Tulilahti 1959 (ketju 2)

[Ravadas]

Minun mielestäni on ihan perusteltua puhua oman paikkakunnan poikien suojelusta. Eritiysesti “tuokkospojilla” kävi todistajien suhteen ihmeellisen hyvä tuuri.
-Kun tyttöjen ruumiit oli löydetty ja pojat olivat pidätettyinä, ilmestyi aivan yhtäkkiä nuoripari, joka todisti nähneensä poikien poistuvan paikalta. He myös olivat nähneet leirialueen liepeillä tummiin pukeutuneen kookkaan miehen. Kieltämättä tämä todistus hieman “haiskahtaa”, varsinkin kun se kerrottiin rikostutkinnan kannalta kovin myöhään
-Kun pojat otettiin uudestaan kiinni 9. syyskuuta, he yhtäkkiä muistivat nähneensä tien varressa tuntemattoman mopedimiehen. Ja kas kummaa: taas löytyi todistaja (vieressä asuva perunamaan kitkijä), joka vahvisti seuraavana päivänä, että tien varressa oli tosiaan ollut mopedimies. Tämä todistaja oli jopa nähnyt mopedimiehen kääntyvän tyttöjen perässä leirialueelle vievälle tielle. Olen edellisen viestiketjun sivuilla 72 ja 73 kommentoinut tätä todistusta, joten ei siitä sen enempää. Tämäkin todistaja kertoi tietonsa kovin myöhään…
Mutta summa summarum: kummallakin kerralla kun pojat olivat kuulusteltavana ilmestyi yhtäkkiä todistaja pelastamaan heidät ja tukemaan heidän kertomustaan.

Oma lukunsa on tietysti vielä lähellä asuneen rouva K:n “varma” havainto, että hän näki tyttöjen poistuvan leirialueelta (oma poikahan oli yksi epäillyistä)…

[Puliukko]

Minun mielestäni on ihan perusteltua puhua oman paikkakunnan poikien suojelusta. Eritiysesti “tuokkospojilla” kävi todistajien suhteen ihmeellisen hyvä tuuri.
-Kun tyttöjen ruumiit oli löydetty ja pojat olivat pidätettyinä, ilmestyi aivan yhtäkkiä nuoripari, joka todisti nähneensä poikien poistuvan paikalta. He myös olivat nähneet leirialueen liepeillä tummiin pukeutuneen kookkaan miehen. Kieltämättä tämä todistus hieman “haiskahtaa”, varsinkin kun se kerrottiin rikostutkinnan kannalta kovin myöhään
-Kun pojat otettiin uudestaan kiinni 9. syyskuuta, he yhtäkkiä muistivat nähneensä tien varressa tuntemattoman mopedimiehen. Ja kas kummaa: taas löytyi todistaja (vieressä asuva perunamaan kitkijä), joka vahvisti seuraavana päivänä, että tien varressa oli tosiaan ollut mopedimies. Tämä todistaja oli jopa nähnyt mopedimiehen kääntyvän tyttöjen perässä leirialueelle vievälle tielle. Olen edellisen viestiketjun sivuilla 72 ja 73 kommentoinut tätä todistusta, joten ei siitä sen enempää. Tämäkin todistaja kertoi tietonsa kovin myöhään…
Mutta summa summarum: kummallakin kerralla kun pojat olivat kuulusteltavana ilmestyi yhtäkkiä todistaja pelastamaan heidät ja tukemaan heidän kertomustaan.

Oma lukunsa on tietysti vielä lähellä asuneen rouva K:n “varma” havainto, että hän näki tyttöjen poistuvan leirialueelta (oma poikahan oli yksi epäillyistä)…

Olen sitä mieltä, että syyllinen löytyy joko kaksikosta L:n veljekset tai sitten ne tuokkospojat. On myös mahdollista, että jompien kumpien ollessa syyllisiä toinen osapuoli on tiennyt toisen syyllisyyden, puhumattakaan Runarista, joka on jopa saattanut nähdä teon.

En vain usko, että ruotsinkieliseltä alueelta tulee 50-luvun Heinävedelle mopedilla joku hullu, joka tappaa ilman mitään syytä kaksi nuorta tyttöä. Tirkistelymielessä voi kylläkin noita "matkoja" tehdä, mutta ei tappomielessä. Kyllä jos Runar olisi ollut psykopaatti-tappaja, niin olisi löytänyt tapettavaa ihan omalta kylältäkin. Kyllä syylliset taitaa löytyä ihan paikkakunnalta, mutta ne olisi pitänyt saada kiinni jo aikoja sitten. Vanhaa pappaa on vaikea enää laittaa vankilaan, jos edes enää elää.

