MURHA.INFO

🠅

Tärähtikö aivojumi jälleen päälle vai miksi laitat samaa tekstiä uudelleen?

Kuten psykologi Häkkänen toteaa, käsitys Gustafssonin vammoista tosiaan muuttui oikeudessa esitutkinnassa esitetystä, koskapa esitutkinnassa oli Gustafssonilla diagnosoituja vammoja vähätelty mm. sillä perusteella, ettei hänellä diagnosoitua aivoruhjetasoista eli vähintään keskivaikeaa aivovammaa kyetty varmistamaan kuvantamismenetelmin 44 vuoden kuluttua vammautumisesta. Lisäksi vaikuttaa siltä, että poliisin apurina kuulusteluissa toimineella ortopedi Hirvensalolla oli täysin väärä käsitys Gustafssonin tajuttomuuden, muistikatkoksen sekä tajunnan alenemisen laadusta ja kestosta.

Vastapainoksi psykologi Häkkäsen (joka ei siis ole lääkäri) ihmettelyille on paikallaan lainata käräjäoikeuden tuomiosta mm. neurologian erikoislääkärin, neurotraumatologian professori O. Tenovuon tiivistettyä lausuntoa:

Lausunnon vuonna 2005 antaneen ja todistajana kuullun neurologi Olli
Tenovuon mukaan käsillä olevan aineiston perusteella syntyy looginen näyttö
aivovammasta, eikä mikään tieto puhu aivovamman olemassaoloa vastaan.
Tärkeimpiä tietoja tässä suhteessa ovat objektiiviset seikat eli se, että
Gustafsson on saanut pään alueelle ulkoisen energian seurauksena
huomattavat ruhjeet ja murtumat. Murtumia on dokumentoitu kahdessa
kohtaan vasemmassa leukaluussa, yläleuanluun alasivuseinässä ja katossa,
poskiluussa sekä kallonpohjassa ohimoluussa. Ns. Brillen hematooma on
luotettava osoitus kallonpohjan etuosan murtumasta. Aivovammojen
syntymisen kannalta ei merkitystä ole sillä, miten vammat aiheutettu, vaan
sillä, että energia on ollut sen suuruinen, että se on aiheuttanut useita
luunmurtumia. Kun voima ovat riittäviä aiheuttamaan murtumia kasvojen
keski- ja yläosaan myös merkittävän aivovamman syntyminen on
odotettavissa. Aivovamman olemassaoloa tukeva objektiivinen tieto on myös
aivosähköfilmissä 16.6.1960 todettu laaja-alainen diffuusirajainen hitaan
toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa. Aivoselkäydinnesteen
verettömyys ei osoita mitään aivovamman olemassaolosta, ja nyt lisäksi
Gustafssonin aivoselkäydinnesteen punasolujen määrä ja valkosolujen määrä
oli ollut kohonnut. Tulkinnanvaraiset seikat eli havainnot tajunnan alenemasta,
jolta osin kliinisessä kuvauksessa ei ole mitään sellaista joka viittaisi
teeskentelyyn, sopivat juuri aivovammaan. Muistiaukon olemassaoloa ei voida
arvioida objektiivisesti, mutta tässä tapauksessa ilmoitettu muistiaukko sopii
muihin perusteisiin.

Tenovuon mukaan vuonna 1960 Gustafsonille tehdyillä röntgenkuvauksella ja
ilmakallotutkimuksella ei aivovamman olemassaoloa ole pystytty
selvittämään. Viimeksi mainitussa menetelmässä ei ole voitu havaita
erityisesti ns. diffuusia aivovammaa, jossa aivokudos on vaurioitunut
solutasolla ilman tarkasti määriteltävää rajautumista tiettyyn aivoalueeseen.
Tämän päivän kuvantamismenetelmilläkään ei aivovammaa aina voida
todeta, koska aivokudoksen muutokset tapahtuvat mikroskooppitasolla ja
löydökset voivat myös hävitä. Aivojen magneettikuvauksesta vuonna 2004 ei
voida tehdä johtopäätöksiä Gustafssonilla yli 40 vuotta aikaisemmin
mahdollisesti olleesta aivovammasta. Gustafssonilla kuvattu muistiaukko sopii
tyypilliseen muistimenetyksen käyttäytymiseen aivovammojen yhteydessä, eli
vammaa edeltävältä ajalta on pitempi vähitellen palautuva muistinmenetys
lähelle vamman syntyhetkeä, ja vamman syntyhetken jälkeen on täydellinen muistiaukko
ja sekavuustila ja muisti palautuu vähitellen vamman jälkeen tapahtuneiden asioiden
jäädessä kuitenkin pysyvästi pimentoon. Aivovamman
vaikeusasteluokittelut vaihtelevat. Tajunnan tason ja muistiaukon keston
mukaan arvioiden Gustafssonin aivovamma on ollut keskivaikea.
Gustafssonin mahdollisesta toipumisesta ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä,
koska keskivaikean aivovamman saaneista oireettomiksi toipuu noin puolet,
lisäksi mitään neuropsykologista tutkimusta aivovamman jälkioireiden
selvittämiseksi ei ole Gustafssonille tehty. Gustafssonin tajunnan tila on ollut
iltapäivällä 5.6.1960 sairaalaan tuotaessa selkeästi alentunut, ja on siten
todennäköistä , että hän on ollut aikaisemmin aamulla tajuton. Tajunnantason
alentuma huomioon ottaen Gustafsson on menettänyt toimintakykynsä.

