MURHA.INFO

Joku totesi että auer olisi puhelimen kanssa kääntynyt "poispäin" makuuhuoneesta. Miksi ihmeessä? JOS talossa on hupparimurtomiestappaja, niin ei varmasti käännä selkäänsä ikinä missään tilanteessa sitä oletettua sijaintia kohti. Ennenmmin vetäytyy vaikka lattialle "pieneksi" pitäen katsekontaktin sinne oletettuun oleskelusuuntaan. Ihmisen käyttäytyminen ääritilanteessa on erittäin kiehtova ilmiö, ja jos tunnet itsesi uhatuksi, vältät viimeiseen asti yllätetyksi joutumisen mahdollisuutta. Ja näkö kuitenkin ihmisellä on se paras aisti.

Miksi huppari ei estänyt Auerin hätäpuhelua, vaientanut sitä nopeasti ennen puhelua/puhelun aikana? Miksi Auer ei totellut häketätiä, vaan lähti pois puhelimesta?

Poliisipartio kertoo lapsen vastanneen puhelimeen kun he soittivat häkepuhelun jälkeen. Missä Auer oli tuolloin? Ja miksi? Jos hyvin tiesi, että poliisi soittaa about heti. Jukan luona ei ollut.

Kuolemannaakka kirjoitti:Lähtisekse on Turun murretta ja tarkoittaa: lähtikse. "Lähtisitkö jo tästä maailmasta" on kyllä innovatiivisin selitys tälle lauseelle tähän mennessä Etenkin äänensävy huomioon ottaen.

Äänensävy on mielestäni käskevä, joten en ymmärrä mitä tarkoitat ettei äänensävy sovi. Huppikselle sanottuna äänensävy ei sovi mitenkään.

Kuolemannaakka kirjoitti:Ajattele nyt hiukan sitä toteutuksen vaikeutta, jos Auer jättää nauhalle vajaan kahden minuutin kohtaan jotain itse aikaisemmin sanomiaan sanoja... Kun hän ei voi mistään tietää, että a) häke häipyy jonnekin juuri sopivasti b) häke-puhelu edes kestää sinne saakka c) tyttö tulee puhelimeen d) hän voi häipyä jonnekin "sanomaan" ja "huutamaan" ja "juoksemaan", ja vieläpä niin, että kaikki sopii täysin siihen tarinaan, että paikalla oli ulkopuolinen. On ihan tarpeeksi älytöntä huudella nauhalle jotain murhahuutoja, saatikka laittaa sinne jo etukäteen ihmeellisiä hämäyskysymyksiä, joita ei tarvita mihinkään, kun ne voisi ihan yhtä hyvin sanoa livenäkin... Eikä Auer voi laittaa lavastuksiaan Jukan huutojen varaan, kun ei yhtään pysty vaikuttamaan siihen, mitä Jukka huutaa. Nauhassa olisi joku idea, mikäli se olisi etukäteen koostettu erillisistä äänistä (vaikea kyllä saada oman miehensä tuskanhuutoja jäljiteltyä tai jostian generoitua), ja sisältäisi tietysti uhrin äänen lisäksi myös murhaajan äänen. Mikä hiton järki Auerin on siellä omalla äänellään kiljua, kun olisi voinut sitten viedä teatterin loppuun saakka ja möristä edes yhden selvän huppumiehen ärähdyksen johonkin paikkaan, tai kopsata semmoisen vaikka netistä.

Yritä tehdä joku reality check välillä. Oikeasti nämä taustanauhajutut on ihan kackelsbergia...

Siis Auerin on ollut tarkoitus tappaa Jukka verenvuotoon, jolloin mitään astalointiin liittyviä murhahuutoja ei oltaisi tietenkään edes tarvittu. Siinä vain hiljaa vaimenevan miehensä vierellä olisi nauhoittanut tarpeeksi Jukan valitusta, minkä sitten soittanut taustanauhana. Mutta veitsi vääntyi, suunnitelma kusi, ja Auer herpaantui. Häkepuhelun aikana Auer yrittää paikata noita herpaantumisessa sanottuja murhahuutoja juoksuillaan.

Tää lavastusnauhateoria on nyt ihan pässinlihaa mulle. En tarvitse mitään reality checkejä. Yksinkertaisin selitys koko mysteeriin.

Mielestäni siis kaikki häkenauhan äänet, joita ei ole tuotettu lankapuhelimen läheisyydessä tulevat lavastusnauhalta. Säännön vahvistavana poikkeuksena ovat Aeurin juoksuaskeleet, jotka tulevat livenä. Tämä huomio itseasiassa tekee vaikeaksi osoittaa, että onko taustanauhaa käytetty. Nythän siis on pelkästään puhelimen lähellä olevia ääniä, jotka tulevat live ja ovat keskenään hyvin yhtenäisiä. Samaten kaikki takkahuoneesta tulevat äänet ovat keskenään yhteensopivia, koska kaikki tulevat samasta äänilähteestä eli mankalta.