[Laasti]

Häiriköin keskustelua sen verran toteamalla, että kävimme tällä viikolla Tulilahdella. Paikat ovat kasvaneet umpeen ja entinen leirintäalue on melkoista ryteikköä. Tästä on ollut puhetta aikaisemmissa ketjuissa. Tyttöjen suohauta on edelleen merkittynä lahonneella puuristillä Vesijohto- kyltin vieressä. Haudan muodot voi erottaa tarkalla silmällä. Haudan vieressä on puuveneen luuranko (Koikkalaisen vene?), joka on uponnut lähestulkoon kokonaan Tulilahteen. Koko ranta on täynnä puukasoja (mökkirakennelma?) ja laiturin jämätkin ovat uponneet järveen. Kävimme murhapaikalla pimeän aikaan ja tunnelma oli hyytävä.

[Ravadas]

Pitäisi itsekin käydä joskus paikan päällä, saisi ainakin paremman kuvan alueen mittasuhteista yms.

Laasti oli laittanut tämän viestiketjun sivulle 1 mielenkiintoisen otteen Karjalainen-lehden haastattelusta. Siitä pisti silmääni tämä kohta:
"Heikko Pelkonen ja Keijo Ruuskanen viettivät murhayönä iltaa Eine Nyyssösen ja Riitta Pakkasen kanssa. Ruuskanen kertoi heidän tavanneen tytöt 27.7 noin viiden kilometrin päässä Heinäveden kirkolta Kotilanmäellä. Pojat olivat matkalla Kermaan ja huomasivat tuolloin tyttöjen olevan matkalla Tulilahden leirintäalueelle."
Yleensä on kerrottu, että tuokkospojat äkkäsivät tytöt vasta kirkonkylän kohdalla, mutta tässä kerrotaan, että he tapasivat tytöt jo viisi kilometriä ennen kuin tytöt tulivat Heinäveden kirkonkylään. Kotilanmäkihän on toisessa suunnassa kirkolta päin kuin Tulilahti. Jos tämä pitää paikkansa, pojat ovat kytänneet tyttöjä paljon pidempään kuin on annettu ymmärtää. Hehän ovat muun muassa joutuneet odottelemaan kun tytöt ovat käyneet syömässä ja asioineet apteekissa. Tuollainen seuraaminen ei enää ole kovin herrasmiesmäistä...

Voi myös olla, että pojat ovat jo Kotilanmäellä saaneet tietää, että tytöt ovat mennossa Tulilahteen. Näin heidän ei ole tarvinnut varmistaa asiaa ajamalla tyttöjen perässä Tulilahden tienhaaraan asti, vaan he ovat voineet mennä suoraan hakemaan venettä. (Tällöin tietysti puhe mopedimiehen näkemisestä on ollut pelkkää tuubaa.)

Jotenkin minua on aina hieman kummastuttanut tuo poikien kulkuneuvoin vaihto: he ovat jo ajamassa tyttöjen perässä, kilometrin päässä leirialueelta, ja kellokin on jo melkein kahdeksan illalla. Miksei saman tien ajaisi moottoripyörällä leirialueelle ja alkaisi tehdä tuttavuutta tyttöjen kanssa - miksi "hukata" ylimääräinen tunti?

[Ravadas]

Tämän viestiketjun sivulla 2 on niin ikään kiinnostava leike Vaasa-lehdestä:
“Rouva Linnea Kauhanen, jonka koti on aivan camping-alueelle johtavan lähes kilometrin pituisen sivutien ja päätien risteyksessä, kertoi jo heinäkuun 29 päivänä poliiseille neitosten menneen leirialueelle, mutta väitti myös nähneensä mopedin ajaneen leirialueen tietä kahden hänelle tuntemattoman nuorukaisen istuessa mopedin päällä. Seikka, mikä johti tutkimukset lievästi harhaan, oli rouva Kauhasen näköhavainto neitosten poistumisesta leirialueelta 28.7. aamulla ja lähteneen polkemaan Varkautta kohti.”

