systemaattisesti aika sinnikkäissäkin puhutteluissa, monta kertaa.

Fiksu lavastaja olisi avannut terassinoven, jolloin sen takana ollut tuoli olisi kaatunut.

Mariacka kirjoitti:^Lapsi myös kertoo, että tappaja poistui kuin olisi ylittänyt aidan, siis nosti toisen jalkansa ulkopuolelle ja sitten toisen. Näkipä lapsi tappajan tai ei, hän varmasti alkoi uskoa nähneensä sen hyvin pian, koska vakuuttaa sitä systemaattisesti aika sinnikkäissäkin puhutteluissa, monta kertaa.

Fiksu lavastaja olisi avannut terassinoven, jolloin sen takana ollut tuoli olisi kaatunut.

Niinkö sanoi? Tarkoitit varmaan vuoden 2009 puhuttelua?

Ei ainakaan ensimmäisessa puhuttelussa 2006 kerro noin, koska siinä lapsi sanoi selvästi, ettei nähnyt sitä miestä lattialla ollenkaan, vaan vain ikkuna-aukossa juuri kun mies oli poistumassa ulos,selkäpuolelta ikkunassa juuri kiipeämässä.. Varmaan sellainenkin ilmaus sitten on, myöhemmissä puhutteluissa.

2006
""
P:Joo, ni--Misä kohtaa sä näit sen miehen sillon? V: No, se oli just menos siit ikkunasta.
P: Kui lähel sää olit sitä, jos ajatellaa, et se mies oli menos ikkunasta ulos, nii tota, kui lähel sää menit sitä miestä? Mist sää katoit sitä. Misä sää olit silloin? V: No aika keskel olkkaria.
P: Joo, ja nyt just oli sillee, ko hän (toinen puhuttelija) kysy et oliks mitää käsissä, ni sä sanoit et sää niinku sillai nähny. Huomasiks sää oliks mitää käsineitä tai tämmöst? Et mitään?
P2: Millai se, oliks se se just kiipeemäs ikkunasta, vai oliks se viel siel lattial? V: Kiipeemäs.
Et se ei ollut lattialla enää, vai oliks se lattial vielä? V: 'Ei ollu. Ai mikä?' P: 'Se mies'
V: Ei ollu. P2: Sä et nähny sitä miestä muutako sillo ko se meni siitä ikkunasta?
V: En oo nähny muute sitä. P: Joo-o.""


selataanpa hieman tuota 2009 ensimmäistä puhuttelua:

Seuraavassa puhuttelussa 2009 elokuussa, lapsi muistaa nähneensä murhaajan juosseen pesuhuoneesta ulos ja..lasinsirpaleitakaan ei tällä myöhemmällä muistelukerralla ollut lattialla kun lapsi oli mennyt 1:n kerran katsomaan - toisin kuten silloin kun lapsi muisteli ensimmäistä käyntikertaa takkahuoneen oviaukolla, 2006. Ensimmäisessä puhuttelussa kolme vuotta aiemmin, lapsi oli herännyt ikkunan 'paukkeeseen' kun joku hakkasi ikkunaa, ja kuullut kun isä ja äiti kiljuivat, olivat olleet seisaallaan, lattialla oli ollut lasia. Mutta nyt myöhemmän muistikuvan mukaan vanhemmat makasivatkin vuoteessa peiton alla, 'ihan normaalisti' ensimmäisella kerralla.

Myöhemmän kertomuksen mukaan vasta toisella käyntikerralla oli lasisiruja, isä 'hädissään näköinen'...mutta 2009:n ensimmäisellä kerralla ei ollut ollut hätää, yöpuvut päällä isälläja äidillä, mutta lapsi ei muista enää millaiset. 'Ei ollu mitään ihmeellistä' sanoi lapsi 2009 ja kertoi menneensä takaisin nukkumaan. Mutta oli palannut hetken päästä (nyt sanoi etä- nyt isä oli ylhäällä ja äiti vuoteessa.. siis ihan eri kertomus 2006 ja 2009. Ensimmäisen kuvauksen mukaan isä oli maannut lattialla kun lapsi meni toisen kerran katsomaan ja äitiä ei ollut edes näkynyt..