Pelkästään sellaisella analyysillä, jossa tarkastellaan kaukaa tulevia ääniä keskenään, ei voida siis päätyä tulokseen, että taustanauhaa on käytetty, koska äänet ovat keskenään täydellisen yhteensopivia. Sama pätee, jos tarkastellaan pelkästään puhelimen lähellä olevia ääniä keskenään. Sitten taas on vaikea verrata kaukaa tulevia ääniä läheltä tuleviin ääniin, koska jo oletusarvoisesti äänet kuuluvat puhelimeen eri tavalla.

FBI on varmaan tutkinut, että voidaanko jonkun yksittäisen äänen osoittaa tulevan taustanauhalta. Ja päätynyt aivan oikein siihen, että ei voida osoittaa. Oikeastaan ainoa tapa osoittaa, että taustanauhaa on käytetty, on osoittaa, että Auerin ääni tulee yhtä aikaa sekä kaukaa että läheltä! Ja juuri tämän Ampujan työryhmä on tainnut tehdä.

Joku voisi muuten huvikseen tehdä tuosta häkenauhasta version, jossa on poistettu kaikki puhelimen läheltä tulevat äänet ja Auerin juoksut. Siinähän olisi sitten se koko lavastusnauha mitä on käytetty, eli live-murha nauhoitettuna. Karmeaa kuunneltavaa.

Kuolemannaakka kirjoitti: Auer puhuu poispäin puhelimesta, Jukka saattaa karjua täyttä kurkkua suoraan olohuoneen suuntaan. Auer saattaa olla TYTTÖÖN nähden kulman takana tai sitten sivussa puhelimen ja takkahuoneen oviaukon muodostamalta linjalta. Eihän hän sinne takkahuoneen suuntaan lähde suorinta mahdollista tietä reippaasti (kun ei tiedä, mitä siellä on), vaan todennäköisesti "seinän viertä" kiertäen, jolloin hän on sivussa puhelimesta katsoen. Pelkkä luurin asennon muutos voimistaa ääniä suuresti, ja kun puhelin vielä suodattaa ylä- ja alataajuuksia, niin ei ne taustat toistu lainkaan sellaisina, kun ne oikeasti olivat.

Siis mitä? Ääni on aaltoliikettä eikä se tosiaankaan tarvitse suoraa linjaa kulkeakseen. Auer on myös sen verran laiheliini, että jos hän tulee Jukan huutojen "tielle", niin ei ne huudot siitä kyllä nimeksikään vaimene imeytymällä hänen kehoonsa.

perusasiamies kirjoitti:

Kuolemannaakka kirjoitti:Lähtisekse on Turun murretta ja tarkoittaa: lähtikse. "Lähtisitkö jo tästä maailmasta" on kyllä innovatiivisin selitys tälle lauseelle tähän mennessä Etenkin äänensävy huomioon ottaen.

Äänensävy on mielestäni käskevä, joten en ymmärrä mitä tarkoitat ettei äänensävy sovi. Huppikselle sanottuna äänensävy ei sovi mitenkään.

Höh=) Eihän se Anneli sitä nyt huppikselle sanokaan, vaan Jukalle huutaa, toiseen huoneeseen, ilman näköyhteyttä. Se on KYSYMYS: lähtikö se huppumies jo, kun pyydät tulemaan sinne auttamaan?

Ei nää nyt näin vaikeita saa olla... Äänensävy on kysyvä, tietysti, kun kyseessä on kysymys.

Kuolemannaakka kirjoitti:
Mutta mystistä on sekin, että Tampereella 2008 kuullaan tytön kysymys "Ketä siellä on?", eikä kukaan kuule sanaa Kuole, mutta nykyään kaikki on toisin päin...ja "Kuole" oikein pomppaa silmille. Että jos oikein innovatiivinen haluaisi olla, niin voi niitä taustanauhoja lavastaa sellaisetkin henkilöt, joilla on kunnon laitteet asiaan, ja "satoja työtunteja" käytettävissä. Kun nauhalle ei voi pituuden muuttumatta lisätä mitään, täytyy ottaa myös jotain pois...

Tuo kävi mullakin mielessä että nauhalta napsittua olisi paikkailtu tekemällä tauon toisaalle. Myös Hypermedialaboratorion litteroinnissa on tauko ajalle 1:34 - 1:36, mutta periaatteessa tauon pituutta olisi voinut ainakin jonkun verran säätää. Sääli että Hypermedialaboratorion litteroinnissa ei ole tarkkoja aikoja. Mun häkenauhaversiossa tauko on about 1,34,2 - 1,36,25. Ehkä sekunnin verran tuohon mahtuisi säätöä jos ajattelisi että hypermedialabran tauko olisi suurpiirteisesti ilmoitettu ja kestäisi oikeasti sekunnit 34, 35 ja 36. Kaukaa haettua?