-Tuo päivämäärä, jolloin rouva on todistuksensa antanut, ei voi pitää paikkaansa, koska katoamisilmoitus tehtiin muistaakseni vasta 4.8.

-Jos rouvan havainto pitää paikkansa, kahden nuorukaisen on ollut pakko olla tuokkospojat – tosin moottoripyörän eikä mopedin päällä. Tämä tarkoittaisi sitä, että pojat ovat seuranneet tyttöjä moottoripyörällä leirialueelle asti – ja he ovat kuulusteluissa valehdelleet. Heidän seurailunsa olisi tämän mukaan ollut “painostavampaa” ja röyhkeämpää kuin on annettu ymmärtää. Tämä myös sulkee pois yksinäisen sinimopedimiehen teorian.

-Jos rouvan todistus kahdesta mopedimiehestä on keksitty, kyse on todella raskauttavasta asiasta, silloin hänen todistuksensa sisältää peräti kaksi selkeää valhetta. Se viittaisi vahvasti lähipiirin suojelemiseen ja viranomaisten tahalliseen harhauttamiseen. Näköhavainnot kahdesta mopedimiehestä tyttöjen perässä sekä tyttöjen poistuminen leiripaikalta seuraavana aamuna ovat luonteeltaan sellaisia, että on vaikea kuvitella miten niissä voisi “erehtyä”.

[Puliukko]

Lukekaapa tuo:

Miehet huomasivat etteivät he olleet ainoat, joiden mieleen oli juolahtanut tehdä tytöille seuraa sinä iltana rantanuotiolla (tuokkospojat). Miehet päättivät jäädä katsomaan mitä tapahtuisi. Kävi pian selväksi, että aiemmin paikalle ehtineiden poikien pyrkiminen tyttöjen telttaan tyrmättiin tykkänään.

Kun pojat olivat poistuneet veneellään, tapahtumia seuranneet miehet ymmärsivät, että tytöt olisivat tuskin heille suosiollisempia kuin aikaisempia yrittäjiäkään kohtaan. Tilanne oli selvä. Oli keskiyö ja tarvittiin kovempia otteita mikäli yöjalasta aiottiin hyötyä.

Jos tuo juttu pitää paikkansa, niin johtuiko tuokkospoikien valehtelu siitä, että tiesivät L:n veljekset tekijöiksi ja jostain syystä suojelivat heitä? Tai sitten olivat murhaajia.

Joka tapauksessa alan olla jo varma siitä, että tekijät ovat joko L:n veljekset tai sitten tuokkospojat. On vaan suoraan sanoen v**tumaista, että heitä ei voi enää tuomita teoistaan maan päällä. Liiallinen kotiseuturakkaus on pahasta, sen tapaukset Isojoki ja Heinävesi osoittavat.

[Scythe]

Joka tapauksessa alan olla jo varma siitä, että tekijät ovat joko L:n veljekset tai sitten tuokkospojat. On vaan suoraan sanoen v**tumaista, että heitä ei voi enää tuomita teoistaan maan päällä. Liiallinen kotiseuturakkaus on pahasta, sen tapaukset Isojoki ja Heinävesi osoittavat.

Olen samoilla linjoilla. L:n veljekset ja K:n poika asuivat lähellä rikospaikkaa ja pystyivät liikkumaan alueella luonnollisesti ja helposti ilman että heihin kiinnitettiin erityistä huomiota. Tuokkospojat sidotaan suoraan rikosta edeltävän illan tapahtumiin.

Jos tekijänä oli ulkopaikkakuntalainen, esimerkiksi Holmström, hän ei olisi todennäköisesti nähnyt tuota pitkäkestoista vaivaa rikospaikan ja uhrien peittelyyn mitä Tulilahdella tapahtui vaan olisi lähtenyt teot tehtyään niiltä sijoiltaan pois rikospaikalta. Paljastumisen vaara oli ilmeinen, lähitaloihin ja kirkonkylään ei ollut pitkä matka. Leirintäalue oli tiedossa, kesällä ihmiset liikkuivat jo varhain.

Mikä olisi yhdistänyt länsirannikon mopedistin tekoihin, samanlaisia mopomiehiä liikkui tuohon aikaan maanteillä paljon. Paikkakuntalaisen tekijän kannatti totta kai peittää tekonsa jäljet. Ehkä tekijä(t) ajatteli ettei kahden nuoren naisen katoamista yhdistetä Heinäveteen ja ainakin peittelyllä voitti aikaa.