Muistettakoon lisäksi, että oikeuslausunnoissaan myös syyttäjän todistajat ortopedi Hirvensalo sekä neurokirurgi Öhman ilmoittivat Gustafssonin tajuttomuuden ja toimintakyvyttömyyden murhapaikalla olleen mahdollinen.

LexVeritas kirjoitti: Pe Kesä 20, 2025 4:43 pm ^Sinänsä mielenkiintoinen tuo, että Assmann ilmoitti asustelevansa Kalliotiellä (lisätty "Rajalan luona".)



... Senniminen tie löytyy ainakin nykyisin Espoosta ainoastaan "Vantaantien varresta" Jupperista (joka on osa Laaksolahden kaupunginosaa).

Aasinsillan kautta voimmekin kenties spekuloida Assmannin tunteneen myös Y.R:n, joka:

Espoon Laaksolahdesta maanantaina kuulusteluja varten pidätetty kirvesmies Y.R. päästettiin vapaaksi keskiviikkona. Kuulusteluissa hän myönsi halunneensa kiusata ja harhauttaa toimenpiteillään poliisia. Kuulusteluissa selvisi myös löydetyn ihmisvereen tahrautuneen puukon tarina. Viime perjantai-iltana löydettiin Bodominkylässä tienohesta puukko, jonka terässä todettiin olevan ihmisen verta. Tutkimuksissa puukon todettiin kuuluvan Laaksolahdessa Vantaantien varrella asuvalle 24-vuotiaalle kirvesmies Y.R:lle. R. kertoi kuulusteluissa lähteneensä 4.6. klo 24 aikaan erään tuntemattoman miehen kanssa metsään kävelemään viinaa mukanaan ja tulleensa takaisin kotiin seuraavana aamuna klo 8 aikoihin. Puukon hän myönsi omakseen. Kuulusteluja jatkettaessa R. muutti useaan kertaan kertomustaan. Hän selitti olleensa 4-5.6. välisen ajan kotonaan, minkä hänen vanhempansa ovat vahvistaneet. Puukonkahvaan R. kertoi kaivertaneensa nimikirjaimensa sekä kirjoittaneen siihen nimensä. Nämä merkinnät puukossa todettiinkin. Edelleen R. selitti tahrineensa puukonterän sormenpäähänsä neulalla pistämästään reiästä tulleella verellä. Puukon R. vei sitten mainittuun paikkaan tarkoituksenaan harhauttaa ja kiusata poliiseja. R. on ollut hoidettavana mielisairaalassa useita kertoja.

(Uusi Aura.16.06.1960)

Mahtaako ko. miehen nimi olla Yrjö Rajala?

Asia tarkistettu. Kyseinen kirvesmies on nimeltään Yrjö Raitanen.

🠅

No höh. Kukakohan tai mikäköhän se Rajala sitten on?

Y.R:sta tulee mieleen Jukka ja levyltä Vangin toive (1976) kappale Kuka on viaton?

Alkuperäiset sanat kappaleeseen kuuluivat väitetysti:

Kuka murhasi Kyllikki Saaren,
kuka mahtoikaan tehdä sen,
kuka tietää onko murhaaja onnellinen,
vai katuuko hän kenties tekojaan.