Toinen mikä tässä pitäisi tarkistaa on Ulkosuomalaisen heitto siitä miten 70-luvulta äänihommia tehnyt Hemmi olisi muka tehnyt jonkun "perusvirheen" ja onnistunut pidentämään jotain häkenauhaversiotaan pari sekuntia. Nyt pitäisi ottaa yhteyttä Hemmiin ja pyytää kaivelemaan arkistojaan josko sieltä löytyisi se pari se sekuntia liian pitkä häkenauhan versio että onko se varmasti sama kuin nyt alkuperäiseksi väitetty. Zemkin on tätä asiaa blogissaan käsitellyt:

http://www.nbl.fi/~nbl3145/litteraatiosta.htm

perusasiamies kirjoitti:Siis mitä? Ääni on aaltoliikettä eikä se tosiaankaan tarvitse suoraa linjaa kulkeakseen. Auer on myös sen verran laiheliini, että jos hän tulee Jukan huutojen "tielle", niin ei ne huudot siitä kyllä nimeksikään vaimene imeytymällä hänen kehoonsa.

Mutta puhelin/mikrofoni ei ota sivuiltaan tai takaa ääniä niin hyvin kuin suoraan edestä, siksihän se puhelimen asento vaikuttaa ääneen. Jos äänen aiheuttaja on puhelimen mikrofoniin nähden sivussa tai takana, ääni tulee mikrofoniin vaimeampana. Suoraan luuriin kuuluva ääni kuuluu kovempana. Tässähän oli kyse enemmänkin siitä, että JUKAN äänet kuuluivat kovempina, vaikka Niemi oli litterointiin merkinnyt, että AUERIN äänet kuuluvat hiljaisempina. Tässä on ero.

Anneli ei tule Jukan huutojen tielle, vaan menee pois puhelimen äänitysalueelta (sivulle) ja puhelin tulee tytön mukana suoremmalle linjalle takkahuoneen oviaukkoon nähden (aluksi oltiin tod.näk. keittiössä, minne myöhemmin myös palataan). Tytön tullessa puhelimeen liikutaan pari askelta olohuoneen suuntaan ja tyttö kääntyy Annelin lähtiessä olohuoneeseen päin tämän suuntaan, eikä puhelin todennäköisesti ole niin tiukasti suun edessä ja lisäksi pikkulapsen kasvot ovat pienemmät, eli suu ei ole niin lähellä puhelimen mikkiä, jolloin ulkopuoliset äänet pääsevät kuulumaan helpommin.

Puhelimen tarkoitus ei ole, että taustaäänet kuuluisivat toiselle puhujalle. Sen tarkoitus on estää ne äänet ja välittää vain puhelimessa puhujan puheääni. Se ei ole mikään nauhoituslaite, vaan yrittää suodattaa pois kaikki taustaäänet. Siksi ääniä jää pois. Kannattaa kuunnella vaikka youtubesta jotain puheluita, joissa on jotain taustalla tapahtumassa. Hädintuskin mitään kuuluu, mistä selvää saisi. Itse olen lankapuhelinta sen verran paljon ehtinyt käyttämään, että on täysin naurettavaa kuvitella, että joku henkäys kuuluisi puhelimeen seinien takaa. Oikeasti, haloo nyt!

Kuten joskus olen kysynyt: kun soitatte kaverille, kuuluuko kaverin vanhempien keskustelut puhelimeen toisesta huoneesta? No ei kuulu. Ei nyt, eikä vuonna 2006.

Kuolemannaakka kirjoitti: Höh=) Eihän se Anneli sitä nyt huppikselle sanokaan, vaan Jukalle huutaa, toiseen huoneeseen, ilman näköyhteyttä. Se on KYSYMYS: lähtikö se huppumies jo, kun pyydät tulemaan sinne auttamaan?

Ei nää nyt näin vaikeita saa olla... Äänensävy on kysyvä, tietysti, kun kyseessä on kysymys.

Joo, tuli ajatusvirhe. Tottakai Anneli sen sanoisi Jukalle, jos ulkopuolinen paikalla olisi. Äänensävystä olen edelleen eri mieltä, mielestäni se on käskevä.

Tuossa viimeisimmässä viestissäsi (mitä en jaksa lainata kokonaan tähän) teet kyllä suurimmilta osin hyvää analyysia, mutta kaartelet varsinaista kysymystä kuin poliitikko.

Itseäni siis kiinnostaa erityisesti se, että miksi Jukan repliikit

1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii.
1:52 Uhri: Tu(l)e auttaa.

kuuluvut selvästi kovempaa kuin Auerin repliikki

1:51 Epäilty: Lähtisekse jo? (kuuluu hiljempana kuin uhrin ääni) ?