[Ravadas]

Koko tätä juttua ja sen uutisointia leimaa omituinen tekopyhyys ja naiivius. Paikkakuntalaiset olivat “kunnon väkeä”, siispä he eivät ole voineet tehdä rikosta, ja syylliseksi piti löytää sopiva irtolainen. Jutun syyttäjä (se sama joka kutsui unennäkijöitäkin todistajiksi…) totesi syytekirjelmässään: “Tällaiseen toimintaan ei ole voinut pystyä kuin henkilö, jolla on syytetyn tapainen luonne ja hänen kokemuksensa rikosten teillä.” Rikoksiin kykenivät siis vain – no, rikolliset…

Aivan erityisen tekopyhästi suhtauduttiin tuokkospoikiin. Heidän vierailunsa leirille nähtiin kepeän romanttisena tapahtumana, jossa pojat osoittivat suoranaista ritarillisuutta valmistamalla tytöille tuohiastiat. Ja tietysti pojat poistuivat heti kun käsky kävi, ja mitään sopimatonta ei tapahtunut.

Voidaan asia nähdä toisinkin. Pojat seurailivat tyttöjä moottoripyörällä, eivätkä ilmeisesti saaneet minkäänlaista myönteistä vastakaikua. Väkisin toisten seuraan tuppaaminen on huonoa käytöstä, tässä tapauksessa melkeinpä ahdistelua: kyseessä olivat sentään vieraalla paikkakunnalla liikkuneet turvattomat tytöt.

Vaikka pojat saivat jo kertaalleen pakit, he tuppautuivat silti väkisin uudestaan tyttöjen seuraan. Kuulostaa suorastaan törkeältä. On hyvin mahdollista että he olivat juovuksissa. Rohkaisuryyppyjen vuoksiko menopeli vaihdettiin moottoripyörästä veneeksi? Vaiko siksi, ettei kukaan näkisi heidän menoaan leirialueelle? Veneellä saapuminen voidaan nähdä raskauttavana asiana: oliko pojilla “pahat mielessä”?

Ja selväähän on että pojat eivät tulleet paikan päälle rupattelemaan niitä näitä. He tulivat nimenomaan vonkaamaan seksiä. Ja kaiken hyvän lisäksi toinen pojista tunnusti myöhemmässä kuulustelussa “pyrkineensä suutelemaan” Eineä puskien suojassa. Suomeksi sanottuna hän kävi käsiksi, loukkasi naisen ruumiillista koskemattomuutta. Siis tunnin rupattelun jälkeen olisi pitänyt päästä jo tositoimiin. Varsinainen herrasmies… Eikö tässä ole jo kaikki “katastrofin ainekset” ilmassa: yksi kynnys – fyysinen koskemattomuus – on jo ylitetty?

Tällä en siis tarkoita, että pitäisin poikia todennäkoisimpinä syyllisinä, mutta nykyajan rikostutkijat olisivat luultavasti ottaneet pojat paljon tarkempaan syyniin.

[Scythe]

Ja selväähän on että pojat eivät tulleet paikan päälle rupattelemaan niitä näitä. He tulivat nimenomaan vonkaamaan seksiä. Ja kaiken hyvän lisäksi toinen pojista tunnusti myöhemmässä kuulustelussa “pyrkineensä suutelemaan” Eineä puskien suojassa. Suomeksi sanottuna hän kävi käsiksi, loukkasi naisen ruumiillista koskemattomuutta. Siis tunnin rupattelun jälkeen olisi pitänyt päästä jo tositoimiin. Varsinainen herrasmies… Eikö tässä ole jo kaikki “katastrofin ainekset” ilmassa: yksi kynnys – fyysinen koskemattomuus – on jo ylitetty

Tässä on nimenomaan asian ydin. Pukille olisi pitänyt päästä ja tuli pakit. Tilanne todennäköisesti riistäytyi käsistä, kun tytöt kieltäytyivät. Pojat tai jotkut muut paikalliset. Näin on ollut aina, turha kenenkään moralisoida ja sanoa, että aika oli silloin erilainen, että oltiin hienovaraisia tyttöjen suhteen. Näitäkin kommentteja on joskus ketjuissa nähnyt. Näin ei ole.

