Mitkä seikat tukevat Anneli Auerin syyttömyyttä?

[sisotalo]

Luxveritas tivistää aivan oikein
Se, että kuulemisista valittaisiin vain omaan teoriaan soveltuvat yksityiskohdat ja hylättäisiin siihen sopimattovat yksityiskohdat on käsitykseni mukaan metodisesti väärin ja siten hylättävä menettely.

Näitä omia teorioita on vain kaksi, pyritään osoittamaan joko Annelin syyllisyys tai syyttömyys

Amandan käynnit takkahuoneessa Luxveritas sijoittaa juuri niin kuin tarvitaan Annelin syyllisyyden vahvistamiseksi. Ne ovat väärin - ennen kaikkea koska Anneli on syytön. Kolmen vuoden tutkimustyö on vakuuttanut minut täysin Annelin syyttömyydestä.

Oikea järjestys on tämä. Se vapauttaa Annelin

1. Amanda herää ukkosen jyrinään ja menee katsomaan takahuoneen ovelle, jossa ei ole muuta kuin isä ylhäällä, murhaaja ei ole vielä edes saanut ikkunaa rikotuksi. Amanda menee hetkeksi huoneeseensa
2. Amanda palaa kuitenkin heti takaisin kun lasi alkaa lentää. Murhaaja ei ole vielä sisällä, mutta tilanne on kireä ja Jukka käskee Amandan mennä pois.
3. Amanda näkee murhaajan hyppäävän kun hän ojentaa äidille puhelinta olohuoneen ja keittiön rajalla. Tässä tilanteessa hän ei käy takkahuoneella.
4. Amanda menee katsomaan isää 30 sek. sen jälkeen kun hän on nähnyt murhaajan poistuvan.

Luxveritas esittämä tapahtumien järjestys vaikutti ratkaisevasti tuomioon käräjäoikeudessa - syyttäjä onnistui vakuuttamaan kaksi tuomareista. Nyt on Luxveritas vakuuttaa Annelin syyllisyydestä aivan samalla perustalla.

Erityisen kantaa ottava on väite Amanda käynnistä takkahuoneessa kun murhaaja piti "taukoa". Sitten Amanda ehti käymään vielä toisenkin kerran isää katsomassa kun murhaaja odotteli poliisin tuloa noin kolme minuuttia

[turumurre]

1) Oletuksesi valon laittamisesta saattaa selittää asian tai sitten ei. Mihin Auerin kuulemisista perustuu näkemys, jonka mukaan Lahti olisi ikkunanrikkomisvaiheessa sytyttänyt valon takkahuoneeseen? Käsittääkseni Auerin kuulemiset eivät anna tukeaan sille, että ulkopuolinen tunkeutuja oli keskeyttänyt ikkunan rikkomisen ja pitänyt siinä taukoa.

Jos ensiksi pyritään ajattelemaan mitä tunkeutuja ajatteli, eli myös mikä todennäköisesti on luonnollista:

Pyrkimys oli päästä nopeasti sisään: Ikkunaa rikki enempi lukon puolelta (tästä muuten jäljet...), käsikopelolla yritetty lukitusta auki sisäpuolelta (huonolla menestyksellä tässä tapauksessa...).

Nopea yllätys ei siis onnistunut, kohdekin heräsi 'toimimaan', piti pieni hetki funtsia...
Yritti saada selvyyttä kohteen toimista sisäpuolella, kuten myös muista mahdollisista henkilöistä (samalla lapsi pörhälsi paikalle), odotti ehkä että kohde sytyttäisi hieman valoa...
(...näin ehkä tapahtuikin: Lahti ruuvasi päälle vähän valoa).

Nyt kun kohde näkyi ja tilanne sisällä ei näyttänyt liian vaaralliselta (ja lapsikin poistui samantien), päätti tunkeutuja rikkoa loput lasijäämät ja rynniä sisään.

*
itseasiassa tämä preikki on luettavissa Auerin kuulusteluista, tämä pitää tosin ymmärtää kuvauksesta koska sitä ei suoraan sanota:

... mihin te heräsitte ?
Siihen meteliin, mut ensalkuun kuulu semmost räiskintää, et me ihmeteltii, et mitä ihmet tää on. Ja sit tota me noustii siitä pystyy. Mää en nyt ihan selväst tätä muista, mut mul o semmone mielikuva, et mä olisi siinä vaihees vieläki ko tää mies tuli sisälle ni mä olisi ollu sängyssä ehkä seisomassa tai polvillani tai jotenki ...
... mut et Jukka tais sit mennä lattialle. Et ensi me sitä räiskintä ääntä katottii, et mistä ihmeestä tää ääni tulee. Sit tota jossain vaiheessa tajuttii, et siitä niinko lentää lasia siitä ovesta.
...
Voi olla, että me jotai, "mitä ihmettä", sanottii. Mul ei oo sen tarkempaa mielikuvaa. Ja sit tota noi ... (miettii) ... sit niinko, mä en tiedä mitä Jukka siit ajatteli katteli, mut mä katteli et niinko jotain pommeja siel olis heitelty, ko sitä kauheeta ääntä kuulu ja lasi lens. Ja sit niinko semmosi välähdyksii näky, mut se saattaa ol joku taskulamppuki
...
... vieläki ihmetteli, et mitä ihmettä tää nyt on. Ja sit tota mul o sellane mielikuva, et Jukka oli siin lattialla, lähempänä sitä ovea, ja Jukka sano siin kohtaa jotai, mitä mä en nyt millään muista mitä se sano. Mut voi olla, et se oli joku tämmöne et "mitä hittoa" tai jotain tämmöstä.
...
Jotain se sano siinä, mitä mä en muista. Ja sit määki niinko tajusi, et sieltä oli joku tulossa sisälle.
02.12.2006

Kun lasia rikottiin, Lahti nousi sängystä. Nousi siis sängyn viereen. Ei ihminen ryntää terassin oven eteen lasisateseen... Kun tuli pieni preikki, Lahti meni oven viereen katsomaan, samassa tyttö käväisi paikalla (tyttö muuten muisti tuon "lievän kirosanan", minkä Auerkin kertoi).

Kun tyttö poistui, Lahti ruuvasi vähän valoa:

Jukka meni luultavasti laittamaan valoja. Valot laitetaan olohuoneen puolelta pyöreästä katkaisijasta päälle.