Totta kai on selvää, että luurin suuntaus ja sijainti suhteessa tyttäreen vaikuttaa kuuluvuuteen. Väitätkö siis, että luurin kuuluvuus on vaihtunut noiden neljän sekunnin aikana, kun nuo edellä olevat repliikit on sanottu?

Ota nyt huomioon, että tuolla Niina Bergin blogissa väität, että Auer on noin kuntopyörän paikkeilla kun sanoo tuon "lähtisekse jo"-repliikin. Jukka on siis yli tuplaten kauempana. Eli Jukan pitäisi tuottaa noin nelinkertainen äänenpaine verrattuna Aueriin, jotta heidän repliikit kuuluisivat edes yhtä voimakkaina puhelimeen.

Jos palataan ketjun otsikkoon (vaikka ylläolevatkin siihen liittynevät):

Ohessa Raine Ampujan ja Tuija Niemen (ent. Niemi - Laitinen) ryhmän liite hätäpuhelusta löydettävistä ”naisen” ja ”lapsen” sisäänhenkäyksistä:



Löydettyjä henkäyksiä verrataan siis yllä kohdassa 16 olevaan sisäänhenkäykseen,
jonka esitetään olevan ”naisen” ja joka kuullaan lähes samanaikaisesti kuin tallenteen
”-uole” -huuto väitetysti takkahuoneesta => todiste ”taustanauhoituksesta”.

Kun nyt kuitenkin verrataan ”naisen” sisäänhenkäyksiä (kohdissa 1 – 15) kohdan 16 spektriin, voidaan nähdä, että varsinkaan alemmat äänikerrat eivät vastaa ”naisen” taajuuuksia:



Nähdään, että keltaisella keltaisella viivalla yhdistetyt volyymihuiput alataajuuksissa
ovat huomattavasti matalemmalla kuin kohdan 16 alataajuus. Yhdistettäessä joudutaan tekemään jyrkkä kaari ylöspäin kohtien 13 – 16 välillä.

Sen sijaan tytön (sisään)henkäyksiksi merkityt (17 – 20) vastaavat
alataajuudeltaan melko tarkkasti näytteen 16 alataajuutta.

Entä ”naisen” henkäysten ylemmät kerrannaiset? Itse asiassa mikäli kohta 16 olisi naisen henkäys, sen ylätaajuus olisi korkein naisen henkäyksen ylemmistä kerrannaisista.

Ja kohdan 16 henkäyksen selkeä ylin kerrannainen (n. 3400 Hz) on korkeampi kuin ”naisen” henkäyksen (yleensä heikot) ylimmät kerrannaiset. Eli näytteessä 16 selkeä keltainen piste ylhäällä vastaa ennemmin ”tytön” kuin ”naisen” ylimpiä kerrannaisia.

Lisäksi näytteen 21 ääni (tallenteen ajassa 2:41,7) ei välttämättä ole henkäys ollenkaan – se voidaan tulkita myös ulkopuolisen kuiskaukseksi (siis ennen Auerin repliikkejä ”Ehit auttaa – Onks sielt tulos joku?”)

Kaiken kaikkiaan ihmetellä sopii Ampujan ja Niemen (ent. Niemi-Laitisen) yhteistyötä.

Muistuttaa sitä, kun nimimerkki Alpo Holisti Murhaoinfossa aikanaan koko lailla järjenvastaisesti puolusti Niemen Aueria syyllistävää tulkintaa ”1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii” – hän kuuli selkeän lasinpalan napsahduksen fokuspäätteeksi ”kin”.

Kyseessä on lasinpalan napsahdus, koska Niemen myöhemmin tunnistama napsahdus ajassa ”1:50,80 Uhri: Kylhä nous (keskellä sanaa kuuluu napsahdus)” jättää spektriin jäljen juuri samalle korkeudelle:



Järjenvastaiselle Niemen komppaamiselle niin tässä kuin muuallakin löytynee "kaveria ei
jätetä" tyyppinen syy - oikeuden päätöksetkin ovat käsitelleet Niemeä silkkihansikkain.

zem kirjoitti: Kaiken kaikkiaan ihmetellä sopii Ampujan ja Niemen (ent. Niemi-Laitisen) yhteistyötä.

Muistuttaa sitä, kun nimimerkki Alpo Holisti Murhaoinfossa aikanaan koko lailla järjenvastaisesti puolusti Niemen Aueria syyllistävää tulkintaa ”1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii” – hän kuuli selkeän lasinpalan napsahduksen fokuspäätteeksi ”kin”.
…
Järjenvastaiselle Niemen komppaamiselle niin tässä kuin muuallakin löytynee "kaveria ei
jätetä" tyyppinen syy - oikeuden päätöksetkin ovat käsitelleet Niemeä silkkihansikkain.

