Mitä kengät kertovat?

[awa]

Kenkien kuljettaja on jättänyt kengät juuri siihen paikkaan missä asutus alkaa näkymään, eli ei ole uskaltanut mennä enää lähemmäs. Tämä sama inhimillinen havainto, tai tämä ko. olevan tilanteen arviointi tulee esiin tänä päivänäkin, kun kulkee kenkien piilottajan rerittiä ja yrittää ajatella murhaajan miettein..

Kioskimiehen tapauksessa ei tästä uskalluksesta ole kysymys, sillä kotiinsa tuo olisi ollut menossa ja kioskimies olisi hävittänyt "jonniin joutavat" tavarat varmasti ja huolellisesti, vaikkapa polttamalla saunan uunissa. Kioskimies ei olisi jättänyt kotiinsa johtavalle tielle noin huolimattomasti piilotettuja kenkiä. Fakta.

Tämän ymmärtäminen vaatii jo loogista ajattelua.

Kengät on mitä ilmeisimmin "piilotettu" löydettäväksi - vai olisiko murhaajalta noin huolimatonta työtä?!

Vieläpä molempien kenkien suhteen. Gustafssonin kengistä ei oltu edes verijälkiä pyyhitty pois - tosin ulkopuolisen kantajan jälkiäkään kengistä ei löytynyt. Sepon kenkiä ei enää ole.

Kai murhaaja sitten niin huolellinen oli, että kuljetti Gustafssonin kengät jaloissaan piilopaikalle??

- hymm -

[Blackman]

HUOMAA KUKA ON KARTAN PIIRTÄNYT:

- Karttapiirros tapahtumapaikalta: Länsi-Uudenmaan tekninen rikostutkimuskeskus.

Faktatietoa ei ole, mutta voidaan olettaa, että kun piirtäjänä on tuollainen taho, niin on kyllä otettu selvää, mikä on tilanne tuon tien osalta, ja se on otettu huomioon. Se tieto on olennaista koko rikoksessa.

Niinpä, niin kauan, kun faktatietoa ei ole siitä minkä vuoden karttapohjaan tuo kartta perustuu ( olkoon piirtäjä mikä tai kuka tahansa), en pidä sitä paikkansa pitävänä.
Veston työmaalle ei kuljettu polkuja pitkin, tämän tietää jokainen joka tietää jotain tuollaisten rakennusten rakentamisesta.

Eli, faktaa esiin minkä vuoden karttapohja on ollut kyseessä, niin saadaan tämä polku-tie keskustelu päätökseen.

[Sariola]

HUOMAA KUKA ON KARTAN PIIRTÄNYT:

- Karttapiirros tapahtumapaikalta: Länsi-Uudenmaan tekninen rikostutkimuskeskus.

Faktatietoa ei ole, mutta voidaan olettaa, että kun piirtäjänä on tuollainen taho, niin on kyllä otettu selvää, mikä on tilanne tuon tien osalta, ja se on otettu huomioon. Se tieto on olennaista koko rikoksessa.

Niinpä, niin kauan, kun faktatietoa ei ole siitä minkä vuoden karttapohjaan tuo kartta perustuu ( olkoon piirtäjä mikä tai kuka tahansa), en pidä sitä paikkansa pitävänä.
Veston työmaalle ei kuljettu polkuja pitkin, tämän tietää jokainen joka tietää jotain tuollaisten rakennusten rakentamisesta.

Eli, faktaa esiin minkä vuoden karttapohja on ollut kyseessä, niin saadaan tämä polku-tie keskustelu päätökseen.

Et kai kuvittele, että tämä asia ratkea tuolla karttapohjan vuosiluvulla. Kuten sanoin, tämä näyttää vuoden 1958 karttapohjalta, mutta se ei ratkaise asiaa. Jos Bodomin tapahtumat sattuivat vielä silloin kun maasto oli tuon karttapohjan mukainen, niin se karttapohja on käynyt sellaisenaan. Jos se parempi ja oikaistu tie sinne vesilaitokselle rakennettiin esim. syyspuolella v. 1960 tai kesällä 1961, niin se näkyy vasta myöhäisemmissä karttapohjissa. Milloin lienee seuraava tehty - yleensä väliä on useita vuosia. Tarvitaan tarkempia tietoja kuin karttapohjien vuosiluvut.