Minä en kuitenkaan ole varma, missä vaiheessa nämä valot laitettiin päälle. Minä kuitenkin oletan, että Jukka on laittanut valot. Muistaisin, että valot olivat kuitenkin päällä ja minä olin nousemassa sängystä, kun minä tajusin, että joku ihminen on tulossa sisälle asuntoomme terassin oven kautta.

Minulla on sellainen mielikuva, että Jukka olisi ollut terassin oven edessä n. metrin päässä, kun mies tuli sisälle. Minulla on sellainen pelon välähdys. että mies tulee sisälle. Hän tuli ketterästi sisälle.
Seuraava muistikuvani on, että Jukka ja tämä mies tappelee jossain kohtaan terassin oven ja takkahuoneen puolella. Tämä on pieni tila ja lähempänä ovea takan edustalla.
6.12.2006

ps. Ai niin, piti laittaa vielä tämä:

Osaatko arvioida, miten kauan kesti tämän ikkunan rikkominen?
Ei siinä kauhean kauan kestänyt, ensin kuului räiskähtelyn ääntä ja ihmettelin mitä se on. En muista mitään kerta rysähdystä. Ei siinä montaa minuuttia mennyt. Siinä kesti muutama minuutti, kunnes ikkuna oli mennyt rikki.
9.12.2006

[turumurre]

... kun murhaaja piti "taukoa". Sitten Amanda ehti käymään vielä toisenkin kerran isää katsomassa kun murhaaja odotteli poliisin tuloa noin kolme minuuttia

Ei surmaaja mitään odotellut...

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 72#p634872

Olen muuten sitä mieltä, että tää heppu taisi tietää miten kauan poliiseilta kestää tulla Ulvilaan, ajoitti tekonsa maks. n. 5minuuttiin, eli alle sen mitä häly kestää.

Tässä tapauksessa se kesti yli keskimääräisen normaalin, partiohan pääsi starttaamaan Porista vasta hetki ennen kun surmaaja oli jo poistunut.

-Surmaaja poistui n. 2:45:20 (hätäpuhelun alusta 3:30)
-Partio starttasi n 2:44

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... et#p654548

[luxetveritas]

^^ En ole muodostanut käsitystä lapsen käyntikerroista syyttäjän vaan lapsen varhaisimpien kertomusten pohjalta. Olen ottanut huomioon myös täsmennykset, jotka litteroinnista eivät ilmene, vaan, josta Sisotalo on kertonut videolta näkemänsä perusteella.

Se, että lapsen kuulemisista arvoa katsotaan olevan vain varhaisemmilla kuulemisilla, perustuu vapauttavan päätöksen tehneen hovioikeuden tuomioon, joka taas perustuu asiantuntijoiden näkemykseen.

Jos syyttäjällä on lapsen kuvailemasta tapahtumakulusta sama käsitys, minkä olen esittänyt, pidän sitä oikeana. Käsitykseni mukaan siitä ei kuitenkaan voida vetää sitä johtopäätöstä, että se osoittaisi Auerin olevan syyllinen eikä paikalla olisi voinut olla ulkopuolista tekijää.

Paljon vaikeammin selitettäväksi tilanne muodostuu Auerin syyttömyyden kannalta, jos lapsen väitetään käyneen ikkunanrikkomisvaiheessa takkahuoneen oviaukolla jopa kahdesti ilman että hän olisi tehnyt havaintoa ulkopuolisesta! Yhden kerran tämän mahdollisuuden ehkä vielä voi jotenkin selittää mahdolliseksi. Se, että tällaista olisi tapahtunut kaksikin kertaa menee liian vaikeaksi selittää. Todennäköisyys pienee.

Jos tällaisestä käsityksestä kuitenkin haluaa vastoin lapsen omia varhaisia kertomisia pitää kiinni, venyttää se ikkunanrikkomisvaihetta. Se myös antaa Auerille ja Lahdelle lisää harkinta-aikaa hälyttää apua. Samalla Auerin selityksiltä, joiden mukaan tilanne olisi edennyt niin nopeasti, ettei hän tajunnut sitä eivätkä he ehtineet paeta tai hälyttää apua, putoaisi pohja. Jos syyttäjällä olisi ollut tällainen mahdollisuus käytettävissään, se olisi syytteen kannalta tietenkin ollut asia, jota ei olisi voinut jättää käyttämättä.

Miksi syyttäjä tukeutuisi selityksiin tapahtumista, joille ei ole osoitettavissa perusteita lapsen varhaisissa kuulemisissa? Tuskinpa syyttäjä niin taitamattomasti toimisi, että käyttäisi hataraa aineistoa, jolle tuomaritkaan tuskin arvoa antavat (ellei se olisi aivan pakko). Jos syyttäjä on esittämälläni kannalla lapsen kertomusten suhteen, sehän vain osoittaa, että syyttäjä on tehnyt huolellista työtä.

Samaa ei voi sanoa puolustuksen perusteluista väitteilleen: nehän ovat suorastaan ala-arvioisia, asiavirheitä, epätarkkuuksia, harhaanjohtavia lausumia, loogisia ristiriitoja. Nämä syövät uskottavuutta niiltäkin väitteiltä, mitkä asiallisesti puoltaisivat Auerin syyttömyyttä.

Sisotalon mukaan lapsi siis näkisi ulkopuolisen tekijän pakenevan ikkunasta ojentaessaan luuria Auerille ajassa 2:41 keittiön ja olohuoneen rajalla. Tälle väitteelle ei löydy mitään tukea lapsen mistään kuulemisista, ei varhaisista eikä myöhemmistäkään! Tällaisestä väitteestä kiinnipitäminen onkin nähdäkseni täysin vailla mitään perusteita.

Jos se pitäisi paikkansa ja se voitaisiin jotenkin ihmeellisesti osoittaa todeksi, nähdäkseni se tekisi lapsesta emävalehtelijan. Se varmuudella veisi pohjan hänen kertomaltaan havainnolta ulkopuolisesta tekijästä poistumassa ikkuna-aukosta.

Edellinen on tapahtunut noin ajassa 2:41. Jos lapsi noin 30 sekuntia tämän jälkeen olisi lähtenyt takkahuoneen oviaukolle katsomaan "iskäänsä", se sopisi ajallisesti sen kanssa, että lapsi näki tämän verisenä hetkellä josta häke-tallenteella on pettämätön todiste: lapsen pitkä kirkaisu ajassa 3:15-17!

Tällöin Auerin selostukset häke-päivystäjälle tilanteesta, joutuisivat kuitenkin peräti outoon valoon. Vasta noin 20 sekuntia tämän jälkeen ajassa 3:37 Auer näet vastaa häke-päivystäjän kysymykseen tekijän olinpaikasta: ”En tiedä, siel hiljeni.”