[Ravadas]

Pohdin aikani kuluksi tuota poliisin tekemää rekonstruktiota murhien jälkeisestä tilanteesta, sen tarkoitushan oli osoittaa että yksi mies pystyi yöllä hautaamaan ruumiit ja piilottamaan tavarat. Alla rekonstruktio kommentoituna.

00.00-0.08: teltalta 65 kiloa painavan pojan (ruumiin) kantaminen hautapaikalle ja paluu takaisin teltalle.
-Hetkinen. Mistä Runar tiesi, että yli 100 metrin päässä on juuri sopiva hautapaikka? Eikö sitä tarvinnut ollenkaan etsiä?

0.08-00.12: saman pojan (toisen ruumiin) kantaminen teltalta hautapaikalle.
-Kuolleen – ja verestä liukkaan – ruumiin raahaaminen on aivan eri juttu kuin elävän ihmisen. On vienyt taatusti kauemmin kuin 4 minuuttia (välissä vielä piikkilanka-aita). Tässä ei ole otettu myöskään huomoon WC:n suunnalta hautapaikalle meneviä raahausjälkiä. Eivätkö ne liitykään rikokseen?

00.12-00.25: kävely haudalta Lyytikäisen perheen asunnolle. (Lapion noutaminen ja paluu haudalle.) Suorittaja käveli metsästä suoraan pellon yli talon pihamaalle. Kokeen valvoja seurasi tapahtumaa piha-aukealla. Suorittaja seisoi hetken aikaa saunan edessä, josta lapio oli otettu, ja palasi metsään saman tien. Lyytikäisen koira ei haukkunut.
-Kuka hullu ensin raahaa ruumiit hautapaikalle – ja alkaa vasta sitten miettiä että mistähän löytäisi lapion? No, lapio löytyikin vain 13 minuutissa…

00.25-00.54: kahdeksan turpeen poisto haudalta niin, että haudan mitat olivat samat kuin rikoksentekijänkin kaivamassa haudassa. Suorittaja irrotti ne lapiolla ja veti sivuun pintapuoli alaspäin.
00.54-01.03: haudan kaivu niin, että muta tuli eri kasaan kuin turpeet.

01.03-01.10: haudan täyttäminen niin, että muta pantiin siihen lapioimalla, mudan polkeminen ja turpeitten asettelu haudan päälle.
-Taisi unohtua niiden ruumiiden asettelu sinne hautaan, kai siihenkin meni minuutti, pari… Entä mihin pantiin ylimääräinen muta, joka ei olisi tietenkään mahtunut oikeaan hautaan?

01.10-01.20: haudan naamiointi ympäristöstä kerätyillä sammalilla, rantapuilla ja yhdeksällä pensaan taimella.
-Nopeaa toimintaa kun ottaa huomioon, että männyn ja kuusen taimet piti hakea kauempaa, eihän hautaa koristeltu “pensaan” taimilla

01.20-01.30: ympäristön tarkastus, lapion huuhtelu ja mullan alla olleen pahvilevyn takaisinvienti.
-Oho, mikä pahvilevy? Missä vaiheessa se on haettu, ja mistä?

01.30-01.35: kävely hautapaikalta metsään poikki kaatuneen kuusen luo, johon lapio jätettiin ja matka teltalle.
-Lapiota ei enää tarvitakaan? Alueelta löytyi kuitenkin lukuisia tyhjiä kuoppia, joista kama oli viety pois – tai jonne mitään ei koskaan laitettukaan. Käsinkö ne kaivettiin? Entä muut kätköt?

01.35-01.42: teltan irrottaminen ja pohjan repiminen. Nyytin kantaminen kaatuneen kuusen luo.
01.42-01.51: kätköpaikan etsiminen ison kiven luota. Teltan vienti sinne, ja pyörien satulalaukkujen haku samaan paikkaan.
-“Etsiminen” on vähän eri juttu silloin kun tietää etukäteen mistä sen kätkön lopulta “löytää”…

01.51-02.00: tavaroiden kätkeminen kiven viereen syvennykseen ja naamiointi.
-Missähän vaiheessa tehtiin ne muut puolen tusinaa kätköä eri puolilla leirialuetta? Puuttuvat kokonaan tästä rekonstruktiosta!

