http://porilaine.satakunnankansa.fi/201 ... ahdostaan/
Porilainen katoaa omasta tahdostaan
Porissa tutkittiin viime vuonna 34 katoamistapausta. Ylikomisario Heikki Särkiniemen mukaan katoamistapauksissa on lähes aina kyse niin sanotusta vapaa-ehtoisesta katoamisesta. Tapauksiin liittyy hyvin harvoin rikosta.
– Poliisin on kuitenkin aina suhtauduttava tapauksiin vakavasti ja otettava huomioon se kaikkein pahinkin vaihtoehto.
Lähes kaikki katoamistapaukset selviävät. Avoimeksi jääneitä tapauksia kirjattiin vuosina 2010 ja 2013 vain yksi.
– Poliisin kannalta työllistävimpiä ja samalla yleisimpiä ovat virka-apupyynnöt. Huostaan otettu ja hoitolaitokseen sijoitettu lapsi tai nuori on jättänyt palaamatta tai on poistunut luvatta, ylikomisario Heikki Särkiniemi Lounais-Suomen poliisilaitokselta kuvailee.
Toinen poliisia työllistävä ryhmä on muistisairauksista kärsivät ikäihmiset.
– Näissä tapauksissa omaiset ovat yhteydessä poliisiin. Yhteyttä kadonneeseen ei ole saatu ja epäillään, että sairastunut lähimmäinen on lähtenyt harhailemaan, Särkiniemi kuvailee.
Kadonneen henkilön etsintää sääntelee poliisihallituksen antama ohje. Poliisin reagointinopeus on tapauskohtaista.
Mikäli kyseessä on henkilö, joka ei kykene itsestään huolehtimaan tai henkilön epäillään joutuneen rikoksen uhriksi, etsintä alkaa välittömästi.
Poliisi ei julkaise tiedotteita ja kuvia kadonneista henkilöistä omavaltaisesti.
– Julkaisua edeltää aina neuvottelu omaisten kanssa, rikosylikomisario Särkiniemi sanoo.
Poliisin tutkintamenetelmät ihmisten katoamistapauksissa nojaavat maalaisjärkeen.
– Usein lähimmäisillä on tiedossa jokin paikkakunta, kaveriporukka tai tietty ihminen, joka on saattanut vetää kadonnutta puoleensa, Särkiniemi kertoo.
Erityistoimiin ryhdytään, jos on syytä epäillä, että kadonnut on rikoksen uhri tai hengenvaarassa.
Poliisi voi esimerkiksi käyttää matkapuhelimen hätäpaikannusta. Pankkitiedustelun avulla taas on mahdollista seurata henkilön varojen käyttöä. Saadut tiedot voivat ohjata etsintää tai niiden puuttuminen antaa epäilyn siitä, ettei henkilö ole enää elossa.
– Nämä keinot eivät kuitenkaan ole jokapäiväisiä. Suurin osa katoamistapauksista selviää perinteisin keinoin, Särkiniemi sanoo.
Tomi Tuomi