Espoon kaupungin rakennusvirasto olisi ehkä hyvä paikka kysyä. Jos viitsivät kaivaa tiedot esiin. Minä kyllä luotan tuohon Länsi-Uudenmaan teknisen rikostutkimuskesksen laatimaan karttapiirrokseen. Tällainen on heidän alaansa ja rikoksen tutkimisen kannalta teiden ja polkujen on oltava paikoillaan, niin kuin ne olivat Bodomin surmien aikana. Kumma olisi, jos "Käräjäoikeuden tuomio" käyttäisi nimitystä "polku" vaikka kysymyksessä olisi jo "oikea tie". Minä olen tällä kannalla, kunnes toisin osoitetaan. Ja karttapohjan vuosiluku ei suinkaan ratkaise asiaa...

[Sariola]

Toiselta areenalta lunttasin, että karttapohjia olisi tehty v.1958 ja seuraava karttapohja olisi kuvattu v.1968 ja julkaistu karttana v.1970. Se uusi tie vesilaitokselle on rakennettu näiden vuosien välissä. Tarkempaa tietoa karttapohjan laatimisvuosi ei kerro. On täysin mahdollista, että tie on rakennettu vasta esim. v.1961, ja siihen asti on ajettu noita "polkuja" pitkin. Ne ovat ehkä olleet tien omaisia, mutta luokiteltu kartanpiirustuksessa poluiksi. Hyvin on voitu kutsua ainakin jossakin keskusteluissa teiksi, mutta virallisesti ne eivät ole olleet "oikeita tietä". Näin minä ymmärrän asian. Aivan hyvin kuivalla kankaalla ja kovalla pohjalla olevaa leveää "polkua" pitkin on voitu ajaa autolla ja kuljettaa tavaraa. Olen nähnyt sellaisia polkuja aika paljon. Mm. saksalaiset ajelivat sota-aikana kuorma-autoilla sellaisia polkuja pitkin, ja ne polut ovat edelleen paikoillaan. Muistelen siellä olleen yhden kuorma-autonkin, romuna tietysti. Jossakin on se raja, jossa tällainen ajettava polku muuttuu tieksi.
.... Näitä polkuja tallaan mä ....

[Blackman]

Niinpä niin, kartta pohja aikaisemmalta ajalta jolloin juuri rakennustyömaata varten tehty polusta levennetty tie ei ole siihen merkitty.

Polku on polku ja tie tai ajoväylä on reitti jota ajetaan autolla. poluilla ei ajella raskaalla kalustolla.

Mitä saksalaiset aikainaan tekivät ja ajelivat umpimettässä on eri asia. Vai luuletko, että silloin oli aikaa rakennella teitä?

[Sariola]

Niinpä niin, kartta pohja aikaisemmalta ajalta jolloin juuri rakennustyömaata varten tehty polusta levennetty tie ei ole siihen merkitty.

Polku on polku ja tie tai ajoväylä on reitti jota ajetaan autolla. poluilla ei ajella raskaalla kalustolla.

Mitä saksalaiset aikainaan tekivät ja ajelivat umpimettässä on eri asia. Vai luuletko, että silloin oli aikaa rakennella teitä?

Tässäpä syntyi mielipiteiden ristiriita!

Kumpikaan ei voi todistaa mielipidettään varmuudella oikeaksi.

Oikeudenkäynnin aikaan nämä viralliset tahot ovat varmaan pohtineet samaa asiaa. Käräjäoikeuden tuomio sitten käyttääkin ilmausta "polku" ja "polun toisella puolella".
Samoihin aikoihin ILTA-SANOMAT on julkaissut tuon oman karttapiirroksensa ja ilmeisesti sen laatija on myös selvittänyt itselleen tämän kysymyksen, oliko silloin jo se uusi tie, vai oltiinko vielä poluilla? Vastaukseksi on tullut polku. Tuo ILTA-SANOMIEN kartanpiirtäjä onkin oikein kirjoittanut siihen karttaansa, että v.1960 kuljettiin poluilla, tietä ei vielä ollut. Kyllä tämä kaikki viittaa siihen, että tuota vesilaitoksen tietä ei vielä ollut Bodomin surmien aikana. Jos veikata pitää, niin veikkaan jopa tuota samaa vuotta, eli että se uusi oikaiseva tie, ja virallisestikin "tie" rakennettiin jo samana kesänä myöhemmin, eli kesällä tai syyskesällä v.1960 Bodomin surmien jälkeen.

