MURHA.INFO

Clyde kirjoitti:Ei vaan kyllä ne lämmittää sen hautapaikan
Anteeksi, pilasinko jonkun mielikuvituksen nyt

Ja se maan kovuushan riippuu roudan paksuudesta...
Tuollaisilla hiekkakankailla missä hautausmaat yleensä sijaitsee, routa on 10-30cm. paksua ja kun sen läpi pääsee, niin sen montun saa lapiollakin kaivettu siinä missä kesällä, mutta toki noissa hommissa on ne jo mainitut pienet kaivinkoneet apuna.

Mutta edelleenkin: MIKSI vainajat pestään, ja eihän se voi olla kovin huolellinen toimitus. Se tuntuu olevan monissa kulttuureissa tapana, miksi ihmeessä? Mitä tarkoitusta sillä palvellaan?

Toinen tyhmä kysymys: Miksi juuri kuolleen ihmisen huoneesta avataan ikkuna, ainakin muutama vuosikymmen sitten Suomessa vielä avattiin? Ihan rutiinisti.

Maybrick kirjoitti:Toinen tyhmä kysymys: Miksi juuri kuolleen ihmisen huoneesta avataan ikkuna, ainakin muutama vuosikymmen sitten Suomessa vielä avattiin? Ihan rutiinisti.

Ihan villi veikkaus, olisiko sen hajun takia? Kun tuolla aiemmin todettiin, että suolisto tyhjenee kuollessa?

JES! Olen varmaan parisen viikkoa miettinyt, mitä saamaria piti tässä ketjussa kysyä ja nyt vihdoin muistin:

Useampikin ensihoitajana/ambulanssissa työskentelevä tahi kolaripaikoilla muuten hääräillyt on tälläkin foorumilla kertonut, että autokolarissa sattuu toisinaan sitä, että kuskilta irtoaa pää ja se löytyy sitten kivasti jostain ojasta tai takapenkiltä (oliko se Ripperin Jacki, joka kertoi tuon takapenkkikeissin kamalimmaksi kokemuksekseen?).
Kysymys kuuluukin: mistä tämä johtuu? En oikein osaa kuvitella, että niskatuen ja turvatyynyn yhteisvaikutuksesta pää vain jotenkin ruuvautuisi irti, vaan olen mieltänyt todennäköisemmäksi selitykseksi turvavyön leikkausefektin. Kuulemma saattaa leikata vatsasta sisäänkin kolaritilanteessa, jos kuski on ns. vyöttänyt itsensä väärin.
Ja tähän liittyen jatkokysymys: onko kuolinsyy näissä tapauksissa sitten pään irtoaminen? Ja jos on, pelastaisiko se ihmishenkiä, että kaikissa turvavöissä olisi koko matkalta samantapaiset pehmustukset kuin kilpa-autojen vöissä, tai jos käytettäisiin jopa nelipistevöitä?

Maybrick kirjoitti:Mutta edelleenkin: MIKSI vainajat pestään, ja eihän se voi olla kovin huolellinen toimitus. Se tuntuu olevan monissa kulttuureissa tapana, miksi ihmeessä? Mitä tarkoitusta sillä palvellaan?

Pikagoogletuksen tuloksena löytyi ainakin tämmöisiä pätkiä:

Ainakin muslimeilla pesu on uskonnollinen rituaali.

http://www.geocities.com/athens/rhodes/ ... uolto.html

Vainajan valmistaminen hautaan poikkeaa jonkin verran länsimaisesta. Ennenkuin vainajalle tehdään mitään, tulisi ottaa yhdeyttä omaisiin, jotta nämä voivat antaa tarkeimpia ohjeita vainajan valmisteluista. Lähes aina kuitenkin valmistelut suorittaa vainajan omainen tai joku muu muslimi. Vainaja pestään islamilaisen rituaalin mukaan. Pesun suorittajaksi pitäisi saada vainajan kanssa samaa sukupuolta oleva muslimi. Mikäli vainajan omaiset ovat estyneitä, täytyy ottaa yhteys paikalliseen islamilaiseen yhdyskuntaan.

Toinen esimerkki ortodoksien keskuudesta:

http://www.ort.fi/ortodoksiviesti/ov0107/Hautaus.htm

Vainajan laittaminen

Kun kuolema on todettu, seuraa melko pian, sairaalatermistöä käyttäen, vainajan laittaminen. Tässä vaiheessa sairaalassa omaiset helposti työnnetään sivuun odottamaan, kun hoitohenkilökunta ripeästi pyyhkii vainajan ruumiin kostealla liinalla ja pukee hänet.

Omaiset puolestaan ovat usein niin lamaantuneita, etteivät kyseenalaista vallitsevaa tapaa. Toki poikkeuksiakin löytyy, ja omaisilta kysytään, haluavatko nämä osallistua vainajan laittamiseen.

