Mariacka kirjoitti:^Lapsi myös kertoo, että tappaja poistui kuin olisi ylittänyt aidan, siis nosti toisen jalkansa ulkopuolelle ja sitten toisen. Näkipä lapsi tappajan tai ei, hän varmasti alkoi uskoa nähneensä sen hyvin pian, koska vakuuttaa sitä systemaattisesti aika sinnikkäissäkin puhutteluissa, monta kertaa.
Fiksu lavastaja olisi avannut terassinoven, jolloin sen takana ollut tuoli olisi kaatunut.
Niinkö sanoi? Tarkoitit varmaan vuoden 2009 puhuttelua?
Ei ainakaan ensimmäisessa puhuttelussa 2006 kerro noin, koska siinä lapsi sanoi selvästi, ettei nähnyt sitä miestä lattialla ollenkaan, vaan vain ikkuna-aukossa juuri kun mies oli poistumassa ulos,selkäpuolelta ikkunassa juuri kiipeämässä.. Varmaan sellainenkin ilmaus sitten on, myöhemmissä puhutteluissa.
2006
""
P:Joo, ni--Misä kohtaa sä näit sen miehen sillon? V: No, se oli just menos siit ikkunasta.
P: Kui lähel sää olit sitä, jos ajatellaa, et se mies oli menos ikkunasta ulos, nii tota, kui lähel sää menit sitä miestä? Mist sää katoit sitä. Misä sää olit silloin? V: No aika keskel olkkaria.
P: Joo, ja nyt just oli sillee, ko hän (toinen puhuttelija) kysy et oliks mitää käsissä, ni sä sanoit et sää niinku sillai nähny. Huomasiks sää oliks mitää käsineitä tai tämmöst? Et mitään?
P2: Millai se, oliks se se just kiipeemäs ikkunasta, vai oliks se viel siel lattial? V: Kiipeemäs.
Et se ei ollut lattialla enää, vai oliks se lattial vielä? V: 'Ei ollu. Ai mikä?' P: 'Se mies'
V: Ei ollu. P2: Sä et nähny sitä miestä muutako sillo ko se meni siitä ikkunasta?
V: En oo nähny muute sitä. P: Joo-o.""
selataanpa hieman tuota 2009 ensimmäistä puhuttelua:
Seuraavassa puhuttelussa 2009 elokuussa, lapsi muistaa nähneensä murhaajan juosseen pesuhuoneesta ulos ja..lasinsirpaleitakaan ei tällä myöhemmällä muistelukerralla ollut lattialla kun lapsi oli mennyt 1:n kerran katsomaan - toisin kuten silloin kun lapsi muisteli ensimmäistä käyntikertaa takkahuoneen oviaukolla, 2006. Ensimmäisessä puhuttelussa kolme vuotta aiemmin, lapsi oli herännyt ikkunan 'paukkeeseen' kun joku hakkasi ikkunaa, ja kuullut kun isä ja äiti kiljuivat, olivat olleet seisaallaan, lattialla oli ollut lasia. Mutta nyt myöhemmän muistikuvan mukaan vanhemmat makasivatkin vuoteessa peiton alla, 'ihan normaalisti' ensimmäisella kerralla.
Myöhemmän kertomuksen mukaan vasta toisella käyntikerralla oli lasisiruja, isä 'hädissään näköinen'...mutta 2009:n ensimmäisellä kerralla ei ollut ollut hätää, yöpuvut päällä isälläja äidillä, mutta lapsi ei muista enää millaiset. 'Ei ollu mitään ihmeellistä' sanoi lapsi 2009 ja kertoi menneensä takaisin nukkumaan. Mutta oli palannut hetken päästä (nyt sanoi etä- nyt isä oli ylhäällä ja äiti vuoteessa.. siis ihan eri kertomus 2006 ja 2009. Ensimmäisen kuvauksen mukaan isä oli maannut lattialla kun lapsi meni toisen kerran katsomaan ja äitiä ei ollut edes näkynyt..
2009 kysytään kuuliko lapsi huutoa. Lapsi alkaa kertoa että ehkä hän itse huusi. Siis 2009 ei muista enää kun isä ja äiti olivat kiljuneet jo ennen ensimmäistä kertaa kun lapsi meni katsomaan mitä siellä tapahtuu, vuoden 2006 kertomuksen mukaan.
2009 lapsi kertoo, ettei isä ollutkaan haavoittunut vielä 'toisella kerralla', vaan seisoi ja nojasi sängyn päätyyn, äiti olikin makuulla. Toisin kuin 2006.
2009 kertoo menneensä taas takaisin huoneeseen, toisen takkahuoneessa käynnin jälkeen kuten 2006, ja kuulleensa sinne omaan huoneeseensa kun 'isä tappeli jonkun kanssa': kuului 'kurjia äänii', 2009 kertomuksen mukaan. 'Iskältä' ne kuuluivat, 'huutoa ja kaikkee', 'tuskasia'. Äitikin huusi jotain, 'mutta se kai ei ollu, tai oli varmaan'.. (lause jää kesken). Lapselta kysyttiin keneen hän yhdisti ne kurjat äänet. 'Iskään ja äitiin'. Isältä kuului kurjia ääniä enemmän.. näitä lapsi kertoi kolme vuotta myöhemmin.. Kolmannella käyntikerralla isä oli kuollut (kuten ensimmäisessäkin versiossa..)
tarinat ovat ihan erilaiset..2006 ja 2009. Joo-o, sivulla 615, 2009: mies nosti toisen jalan ikkunasta ulos, ja sitten toisen, 2009. Vai niin. Ääniä, lasin sirujen päälle astumista ei lapsi kuitenkaan mainitse 2009. Enää kumpikaan ei käynyt ulko-ovella (kuten 2006) kukaan ei siis mennyt ulos enää 2009 muistikuvien mukaan - aivan toisin kuin ensimmäisessä puhuttelussa. Silloin äiti oli käynyt ulkona kaksi kertaa, samoin lapsi oli käynyt.
Toistan: Lapsen kertomus on muuttunut lähes täysin toisenlaiseksi.