Tämä tarkoittaisi sitä, että ulkopuolinen olisi poistunut paikalta Lahden jäädessä vielä tuskissaan ääntelemään. Auerin kohdalla tulisi mahdollisesti kyseeseen heitteillejättö tai kuolemantuottamus, vaikka murha- ja tapposyytteet raukeasivatkin. Sekö on Sisotalon tarkoitus?

Lahden ääntelyn Auer toteaa lakanneen ajassa 3:11-3:12. Kuitenkin vasta noin minuutti väitetyn ulkopuolisen poistumisen jälkeen Auer siis reagoisi häke-päivyställe asiaan (ajassa 3:37).

Käytännössä tämä viittaisi myös siihen, ettei Auer tosiasiallisesti olisi kuullut ulkopuolisen aiheuttamia ääniä eikä tämän ja Lahden välistä kamppailua, koska hän ei ole kuullut milloin se on lakannut. Jos ulkopuolinen olisi todella paennut paikalta noin ajassa 2:41, hänen olisi täytynyt lopettaa Auerin kuvailema Lahden äänekäs "mäiskiminen" sitä ennen. Olisiko Auerilta mennyt siis noin minuutti tajuta, ettei asunnossa ollutkaan enää ketään ulkopuolista ja että ainoa, joka siellä vielä vähän aikaa korisi, olikin hänen miehensä?

Tosin Auerhan taisi ensipartion kuulemisessa epäillä, että ulkopuolisen äänet olisivat kuuluneet vielä toisenkin puhelun aikana, kun poliisit soittivat hänelle.

Jos Sisotalo tällaisesta tapahtumakuvauksesta haluaa todella pitää kiinni ja saisi syyttäjänkin siitä jotenkin ihmeellisesti vakuutettua tai tämä vielä tuomaritkin, Auer pysyisi valtion majoituksessa todennäköisesti vielä hyvinkin pitkään.

[luxetveritas]

1) Oletuksesi valon laittamisesta saattaa selittää asian tai sitten ei. Mihin Auerin kuulemisista perustuu näkemys, jonka mukaan Lahti olisi ikkunanrikkomisvaiheessa sytyttänyt valon takkahuoneeseen? Käsittääkseni Auerin kuulemiset eivät anna tukeaan sille, että ulkopuolinen tunkeutuja oli keskeyttänyt ikkunan rikkomisen ja pitänyt siinä taukoa.

Jos ensiksi pyritään ajattelemaan mitä tunkeutuja ajatteli, eli myös mikä todennäköisesti on luonnollista:

Pyrkimys oli päästä nopeasti sisään: Ikkunaa rikki enempi lukon puolelta (tästä muuten jäljet...), käsikopelolla yritetty lukitusta auki sisäpuolelta (huonolla menestyksellä tässä tapauksessa...).

Nopea yllätys ei siis onnistunut, kohdekin heräsi 'toimimaan', piti pieni hetki funtsia...
Yritti saada selvyyttä kohteen toimista sisäpuolella, kuten myös muista mahdollisista henkilöistä (samalla lapsi pörhälsi paikalle), odotti ehkä että kohde sytyttäisi hieman valoa...
(...näin ehkä tapahtuikin: Lahti ruuvasi päälle vähän valoa).

Nyt kun kohde näkyi ja tilanne sisällä ei näyttänyt liian vaaralliselta (ja lapsikin poistui samantien), päätti tunkeutuja rikkoa loput lasijäämät ja rynniä sisään.

*
itseasiassa tämä preikki on luettavissa Auerin kuulusteluista, tämä pitää tosin ymmärtää kuvauksesta koska sitä ei suoraan sanota:

... mihin te heräsitte ?
Siihen meteliin, mut ensalkuun kuulu semmost räiskintää, et me ihmeteltii, et mitä ihmet tää on. Ja sit tota me noustii siitä pystyy. Mää en nyt ihan selväst tätä muista, mut mul o semmone mielikuva, et mä olisi siinä vaihees vieläki ko tää mies tuli sisälle ni mä olisi ollu sängyssä ehkä seisomassa tai polvillani tai jotenki ...
... mut et Jukka tais sit mennä lattialle. Et ensi me sitä räiskintä ääntä katottii, et mistä ihmeestä tää ääni tulee. Sit tota jossain vaiheessa tajuttii, et siitä niinko lentää lasia siitä ovesta.
...
Voi olla, että me jotai, "mitä ihmettä", sanottii. Mul ei oo sen tarkempaa mielikuvaa. Ja sit tota noi ... (miettii) ... sit niinko, mä en tiedä mitä Jukka siit ajatteli katteli, mut mä katteli et niinko jotain pommeja siel olis heitelty, ko sitä kauheeta ääntä kuulu ja lasi lens. Ja sit niinko semmosi välähdyksii näky, mut se saattaa ol joku taskulamppuki
...
... vieläki ihmetteli, et mitä ihmettä tää nyt on. Ja sit tota mul o sellane mielikuva, et Jukka oli siin lattialla, lähempänä sitä ovea, ja Jukka sano siin kohtaa jotai, mitä mä en nyt millään muista mitä se sano. Mut voi olla, et se oli joku tämmöne et "mitä hittoa" tai jotain tämmöstä.
...
Jotain se sano siinä, mitä mä en muista. Ja sit määki niinko tajusi, et sieltä oli joku tulossa sisälle.
02.12.2006

Kun lasia rikottiin, Lahti nousi sängystä. Nousi siis sängyn viereen. Ei ihminen ryntää terassin oven eteen lasisateseen... Kun tuli pieni preikki, Lahti meni oven viereen katsomaan, samassa tyttö käväisi paikalla (tyttö muuten muisti tuon "lievän kirosanan", minkä Auerkin kertoi).

Kun tyttö poistui, Lahti ruuvasi vähän valoa:

Jukka meni luultavasti laittamaan valoja. Valot laitetaan olohuoneen puolelta pyöreästä katkaisijasta päälle.

Minä en kuitenkaan ole varma, missä vaiheessa nämä valot laitettiin päälle. Minä kuitenkin oletan, että Jukka on laittanut valot. Muistaisin, että valot olivat kuitenkin päällä ja minä olin nousemassa sängystä, kun minä tajusin, että joku ihminen on tulossa sisälle asuntoomme terassin oven kautta.