Kuka rannalla Bodom järven,
teki veitsellä kolme vainajaa,
kuka soutajan rannalta poistuvan näki,
luota teltan kaatuneen,
kuka tietää onko murhaaja onnellinen,
vai katuuko hän kenties tekojaan.

Johti kuolema myös tiensä Turkuun,
Sirkka Valjus kun surmattiin,
kuka tietää onko murhaaja onnellinen,
vai katuuko hän kenties tekojaan,
näiden veritöiden lopuksi voin kysyä vain,
että miksi hän tekikään sen.

(Jukka Raitanen)



Laulun sanoissahan on virhe ainakin sen osalta, että Mäki olisi tapettu veitsellä. Hänellähän ei ollut teräasevammoja lainkaan.

Tässä se "alkuperäinen":

Ennen kuin lähden selvittämään Rajalaa ja Kalliotietä enempää, niin pitäisi saada varmuus, että Assman itse todella on kertonut asunnokseen Kalliotien. Tuo lappu nimittäin on kirjoitettu sen perusteella, mitä lääkäri Silvola on kertonut poliisille. Pidän täysin mahdollisena, että Silvola on hieman värittänyt (ja värityksen pohjana on ehkä käytetty em. Raitalaa koskevaa lehtijuttua) joitakin asioita saadakseen poliisin kiinnostumaan Assmanista enemmän. Pidän toisaalta mahdollisena, että Assman todellakin on jostakin syystä (motiivi voisi olla esimeriksi salasuhteidensa peittely) kertonut väärän osoitteen sairaalassa.

🠅
Varmasti erittäin hankala asia selvittää enää... Jäänee arvailuiden varaan, mistä Silvola olisi vetäissyt ilmeisestikin poliisin vahvistaman Antti Oksasen huvilan osoitteen Kalliotie (1 Rajalan luona?) Espoo, jollei Assman olisi sitä itse hänelle kertonut, joko vääristellen taikka sitten ei. Luulisin, että Oksanen oli Silvolalle tämän puhelun aikaan vielä tuntematon.
En nyt muista, onko palstalla tai muualla ollut juttua Assmanniin liittyvästä esimerkiksi sairaaladokumentista, mistä ilmenisi hänen kesäkuun 1960 asuinosoitteensa. Alibinsa sijoittuu "naisystävänsä" luokse Inarintielle Vallilaan. Epäilyjään Antti Oksasesta Assmannin "avustajana" on esittänyt edesmennyt kirjailija, neurologian professori Jorma Palo.

Periaatteessa on kai mahdollista, että Kallioteitä oli vuonna 1960 Espoossa kaksi. Vai onko?

Tämä onkin ehkä jo osiossa linkitetty, mutta laitetaan se oikeaan ketjuun:

https://www.ts.fi/uutiset/1074064886

"Töölön sairaalan ylilääkäri Hirvensalo tutki vuonna 2004 Krp:n pyynnöstä Gustafssonin vammoja koskevat materiaalit. Sitä täydennettiin uusilla tutkimuksilla. Vammoja oli vasemmassa poskipäässä, silmäkulmassa ja korvan yläpuolella sekä vasemmassa alaluussa oli kaksi murtumaa, toinen edempänä ja toinen leukanivelen lähellä.

- Lyönnit tai potkut olivat kohdistuneet kasvoihin ja leuan kärkeen, mihin osunut isku aiheutti myös taaemman nivelvamman, kertoi murtumahoidosta väitellyt kirurgian ja ortopedian erikoislääkäri Hirvensalo.

Vammat olivat matalaenergisiä vaurioita, jotka ovat tyypillisiä pahoinpitelyissä nyrkein tai potkuin aiheutettuna, millään kovalla tai raskaalla esineellä niitä ei ollut aiheutettu.

Hirvensalo arvioi, että Gustafssonin leukaan oli osunut kaksi-kolme todennäköisesti nyrkillä lyötyä iskua. Korkeaenergiseksi isku katsotaan silloin kun ihminen putoaa esimerkiksi katolta tai törmää kolarissa."

Ja:

"Gustafssonin puolustuksen mukaan häntä hoidettiin sairaalassa aivovammapotilaana.

- Hänellä ei ollut kallonmurtumaa eikä sitä epäilty myöhemminkään. Isku leukaan löi korvakäytävän tukkoon, mutta sen seinämän ahtautuma ei ollut kallonmurtuma. Hänen työkykynsä palautui nopeasti eikä hän tarvinnut kuntoutusta, kuten aivopotilaat yleensä. Häntä pidettiin melko pitkään sairaalassa, kuten siihen aikaan oli tapana, Hirvensalo totesi.