Aiemmin kulttuurissamme on ollut erittäin tärkeää vainajan pesu, jonka ovat yleensä suorittaneet omaiset. Tämä harvoin toteutuu nykyisin, mutta mitään estettä sille ei ole laitoksissakaan.

ja vielä linkki ortodoksiseen itkuvirsiperinteeseen:

http://www.jyu.fi/taiku/aikajana/kirjal ... tkuvir.htm

Ruumiinpesussa kyseltiin, oliko pesu vainajan mieleen. Samalla pestään maallinen pois, ruumis synnittömän valkoiseksi, toive jälleensyntymästä joutsenena

Ja vielä kuolemasta osana yhteisöllisyttä: (tämän tekstin kirjoittaja on tutkinut nimenomaan itkuvirsiperinnettä)

http://www.aukio.fi/kuoleman-huolenpito

Läheinen kuolema

Erityisesti niin sanotuissa esimoderneissa tai traditionaaleissa yhteisöissä kuoleman huolenpito kuului kaikille ja opittiin yhteisöön sosiaalistumisen, siis yhteisön jäseneksi oppimisen myötä, kuten muutkin tiedot ja taidot työnteosta uskonnollisiin käsityksiin.

Kuolevat hoidettiin kotona, omin tai naapurivoimin, samoin huolehdittiin kuolemanjälkeisistä toimenpiteistä. Vainajan varustaminen, peseminen ja pukeminen viimeiselle matkalleen, arkunteko, haudankaivuu, hautaaminen ja hautajaisjuhlien järjestäminen opittiin lapsuudesta lähtien muiden yhteisöllisten taitojen mukana. Osa tiedoista ja taidoista oli naisten tietoa ja taitoa: kuolevan hoito, vainajan ”laittaminen”, hautajaisaterian tai muiden menojen valmistelut ja ennen kaikkea rituaalinen sureminen.

Miesten osuus oli luonteeltaan enemmän tekninen: arkunteko, vainajan kuljettaminen, hautaaminen eri vaiheineen, haudan merkitseminen. Kuoleman huolenpidossa kuten yhteisöissä muutoinkin vallitsi suhteellisen selkeä sukupuolten työnjako. Ja vallitsee vieläkin, sekä maaseudun osittain vanhoja tapoja noudattavissa käytänteissä että kaupunkien puhtaammin moderneissa.

Sekä vainajan peseminen, että ikkunan avaaminen ovat niin vanhoja tapoja, että niiden alkamisesta ei ole tietoa. Niiden juuret ulottuvat kauas esikristilliseen aikaan.

Ikkuna/räppänä avattiin, jotta vainajan sielu tai henki pääsisi lähtemään. Peseminen taas oli, kuten maija yllä toteaa, rituaali, jossa vainaja valmisteltiin matkalleen Manalaan.

Ha, kiitos ABC. Lukaisin noita ylläolevia kysymyksiä ja meinasin lonkalta heittää tuon sielun lähtemisen mikä siis ilmeisesti pitääkin paikkaansa?
Joillain potilailla on nykyään ikkuna jo aiemmin auki, eritteiden ja/tai kalman hajun vuoksi.

Howler kirjoitti:

Maybrick kirjoitti:Toinen tyhmä kysymys: Miksi juuri kuolleen ihmisen huoneesta avataan ikkuna, ainakin muutama vuosikymmen sitten Suomessa vielä avattiin? Ihan rutiinisti.

Ihan villi veikkaus, olisiko sen hajun takia? Kun tuolla aiemmin todettiin, että suolisto tyhjenee kuollessa?

Nyt ihan ilman ivallisuutta on pakko sanoa, että

Jotenkin taas mykisti, kun muistin/ymmärsin vaihteeksi sen, että maalais- ja kaupunkilaisjärjen välillä on ihan konkreettinen ero ajattelutavoissa...

Jatketaan...

Clyde kirjoitti:Joillain potilailla on nykyään ikkuna jo aiemmin auki, eritteiden ja/tai kalman hajun vuoksi.

Pasila - Rauno Repomies kirjoitti:-Hyvä luento oli. Herätti minussa kysymyksiä. Kysymyksiä ja haikeutta. Haikeutta ja pelkoa. Pelkoa tulevasta. Tulevasta ja menneestä. Elämästä ja kuolemasta. Ihmisestä. Hiirestä ja ihmisestä. Kenelle kellot soivat? Ihmiselle soivat. Hiirelle ja ihmiselle. Hautajaiskellot soivat hiirelle ja... (Pöysti: Lääkkeet!) Noin!(Pöysti: Ei sulla mitää hätää ole, sä olet vielä hyvissä voimissa.) Ai olen? Miksi sitten seuraa minua tuo korppikotka? JUMALAUTA! Ei edes ole korppikotkia Suomessa! Amerikasta asti on tänne lentänyt. Sinne asti haisee kuolema! Haista mun kuolemaa! (Pöysti: En haista.) Vähän haistelet tuosta (Pöysti: EN haistele!) Tuosta nopeasti vielä. Syylää haista.

