Laitetaan talteen
Aamulehden sivuilta pitkä artikkeli tästä epäillystä:
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema ... 6504.shtml
Murhaepäily | Siisti ja sievä tykkimies
29.08.2008 - 16:13
Kuka surmasi kehitysvammaisen insuliinilla Ylisen kuntoutuskeskuksessa Ylöjärvellä? Kuka piikitti samalla aineella henkihieveriin 8-kuukautisen vauvan sukujuhlissa Kurussa ja kaksi muuta Ylisen kuntoutuspotilasta? Poliisi ja syyttäjät päätyivät siihen, ettei tekijäksi käy kukaan muu kuin 27-vuotias nokialainen sairaanhoitaja. Käytämme epäillystä nimeä
Mari.
Pian alkavassa oikeudenkäynnissä häntä syytetään 79-vuotiaan naisen murhasta, vauvan murhayrityksestä, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja pahoinpitelyn yrityksestä. Jo kaksi syntymäpäiväänsä tutkintavankina viettänyt "Mari" kiistää kaiken osallisuutensa kuolemiin ja myrkytyksiin, mutta aihetodisteet viestivät muuta.
Rikoskomisario
Paavo Tuomisen mukaan tekojen mahdollinen motiivi ei ole auennut kuulusteluissa, kun epäiltykään ei avaudu.
Käräjäoikeudessa kuullaan myöhemmin syksyllä, mitä Mari itse ajattelee. Tutkinta on loppusuoralla.
Marin entiset työkaverit ovat aiemmin julkisuudessa pohtineet jonkin sortin armomurha-motiiveja. Aviomiehen siskon terveen vauvan insuliinimyrkytys ei sovi tähän kuvioon.
Opiskeluaikoina Marilla ei ollut jyrkkiä kantoja eutanasia-keskusteluihin.
Mitä Mari sitten on, jos ei murhaaja?
Hän on nelivuotiaan pojan äiti, huipputodistuksella valmistunut ja stipendillä palkittu sairaanhoitaja, tekonsa tunnustanut myymälävaras ja Merivoimissa koulutettu tykkimies.
Entäpä luonne? Marin tunteneiden käsitykset vuosien varrelta vaihtelevat laidasta laitaan.
"Ystävällinen. Oman etunsa hyvin laskelmoiva. Kova urheilemaan. Vahva ja hallitseva persoona, en viihtynyt hänen seurassaan. Ei kestänyt yhtään kritiikkiä, vaikka olisi ollut väärässä. Erikoinen luonne. Energiapakkaus."
- Päällisin puolin hän oli todella siisti ja ulkoinen olemus aina hyvin huoliteltu. Kamppeet viimeisen päälle, kommentoi eräs opiskelukaveri.
- Se jäi mieleen, että hänellä oli tietopohja selkeästi korkeampi kuin monella muulla koulukaverilla. Hyvin sellainen kirjaviisas.
Mari valmistuu lukiosta ja lähtee vielä samana kesänä "välitalveksi" naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Sitä ei tiedä, halusiko Mari sisimmässään johtajakoulutukseen, mutta yhdeksän kuukautta Merivoimissa menee.
Armeija-ajan lopulla Mari piipahtaa Vankeinhoitolaitoksen vartijakoulutuksen pääsykokeissa Vantaan Tikkurilassa.
Urheilullinen ja sievän näköinen nuori nainen on edukseen "kurkkusalaatiksikin" kutsutussa armeijan lomapuvussa.
Vankeinhoidon sijaan Mari lähtee sairaanhoitajakoulutukseen, johon on hakenut ja päässyt samoihin aikoihin. Pirkanmaalle hän kotiutuu 2000-luvun alussa hoitajaopintojen myötä.
Vuodet 2003-2006 ovat Marin elämässä ristivetoista haipakkaa.
Opiskelijana Mari on rivakka ja kunnianhimoinen. Opiskelijabileissä ja aktiviteeteissä kouluajan ulkopuolella häntä ei juuri näy. Urheilu on keskeinen osa Marin elämää ja myös tarkkuuslajit kiinnostavat aina kisamenestykseen asti.
Pirkan Pyöräilyssä Mari urakoi 134 kilometrin lenkin. Silloin häntä haastatellaan lehdessä.