Nämä arvoit muistuttavat sitä mitä Anneli on kirjoittanut omassa blogissaan, jossa häntä avustaa ryhmä nimettöminä. TM on tehnyt saman tapaisia arvioita. Tuija Niemi on tämän ryhmän vihan kohde. Siihen ei ole mitään syytä. Nimen litterointi käy hyvin oikeuden käynnin pohjaksi vaikka siinä ei kuulla murhaajan puhetta. Siitä ovat kekustelijat täällä hyvin eri linjoilla.

Nyt on Niemen asema huikeasti vahvistunut. Valkama hylkäsi Niemen kun tämä tuki Auerin pojan satuja nauhoituksesta. Nyt Niemi on johtanut Ampujan ryhmän kokoamisessa ja sen toiminnassa. Kannanotot on kerätty s-postilla, joka selittää niiden yhteneväisyyden.

Niemen osuus tässä on helppo sivuuttaa kun lähdetään siitä mitä muuten kuin Hätäpuhelun perusteella tiedetään. Niemen pitäisi osata sijoittaa nauhan käyttö ajallisesti. Mikä Hätäpuhelussa tulee nauhalta ja mikä sanotaan Online? Tämä Niemen raaka haukkuminen on nyt tyhmään

ZEM menee jopa niin pitkälle, että hän syyttää Alpoa Annelin syyllistämisestä kun Alpon animaatiossa on otettu Niemen litteroinnin sanonnat. Muita ei kesällä 210 ollut käytetävissä. Nauhaa päästiin kuulemaan vasta kahta vuotta myöhemmin.

Kommenttini lainauksessa punaisella.

IsoD kirjoitti:Joku totesi että auer olisi puhelimen kanssa kääntynyt "poispäin" makuuhuoneesta. Miksi ihmeessä? JOS talossa on hupparimurtomiestappaja, niin ei varmasti käännä selkäänsä ikinä missään tilanteessa sitä oletettua sijaintia kohti. Ennenmmin vetäytyy vaikka lattialle "pieneksi" pitäen katsekontaktin sinne oletettuun oleskelusuuntaan. Ihmisen käyttäytyminen ääritilanteessa on erittäin kiehtova ilmiö, ja jos tunnet itsesi uhatuksi, vältät viimeiseen asti yllätetyksi joutumisen mahdollisuutta. Ja näkö kuitenkin ihmisellä on se paras aisti. Tätä minäkin olen alusta asti ihmetellyt. Minä pienten lasten äitinä olisin varmaan toiminut toisin. Missään vaiheessa Anneli ei itse pelkää huppista. Mistä hän saa tämän varmuuden, että ensimmäisen ja ainoa puukonpiston jälkeen hänellä ja lapsilla ei ole vaaraa? Eikä edes pakoon juostessaan yritä suojautua mahdollisesti puukko tai astalo kädessä uhkailevalta huppikselta?

Miksi huppari ei estänyt Auerin hätäpuhelua, vaientanut sitä nopeasti ennen puhelua/puhelun aikana? Miksi Auer ei totellut häketätiä, vaan lähti pois puhelimesta?
Tähän on helppo keksiä selitys. Huppis keskittyi niin täydellisesti Jukan teurastamiseen, että ei ehtinyt Annelin perään. Huomaathan, missä vaiheessa Anneli lähtee pois puhelimesta. Juuri ennen sitä nauhoituksessa on parin sekunnin katkos. Voi johtua siitä, että puhelin vaiennettiin kääntämällä luuri alaspäin - miksi? Mitä tapahtui juuri mykistyssekuntien aikana?
Meille on kerrottu, että nicelog-nauhoitus pysähtyy, jos puhelu hiljenee. Nauhan mukana ei ole aikamerkintää, eli emme tiedä pysähtyikö nauha pitemmäksi aikaa puhelimen mykistyessä - vai tiedämmekö? Nauhassa on puhelun alkamisaika, mutta onko siinä päättymisaikaa ja näkyvätkö mahdolliset katkokset nauhoituksessa?

Poliisipartio kertoo lapsen vastanneen puhelimeen kun he soittivat häkepuhelun jälkeen. Missä Auer oli tuolloin? Ja miksi? Jos hyvin tiesi, että poliisi soittaa about heti. Jukan luona ei ollut.