Minulla on sellainen mielikuva, että Jukka olisi ollut terassin oven edessä n. metrin päässä, kun mies tuli sisälle. Minulla on sellainen pelon välähdys. että mies tulee sisälle. Hän tuli ketterästi sisälle.
Seuraava muistikuvani on, että Jukka ja tämä mies tappelee jossain kohtaan terassin oven ja takkahuoneen puolella. Tämä on pieni tila ja lähempänä ovea takan edustalla.
6.12.2006

Auer on varhemmissakin kuulemissaan kertonut asioista niin epämääräisesti, että sieltäkin voi ns. rusinapulla -tekniikalla poimia perusteluja melkein millaiselle selitykselle vain:

• 2.12.2006
  ...Jukka oli lähempänä ja sano jotain mut en muista mitä se sano jotain et mitä hittoa sit määkin niinku tajusin et sielton joku tulossa sisälle.
  Miten se oli tulossa sieltä sisälle?
  Mull on semmonen muistikuva et se ikkuna aukko täytty siitä ja se oli tulossa sisälle.
  Oliko valot?
  En muista ehtiks se Jukka laittaa valot vai.. / Siel ei oo ihan pimeetä kun katuvalot on. Aika pimeetä siel oli Joku tuli ja se kävi Jukan kimppuun...

Mitään varmuutta siitä, laittoiko Lahti valot takkahuoneeseen vai ei, tuskin voidaan saada. Ehkä hän laittoi valot tai sitten hän ei laittanut...

Olen samaa mieltä, että JOS hän laittoi valot takkahuoneeseen, hän tuskin laittoi niitä silloin kun lasia lensi sisään. JOS hän laittoi valot, pidän todennäköisimpänä sitä, että hän olisi laittanut valot aika pian siinä vaiheessa kun meteli ikkunan rikkomisesta oli alkanut ja siis ENNEN KUIN kuin lasia lensi sisään takkahuoneeseen eikä enää siinä vaiheessa kun lasia sieltä jo lensi tai oli lentänyt.

Lapsi ei kuitenkaan ole varhemmissa kuulemisissaan kertonut, että hän olisi tullut katsomaan vanhempiaan silloin, kun lasinsiruja ei vielä ollut takkahuoneen lattialla, vaan vasta sen jälkeen, kun lasinsirut olivat jo lattialla.

• 1.12.2006
  0.33 A: Kattomaan. Mä olisin laittanut valot päälle, mut mä en uskaltanu, ku siel, siel oli koko huone täynnä lasinsiruja.
  0.43 K: Joo, sä menit sinne takkahuoneen reunal katsomaan. Yritä sä näit siellä?
  0.46 A: Mää näin--ku mää katoin sin kolme kertaa, et sil kertaa mää näin, ett äiti ja iskä oli jo hereillä.
  ...
  0.59 K: Sillon ku sä menit eka kerran siihen ni oliko se lasi viäl rikki--tai rikki jo?
  1.03 A: Oli--sit kun mä tulin ...
  1.05 K: Ja siel oli äiti ja isä vaan sillon?
  1.08 L: Misä ne oli äiti ja isi silloin?
  1.10 A: Ne oli nousseet sängystä.
  ...
  

Valot eivät olleet silloin lapsen ensimmäisellä käyntikerralla päällä, eikä hän myöskään kerro, että iskä olisi ne silloin laittanut päälle. Selitys, jonka mukaan ulkopuolinen olisi keskeyttänyt ikkunan rikkomisen sen takia, että Lahti oli laittanut valot päälle, voitaneen unohtaa.

Koska takkahuoneessa ei lapsen kertoman mukaan ollut tuolloin valoja, ulkopuolinen tuskin myöskään saattoi tehdä näköhavaintoja siitä, mitä häntä sisällä odotti.

Mitä tulee selitykseen, jonka mukaan ulkopuolinen olisi keskeyttänyt ikkunan rikkomisen, kun lapsi oli paikalla, sen takia, että hän olisi juuri tuolloin kokeillut ikkunaan lyömästään aukosta kädellään avata ovea kahvasta, on siinäkin ongelmansa. Takkahuoneessa oli näet tuolloin kolme tarkkaavaista silmäparia, jotka todennäköisesti olisivat havainneet, jos ikkuna-aukosta olisi käsi ilmestynyt oven kahvalle. Vaikka se olisi tapahtunut verhon takana, olisivat he todennäköisesti havainneet verhossa liikettä. Lapsi on kertonut olleensa siinä hyvin lähellä eikä Lahtikaan todennäköisesti kaukana ollut. Auerkin lapsen kertoman mukaan oli sängyn vieressä seisomassa.

ps. Ai niin, piti laittaa vielä tämä:

Osaatko arvioida, miten kauan kesti tämän ikkunan rikkominen?
Ei siinä kauhean kauan kestänyt, ensin kuului räiskähtelyn ääntä ja ihmettelin mitä se on. En muista mitään kerta rysähdystä. Ei siinä montaa minuuttia mennyt. Siinä kesti muutama minuutti, kunnes ikkuna oli mennyt rikki.
9.12.2006

Tämäkin vielä:

• 2.12.2006
  Mites kun mies pyrki sisään varustauduitteko klapeilla?
  Ei, Jukasta en tiedä, mää en ainakaan tajunnu mitään mää lähdin sängystä. Siin on kyllä takan oikeella puolella halkoja.
  Kauanko kesti tilanne et ikkunaa rikotaan ja siitä tullaan sisälle?
  Ei se kertarysäyksellä tullu sitä lasia lenti ja lenti, mut ei siinä kauaa, ei minuuttia kauempaa voinu mennä.

[sisotalo]

Sisotalon mukaan lapsi siis näkisi ulkopuolisen tekijän pakenevan ikkunasta ojentaessaan luuria Auerille ajassa 2:41 keittiön ja olohuoneen rajalla. Tälle väitteelle ei löydy mitään tukea lapsen mistään kuulemisista, ei varhaisista eikä myöhemmistäkään! Tällaisestä väitteestä kiinnipitäminen onkin nähdäkseni täysin vailla mitään perusteita.

Minun perusteluni on erinomaisen yksinkertainen. Amanda saattoi nähdä murhaajan poistumisen vain silloin kun se tapahtui. Lahden äänet lakkasivat 02.29 ja siis kymmen sekuntia myöhemmin hän poistui. Mutta kun murhaajan poistumista siirretään siirtyy myös Amandan havainto vastaavasti.