Luonnollisesti piirtäjä ei voi käyttää v.1970 karttapohjaa, se on jo erilainen. Sitä edellistä karttapohjaa kyllä, eli vuoden 1958 karttapohjaa. Jos siihen olisi rakennettu tuo uusi tie, olisi piirtäjä sen siihen lisännyt. Ei ole lisännyt, eikä tietä näin ole vielä rakennettu siinä vaiheessa. Näin minä päättelen. Syytekirjelmän liiteluettelossa mainitaan tuon KRP:n karttapiirroksen laatija. Se on tuo edellä mainitsemani "Länsi-Uudenmaan tekninen rikostutkimuskeskus". Siis ei kenen tahansa laatima, ja vähän sinnepäin, vaan täsmällinen ja asiallinen liite syyteasiakirjoihin.

[awa]

Gustafsson itse taisi puhua tiestä. Onhan se sellainenkin tie, jossa kaksi "polkua" kulkee rinnakkain. Olen itsekin sellaisen nähnyt. Polut syntyneet nimenomaan niin, että sitä on ajettu nelipuöräisellä kulkuvälineellä - tieksi sitä on sitten ryhdytty kultsumaan. Niin se on. Onhan näitä - on sellainenenkin nimi kuin kärrypolku. Onko se sitten tie vai polku? Voi tosiaan olla niin, että kärrypolku on nimetty tieksi. Näin on saattanut hyvinkin käydä, mutta joka tapauksessa Gustafsson käytti sanaa tie. No, uskoo tuota ken tahtoo, kaiken kaikkiaan turhaa termin vääntetyä jälleen Sariolalta.

[Blackman]

.........................Oikeudenkäynnin aikaan nämä viralliset tahot ovat varmaan pohtineet samaa asiaa. Käräjäoikeuden tuomio sitten käyttääkin ilmausta "polku" ja "polun toisella puolella".
Samoihin aikoihin ILTA-SANOMAT on julkaissut tuon oman karttapiirroksensa ja ilmeisesti sen laatija on myös selvittänyt itselleen tämän kysymyksen, oliko silloin jo se uusi tie, vai oltiinko vielä poluilla? Vastaukseksi on tullut polku. Tuo ILTA-SANOMIEN kartanpiirtäjä onkin oikein kirjoittanut siihen karttaansa, että v.1960 kuljettiin poluilla..................

Niinpä niin, tuolla aikaisemmin olin lainannut lehtileikkeitä myös vuodelta 1960 ja siellä puhutaan tiestä. Jopa tuo samainen ILTA-SANOMAT väittää että oli tie. Nuo lehtileikkeet ovat aikalaislehdistä ei myöhemmin laadittuja juttuja.

Mitä tulee oikeuden päätökseen, olen aikaisemminkin huomauttanut päätöksessä olevasta virheestä, tai jos se ei olekkaan virhe niin juttuhan saa uuden mielenkiintoisen käänteen.
Niin kysymyksessä oli lintupoikien teltalla näkemien jalkojen suunta. Siellä se seisoo oikeuden loppupäätelmässä

Kyllä oikeuden päätöstä kannattaa lukea tarkkaan eikä vain luottaa siihen, mitä on sinne kirjoitettu. Luulisi tuollaisen asiakirjan sisältävän tarkkoja ja oikeita tietoja.

[Sariola]

Käräjäoikeuden päätöksessä käytetään kulkuväylästä nimitystä "polku". Länsi-Uudenmaan teknisen rikostutkimuskesksen laatimaan karttapiirrokseen, joka on liitteenä ETP:ssa, tuo kulkuväylä on merkitty poluksi. Tällainen on heidän alaansa ja rikoksen tutkimisen kannalta teiden ja polkujen on oltava paikoillaan. Tämä ei ole sanomalehtitieto.