Kuolemannaakka kysyy " kun soitatte kaverille, kuuluuko kaverin vanhempien keskustelut puhelimeen toisesta huoneesta?"
Muistaako kukaan teistä lankapuhelimen aikaan kysyneensä linjan toisessa päässä olevalta "mitä se siellä mutisee", kun kuului jonkun muun puhetta? Aika helposti kuului, jos samassa huoneessa puhui joku, mutta ei siitä aina selvää saanut. Kyllä oikeasti piti olla hiljaa esimerkiksi silloin, kun esimies puhui puhelimessa jotain erityisen luottamuksellista asiaa asiakkaan kanssa, ja koko toimiston väki istui samassa huoneessa.
Pienikin este tosin vaikutti. Muistanpa senkin kerran, kun puhuin puhelimessa työasiaa suoraan radiolähetykseen , ja lapset huusivat oven takana.

Tästäpä tulikin mieleen, laittoiko Anneli puhelimessa jossakin vaiheessa kaiuttimen päälle, tai oliko siinä mallissa sellaista? Ehkä laittoi lapsen tullessa puhelimeen, jotta itsekin kuulisi, mitä häke puhuu sitten kun tulee linjalle. Kaiuttimen ollessa päällä myös taustaäänet kuuluivat paremmin.

Ande

Jos kaiutin olisi ollut päällä, eikö häken puhe olisi saattanut "kiertää" takaisin puhelimeen?

Tuohon Iso D:n asiaan niin Lapsi mielestäni taisi sanoa kuulusteluissa että "Äiti ois varmaan mennyt odottamaan Poliiseja" eikä vaikuttanut itsekään varmalta missä Äiti oli.

zem kirjoitti:Jos palataan ketjun otsikkoon (vaikka ylläolevatkin siihen liittynevät):

Ohessa Raine Ampujan ja Tuija Niemen (ent. Niemi - Laitinen) ryhmän liite hätäpuhelusta löydettävistä ”naisen” ja ”lapsen” sisäänhenkäyksistä:
_____
Kaiken kaikkiaan ihmetellä sopii Ampujan ja Niemen (ent. Niemi-Laitisen) yhteistyötä.

Muistuttaa sitä, kun nimimerkki Alpo Holisti Murhainfossa aikanaan koko lailla järjenvastaisesti puolusti Niemen Aueria syyllistävää tulkintaa ”1:48 Uhri: No vähä voit auttaakii” – hän kuuli selkeän lasinpalan napsahduksen fokuspäätteeksi ”kin”.

Järjenvastaiselle Niemen komppaamiselle niin tässä kuin muuallakin löytynee "kaveria ei
jätetä" tyyppinen syy - oikeuden päätöksetkin ovat käsitelleet Niemeä silkkihansikkain.

Yllä oleva lainaus lyhennelty.

Jos ajatellaan, että tällaista spektogrammi kuvaa esiteltäisiin oikeudessa uskoisin, että tuomarit voisivat olla hieman "ulalla". Ensin pitäisi ymmärtää mitä kuva tarkoittaa ja ennen kaikkea se miten se on muodostunut.
Itsellänikin on vain kaukainen haiku siitä, miten kuvan muodostumisen takana on. Toisaalta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa - vanhan sananlaskun mukaan. Kun syyttäjä Valkama siellä oikeudessa 2010 kertoo oppineensa uuden sanan spektogrammi, kertoo hän samalla, että esittämistapa on varsin uusi oikeudessa.

Litteroinnin ja kuvan yhteisvaikutelmasta voi syntyä assosiaatio vaikka varsinaista äänitunnistetta ei olisikaan. Tuomarit ovat saattaneet uskoa nähdessään äänitutkijan tekemän litteroinnin ja samalla heillä on voinut olla kuva edessään, jossa näkyy "kuole".

http://www.helsinki.fi/puhetieteet/julk ... toinen.pdf

Linkistä löytyvät todisteet siitä, että Tuija Niemi on ollut spektogrammien kanssa tekemisissä jo vuonna 2005 ja ilmeisesti aiemminkin. Vrt. sivu 40. Mutta peruskoulutukseltaan hän on kuitenkin kielitieteilijä.
Nyt jos spekuloidaan ajatuksella, että joku olisi muuttanut tallennetta jollain tavalla, niin se mielestäni kyllä vaatisi mahdollisesti ehkä fysiikan ja ainakin tekniikan osaamista. Jonkun taustalla olevasta ilmiöstä on pitkä matka loppusovelluksen käyttäjään.
Mielestäni Tuija Niemi on loppusovelluksen käyttäjä ja fonetiikan tutkija.

Erikoista on myöskin se, että hän itse asiassa kiistää sanan "kuole" vielä vuonna 2010 oikeudessa ja laittaa sen jopa kokonaan sulkeisiin.
Useammassa kuin yhdessä oikeusasteessa hän kertoo sanan tulleen itse asiassa rikostutkijalta Porin poliisiasemalta.
Tuija Niemi ei missään vaiheessa ilakoi tekemällään keksinnöllä eikä kerro mitään tästä "kaivausoperaatiosta", jolla kyseinen sana olisi löydetty.
Erikoista on myöskin se, että hänellä on jonkinlainen tarve tuoda esille ajatus, että on ainoa äänitutkija KRP:ssa eikä hän voi sille mitään.