- Jos hän oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut. Siinä on selvä ristiriita, sillä nyt yksikään palanen ei todenna aivovamman olemassaoloa. Edes sen ajan röntgenkuvissa ei havaittu aivoruhjetta, joka aiheuttaisi tajuttomuuden.

Gustafssonin pulssi oli sairaalassa normaali eikä verenkierrossa tai -paineissa havaittu muutoksia. Hengityskonetta ei tarvittu, kuten tajuttomille yleensä.

- Joko oli kyse alentuneesta tajunnantasosta, joka on aivovamman tietty aste tai siitä, ettei hän jostakin syystä halunnut vastata kysymyksiin, Hirvensalo totesi.

Hirvensalo kertoi osallistuneesta Krp:n pyynnöstä Gustafssonin kuulusteluihin vuoden 2004 keväällä. Tarkoituksena oli oikoa Gustafssonin virheelliset tiedot omista vammoistaan. "Ristiriita tehtiin hänelle selväksi".

Ja:

"Neurologian professori Juha Öhman oudoksui Gustafssonin totaalisesti pimeitä vuorokausia. Nukkumaanmenosta sunnuntaiyöllä heräämiseen sairaalassa torstaina 9. kesäkuuta.

- Tajuton ei liiku, mutta hän äänteli ja liikkui sinä aikana. Pitkän kokemuksen perusteella on kyseenalaista, että hänellä todetut vammat aiheuttaisivat näin pitkän totaalisen muistiaukon, Öhman sanoi."

Ja:

"Öhmanin mukaan Gustafssonilla saattoi olla jonkinasteinen aivovamma, muttei niin vaikeata kuin on kuvattu. Leppiniemen mukaan se oli vähintään keskivaikea. Puolustuksen maanantaiksi kuultavaksi kutsuman neurologin näkemys tukee tätä väitettä. Neurologin mukaan 79 prosentilla kasvomurtumapotilaista on myös aivovamma. Öhmanin mukaan sellaisen mahdollisuus oli kuitenkin puhtaissa pahoinpitelyjutuissa vain kaksi prosenttia.

- Koska Gustafssonilla ei todettu verta aivoselkäydinnesteessä, niin tuntuu erikoiselta, että hänellä on täydellinen blackout, yleensä tajuttomina olleilla ihmisillä on tapahtumista muistisaarekkeita ja he alkavat hissun kissun muistaa jotakin. Osa muistista palautuu, vaikka ei muistaisi itse tapahtumaa, Öhman kertoi.

Keskivaikean aivovamman saaneet potilaat ovat Öhmanin mukaan yleensä keskimäärin puoli vuotta työkyvyttöminä ja tarvitsevat kuntoutusta yleensä sen jälkeenkin."

🠅

Se on tosiaan hyvä, että Turun Sanomien uutisankkaa pidetään toistuvasti esillä. Artikkelista ilmenee mainiosti mm. ortopedi Hirvensalon virheelliset käsitykset mm. Gustafssonin mahdollisen tajuttomuuden pituudesta.

Toimittajan tulkinta Juha Öhmanin sanomisista on outo, sillä oikeuslausunnossaanhan Öhman totesi, että Gustafssonin päävammat sopivat myös astalolla aiheutetuiksi, että hänen tajuttomuutensa ja toimintakyvyttömyytensä oli mahdollinen, ja että Gustafssonilla diagnosoitu Brillen hematooma on luotettava osoitus kallonpohjan murtumasta. Ainoa asia, minkä Öhman oikeudessa lopulta kyseenalaisti, oli Gustafssonin muistiaukon pituus vammautumishetkestä eteenpäin. Öhman ei kuitenkaan halunnut kertoa, kuinka pitkä sen hänen mielestään olisi pitänyt olla.
Gustafssonin puolustus kykeni helposti osoittamaan väitteet mm. aivoselkäydinnesteen verettömyyden merkityksestä ja Gustafssonin muistiaukon poikkeuksellisuudesta perättömiksi.

Se on ihan varmaa, että Nisse ei ole enää edes iltapäivällä tapahtumapäivänä ollut tajunnan rajamailla. Jos olisi ollut, niin sitä vastaan olisi edelleen tänä päivänä osoitettavissa aivovamma, joka näkyy kuvantamisin.

