Hurjimus kirjoitti: ↑Pe Elo 11, 2023 12:05 pm
Siellähän se, tuosta kohdasta voi saada kaksi eri käsitystä. Joko, että se on yleiseti laitettu, tai tämä kohta on juuri tämän jutun käsittelyyn tarkoitettu.
Miksi sitten tuohon kohtaan vedotaan, jos se ei liity tähän ???
Kirjassa se on nähty koskevan juuri tätä juttua.
Oikeusoppineet tuon voisivat kertoa
Jos kirjassa on myös päätös luettavissa, ja Kuusiranta antaa tekstissään siihen viitteen, asia on kyllä mennyt ihan oikein hänen puoleltaan.
Selatessani huomasin, että tähän kysymykseen ei tainnut tulla vastausta. Lyhyesti voin sanoa, että Kuusirannalla meni kirjassaan harva lakiviittaus oikein. Lähtien ihan siitä, että pykälämerkinnät on tehty väärin ja kaiken lisäksi tietyn pykälän kohdalla puhutaan eri pykälän sisällöstä etc.
Etsimäsi kohta löytyy Vaasan hovioikeuden tuomiosta kohdasta 9. Hovi käy yleisellä tasolla läpi syyksi lukemisen edellyttämää näyttökynnystä. Tämä osio ei liity itse tapaukseen mitenkään, vaan siinä käydään läpi oikeusjärjestyksen yleisesti edellyttämä näyttökynnys jokaisessa tapauksessa.
"Tämän mukaisesti syyksilukevaan tuomioon ei riitä vielä se, että syytetyn syyllisyydestä on esitetty vahvempi näyttö kuin hänen syyttömyydestään. Riittävää ei siten ole se, että syytteessä kuvattu tapahtumainkulku ja syytetyn syyllisyys on todennäköisempi kuin jokin muu vaihtoehtoinen syytetyn syyttömyyteen viittaava tapahtumainkulku."
Se, mitä tällä tarkoitetaan on helpompi esittää numeerisesti, eli kysymys on siitä, että jos syytteessä kuvattu tapahtumainkulku on tapahtunut 51% todennäköisyydellä ja syytetyn kuvaama tapahtumainkulku 49% todennäköisyydellä (todennäköisyydet voi olla 70/30 tai 80/20 tai mitä vain), ei vielä riitä tuomioon. Tämä johtuu siitä, että syyllisyydestä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Tämä ei toki ole tosimaailmassa mitenkään ilmaistavissa numeerisesti, mutta kyse on siitä, että ei saa jäädä epäilyä siitä, että jokin muu tapahtumainkulku olisi mahdollinen. Kohdassa 12 hovioikeus täsmentää tämän vaatimuksen sisältöä: "[a]rvioitaviksi tulevien syytetylle edullisten vaihtoehtoisten tapahtumainkulkujen, vapauttavien selitysten, tulee kuitenkin olla
varteenotettavia (hyväksyttäviä, järkeviä) siten, että ne ovat perusteltuja eli ne
perustuvat loogiseen päättelyyn ja
yleisesti hyväksyttyihin kokemussääntöihin (rationaalisuusvaatimus) ja että ne
perustuvat asiassa esitettyyn todisteluun (konkreettisuusvaatimus)." (lihavoinnit kirjoittajan)
Jos ei huvita koko tuomiota lukea, kannattaa lukea näyttöharkintaa koskeva osio. Kohdat 9-15.
Kohdassa 214 hovioikeus toteaa, "että oikeudenkäyntiaineistoon kuuluva poliisin teknisessä rikostutkinnassa hankkima selvitys ei miltään osin liitä Anneli Aueria Jukka Lahteen kohdistettuun väkivaltaan eikä siten suoraan osoita, että Anneli Auer olisi syyllistynyt syytteessä mainittuun tekoon." Eli voi melko turvallisesti väittää, että tässä on jäänyt varteenotettava epäily Auerin syyllisyydestä. Suomessa ei tuomita niin sanotusti syyttömäksi, mutta kyllä tämä niin lähellä sitä on kuin lakijargonilla vain päästään.
Epäilen, että hovi katsoi tarpeelliseksi käydä tuomiossaan läpi näyttöharkintaan liittyviä kysymyksiä, koska käräjäoikeuden tuomiosta käy ilmi, että siellä niitä ei oikein vielä ymmärretty.
Käräjäoikeuden tuomiosta voi käydä lukemassa Jyrki Virolaisen blogi-kirjoituksen:
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/201 ... telua.html. Virolainen on entinen tuomari ja lainkäytön emeritus professori.
Lähde:
https://oikeus.fi/hovioikeudet/vaasanho ... 35081.html