02.00- 02.23: polkupyörien vienti rantaan. Koikkalaisen veneen haku rantakojun luota, tapin laittaminen sammalruohosta, pyörien lastaus veneeseen ja melominen lahdelle. Paluu.
-Eikä sopivaa upotuspaikkaa tarvinnut tietenkään etsiä – erehtymättä suoraan syvänteen kohdalle…

02.23-02.27: telttapaikan lopullinen tarkastaminen ja lopun irtaimen heittäminen järveen.
-Esim. verijälkiä surmapaikalta/paikoilta ei tarvinnut peitellä?

0.27-02.33: tavaroitten pakkaaminen metsäkätköllä, lapion kätkeminen sekä saapuminen leirialueen parkkeerauspaikalle.

Ja vielä pari yleistä huomiota. Kelle tahansa ihmiselle, pikkurikollinen tai ei, ihmisen surmaaminen ja ruumin kätkeminen on poikkeuksellinen teko – ei siihen kenelläkään ole rutiinia. Murhatyön jälkeen on taatusti kasattava ajatukset ja pohdittava toimintaa. Kiire on kova, ja luultavasti joutuu useamman korjaamaan hutilointiaan. Eri vaihtoehtoja on pohdittava, on epäröintiä, epärationaalisuutta, koko ajan kasvavaa pelkoa kiinni jäämisestä. Vähän väliä on pysähdyttävä kuulostelemaan ja vilkuilemaan ympärille. Kaikkeen tähän kuluu aikaa.

[strangelove]

Ravadas kiteytti aika hyvin omatkin ajatukseni tuosta rekonstruktiosta. On pidettävä mielessä, että rekonstruktion tehnyt henkilö tiesi koko ajan mitä pitää tehdä. Hän tiesi, mihin ruumiit oli haudattu, polkupyörät upotettu ja mistä lapio oli haettu. Operaatio oli helppo toistaa. Murhaajalla ei kuitenkaan ollut mitään valmista kaavaa, jonka mukaan hän toimi, joten aikaa on täytynyt kulua hurjan paljon enemmän. Varsinkin jos kyseessä oli ulkopaikkakuntalainen tekijä, joka ei todellakaan olisi pystynyt toimimaan noin päättäväisesti ja "konemaisesti". Tekijän on täytynyt myös vaihtaa vaatteet ja hävittää murhaoperaatiossa vereentyneet kuteet. Tätä ei otettu huomioon. Runar Holmströmilla ei ollut mukanaan mainittavia kantamuksia, joten todennäköisesti hänellä ei ollut vaihtovaatteita. Avainkysymys onkin, oliko Runar Holmströmillä aamulla Solifer-korjaamolla käydessään samat vaatteet kuin edellisiltana Tulilahdella havaitulla mopomiehellä (olettaen, että mopomies oli Holmström)? Pieni mutta olennainen seikka, joka on jäänyt täysin vaille huomiota.

Heinäkuun lopulla keskiyön jälkeen alkaa olemaan jo aika hämärää, ellei jopa pimeää. Tämä on myös osaltaan rajoittanut ulkopaikkakuntalaisen tekijän mahdollisuuksia ja haluja ryhtyä moiseen peittelyoperaatioon.

[Laasti]

Täällä on käyty mielenkiintoista keskustelua. Minua kiinnostaa erityisesti noiden paikallisten edesottamukset murhan aikoihin. Mietin tuota hautapaikkaa ja ruumiiden hautaamista. Ihmetystä herättää erityisesti hautapaikan valitseminen. Kuinka ihmeessä joku "outo" olisi lähtenyt raahaamaan kahta ruumista kohti lahden pohjukkaa, josta on laaja näkymä joka suuntaan? Olisi vaatinut melkoista kylmähermoisuutta rueta ruumishautauksiin ja kätkentöihin tuollaisella paikalla. Hautapaikalta on hyvä näkymä järvenselälle. Ja 50-luvun lopussa ranta oli sentään avoimempi eikä mikään umpeenkasvanut ryteikkö. Ja toisaalta mielenkiintoani herättää tuo paikka ylipäänsä. Mistä murhaaja on tiennyt, että Koikkalaisen majan vierestä kannattaa kaivaa? Rantahan oli täynnä kivikkoa. Toisaalta hautaahan oli yritetty kaivaa ensin teltan viereen. Mutta onhan murhaajalla voinut siitäkin huolimatta tieto siitä, mihin hauta lopulta kannattaa kaivaa, jos se ei rannalle onnistu...

