Vantaan Sanomat kirjoitti:http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/ ... elsingissa
Sarjakuristaja istuu tuomionsa Helsingissä
11.3.2012 08:00
Michael Maria Pentholm on siirretty Oulusta Helsingin vankilaan Sörnäisiin, jossa hän istuu neljän vuoden ja neljän kuukauden tuomiota törkeästä raiskauksesta, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja vapaudenriistosta. Pentholmin siirrosta kertoi sanomalehti
Kaleva.
Sarjakuristajaksi kutsuttu Pentholm on aiemmin kuristanut hengiltä oman äitinsä, 12-vuotiaan tytön ja naistuttavansa. Hän on myös tehnyt seksuaalista väkivaltaa alaikäiselle tytölle.
Pentholm istuu tuomionsa aiempien rikosten vuoksi kokonaan, mutta vähän yli neljän vuoden päästä hän pääsee vapaaksi. Mitä sen jälkeen tapahtuu?
– Tuomion mukaista vapauttamispäivää ei voi kukaan siirtää pidemmälle. Sen takia Suomen rikosseuraamuslaitoksen järjestelmässä on avohoitolaitoksia ja valvottu koevapaus. Näin halutaan ehkäistä rikosten uusiutumista, Helsingin vankilan arviointikeskuksen erikoissuunnittelija
Sami Peltovuoma kertoo.
Arviointikeskus tekee kaikille vangeille rangaistusajansuunnitelman, joka määrittää myös vankilan. Rikosseuraamuslaitoksen terveydenhuoltoyksikkö tekee vangeille vaarallisuusarvion, mikäli on tarvetta.
Suomessa on tällä hetkellä 33 pakkolaitosvankia, joista yhdeksän istuu tuomiotaan Etelä-Suomessa. Muun muassa järjestäytyneeseen rikollisuuteen osallistuneet vangit ovat vaarallisia.
Pakkolaitosvanki istuu tuomionsa ”päivästä toiseen” eli hänellä ei ole mahdollista päästä ehdonalaiseen tuomion aikana. Tällaisen tuomion saa rikollinen, joka on toistanut rikoksia, ja on erittäin vaarallinen muille ihmisille.
– Varsinaista vankien ”jälkihoitoa” ei ole. Rikosseuraamuslaitoksen periaate saada vangit takaisin yhteiskuntaan ei toimi vaarallisten vankien kohdalla niin hyvin kuin muuten. Toki heille voi tarjota perusterveydenhuoltoa, Helsingin vankilan psykologi
Pertti Hakkarainen kertoo.
Hakkarainen tapaa päivittäin vankeja, jotka haluavat puhua muun muassa rikoksestaan. Keskustelun aiheet ovat vaarallisen vangin kanssa rankempia. Kun toisen vangin kanssa puidaan kaupanryöstöä, henkirikokseen syyllistynyt kertoo tuntemuksistaan ihmisen tappamisesta. Tarkoituksena on ehkäistä mahdollisuutta, että vanki toistaisi rikoksen vapautumisen jälkeen.
– En usko että yksikään henkirikoksen tehnyt pystyy unohtamaan tekoaan koskaan, Hakkarainen pohtii.
Vanki ei usein helpolla puhu rangaistavista teoistaan. Hakkaraisen mukaan niistä puhuminen on tekijälle hyvin rankkaa. Mutta vaaralliset vangit eivät välttämättä koe samanlaista katumusta kuin pienemmän rikoksen tekijä.
– He eivät näe teon vakavuutta samalla tavalla kuin tavallisempi vanki, Hakkarainen sanoo.
Pakkolaitosvangit usein rikollisjengien jäseniä
Pakkolaitosvankina eli lyhentämättömässä tuomiossa istuvista suuri osa kuuluu järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Heitä ovat muun muassa moottoripyöräryhmät, jotka kutsuvat itseään prosenttijengeiksi.
– Näille henkilöille rikollisuus on enemmänkin uravalinta kuin yksittäinen teko. Tämän takia heidän kohdallaan rikosten uusiminen tuomion jälkeen on selvästi suurempi kuin muilla, Helsingin vankilan erikoissuunnittelija Sami Peltovuoma kertoo.
Tavallisesti henkirikoksesta tuomittu on joko ollut vahvasti päihtynyt tai hänellä on vakavia mielenterveysongelmia.
– Järjestäytyneen rikollisuuden jäsenellä päihdeongelmat ovat vähäisempiä, Peltovuoma jatkaa.
Järjestäytyneen rikollisuuden jäsenillä väkivaltaisten tekojen motiivit ovat hyvin usein järkipohjaisia.
– Usein taustalla on taloudellinen hyöty, kun taas muut vangit toimivat tunteen mukaan ja teot ovat hyvin impulsiivisia.
Ei millään pahalla, mutta kuitenkin.