Ilta-Sanomien laatimaan oikeudenkäynnin ajoilta olevaan piirroskarttaan on oikein kirjoitettu, että v.1960 kuljettiin polkua pitkin - tie on tullut siihen myöhemmin. Ainakin karttapiirroksen tekijä on oikein korostanut sitä, että tietä ei vielä ollut. Nämä ovat vahvoja osoituksia osiitä, että sitä varsinaista tietä ei oltu vielä rakennettu Bodomin surmien aikana. Eri asia on, jos sitä kulkuväylää joku on halunnut nimittää jo silloin tieksi, mutta polku se oli virallisesti, ja tie rakennettiin myöhemmin ...

Näin lukee siinä ILTA-SANOMIEN laatimassa tapahtumakartassa:

Espoon käräjäoikeuden retki rikospaikalle. Vuonna 1960 kuljettiin polulla. Nyt paikalla on tie.

Asia lienee juuri näin!

[Blackman]

Näin kirjoitettiin 1960:

Ilta-sanomat 28.06.1960:
" ....kenkiään, jotka löydettiin toisena helluntaipäivänä noin 600 metrin päässä murhaniemelle johtavan tien varrelta......"

APU-lehti N:o 25 18.06.1960:

Kuva teksti:
"...... Poikien kengät löytyivät maanantaina kätkettyinä polun päästä lähtevän tien läheisyyteen metsään."

Joten onko uskottava 1960 kirjoitettua tekstiä vai yli 40 vuotta myöhemmin?

[awa]

Näin lukee siinä ILTA-SANOMIEN laatimassa tapahtumakartassa:

Espoon käräjäoikeuden retki rikospaikalle. Vuonna 1960 kuljettiin polulla. Nyt paikalla on tie.

Asia lienee juuri näin!

Asia lienee niin, että Oittaalla on vielä tänä päivänäkin niin teitä kuin polkujakin. Ja aivan satavarmasti polkuja on ollut paikalla vuonna 1960. Nyt 2011 suorin reitti murhaniemeltä kenkäpiilolle kulkee polkua pitkin tielle ja sitten pieni matka tietä pitkin. Eli kyllä se Ilta-Sanomien toimittajakin on rikospaikalle kulkenut hyvinkin todennäköisesti polkuakin pitkin. Saa sitä tätäkin epäillä. Ei ole kiellettyä.

Sariolan kannattaisi vaivautua käymään Oittaalla toteamassa kuinka laaja polkujen verkosto siellä onkaan. Todellakin on niin, että jonkun 1960 paikalla olleen polun paikalle on nyttemmin tullut tie. Eli kyllä toimittaja siinä ihan oikeassa on.

[Sariola]

Näin lukee siinä ILTA-SANOMIEN laatimassa tapahtumakartassa:

Espoon käräjäoikeuden retki rikospaikalle. Vuonna 1960 kuljettiin polulla. Nyt paikalla on tie.

Asia lienee juuri näin!

Asia lienee niin, että Oittaalla on vielä tänä päivänäkin niin teitä kuin polkujakin. Ja aivan satavarmasti polkuja on ollut paikalla vuonna 1960. Nyt 2011 suorin reitti murhaniemeltä kenkäpiilolle kulkee polkua pitkin tielle ja sitten pieni matka tietä pitkin. Eli kyllä se Ilta-Sanomien toimittajakin on rikospaikalle kulkenut hyvinkin todennäköisesti polkuakin pitkin. Saa sitä tätäkin epäillä. Ei ole kiellettyä.

Sariolan kannattaisi vaivautua käymään Oittaalla toteamassa kuinka laaja polkujen verkosto siellä onkaan. Todellakin on niin, että jonkun 1960 paikalla olleen polun paikalle on nyttemmin tullut tie. Eli kyllä toimittaja siinä ihan oikeassa on.