Ajattelinkin, että ikkunan avaamisen ja ruumiin pesemisen takana olisi jokin ikiaikainen tapa/perinne. Olen huomannut, että nykyään elää sitkeästi liian monia aikansa eläneitä perinteitä. Omassa elämässäni yritän välttää perinteiden syntymistä parhaani mukaan ja olen hylännyt lapsuudenkodissani opitut.

Ihmettelen kuitenkin, jos esim. sairaalahenkilökunta kiltisti avaa ikkunan kuoleman tapahduttua ilman mitään todellista perusteltua syytä? Jos oletetaan, että kyseisessä tapauksessa ei hajuhaittoja edes ole. Äitini oli uudenaikaisessa sairaalassa töissä muutama vuosikymmen sitten, ja ei koskaan kyseenalaistanut tapaa. Tosin ajattelu ei ole koskaan ollut hänenkään parhaita puoliaan...

Haluaisin vielä kuulla jonkun sairaalassa työskentelevän tuoreen kokemuksen ikkunanavausasiasta. Onko muutamassa kymmenessä vuodessa edistytty yhtään vai vieläkö akkuna on avattava?

^Minulla on sellainen käsitys/tieto, ettei vainajia enää "laiteta" osasto-olosuhteissa, vaan lääkärin todettua kuoleman joko sairaalan vahtimestarit tai hautaustoimiston edustaja tulevat vainajan hakemaan, riippuen siitä, onko sairaalassa/hoitopaikassa ruumishuonetta vai ei. Ikkunoita ei kaikissa paikoissa edes saa auki.

En tee itse hoitotyötä, mutta olen joskus nuorena tehnyt ja silloin oli vielä nuo ikkunanavaus- ym. rituaalit (about 20 v sitten). Hajuhaittojen takia sitä ei tehty, vaan osana varsin kunnioittavaa vainajanlaittorituaalia.

Perjantaina tuli taas käveltyä yhdestä alikulusta, joka oli joko koululaisten tai muiden toimesta maalattu sisäseinistä luvan kanssa. Aiheena oli viidakko elukoineen ja kasveineen, joka sai miettimään kysymystä siitä, että miksi se on lähestulkoon aina aiheena kun alikulut on maalattu? En oikeasti edes muista nähneeni ikinä alikuluissa mitään muita aiheita kuin viidakon, ja näitä viidakkoalikulkuja tulee äkkiseltään mieleen ainakin kaksi täysin eri puolilla Suomea.

Lisäksi ala-asteella maalasimme koulumme seinästä sisäpuolelta yhden osan ja silloinkin aiheena oli viidakko. Vanhempien vuosikurssien opiskelijat tekivät oman maalauksensa toisessa kerroksessa, aiheena oli heillä tuolloin avaruus, joka on toinen hyvin yleinen aihe, joka tuntuu esiintyvän aina noissa maalauksissa, jos kyseessä ei ole viidakko.

Miksi viidakko? Eläintenkö vuoksi (kaikki lapset tykkäävät eläimistä?), vai onko siinä joku muu syy? Vai eivätkö nuo aiheiden keksijät vain ole tarpeeksi mielikuvitusrikkaita?

Kun voisihan aiheena olla vaikka meri, savanni, Suomen metsä, aavikko... Vaikka mikä aihe, jonne saisi niitä elukoita tukittua halutessaan. Mutta ei, aina vain viidakkoa.

Jos alkaisin rasistiseksi, voisin kysyä onko tämä siksi, että saataisiin eräs porukka tuntemaan olonsa kotoisaksi pimeissä ja hämärissä alikuluissa viidakon eläinten keskellä, mutta en sitä tee. Vai teinkö jo? Ups.

Ehkä se johtuu siitä, että viidakko-aiheessa saa käyttää paljon eri värejä. Olisihan se aika tylsää jos maalaisi betoniseinään betoniseinän. Ehkäpä viidakko-aiheella haetaan kontrastia tai viitataan betoniviidakkoon. Lisäksi viidakko ja avaruus ovat aika turvallisia ja mitäänsanomattomia aiheita toisin kuin esim. ihmiset. Ihmiset herättävät tunteita. Lisäksi yleensä viidakon eläimet ovat helposti tunnistettavista ja aikuiset välttävät kiusallisen "Mitä se esittää" -kysymyksen esittämisen.
Mutta tosiaan ehkä voisi olla vähän laajempi skaala. Esim. taruolennot voisivat olla kivoja, ja ehkä merenelävät ja kasvit ja puut. Ylipäänsä kaikki elolliset jutut on kivoja. Ihmisiä mieluiten ei.

Onko vastaus tyhmään kysymykseen todiste kysyjän tietämättömyydestä, vai todiste vastaajan kyvyttömyydestä vastata tyhmään kysymykseen?

Vastaan b) todiste vastaajan kyvyttömyydestä vastata tyhmään kysymykseen. Tästä hyvä esimerkki on yksi foorumi missä olen ja jos sinne ilmaantuu uusi joka kysyy jotain "tyhmää" saa hän vain kimppuunsa porukkaa eikä niitä jotka osaisivat vastata kyvykkäästi.