13.8.2009 on tapahtunut keskusrikospoliisissa paljon. Yksi päivän tapahtumista on ollut se, että tietyllä nimellä merkitty cd on siirtynyt KRP:n tiloihin Porin poliisiasemalta tai jostain muualta. Tämä sama cd on sitten ollut oikeudessa?

Jos hieman yhdistelisi asioita, voisi tämä teoriassa mennä näin:
Tuija Niemi tietää, ettei kyseisellä nauhalla ole sanaa kuole. Hän tietää myös, että alkuperäinen nauha kaikkine taustakohinoineen ei kerro Annelin syyllisyydestä vaan ulkopuolisen henkilön läsnäolosta. Hän on kuitenkin läheisissä tekemissä poliisien kanssa, joilla on toisenlainen käsitys asioista. Joutsenlahti huomaa Tuija Niemen mahdollisesti käsittelevän nauhaa, jonka lopputulos on jollain tavalla erilainen kuin on ollut alkuperäinen nauha. Joutsenlahti ja muutamat muut henkilöt ovat varmuudella kuunnelleet alkuperäisen "huonon" nauhan. Joutsenlahti huomaa tunnelman muutoksen Tuija Niemessä ja tuo asian esille lokakuussa 2007 KRP:n tapaamisessa, jossa oli läsnä useita henkilöitä ja asiasta keskusteltiin. Koska Joutsenlahdella ei ole muusta manipuloinnista mitään todisteita eikä hän puhu muusta kuin omasta tutkinnanjohtajakauden aikana tapahtuneista asioista, hän kertoo tämän käräjäoikeudelle 2010, jonka kaksi tuomaria eivät mitä ilmeisemmin kyenneet yhdistämään tätä tietoa mihinkään.
Sen sijaan tuomarit tuskin edes kuulivat kyseistä nauhoitetta tai ehkä kerran pari. Mutta heillä oli nyt kuva ja heillä oli litterointi edessään, jotka molemmat puhuivat Annelin syyllisyyden puolesta useammassa vaiheessa. On täysin selvää, että nämä kaksi asiaa voittivat entisen tutkinnanjohtajan ajatusten seuraamisen.

Ajatuksena on saattanut olla, että on tärkeämpää "nähdä" kuin "kuulla". Tämän oivalsivat syyttäjät, Tuija Niemi itse ja tietenkin eikä suinkaan vähäisimpänä poliisit, jotka olivat olleet varmasti elämänsä aikana useita kertoja tekemisissä oikeuslaitoksen kanssa. Tapio Santaojan rooli on tässä mahdollisesti paljon oletettua suurempi. Hänellä oli oma lehmä ojassa, hän oli kaivanut tunnustuksen esille Annelista ja hänellä oli motiivi yhdessä muiden henkilöiden kanssa saada Anneli tuomituksi.

Jokin siinä Tuija Niemen monotonisessa äänessä siellä nauhalla herättää ajatuksia. Ajatus KRP:n tiloissa tehdystä nauhan manipuloinnista herättää itsessäni jonkinlaista sisäistä vastarintaa. Teknisesti taitamaton Tuija Niemi yrittämässä saada kuole sanasta kuvaa spektogrammiin tuntuu myöskin vieraalta. Kannattaa muistaa, että nauhalla on muitakin kohtia esim. tämä "vähä hei voi auttaakin" ym, joita on voitu yhtä hyvin manipuloida, jos ylipäätään jotain on manipuloitu.

Ottiko Tuija Niemi yhdessä Tapio Santaojan ja joidenkin hyvin vähäisten henkilöiden kanssa yhteyttä johonkin ulkopuoliseen? Tuija Niemen rooli olisi ollut selostaa tapahtumaketjun osalta kriittiset hetket ja se joku muu hoiti asian teknisen puolen?

Nicht schuldig kirjoitti:Kannattaa muistaa, että nauhalla on muitakin kohtia esim. tämä "vähä hei voi auttaakin" ym, joita on voitu yhtä hyvin manipuloida, jos ylipäätään jotain on manipuloitu.

Annelin blogissa on kuvattuna tämä legendaarinen "kuole"-sana muiden takkahuoneesta kuuluvien äänien kanssa. Se sanahan on voimakkuudeltaan tosiaaan norsun kokoinen verrattuna muihin ääniin. Jos äänitutkija ei tuota olisi alussa kuullut, hänen täytyisi olla umpikuuro. Ja kun vielä muistetaan sekin, että Tampereen yliopiston suorittamassa tutkimuksessa samaan ajan kohtaan on litteroitu jotain ihan muuta. Poliisin tilaamassa tutkimuksessa!