2009 kysytään kuuliko lapsi huutoa. Lapsi alkaa kertoa että ehkä hän itse huusi. Siis 2009 ei muista enää kun isä ja äiti olivat kiljuneet jo ennen ensimmäistä kertaa kun lapsi meni katsomaan mitä siellä tapahtuu, vuoden 2006 kertomuksen mukaan.

2009 lapsi kertoo, ettei isä ollutkaan haavoittunut vielä 'toisella kerralla', vaan seisoi ja nojasi sängyn päätyyn, äiti olikin makuulla. Toisin kuin 2006.

2009 kertoo menneensä taas takaisin huoneeseen, toisen takkahuoneessa käynnin jälkeen kuten 2006, ja kuulleensa sinne omaan huoneeseensa kun 'isä tappeli jonkun kanssa': kuului 'kurjia äänii', 2009 kertomuksen mukaan. 'Iskältä' ne kuuluivat, 'huutoa ja kaikkee', 'tuskasia'. Äitikin huusi jotain, 'mutta se kai ei ollu, tai oli varmaan'.. (lause jää kesken). Lapselta kysyttiin keneen hän yhdisti ne kurjat äänet. 'Iskään ja äitiin'. Isältä kuului kurjia ääniä enemmän.. näitä lapsi kertoi kolme vuotta myöhemmin.. Kolmannella käyntikerralla isä oli kuollut (kuten ensimmäisessäkin versiossa..)

tarinat ovat ihan erilaiset..2006 ja 2009. Joo-o, sivulla 615, 2009: mies nosti toisen jalan ikkunasta ulos, ja sitten toisen, 2009. Vai niin. Ääniä, lasin sirujen päälle astumista ei lapsi kuitenkaan mainitse 2009. Enää kumpikaan ei käynyt ulko-ovella (kuten 2006) kukaan ei siis mennyt ulos enää 2009 muistikuvien mukaan - aivan toisin kuin ensimmäisessä puhuttelussa. Silloin äiti oli käynyt ulkona kaksi kertaa, samoin lapsi oli käynyt.

Toistan: Lapsen kertomus on muuttunut lähes täysin toisenlaiseksi.

Toistan: Lapsen kertomus on muuttunut lähes täysin toisenlaiseksi.

Ei suinkaan täysin toisenlaiseksi. Korostaisin sitä, että tuossa puhutaan lapsesta joka tapahtumaan aikaan oli 9v. Lisäksi puhuttelun ja kuulusteluiden välillä on 3 vuotta. Tapahtumia sekoittamassa oletan olevan myös huoneestaan tulemiset ja siihen näköetäisyydelle menemiset. Lapsihan on trampannut siinä edestakas huoneeseensakin. Ja sekin vielä täytyy muistaa, että poliisit kun jo oli tulleet paikalle, lapsi ja A pyörivät siinä takkahuoneen näköetäisyydellä (ja mahdollisesti A ja lapsi ovat pyörineet siinä jo ennen poliisien tuloa, puheluiden jo loputtua).
Tuota ensimmäistä puhuttelua, joka tehtiin 12 tuntia tapahtuman jälkeen, pitäisin luotettavampana.

Lainaan aikaisemmin kirjoittamasi yhteenvedon ensimmäisestä kuulustelusta, joka oli tosiaankin suurinpiirtein noin. Pari pientä korjausta siihen. Laitan alle vielä omat mietintäni, ja siitä, missä ajoissa kyseiset kolme käyntikertaa ovat mahdollisesti tapahtuneet.