- Ihania ylämäkiä. Olisi kai pitänyt harjoitella enemmän, mutta olipa mukavaa porukkaa, Mari totesi maaliin päästyään.
Mari omisti myös laadukkaan haulikon, mutta Nokian poliisi takavarikoi aseen ja peruuttaa luvan myöhemmin surmaepäilyjen myötä.
Samoihin aikoihin Mari alkaa odottaa vauvaa. Mari ja avomies, myöhemmin aviomies, saavat pojan. Silloin Mari jää äitiysvapaalle kaupan osa-aikatyöstään, mutta onnistuu viemään opinnot loppuun kiitettävällä tahdilla.
Parityönä tehty opinnäyte käsittelee erikoissairaanhoidon psyykkistä puolta.
Sairaanhoitajaksi Mari valmistuu tavoiteajassa. Ei hullumpi saavutus, kun ottaa huomioon perheenlisäyksen.
Naimisiin Mari menee vuonna 2005. Nuori perhe asustaa rivitaloalueella ja valmistuttuaan Mari jatkaa toistaiseksi töitä marketissa. Ulkoisesti Marilla menee hyvin. Työpaikalla ruokakaupassa ja sittemmin Nokian uudessa K-Citymarketissa hän kuitenkin aloittaa pienimuotoisen näpistelyn jo ennen äitiyslomaa.
Äitiysloman jälkeen varkauskierre pahenee. Mari kantaa tavaraa kotiin maksamatta lähes joka työvuorosta. Mukaan lähtee vaippoja, vaatteita, ruokaa, kosmetiikkaa ja dvd-levyjä. Aviomieheltään hän onnistuu salaamaan tämän puolen elämästään syksyyn 2006 saakka.
Käry käy Citymarketin lastauslaiturilla 30. joulukuuta 2006. Myymäläetsivä on jo pitempään seurannut Marin touhuja.
Nokian poliisin kuulustelussa 5. tammikuuta 2007 Mari kertoo:
"Mieheni on saanut tietää tästä tavastani jossain vaiheessa viime vuonna, alkusyksystä tai niihin aikoihin. En pystynyt hänellekään selvittämään muuta, kuin että en hallitse tekemisiäni masennuksestani johtuen. Tieto lipsahti minulta humalapäissäni."
Kauppahuoneelle ja tavaratalon muille osastoille Mari korvaa 20 000 euroa ottamallaan pankkilainalla. Oma tai takaajien talous on siis kunnossa.
Toukokuussa 2007 Tampereen käräjäoikeus päättää jättää Marin rangaistukseen tuomitsematta. Mari itkee ja katuu vuolaasti oikeudessa. Rikosrekisterimerkintä vaikeuttaisi sairaanhoitajana työllistymistä.
Käräjäoikeuden jäsenet päätyvät naista kuultuaan harvinaiseen, mutta mahdolliseen ratkaisuun.
Puheenjohtaja toteaa jälkeenpäin
Aamulehdessä, että päätös tehtiin senhetkisten tietojen varassa, eikä voitu aavistaa, mitä tulevaisuus piti sisällään. Kihlakunnansyyttäjäkin tyytyy harkinnan jälkeen oikeuden ratkaisuun ja perusteluihin eikä valita oikeuden päätöksestä.
Kuulustelupöytäkirjasta välittyy, ettei Mari varastanut puutteeseen. Alussa hän maksoi osan viedyistä tavaroista, mutta sitten mopo lähti käsistä.
Muuallakin Marin elämänpiirissä on välillä hävinnyt pikkuomaisuutta. Mitään ei voitu näyttää toteen tai Mariin liittyväksi.
Nokian seurakunnan perhekerhossa pöydän kulmalta häviää rahapussi. Hämäräksi jääneen tapauksen jälkeen Mari lopettaa kerhossa käynnin. Muut vanhemmat jäävät vähän ihmettelemään, miksi Mari pitää 3-vuotiaan pikkupojan hiuksissa tyttömäisiä palmikoita ja pukee muutenkin kuin tyttöä. Makuasioista ei voi kiistellä.
Kauppakäryn aikaan Mari saa oman alansa sijaisuuden Nokian terveyskeskuksen toiselta vuodeosastolta, jossa hoidetaan pitkäaikaissairaita ja kroonikoita. Juuri alkanut rikostutkinta ei näy vielä missään.