Nauhaa on aika varmasti manipuloitu. Siitä olen samaa mieltä, että tekijä ei ole Tuija Niemi, vaan joku ihan toinen. Luulenpa, että aiheesta kuullaan vielä myöhemmin lisää.

Nikolajevits kirjoitti:Ande

Jos kaiutin olisi ollut päällä, eikö häken puhe olisi saattanut "kiertää" takaisin puhelimeen?

Tuohon Iso D:n asiaan niin Lapsi mielestäni taisi sanoa kuulusteluissa että "Äiti ois varmaan mennyt odottamaan Poliiseja" eikä vaikuttanut itsekään varmalta missä Äiti oli.

Eihän se ääni voinut varsinaisesti kiertää, kun siinä tapauksessa ei kaiutinpuhelinta olisi voinut käyttää ollenkaan. Älä vaan minulta kysy, miten se teknisesti oli mahdollista, mutta muistaakseni luurin saattoi jättää pöydälle 'selälleen' eli mikrofoni ylöspäin, jolloin se otti kaikkien huoneessa puhujien äänet. Emmehän me edes tiedä, oliko tuossa puhelimessa sellaista toimintoa.

Jotain outoa siinä joka tapauksessa on, kun ilman erikoislaitteita ei ulkopuolisesta tappajasta kuulu hiiskahdustakaan, jos askeleitten ääniä ei sellaisiksi lasketa. Jukan ääniä kuitenkin kuuluu 'mutkan takaa' takkahuoneesta niin selkeästi kuin suinkin mahdollista, ilman hampaita ja suu murskana. Annelin ollessa puhelimessa ei hän itsekään kuule mitään ulkopuolisen ääniä, koska on epätietoinen siitä, vieläkö on talossa vai "lähtikse jo".

Ande kirjoitti:Ande

Jotain outoa siinä joka tapauksessa on, kun ilman erikoislaitteita ei ulkopuolisesta tappajasta kuulu hiiskahdustakaan, jos askeleitten ääniä ei sellaisiksi lasketa. Jukan ääniä kuitenkin kuuluu 'mutkan takaa' takkahuoneesta niin selkeästi kuin suinkin mahdollista, ilman hampaita ja suu murskana. Annelin ollessa puhelimessa ei hän itsekään kuule mitään ulkopuolisen ääniä, koska on epätietoinen siitä, vieläkö on talossa vai "lähtikse jo".

Alun perin on kuulunut ulkopuolisen ääniä. Myös Tuija Niemi on ne itse kuullut. Siis mitä erikoislaitteita, joilla kuultaisiin ulkopuolisen ääniä? Ei sellaisia ole missään vaiheessa edes kokeiltu? Tässä on lähdetty siitä, että ulkopuolista henkilöä ei ole siellä ja sillä perusteella on tehty mm. rekonstruktiot. Joutsenlahden jälkeinen tutkintaryhmä ei ole käytännössä enää tutkinut tätä murhaa sen kummallisemmin vaan kerännyt todisteaineistoa epäiltyä kohtaan. Toisaalta voi olla normaali käytäntökin, että jos on epäilty, niin muu tutkimus jää sitten siihen. Mutta tässä tapauksessa on suhteellisen kiistatonta, että tutkimustoimenpiteet ovat kohdistuneet Anneli Aueriin kesän 2008 lopuilta lähtien.
Nyt tämä sama asia on tietysti koskettanut myös tätä hätäkeskuspuhelutallennetta. Kaikki toimenpiteet mitä on tehty tai väitteet mitä on esitetty, ne on tehty syyttäjien pyynnöstä toki virallisilla tutkimuspyynnöillä.

Jos tälle nauhalle on tapahtunut jotakin Joutsenlahden tutkinnanjohtajakauden jälkeen, se on tapahtunut siksi, että oikeudessa on tarvittu Anneli Auerin syyllisyydestä todisteita. Ei nauhaa ole huvin vuoksi käsitelty, jos on käsitelty.

Se, että Jukan äänet kuuluvat selkeästi, voi olla sama ongelma kuin koko jutussa. Ääniä on ehkä voimistettu - siinä yksinkertainen selitys. Näitähän Tuija Niemi toki itsekin tuo esille ja ihmettelee, mutta olivatko ne alkuperäisellä nauhalla vai ei?

Se nauha täytyisi kuulla se alkuperäinen aud-muodossa oleva.

Erittäin hyvä huomio Andelta tuo että Annelin psykologia tilanteessa kertoo meille tosiaan sen ettei hän itsekään kuullut surmaajan ääniä.

Onko tuo Nicht joku argumentti että myös Tuija kuuli ne? Huom. Kuuli, tekniikkakin on kehittynyt välissä..

Ethän sitten ole turvautunut missäänvaiheessa syyttämään Tuijaa puolueellisuudesta? Se ois aeka nuff