589
Lapsi heräsi kun joku 'paukutti' heidän ikkunaa (luuli ensin että se oli 'pakkanen') -ja kuuli sitten kun isä ja äiti 'kiljuivat' - tämä oli ensimmäinen kerta. Lapsi meni katsomaan, mutta 'ei uskaltanut laittaa valoja', - kun 'se huone oli täynnä lasin siruja'. (Lapsi kertoi heti puhuttelun alussa, että oli käynyt katsomassa takkahuoneeseen kolmeen eri kertaan).

tm kommentti: kun isä tai äiti kiljuivat, jossain myöhemmissä muistaakseni sanoi että luultavasti se oli äiti joka huusi ehkä ’iik’.

1. kerta) Silloin äiti ja isä olivat hereillä - meni pois kun oli käsketty takaisin huoneeseensa, mutta

tm kommentti: tuollainen ’takaisin käskeminen huoneeseensa’ tuli vasta 2009 kuulusteluissa

... jonkin ajan päästä meni uudestaan takkahuoneen ovelle. Tässä kohdassa puhuttelua lapselta kysytään uudestaan oliko ikkuna jo rikki ensimmäisellä katsomiskerralla. Kyllä oli ja isä ja äiti olivat jo nousseet sängystä silloin seisaalleen sängyn viereen.

tm kommentti: Tämä eka kerta ajoittuu siis ennen häkepuhelua, paljonko ennen tämä on tapahtunut, on hämärän peitossa; kuulusteluista saa käsityksen, ettei 1 – 2 käyntikertojen väli ihan hirvittävän pitkä ole.

2. kerta) Lapsi oli pelännyt että siellä oli joku rosvo - siis ollessaan omassa huoneessaan. Kun lapsi meni toisen kerran, niin isä 'makasi lattialla'. Äiti oli 'muistaakseni' soittamassa. Valot olivat 'kai' päällä koska muuten lapsi 'ei olisi nähnyt isän makaavan lattialla'. Isä oli maannut 'aika siinä sängyn vieressä'. Kysymykseen oliko siellä vierasta miestä, vastaus kuului, että ei näkynyt, koska 'se oli mennyt varmaan jonnekin piiloon'. Lattialla oli puukko.

tm kommentti:
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).
1:38 Lapsi: Niih.
1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
-Lapsi on mahdollisesti tullut/tulossa huoneestaan aulaan, kun A kutsuu lapsen puhelimeen.

-Kun lapsi poistuu puhelimesta ja äiti uudestaan menee puhelimeen, lapsi käy katsomassa (toinen käyntikerta):
3:14 Lapsi: (itkun alkua + voimakas rääkäisy, lyhyt napsahdus)

3. kerta) Kun lapsi katsoi kolmannen kerran, niin hän kertoi nähneensä 'sen miehen' pakenevan ikkunasta. Näki vain selän, 'musta huppari' päällä (ei maininnut siinä olleen jotain kirjoitusta) . Lapsi oli seissyt himmentimen luona - melkein keskellä olkkaria -mies oli jo ollut 'ikkunalla', 'kiipeämässä'ei enää lattialla. Lapsi ei nähnyt minne 'se mies meni', koska hän oli itse pelästynyt silloin ja mennyt 'äkkiä pois siitä'.

tm kommentti:
-Lapsi peräytyy (kuten jossain kuulusteluissa on maininnut) olhuoneesta nähtyään isänsä toisen käyntikerran jälkeen maassa ja puukon lattialla (peräytyy mahdollisesti omaan huoneeseensa).
-Tulee siihen olohuoneen keskelle kolmannella kerralla ja näkee miehen poistuvan.
-2. – 3. käyntikerran väli on 'parikymmentä sekuntia’, jonka arvion muistaakseni jossain kuulusteluissa esitti.
-Huomioitavaa on se, että ollessaan olohuoneen keskellä (tai sanotaan siinä maton etureunalla), siitä ei nää sinne pesuhuoneen ovelle ja takan sivustalle.