Kevään aikana myymälävarkaustutkinta etenee poliisilta syyttäjälle, mutta Mari painaa töitä ja urheilee entiseen malliin. Kuntosaliharrastajien valtakunnallisella ranking-listalla Mari yltää palkintosijalle alle 61,5 kiloisten naisten luokassa. Kesäkuussa hän osallistuu jo neljättä kertaa Pirkan Pyöräilyyn.
Työt Nokialla loppuvat lyhyeen. Kevään aikana terveyskeskuksesta häviää morfiinin sijaan käytettävää OxyContin-kipulääkettä ja potilailta rahaa joitain satoja euroja.
Maria epäillään taas, ja terveyskeskuksen edustaja tekee toukokuussa tutkintapyynnön poliisille.
Mari kiistää epäilyt ja päättää työsuhteensa. Tämä lääkevarkaustutkinta on edelleen kesken Nokian poliisilla.
Heinäkuussa 2007 Mari aloittaa hoitajana Ylisen kuntoutuskeskuksessa Ylöjärvellä. Ylisellä ei tiedetä mitään Nokian terveyskeskuksen epäselvyyksistä, ja paperit vakuuttavat.
Heinäkuun 26. päivä kehitysvammainen 54-vuotias mies kuolee äkillisesti Ylisen kuntoutuskeskuksessa insuliinin yliannokseen. Tästä "Maria" ei syytetä.
Seuraavana viikonloppuna Mari menee Kuruun aviomiehensä suvun mökille perhejuhliin. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä saunakamarissa nukkunut miehen siskon poika saa hengenvaarallisen annoksen insuliinia.
Aamulla tajuton 8-kuukautinen poika kiidätetään Taysiin ja hänet ehditään elvyttää. Insuliinilöydös herättää hoitohenkilökunnan epäilykset, ja seuraavalla viikolla tehdään tutkintapyyntö.
Mökkiviikonlopun jälkeen Mari palaa töihinsä Ylisen kuntoutuskeskukseen. Elokuun viidentenä 79-vuotias kehitysvammainen nainen kuolee insuliinin yliannokseen Marin töissä ollessa.
Sillä aikaa poliisi on selvitellyt, kenellä Kurun mökkivieraista olisi ollut mahdollisuus hankkia insuliinia ja pistää sitä vauvaan. Elokuun kahdeksantena poliisi ottaa Marin kiinni Nokialta.
Tutkimuksissa ilmenee, että Marin työssäoloaikana Ylisen kuntoutuskeskuksessa neljä muutakin potilasta on saanut vaarallisen annoksen insuliinia tai muuta hoitoon kuulumatonta lääkettä. Heidät ehditään pelastaa.
Tutkinnanjohtaja Paavo Tuomisen mukaan neljän tapauksen osalta lääkepitoisuudet ovat olleet sellaisia, ettei tarkoitus ole ollut surmata, vaan pikemminkin aiheuttaa sairaus tai hengenvaarallinen tila. Siksi rikosnimikkeet ovat pahoinpitelyitä.
Kulman takana vaanii lisää kovia epäilyjä. Kaikkiaan yhdentoista Nokian terveyskeskuksen vuodeosastolla kuolleen iäkkään potilaan kuolinsyytä tarkennetaan. Poliisi on valinnut tutkittavat tapaukset Marin työssäoloajalta lääketieteellisin perustein ilman omaisten pyyntöä.
Heistä yksi kuoli selkeään morfiinin yliannokseen ja tämän 91-vuotiaana kuolleen naisen osalta epäillään rikosta. Neljästä muusta vainajasta löytyi insuliinia, mutta alkuperää ei tiedetä.
Rikosta kymmenen muun vainajan osalta ei välttämättä ole tapahtunut.
Nokian kuolemien osalta tutkinta etenee omaa rataansa. Jos Marille tulee syytteitä, ne käsitellään oikeudessa erikseen.
Olli-Pekka Nissinen
Kuva:
Minna Jalovaara
Jutun tekemisessä on käytetty arkistoja, julkisesti saatavilla olevia tietoja ja Maria tuntevien henkilöiden haastatteluja.