Amandan kuulusteluista voi saada irti sen mitä halutaan koska ensimmäinen kuulustelu on voimakkaasti johdateltu ja väärin litteroitu. Meitä kumpaakin ohjaa se haluammeko todistaako Annelin olevan syyllinen vai syytön. Tässä asiassa olemme Luxetveritaksen kanssa eri mieltä. Ero tulee siinä, että minä tiedän perusasian vaikuttavan omaan rakennelmaani, Luxetyveritas uskoo olevansa objektiivinen. Oikeudenkäynnin sääntöjen mukaan minun lähestymistapani on se ainoa oikea, siis oletus syyttömyydestä

Kieltämättä olemme molemmat perehtyneet kaikkiin Amandan kuulusteluihin, ero on siinä että minä katsoin ne videolta ja muodostin käsitykseni tapahtumien kokonaisuuden perusteella jo keväällä 2012. Se kokonaisuus on hyvin vangittuna Alpon animaatiossa. Siihen pitää kuitenkin lisätä Amandan kaksi käyntiä takkahuoneen ovella ennen kuin murhaaja oli sisällä. Luxveritaas tapahtumien kuvausta en ole koskaan nähnyt.

[sisotalo]

1.12.2006
0.33 A: Kattomaan. Mä olisin laittanut valot päälle, mut mä en uskaltanu, ku siel, siel oli koko huone täynnä lasinsiruja.
0.43 K: Joo, sä menit sinne takkahuoneen reunal katsomaan. Yritä sä näit siellä?
0.46 A: Mää näin--ku mää katoin sin kolme kertaa, et sil kertaa mää näin, ett äiti ja iskä oli jo hereillä.
...
0.59 K: Sillon ku sä menit eka kerran siihen ni oliko se lasi viäl rikki--tai rikki jo?
1.03 A: Oli--sit kun mä tulin ...(Tässä Amandan on sanomassa "Oli, sit ku mä tulin toisen kerran")
1.05 K: Ja siel oli äiti ja isä vaan sillon?
1.08 L: Misä ne oli äiti ja isi silloin?
1.10 A: Ne oli nousseet sängystä

[Nicht schuldig]

Seuraavat seikat tukevat Annelin syyttömyyttä:

1) Sängyn verijälki ei ole voinut muodostua syyttäjän kertomalla tavalla.

2) Annelin hihansuissa olleet verijäljet ovat mikroskooppisen pieniä ja niiden alkulähde on todennäköisemmin parsineulan kokoinen pistojälki.

3) Amandalla on ollut mahdollisuus nähdä ulkopuolinen tekijä. Syytetty kiistää havainneensa Amandan olinpaikkaa kyseisellä tapahtumahetkellä. Mikä todistaa sen puolesta, että hän ei itse ole voinut kyseistä havaintoa tehdä.

4) Verijälkien kuivumisaikaa ei voida millään tavalla todentaa. Ensipartion valokuvat ovat tuoreempia kuin poliisien tekemien kuvien, joten todistusaineistoa veren kuivumisajoista ei ole eikä varsinkaan voida vetää sitä johtopäätöstä, että osa jäljistä olisi jo kuvissa kuivunut ja täten osoittaisi teon kaksivaiheisuutta.

5) Kuitujen alkuperä ei ole tiedossa.

6) Ulkona ja sisällä on varsin paljon "tassuttelun" jälkiä. Syytetyn syyksi ei voida lukea sitä, että kyseisiä kenkiä ei ole löydetty.

7) Kaikenlainen mietintä siitä, että miksi syytettyyn ei heti käytetty pakkokeino- tai esitutkintalakeja, on spekulointia sillä, mitä olisi tapahtunut, jos syytetty olisi esim. vangittu teosta seuraavana päivänä. Ei voida lukea syytetylle syyksi sellaisia seikkoja, jotka ovat korkeimpien poliisin tai syyttäjän tai tuomioistuimen itsensä hallinnassa. Syytetyllä ei ole tähän vaikutusmahdollisuuksia.

7) Kaikki mikä viittaa lauserakenteisiin "voi olla tehnyt näin" ei ole aihetodistelua vaan spekulaatiota. Jos spekulaation poistaa, niin jäljelle jää vain yksi aihetodiste, ja se on, että syytetty oli paikalla.

[sisotalo]

7) Kaikenlainen mietintä siitä, että miksi syytettyyn ei heti käytetty pakkokeino- tai esitutkintalakeja, on spekulointia sillä, mitä olisi tapahtunut, jos syytetty olisi esim. vangittu teosta seuraavana päivänä. Ei voida lukea syytetylle syyksi sellaisia seikkoja, jotka ovat korkeimpien poliisin tai syyttäjän tai tuomioistuimen itsensä hallinnassa. Syytetyllä ei ole tähän vaikutusmahdollisuuksia.

Syytetyn kannalta olisi ollut erinomaista, jos salakuuntelu ja perheeseen soluttautuminen olisi tehty. Pahin tutkimusvirhe mitä voitiin tehdä oli miespuolisten epäiltyjen vapauttaminen väärän DNA:n avulla. DNA oli miehestä, joten Anneli menetti oikeutensa tulla tutkituksi myöskin väärn DNA:n takia.

Yhtä pakkokeinoa käytettiin, tietojen salaamista. Ensimmäisessä kuulustelussa 2/12 ei Joutsenlahti kertonut Annelille, että hänen miehensä oli surmattu lyömäaseella eikä veitsellä. Hän kysyy oliko murhaajalla jotain sellaista kädessä, mutta ei kerro miksi tätä kysytään. Tietenkin olisi pitänyt voida kysyä näkikö Anneli sen surma-aseen jonka murhaaja vei pois mennessään

[luxetveritas]

Sisotalon mukaan lapsi siis näkisi ulkopuolisen tekijän pakenevan ikkunasta ojentaessaan luuria Auerille ajassa 2:41 keittiön ja olohuoneen rajalla. Tälle väitteelle ei löydy mitään tukea lapsen mistään kuulemisista, ei varhaisista eikä myöhemmistäkään! Tällaisestä väitteestä kiinnipitäminen onkin nähdäkseni täysin vailla mitään perusteita.

Minun perusteluni on erinomaisen yksinkertainen. Amanda saattoi nähdä murhaajan poistumisen vain silloin kun se tapahtui. Lahden äänet lakkasivat 02.29 ja siis kymmen sekuntia myöhemmin hän poistui. Mutta kun murhaajan poistumista siirretään siirtyy myös Amandan havainto vastaavasti.