Muistaisin lapselta kysytyn ainakin jälkimmäisissä kuulemisissa jokaisen käyntikerran kertomisen yhteydessä sitä, missä lapsi tarkalleen ottaen kävi, kun meni katsomaan takkahuoneen tilannetta. "Haastattajat" olivat mielestäni nimenomaan kiinnostuneita tietämään lapsen sijainnin. Sellainenkin mielikuva on jäänyt, että lapsi olisi kertonut menneensä näillä käyntikerroilla takka-/makuuhuoneen ja olohuoneen rajan tuntumaan, jollakin kerralla mainitsi himmentimellisen valokatkaisijan ja sen lähellä olemisen. Vai muistanko väärin, en pysty tarkistamaan asiaa.

Vastaus tähän, tuossa yllä, turumurren kommenttiin:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... ow#p316785

sori tuli pitkä vastaus, mutta kun toivoisin, että ihan selvää asiaa ei ymmärrettäisi toisin kuin sen voi ETP-papereista lukea:

Kiljumisesta ja huutamisesta:

^ Turumurre, totta, Axxxx sanoo tosiaan ensimmäisellä sivulla puhuttelua (589), että 'isä tai äiti kiljui'. Mutta kun olin juuri selannut myös toisen lapsen ensimmäistä puhuttelun alkua, niin tämä, bxxxx, taas kertoi, että lasin särkymisen ääni joka kuului ensin, ja sitten että 'isä huusi' (kuvailee perään kivun ääniä, sellaisia että 'sattui' puhuttelu 16.9.2009). Tästäkö syystä kirjoitin 'kiljuivat' , kun molemmat olivat korottaneet ääntään... mielessäni myös Auerin oma kertomus Jukan ja hänen riitelystä..tunnustuksessa,useammin kuin kerran.


Milloin lapsi havaitsi että ikkuna oli jo rikki? ensimmäisellä vai toisella käyntikerralla?


(axxx:n puhuttelusta 1.12.2006)

1:
Sivulla 591 lapsi kertoi siis, että kun hän meni ensimmäisen kerran niin isä ja äiti seisoivat, ja lattialla oli lasin siruja. Sitten lapsi kertoo omaan huoneeseen menemisestä takaisin. Ja aloittaa toisen käyntikerran kuvaamisen. Silloin puhuttelija kysyy kesken kun lapsi siis on siirtymässä seuraavaan käyntikertaan, että 'ja se ikkuna oli rikki'? V: Joo,.. ja lapsi siirtyy kuvaamaan toista käyntikertaa.

2:
Tästä on toisen kerran litterointi sivulla 591. axxxx kertoo uudelleen, että ensimmäisellä kerralla kun hän kävi, niin silloin ikkuna oli jo rikki. Puhuttelija kysyi vielä, oliko siellä lasin sirui. Joo, kuului vastaus.

3:
Kolmannen kerran asiasta kysyy puhuttelija sivulla (Edellä oli lapselta kysytty mm sitä oliko lapsi nähnyt sen miehen ja isän tappelevan, että oliko nähnyt heidät yhdessä.. V: 'En'.. )592: 'Et isäja äiti oli ensin siinä sängyn vieressä?' V:'Joo'.P: 'Seisomassa?' V: 'Joo' P: 'Ja ikkuna oli rikki?' V: 'Joo'. P: 'Ja sä menit takas huoneesees'? V: 'Joo, ..(lapsi jatkoi nopeasti vaiheesta toiseen etenevää selostusta, jonka lomaan puhuttelija teki tarkentaviä välikysymyksiä, 'äiti oli kertonut, että isä oli halunnut katsoa ensimmäisenä sinne oven vieree, 'varmaa suojellaakse meitä')
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Muuta: Ihan vain pähkäilen miten vaikeaa on nojautua lasten puhutteluitten sisältöön:


Tämä on tosi hankala tämä lasten puhuttelujen yksityiskohdista keskusteleminen, koska suoria lainauksia heidän sanomisistaan ei millään haluaisi laittaa näkyviin. Ja referoidessa taas tulee tulkintaerimielisyyksiä, ja myös epätäsmällisyyksiä, ja niistä voi Auerin syyttömyyden kannalla olevat sanoa, että 'levitetään väärää tietoa'!