[Ravadas]

Hyviä pointseja. Haudan etsiminen ja hautaaminen piti tehdä vuorokauden pimeimpään aikaan. Miten hyvä näkyvys oli esim. 50 metrin päähän?

Ja kuten edellisessä viestissäni totesin, murhaajan on ollut pakko ensin etsiä jostain lapio. Ja tässäpä ongelman ydin. Miksi ulkopaikkakuntalainen olisi ottanut mielettömän riskin ja lähtenyt sitä lähitalosta etsimään: pihassa saattoi olla valpas koira, joku saattoi olla hereillä, lapio(t) oli ehkä jossain pimeässä vajassa tai jätetty kauemmas pellolle/kasvimaalle.

Kun kerran vieressä oli järvi ja – ainakin syyttäjän mukaan – kulkukelpoinen vene, miksei upottaa ruumiita veteen (jos kerran polkupyörätkin)? Telttakankaan ja rantakivien avulla olisi varmasti saanut ruumiit upotettua kahtena raskaana pakettina. Miksi lähteä hakemaan lapiota?

Paikkakuntalaisille järveen upottaminen oli huonompi vaihtoehto. Jompi kumpi ruumiista saattaisi nousta pintaan, sen sijaan mullan alla ne pysyivät varmasti piilossa. Ulkopaikkakuntalaiselle olisi riittänyt muutamankin päivän etumatka ruumiiden löytymiseen (vaikka todennäköisesti olisi totta kai jättänyt kaiken silleen ja häipynyt saman tien mahdollisimman kauas), mutta paikkakuntalaisille ruumiiden löytyminen olisi kohtalokkaampaa .

Mutta kun kerran kaivuuhommiin päädyttiin, miksei haudasta tehty vaikka puoli metriä tai metrin pidempi? Silloin sinne olisi saatu mahtumaan kaikki tyttöjen kama. Mitä useampi kätköpaikka, sitä isompi riski paljastua.

Vastaus lienee selvä: koska tekijöitä oli kaksi. Toinen kaivoi hautaa, ja toinen kätki tavaroita kiven koloihin yms. - ja kävi kenties upottamassa pyörät järveen (on mahdollista että pyörät, merkeiltään muuten Kiri ja Kärnan, upotettiin paljon myöhemmin). Tämän työnjaon ansiosta urakasta selvittiin muutamassa tunnissa. Lapio jätettiin paikalle, koska tarkoitus oli parannella kätköjä vielä jälkeenpäin tai siirtää kaikki tavarat pois alueelta.

[Pharnamoh]

On raukkamaista syyllistää nimen kanssa ihmisiä, jotka eivät ole tässä tapauksessa olleet koskaan epäiltyjä. Siinä mustataan epäreilusti maine henkilöiltä, joilla ei ole mitään mahdollisuutta puolustautua.
Saman on tehnyt Kyllikki Saaren tapauksessa viranomainen. Siitä vaan on postuumisti profiloitu murhaaja ja nimi julkaistu.
Holmströmistä: Jos itse olisin epäiltynä viattomana murhaan, niin en missään tapauksessa tappaisi itseäni. Odottaisin oikean syyllisen paljastumista. Sehän voisi tapahtua vaikka jo huomenna. Mutta jos olisin syyllinen, jolloin tietäisin, että tuollaista toivoa ei ole, voisin tuomita itseni kaulakiikkuun.

[Laasti]

Mielestäni tässä yhteydessä ei ole syyllistetty varsinaisesti ketään. Eihän tässä ole edes tuotu kenenkään nimeä esiin. Ja minun käsitykseni mukaan nämä edellämainitut nimettömät henkilöt ovat olleet poliisin kuulustelussa monta kertaa ja epäiltyinä aivan varmasti. Ja mitä tuohon Holmströmin itsemurhaan tulee, niin siinä on käsittääkseni taustalla ihan jotain muuta kuin syyllisyydentunto. RH oli oikeudenkäynnin aikana jatkuvan henkisen paineen alaisena ja hän tiesi joutuvansa pakkolaitokseen, vaikkei tulisikaan tuomituksi Tulilahden murhien oikeudenkäynnissä.

Kyllikki Saaren murhaaja/t "profiloitiin'" käsittääkseni jo vuonna 1953, joten poliisin antamat tiedot tekijöistä eivät ole mitään 2000-luvun jälkiviisautta.