Amandan kuulusteluista voi saada irti sen mitä halutaan koska ensimmäinen kuulustelu on voimakkaasti johdateltu ja väärin litteroitu. Meitä kumpaakin ohjaa se haluammeko todistaako Annelin olevan syyllinen vai syytön. Tässä asiassa olemme Luxetveritaksen kanssa eri mieltä. Ero tulee siinä, että minä tiedän perusasian vaikuttavan omaan rakennelmaani, Luxetyveritas uskoo olevansa objektiivinen. Oikeudenkäynnin sääntöjen mukaan minun lähestymistapani on se ainoa oikea, siis oletus syyttömyydestä

En puutu lähestymistapaasi mutta esitän oman käsitykseni:

• 1. Tämä ei ole tuomioistuin vaan keskustelufoorumi
  2. Tuomioistuimet ovat riippumattomia eikä tuomioita langeteta "huutoäänestyksellä" kansankokouksissa, mediassa eikä keskustelufoorumeilla
  3. Tavoitteeni EI ole todistaa sen enempää Auerin syyllisyyttä kuin syyttömyyttäkään vaan selvittää kuka murhasi Jukka S. Lahden
  4. Arvioin käytettävissäni olevaa aineistoa kriittisesti sekä Auerin syyllisyyden että syyttömyyden kannalta ja teen päätelmäni siltä pohjalta
  5. Minua kiinnostaa ensisijaisesti se, mitä tapahtui Tähtisentiellä 1.12.2006 ja miksi eikä se, mikä on oikeudenkäynnin tulos, joskin toivon, että tuomio olisi oikeudenmukainen
  6. Syyttäjä ja puolustus toimivat omien tavoitteidensa mukaisesti eikä minulla ole syytä tunkea heidän virkaansa
  7. Arvioin päätelmiäni kriittisesti ja korjaan niitä, kun tosiasiat antavat siihen aihetta, mutta suhtaudun kielteisesti siihen, että aineistoa sovitetaan kiinnihakattuihin ennakkokäsityksiin vastoin ilmeisiä tosiasioita

Mitä tulee vanhimman lapsen (A) kuulemisiin yhdyn hovioikeuden (2011) arvioon ja sen perusteena olevan oikeuspsykologiaan erikoistuneen tohtorin (ZI) näkemykseen:

• ZI on katsonut, että A:n kertomus tapahtumien kulusta oli ollut parhaiten löydettävissä hänen ensimmäisestä puhuttelustaan 1.12.2006 sekä jossain määrin puhutteluista 7.12.2006 ja 10.1.2007. A:n alkuperäinen ja omaehtoinen kertomus oli ollut edellä todetuin perustein luotettava.

• A:n puhuttelut vuonna 2009 olivat puolestaan olleet käytännössä merkityksettömiä asioiden selvittämiseksi. Tapahtumista oli tuolloin kulunut hyvin paljon aikaa, ja puhuttelukertoja oli ollut jo useita.

• Hovioikeuden arvio A:n kertomusten luotettavuudesta
  
  Videotallenteet A:n kertomuksista on esitetty hovioikeudessa. Hovioikeuden omienkin havaintojen mukaan tallenteilta käy hyvin ilmi A:lle 1. ja 7.12.2006 suoritetuissa puhutteluissa esitettyjen kysymysten johdattelevuus. A on kuitenkin oma-aloitteisesti kertonut tapahtumista mainituissa puhutteluissa sekä puhuttelussa 10.1.2007. Vuoden 2009 puhuttelut ovat sen sijaan olleet hovioikeudenkin arvion mukaan erityisen johdattelevat ja painostavat. Vuonna 2009 suoritetut puhuttelut eivät ole sisältäneet paljoakaan A:n omaa kerrontaa vaan ne ovat painottuneet poliisin omien käsitysten esittämiseen hänelle.
  
  Lähde: Vaasan HO 1.7.2011.

Vanhimman lapsen varhaisimmat kuulemiset antavat varsin johdonmukaisen kuvan hänen havainnoistaan: ne jäsentyvät hänen kolmeen käyntikertaansa takkahuoneen oviaukolla: http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... start=2040
Sen sijaan käyntikertojen välisten tapahtumien, kuten hätäpuhelun, hahmottaminen ja ajankulun arviointi näyttävät olleen hänelle vaikeampia.

Mainitut kolme käyntikertaa varhaisimpien kuulemisten perusteella:

• - Vanhimman lapsen kolme käyntiä takkahuoneen oviaukolla ja puhelimessaolo 1.12.2006 kuulemisen perusteella (poliisin litterointi).
  - Vanhimman lapsen kolme käyntiä takkahuoneen oviaukolla ja puhelimessaolo 7.12.2006 kuulemisen perusteella (poliisivideosta litterointi: tuntematon, linkki löytyi Minfosta)
  - Vanhimman lapsen kolme käyntiä takkahuoneen oviaukolla ja puhelimessa olo 10.1.2007 kuulemisen perusteella (TYKS, Axxx 2007/1, poliisivideosta litterointi: tuntematon, linkki löytyi Minfosta)

Kieltämättä olemme molemmat perehtyneet kaikkiin Amandan kuulusteluihin, ero on siinä että minä katsoin ne videolta ja muodostin käsitykseni tapahtumien kokonaisuuden perusteella jo keväällä 2012. Se kokonaisuus on hyvin vangittuna Alpon animaatiossa. Siihen pitää kuitenkin lisätä Amandan kaksi käyntiä takkahuoneen ovella ennen kuin murhaaja oli sisällä. Luxveritaas tapahtumien kuvausta en ole koskaan nähnyt.

Vanhimman lapsen kaksi viimeisintä käyntikertaa takkahuoneen/makuuhuoneen oviaukolla hänen kahden varhaisimman kuulemisensa (1.12.2006 ja 7.12.2006) litterointien perusteella ajoitettuna häke-tallenteen tapahtumien mukaan

[luxetveritas]

Sisotalon mukaan lapsi siis näkisi ulkopuolisen tekijän pakenevan ikkunasta ojentaessaan luuria Auerille ajassa 2:41 keittiön ja olohuoneen rajalla. Tälle väitteelle ei löydy mitään tukea lapsen mistään kuulemisista, ei varhaisista eikä myöhemmistäkään! Tällaisestä väitteestä kiinnipitäminen onkin nähdäkseni täysin vailla mitään perusteita.