(Riidan äänistä (kun nyt vaan täytyy olla niin, että takkahuoneessa riideltiin):Totta on myös, että 'kiljuminen ja huutaminen' eivät ole ihan sama asia..yleensä, useammin kuin miesten, naisten ymmärretään 'kiljuvan' (korkeampi ääni) ja miesten 'huutavan' - vaikka ei tämä mikään ehdoton eroavuus ole..)

Joka tapauksessa lapset (axxx ja bxxx) ovat myöhempien puhuttelujen mukaan molemmat kuvanneet kuulleensa riitelyn ääniä. Ja ulkopuolisen ääntä ei kukaan ole kuullut, vain isän ja äidin ääniä, sekä kiljuntaa että huutoa.



Lasten puhutteluista: axxxx: n eri puhuttelujen välillä on aikaa kaksi-kolme vuotta.. IMO axxx:n kertomus on muuttunut oleellisilta kohdiltaan kuluneitten lähes kolmen vuoden aikana. Minulle se mikä ei ole sama kertomus, on eri kertomus.Samanlaisia kertomuksia olisivat kaksi sellaista, joissa oleelliset asiat ovat samoja ja samassa järjestyksessä, vaikka niitä kuvattaisiin eri sanoilla. Jos keskeinen asia,vaikka murhaajan näkeminen ja ikkunan rikkoutumisen havaitseminen, on muuttunut kokonaan toisenlaiseksi myöhemmin, niin silloin vuoden 2009 kertomus yön tapahtumista on toinen kuin vuoden 2006.

- Ja sekin vielä, että jos joku kertoo jostain näistä eri vuosien puhutteluista, eikä sano minkä vuoden puhuttelusta hän kertoo jonkun yksityiskohdan, niin ne joilla ei ole ETP:ta saavat helposti väärän käsityksen. En tarkoita että sinä olisit tehnyt niin.

On siis eri asia kertoa täällä, että 1) lapsi kertoi nähneensä miten se mies nosti ensin toisen jalan ja sitten toisen, että tämä nousi ikkunan alalaidan yli kuin aidan ylitse - mainitsematta että tämä kertomus on peräisin vuodelta 2009 - kuin kertoa 2) mitä lapsi kertoi asiasta tuoreeltaan, siis että hän ei ollut nähnyt miestä lattian tasolla lainkaan, kertaakaan, eikä missään muualla kuin selin häneen ikkunalla kiipeämässä ulos, 2006.

- Ja lisäksi jos sitten joku toinen jatkaisi ja kertoisi vielä, että lapsi on kertonut nähneensä sen miehen 'juoksevan' kylppäristä kohti ikkunaa ja kiivenneen sitten siitä ketterästi ulos, eikä kertoisi vuosilukua - niin.. sama juttu. Harhaisen käsityksen saisivat ne, joilla ei ole ETP:ta. Sitten joku kolmas joutuisi taas kahlaamaan kymmeniä sivuja, että missäs tuo taas kerrottiinkaan, milloin se olikaan,missä niissä myöhemmissä puhutteluissa, ja aluksi ihan eri tavalla..että... tosi rasittavaa.

- Ei ole suoranaista valehtelua kertoa vain osaa tosiasioista (siis siitä mitä lapsi on kertonut yleensä joskus) mutta on aika harhaan johtavaa jättää vuosiluku pois kokonaan. Mutta toisinaan voi sanoa, että osatotuus on valhe - ainakin silloin kun sillä todistellaan valhetta - (IMO esimerkiksi Auerin tyyli on juuri tämä,- ellei sitten ole niin, että hän ei muuhun pystyisikään - tästä saamme toivottavasti tietää edes jotakin ja joskus jotain kuulla, ehkä..)