Nyt näyttää siltä, että awa koettaa sekottaa ja hämmentää. "Nyt suorin reitti murhaniemeltä kulkee polkua pitkin tielle ja sitten pieni matka tietä pitkin", arvelee awa. Tuo on itsestäänselvyys, näkyyhän tuo uusista kartoista. Paitsi että tuo reitti ei ole suora, vaan tekee laajan mutkan vasemmalle, niin että sieltä niitä vanhoja polkuja pitkin, tai nykyisin olevaa tietä pitkin, matkaa kenkäpiilolle on noin 800m, kun linnuntietä matkaa kenkäpiilolle on noin 630m.

Totta on sekin, että tie on tullut tämän yhden polun paikalle. Täsmällistä tietoa, milloin tuo tie siihen tehtiin, ei sitävastoin ole julkisuudessa. Käräjäoikeuden tuomiossa kuitenkin puhutaan polusta, joten tuota tietä ei sen mukaan oltu vielä rakennettu Bodomin surmien aikoihin. On kyllä voitu rakentaa vaikka samana kesänä myöhemmin.

Tuo Ilta-Sanomien toimittaja, joka kuvaa, että "vuonna 1960 kenkäpiilolle kuljettiin polkuja pitkin, tietä ei vielä ollut", on hyvin todennäköisesti ottanut asiasta selvää paitsi kävelemällä sitä reittiä, myös selvittämällä asiaa luotettavista lähteistä. Hänen karttapiirroksensa on tehty Bodomin oikeudenkäynnin aikoihin, ja vaikuttaa siltä, että juuri polku/tie asia on selvitetty juuri silloin, koskapa myös käräjäoikeus käyttää huolellisesti ilmaisua "polku" eikä suinkaan "tie". Vielä on eri asia se, että tuota virallisesti "polkua" on voitu ainakin joskus ja joissakin piireissä kutsua myös "tieksi", vaikka se ei virallisesti ollut tie, vaan polku. Tavarankuljetus vesilaitokselle on voinut tapahtua myös suoraan lännestä tulevaa "polkua" pitkin. Sekin on voinut olla sellainen tukevampi polku, mutta ei virallisesti tie, koska sekin on merkitty kartaan poluksi. Joku kirjoittaja tiesi kuvata, että tosiaan lännestä päin meni tie vesilaitokselle, joka sekin on karttaan merkitty poluksi. Kun polku on riittävän kovapohjainen ja leveä, voi siitä ajaa autolla, vaikka se on merkitty poluksi. Hieman tiestä kauempana oleviin taloihin on merkitty karttaan usein "polku" ja se polku on usein hyvin vaikka raskaasti lastatulla kuorma-autolla ajettava. Karttaan merkitty "polku" voi hyvin olla autolla ajettava joissakin tapauksissa. Joidenkin mielikuvassa polku on aina kapea ja mutkainen. Sellainen se useimmiten onkin. Mutta ei aina. Karttamerkinnän polku voi olla myös melko suora, kovapohjainen, ja autolla-ajokelpoinen kulkuväylä.

Awa: "Asia lienee niin, että Oittaalla on vielä tänä päivänäkin niin teitä kuin polkujakin". Tuossa awa on tehnyt mullistavan havainnon. Tuo on totta.

[Blackman]

Käräjäoikeuden tuomiossa voidaan puhua polusta, vaikka paikalla on ollut tie.
Käräjäoikeuden päätöslauselmassa on ollut muitakin virheitä, kuten olen maininnut.

Vaikka oikeudessa on puhuttu polusta, niin aikalaislehdet kirjoittivat tiestä, sinänsä ihmeellinen juttu.

Oikeudessa on puhuttu polusta, koska on käytetty karttapohjaa, joka on ollut vuodelta 1958 ja siinä ei ole tietenkään tuota tietä merkattu.

En ole vieläkään kuullut miten muka Veston työmaalle on tarvikkeet kuskattu jos tietä ei ollut.

Polku on polku ja kärrypolku on kulkutie jossa on huom. kaksi uraa siis ei polku.

Minun puolestani tämä saa jäädä tähän, siihen asti kunnes joku aikalainen tulee kertomaan, oliko polku vai tie ja millä konstilla rakennustyömaalle on kuljetettu tarvikkeet. Ei ainakaan repussa, kottikärryillä tai maitokäryillä, sen verran olen minäkin ollut rakennustyömailla.

edit: korjaus tekstiin.