Minun perusteluni on erinomaisen yksinkertainen. Amanda saattoi nähdä murhaajan poistumisen vain silloin kun se tapahtui. Lahden äänet lakkasivat 02.29 ja siis kymmen sekuntia myöhemmin hän poistui. --

Jos Lahti olisi hiljentynyt jo häke-tallenteen kohdassa 2:29 ja oletettu ulkopuolinenkin olisi paennut kohdassa 2:41, miten selität sen, että

1) Auer kertoo häkelle ulkopuolisesta tekijästä preesensissä (eikä imperfektissä) seuraavaa:

• 2:50 Auer: ”Joo. Mä en tiedä mikä tyyppi se o, se...”
  2:54 Auer (häken päälle): ”Sil o mus-mustat vaatteet.”
  2:56 Häke: ”Joo, onks hän siel paikal viel?”
  2:58 Auer: ”Mä olen tääl, mä juoksin äske…” (vetää henkeä)
  2:59 Häke: ”Joo”
  3:00 Auer (hengästyneenä): ”…ulos, et mä meen sinne, se lähtee juoksee mun perää. Se meni takas ja se aikoo tappaa mun mieheni, se oli äske viel hengis…” (huohottaa).

2) Auer kertoo häkelle Lahden äänten hiljenemisestä vasta 42 sekuntia väittämäsi ajankohdan jälkeen?

• 3:06 Häke: ”Joo, missä se sun mies, mimmoses tilas se sun mies siel nyt on?” (kuuluu kovempaa).
  3:10 Auer: ”Makaa siel lattial ja huus äske a(pua)”
  3:11 Auer (tuskaisena): "Nyt hiljeni!"
  3:13 Häke (puhuu päälle): ”Sun mies hiljeni vai?” (lapsen itkua taustalla)

3) Auer arvioi häkelle ulkopuolisen tekijän olevan paikalla vielä 52 sekuntia väittämäsi poistumisajankohdan jälkeen?

• 3:30 Häke: ”Joo, mut missäs se tekijä nyt on, missä se tekijä täl hetkel on?”
  3:33 Auer: ”No, todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo. Mei makuuhuoneessa siis.”
  3:36 Häke: ”Lähti ulos jo vai?”
  3:37 Auer: ”En tiedä, siel hiljeni.”
  3:39 Häke: ”Jaaha.”
  3:39 Auer (kysyy lähellään seisovalta lapselta hauraalla äänellä): ”(Lapsen nimi), oliks se viel siel?” (hengitystä luuriin)
  3:41 Lapsi (vaimealla äänellä): ”Joo, se lähti.”

Jos uskot, Sisotalo, ettei Auer teeskentele hätäpuhelussa ulkopuolisesta tekijästä tai vaikket sitä uskoisikaan, mutta haluat silti tukea Aueria hänen uskotellessaan sitä muille, miksi kyseenalaistat hänen havaintonsa, joita hän puhelun aikana selostaa häkelle?

Jos esittämäsi ajoitus Lahden hiljenemisesta (2:29) ja ulkopuolisen tekijän poistumisesta (2:41) pitäisi paikkansa, tarkoittaisi se nähdäkseni käytännössä sitä, että myöntäisit Auerin teeskentelevän takkahuoneesta kuuluvista äänistä.

Ajalliset poikkeamat hänen selostuksestaan ovat näet niin suuria, että vahvistuu epäily, ettei hän todellisuudessa kuule sitä, milloin Lahti hiljenee, eikä sitä, milloin takkahuoneessa olisi kokonaan hiljentynyt, kun ulkopuolinen tekijäkin olisi sieltä poistunut.

Jos Auer kertoo häkelle vasta 42 sekuntia Lahden hiljenemisestä, että nyt hän hiljeni, ja vasta 52 sekuntia ulkopuolisen tekijän poistumisesta, että siellä hiljeni, hänen havaintokykyään ja selostustaan puhelunaikaisista tapahtumista tuskin voi pitää kovinkaan luotettavina.

[Vespa velutina]

Ajalliset poikkeamat hänen selostuksestaan ovat näet niin suuria, että vahvistuu epäily, ettei hän todellisuudessa kuule sitä, milloin Lahti hiljenee, eikä sitä, milloin takkahuoneessa olisi kokonaan hiljentynyt, kun ulkopuolinen tekijäkin olisi sieltä poistunut.

Jos Auer kertoo häkelle vasta 42 sekuntia Lahden hiljenemisestä, että nyt hän hiljeni, ja vasta 52 sekuntia ulkopuolisen tekijän poistumisesta, että siellä hiljeni, hänen havaintokykyään ja selostustaan puhelunaikaisista tapahtumista tuskin voi pitää kovinkaan luotettavina.

Anneli Auer juoksi oman kertomuksensa mukaan kaksi kertaa tekijää karkuun ulos asti. Oven hän oli (jälleen omien sanojensa mukaan) avannut jo ennen häkeen soittoa lapsia varten.

Häkenauhalla kuullaan ajassa 2:23 Annelin huuto: "Hei, lopeta" (huutaa todella raivokkaasti). Tämän perään kuullaan juoksuaskeleet ajassa 2:25. Tämä sopisi äänimaailmansa puolesta siihen, että tässä Anneli juoksee toisen kerran ulos. Hänen viimeinen vilkaisunsa takkahuoneeseen on siis tapahtunut ajassa 2:23.

Häkenauhan ajassa 2:42 Anneli kysyy: "Onks sielt tulos joku?". Tällöin hän on varmuudella puhelimen lähellä. Tosin jo ajassa 2:38 tyttö sanoo: "äiti tuu", mikä tarkoittaa, että hän näkee äitinsä, joka on jossain lähistöllä.

Näistä aikamääristä voidaan päätellä, että jos Anneli puhuu totta juoksuistaan, hän on ollut ulkona tai juoksemassa ulos/palaamassa takaisin ulkoa häkepuhelun ajassa 2:25-2:38. Tällöin hänellä ei voikaan olla mitään faktista tietoa siitä, mitä takkahuoneessa on tapahtunut näiden kolmentoista sekunnin aikana.

Sitten hän häken kysellessä alkaa vastailla tämän esittämiin kysymyksiin. Hän kertoo preesens-muodossa ulkopuolisesta, koska on nähnyt äijän takkahuoneessa ajassa 2:23. Tämän jälkeisistä tapahtumista hänellä ei ole sen enempää näkö- kuin kuulohavaintoakaan, jos hän puhuu totta näistä juoksuistaan.

Usko pois, jos Anneli on silminnäkijä eikä syyllinen, hän ei ole ollut koko aikaa vahtaamassa tapahtumia, vaan kertoo vain sen, mitä itse näki ja kuuli. Näistä sirpaleisista kuvauksista tulee rakentaa skenaario, mitä takkahuoneessa tapahtui.

Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko AA puhuu totta ja hänen kertomuksensa sopii nauhaan kuin nakutettu, tai hän on niin ovela, että osaa sovittaa tarinansa siihen, missä hän olevinaan kulloinkin väitti olleensa.

[Vespa velutina]

Minä en muutenkaan tajua, miksi ja missä vaiheessa Annelin olisi syyllistäjien mielestä pitänyt kertoa Jukan hiljenemisestä.

Kaikilla on korvat. Kyllä luulisi häkenkin kuulevan, milloin uhri hiljenee, jos on alun alkaenkaan kuullut tämän huutavan.

Anneli käy puhelinkeskustelua. Jossa kysytään ja vastataan. Olisiko hänen pitänyt huutaa häken kysymysten päälle saman tien ulkoa sisään tullessaan, että mä en sitten tiedä, onko se ukko enää talossa vai ei ja mun mieskään ei näköjään huuda enää, kun mä nyt tässä just sisälle tulin ja sen nyt heti hokasin, että eihän sieltä takkahuoneelta enää kuulukaan mitään huutoa.

Annelilla ei ole mahdollisuutta kertoa havainnoistaan kuin vasta 42 sekuntia hiljenemisen jälkeen, koska häke kyselee siinä lisätietoja koko ajan. Jos häke kysyisi, että mitäs, onks siellä jollain nyt paskat housuissa, niin siihen Anneli tietysti kohteliaasti vastaisi, että ei mulla ainakaan, muista en tiedä, meenks mä kattomaan? ja lähtisi pyynnöstä tarkistamaan lastenhuoneen vaippaikäistä.

Häkellä tuntuu muutenkin olevan prioriteetit hakusessa. Mitä helkkarin tuntomerkkejä tarvitsee tuossa vaiheessa kysellä, ihan kuin seudulla liikkuisi useita puukottajia samaan aikaan, kun ihmishengethän siinä luulisi olevan numero 1 huoli. Eikä siinä kovin laadukkaita tuntomerkkejä varmaan muutenkaan kykene antamaan, ei siitä noin alkuvaiheessa ole poliiseille mitään iloa. Vai kuvitteleeko joku, että jos poliisi olisi verekseltään saanut lähimaastosta kiinni verisen puukkomiehen, he sanoisivat, että tää piti kyllä päästää saman tien kotiin, kun olis muuten sopinut tekijäksi, mutku se rouva kerto häkelle et se on tukeva, mut tää oli meiän silmiin enemmän laihan olonen ja sen tuulipukukin oli tummanruskee vaikka rouva puhui mustasta vaatetuksesta.

Itse en jotenkin usko, että tekijä olisi poistunut jo 2:41. Lahti hiljeni kun sai pääiskut, mutta tekijä jäi jostain syystä pistelemään häntä pernaan vielä tämänkin jälkeen. Uskon tekijän lähteneen vasta ajassa 3:14 eli kirkaisun kohdalla.

[Nicht schuldig]

Minä en muutenkaan tajua, miksi ja missä vaiheessa Annelin olisi syyllistäjien mielestä pitänyt kertoa Jukan hiljenemisestä.

Kaikilla on korvat. Kyllä luulisi häkenkin kuulevan, milloin uhri hiljenee, jos on alun alkaenkaan kuullut tämän huutavan.

Anneli käy puhelinkeskustelua. Jossa kysytään ja vseastataan. Olisiko hänen pitänyt huutaa häken kysymysten päälle saman tien ulkoa sisään tullessaan, että mä en sitten tiedä, onko se ukko enää talossa vai ei ja mun mieskään ei näköjään huuda enää, kun mä nyt tässä just sisälle tulin ja sen nyt heti hokasin, että eihän sieltä takkahuoneelta enää kuulukaan mitään huutoa.

Mitäs ihmeteltävää siinä on, että Annelia syyllistetään tästäkin. Onhan hän saanut käräjäoikeuden mukaan tuomion mm. siitä, että tekijä tuli paikalla "suojaamattoman" fileerausveitsen kanssa eikä puukon, joka olisi ollut jonkun poliisimiehen mielestä "parempi tekoväline." Lisäksi Anneli on syyllinen siihen, että tekijä poistui Tähtisentielle eikä paikkaan, jossa koirat olisivat hänet voidaan jäljittää. Lisäksi hän huutaa puhelimeen, että täällä on joku "tappaja", kun olisi pitänyt sanoa hienosti "eräs ulkopuolinen tekijä on tullut taloon ja pyrkii ilmeisesti saamani tiedon perusteella vahingoittamaan miestäni, joka seisoi ikkunan edessä, jonka ulkopuolinen tekijä oli juuri rikkonut, minun itseni ollessa sängyllä suojaten itseäni lasilta. Valitettavasti en heti huomannut, että lasia ei voi siinä kulmassa päälleni tulla. Olen pahoillani erehdyksestäni."

[sisotalo]

Luxetveritas ei paneudu siihen tilanteeseen, joka syntyi murhapaikalla kun apua lopultakin oli tulossa. Kuunnellaan nyt ensin pätkä 02.30--03.30, siis se aika jonka verran LV haluaa siirtää murhaajan poistumista siitä kun uhrin huudot loppuivat.

https://www.dropbox.com/s/z7s1opfqsfh3s ... 2.mp3?dl=0

Äiti on tullut juuri huoneesta, jossa isää surmataan. Hänen ja tyttären koko huomio on keskittynyt siihen, että apu siten ehtisi, ainakin ambulanssi. Kumpikaan heistä ei ole kiinnostunut murhaajan poistumisesta. Äidillä on kiire informoida hätäpuhelun pitäjää, tyttärelle asia on selvä kun hän on juuri antaessaan puhelimen äidille nähnyt murhaajan poistuvat. Anneli vastaa kysymykseen sen kun osaa, missään tapauksessa hänellä ei ole tietoa siitä koska murhaaja poistui. Muutaman kerran, kysyttäessä hän tulee ajatelleeksi onkohan se jo lähtenyt. Hän tarjoutuu menemään katsomaan.

Tilannetta ei voida lähestyä toistamalla litterointeja, on kuunneltava todellisia tapahtui koska sellaiset ovat saatavilla. Tämä on minun tutkimusmenetelmäni, ennen kaikkea kuulustelujen katsominen videolta. Litteroinnit tukevat, mutta eivät todista mitään kun on tiedossa nauhoitus tai video. Näin menettelevät myös oikeuden jäsenet. Nauhat ja videot kuunnellaan oikeussalissa.