🠅
Juu juu. Se on ihan varmaa sinun mielestäsi. Gustafssonia ensiavussa hoitaneet lääkärit ja paikalla olleet poliisit olivat väärässä ja sinä nyt 65 vuotta myöhemmin omasta mielestäsi oikeassa. Kun johtava aivovamma-asiantuntija Tenovuo todisti oikeudessa tosiasian, että Gustafssonin mahdollista aivovammaa ei kyetty varmentamaan kuvantamismenetelmin vuonna 1960 eikä 2004, niin hän oli mielestäsi väärässä, lahjottu tai päihteissä, tai kaikkia niitä. Kantasi asiaan on tullut selväksi kyllä.

^Niin, vaikuttaa siltä, että Tenu on todistanut lahjottuna (tai päihtyneenä).

Raskaan sarjan mma-otteluissa lyödään 4 unssin hanskoilla. Todella harvoin kukaan tyrmätyistä on enää tajunnan rajamailla useamman tunnin jälkeen, ellei sitten ole saanut vakavaa aivovammaa. Sitten on vielä sekin kysymys, että onko Bodomin hirmuinen täsmäiskukommando edellytyksiltään sellainen, että kykenee lyömään astalolla yhtä kovaa kuin ammattiurheilija 4 unssin hanskoilla

🠅
Kyllä eittämättä Tenovuo todisti mielestäsi lahjottuna ja päihtyneenä. Asia on mielestäsi harvinaisen selvä.

Turun Sanomien uutisoinnit eivät muuta mm. Juha Öhmanin oikeuslausunnon sisältöä, jonka mukaan Gustafssonilla diagnosoitu kallonpohjan murtuma, tajuttomuus ja toimintakyvyttömyys olivat mahdollisia myös astalolyöntien seurauksena.
Hirvensalon höperöinti 8 tunnin näytellystä umpitajuttomuudesta on osoitettu tuulesta temmatuksi väitteeksi ilman todisteita, vaikka Turun Sanomat uutisoi Tuomisen ortopediapureineen tehneen "ristiriidan Gustafssonille selväksi". Oikeudessahan Hirvensalo sitten korjaili höpötyksiään ilmoittamalla, että "Gustafssonin vakavaa aivovammaa ei voi sulkea pois, vaikkei se ole kovin todennäköinen".

^Mutta Nisseä sairaalassa tutkineen lääkärin mukaan Nissen tajunnan taso oli alentunut.

🠅

Ensiavussa ei-tajuttomaksi todetun Gustafssonin tajunnantaso oli ilmeisesti kahden paikalla olleen lääkärin arvion mukaan alentunut, mikä luultavimmin oli seurausta mm. aivovammasta, joka hänellä diagnosoitiin.

LexVeritas kirjoitti: Su Kesä 29, 2025 7:12 pm 🠅
Kyllä eittämättä Tenovuo todisti mielestäsi lahjottuna ja päihtyneenä. Asia on mielestäsi harvinaisen selvä.

Turun Sanomien uutisoinnit eivät muuta mm. Juha Öhmanin oikeuslausunnon sisältöä, jonka mukaan Gustafssonilla diagnosoitu kallonpohjan murtuma, tajuttomuus ja toimintakyvyttömyys olivat mahdollisia myös astalolyöntien seurauksena.
Hirvensalon höperöinti 8 tunnin näytellystä umpitajuttomuudesta on osoitettu tuulesta temmatuksi väitteeksi ilman todisteita, vaikka Turun Sanomat uutisoi Tuomisen ortopediapureineen tehneen "ristiriidan Gustafssonille selväksi". Oikeudessahan Hirvensalo sitten korjaili höpötyksiään ilmoittamalla, että "Gustafssonin vakavaa aivovammaa ei voi sulkea pois, vaikkei se ole kovin todennäköinen".

Vain hyvin huomattavat henkilöt voivat ymmärtää, että totuus asiantuntijatodistajien sanomisista ei lue oikeudenkäynnin pöytäkirjoissa ja oikeuden tallenteissa vaan totuus lukee Turun Sanomissa... Samaten vain hyvin huomattavat henkilöt voivat ymmärtää, että vain medialle suoraan annetut lausunnot ovat merkityksellisiä ja että oikeudenkäynnissä annetuilla lausunnoilla ei ole mitään merkitystä...