[Sariola]

Se rakennettu uusi tie myös oikaisee ja on merkittävä myös sen vuoksi, että mikäli sitä ei oltu vielä rakennettu Bodomin surmien aikana, niin siitä kohtaa "mahdollinen kioskimies" poistui polulta ja oikaisi metsän halki kohti Rantaojantien alkupäätä.

Minä oletan, että "Käräjäoikeuden tuomion" kirjoittaja on ottanut selvää, oliko uusi tie rakennettu jo Bodomin surmien aikana vai ei. Vastaus on ollut ei. Myös sen kartan piirtänyt viranomainen on tiennyt, että tilanne pitää olla sellainen, kuin se oli Bodomin surmien aikana. Ja hän on ilmeisen tarkoituksella jättänyt uuden tien piirtämisen siihen tekemättä.

Selvennän vielä kartalla, mihin se uusi tie on rakennettu. Se on merkattu tuohon kartalle punaisella viivalla. Aikaisemmin kuljettiin Emilsbergistä lähtevää "polkua" pitkin, jota kyllä on voitu kutsua myös tieksi, mutta on karttaan merkitty poluksi.

Blackman on sitä mieltä, että tuo uusi tie olisi jo rakennettu. Mutta kulku vesilaitokselle on mahdollisesti kulkenutkin ennen uuden tien rakentamista sieltä lännen suunnasta. Sieltäkin tulee polku. Kuka tahansa ei kelpaa tässä todistajaksi -kaikki muistelijat eivät ole luotettavia, nimiä mainitsematta. Minä veikkaan, että tuo uusi tie vesilaitokselle rakennettiin loppukesällä 1960. Tämä on veikkaus, ei tieto. Karttapohjan vuosiluvusta sitä tietoa ei näe. Olisiko sen tapahtumakartan piirtäjä tehnyt virheen ja jättänyt siihen merkitsemättä jo olemassa olleen uuden tien. Se ei mielestäni näytä todennäköiseltä, sillä hänen olisi pitänyt piirtää se tilanne, joka oli voimassa Bodomin surmien aikana.

[Sariola]

.......
Mitä tulee oikeuden päätökseen, olen aikaisemminkin huomauttanut päätöksessä olevasta virheestä, tai jos se ei olekkaan virhe niin juttuhan saa uuden mielenkiintoisen käänteen.
Niin kysymyksessä oli lintupoikien teltalla näkemien jalkojen suunta. Siellä se seisoo oikeuden loppupäätelmässä

Kyllä oikeuden päätöstä kannattaa lukea tarkkaan eikä vain luottaa siihen, mitä on sinne kirjoitettu. Luulisi tuollaisen asiakirjan sisältävän tarkkoja ja oikeita tietoja.

En tiedä mihin viittaa tuo Blackmanin huomautus "jalkojen suunnasta". Minä en ole havainnut mitään järisyttävää virhettä siinä suhteessa. Ilmaukset voivat tietysti olla epätarkkoja. Pääpuoli on ollut näkösuojassa ja näkyvissä on ollut vyötäröstä alaspäin. Jalat ovat olleet karkeasti ottaen kartanolle päin, siis lintupoikien näkökulmasta vasemmalle, kun Boismanin jalat ovat olleet päinvastoin siis oikealle, ja sitäpaitsi ne Boismanin jalat ovat olleet näkymättömissä näkösuojan takana. Se asento, missä lintupojat näkivät makoilijan voi olla aivan eri, kuin se mihin Lönnberg piirustuksessaan merkitsi. Asento ja asema on välillä vaihtunut. Kyllä tätä asiaa on käräjäoikeudessa tarkkaan tutkittu, eivätkä nuo havaitutu jalat ole voineet olla Boismanin - niin paljon ei edes käräjäoikeus ole voinut erehtyä. Syyttäjä ei sijoittanut noiden jalkojen omistajaksi Boismania vaan Björklundin, joka kyllä makasi suunnilleen siinä asennossa ja paikassa. Björklund ei vain muuten sopinut siihen erilaisten vaatteidensa ansiosta.