Kuka murhasi Jukka S. Lahden?

[Arkipäiväinen]

...

Jukka pyysi nimenomaisesti Annua apuun kahdesti:

1:48 Uhri: Tuu vähän Annu auttaa.
1:50 Uhri: Tuu Annu.

Muita avunpyyntöjä:

0:53 Uhri: Tuu jooo. (tulkinnanvaraista, onko kyseessä avunpyyntö. Mielestäni on.)
1:25 Uhri: Tuu apuun. Tua, tule tänne apuun. (tämä minun kuulemana. Jotkut ovat kuulleet uhrin pyytävän Juhaa apuun - Mannerta vai Joutsjärveä, se jää epäselväksi)
1:46 Uhri: Tuu jo tääl (tämä on minun hallusinaatio, koska muut kuulee tässä "pyyjäpää". Epäselvä kohta, myönnän).
1:52 Uhri: Tule auttaa.

Mitään "lähe auttaa" pyyntöjä ei ole.

Kiitos avusta. En jaksanut itse lähteä väittelemään päivänselvistä asioista. Tiedoksesi, että "Pyyjäpään" kohdalla kuulen itse "Tuu jo auttaa!". Kohdassa 1:48 kuulen uhrin sanovan: "No lähe Annu auttaakii.", eli ehkä siellä yksi "lähe auttaa"-pyyntö saattaa joukossa olla.

Täytyy sanoa tuosta "pyyjäpäästä", että se on varsin epäselvästi lausuttu ja jää hieman arvailujen varaan, että onko siellä p- vai t-konsonanttia alussa, vai onko ollenkaan. Nyt kun sitä jankaa uusintana, joku "tyyjotää" kuulostaa olevan lähimpänä. Mutta jos tuossa uhrin "vuorosanat" laittaa pötköön, niin jotenkin "tuu jo tääl" olisi luontevampi kuin "pyyjäpää", vaikkei kumpaakaan sanota selkeästi:

1:25 Uhri: Tuu apuun. Tua, tule tänne apuun.
1:46 Uhri: Pyyjäpää // Tuu jo tääl
1:48 Uhri: Tuu vähän Annu auttaa.
1:50 Uhri: Tuu Annu.
1:52 Uhri: Tule auttaa.

No, eipä se rikoksen ratkaisu tuosta repliikistä ollut kiinni. Kaikille häke-tallenteen litteroinneille - niin ammattilaisten kuin amatöörien tekemille - on yhteistä se, että omaa kuulohavaintoa yritetään istuttaa yhteen muun rikostutkinnan datan kanssa. Varsinkin noiden kolausten alkuperän arvelu on aika spekulatiivista. Ja ikään kuin jokaisella lauseen puolikkaalla olisi suora yhteys tapahtumaketjuun. Häke-tallenne on tietenkin erikoinen aineisto, koska se on autenttiunen tallenne murhatapahtumasta, mutta sitä pitäisi kuitenkin tulkita paniikissa soitettuna hätäpuheluna, ei tapahtumankuvauksena.

[nihilistinahalisti]

Olipa harvinaisen syväluotaavan laiska argumentti

Ihan aiheellinen kysymys jos ei kuule kuinka ulkopuolinen sanoo selkeitä sanomisia, kiroaa ja muutakin, jollei kuule, niin täytyy olla kuuro.

En vahvistele typerillä hymiöillä.

Jatkan tähän, että nuo missä kolausten jälkeen uhri voihkii (0:56) - on toki mahdollista, että polvi osuu sängyn reunaan, siitä kuuluu ääni ja kipeää tekee TAI että siellä mätkittiin halolla tai jotakin muuta. Kukaan ei tiedä mistä oikeasti oli kyse, mutta fakta on, että sitä kolinaa ja sitä seurannutta huutoa tallenteelta kuuluu.

Voi voi, vai että otti polveen tosi kipeää kun osui sängyn päätyyn (jaaaauuuurrrr), tuolla kohtaa varmaankin?

Vai johtuisiko siinä vaiheessa kun vatsa-aortta poikkastaan ja sitten viedäänkin voimalla sänkyyn että veri imeytyy aluslakanaan että patjaan, jää vähemmän verta lattialle ja siten vähemmän myös verisiä kengänpohjakuvioita lattiaan.ja täten ei tunnisteta kenkää.

Pohjakuvio kertoo paljon, kertoi jo Joutsenlahdellekkin, toi esiin myös jalkineen pohjakuvion samankaltaisuuden.

[nihilistinahalisti]

Täytyy sanoa tuosta "pyyjäpäästä", että se on varsin epäselvästi lausuttu ja jää hieman arvailujen varaan, että onko siellä p- vai t-konsonanttia alussa, vai onko ollenkaan. Nyt kun sitä jankaa uusintana, joku "tyyjotää" kuulostaa olevan lähimpänä. Mutta jos tuossa uhrin "vuorosanat" laittaa pötköön, niin jotenkin "tuu jo tääl" olisi luontevampi kuin "pyyjäpää", vaikkei kumpaakaan sanota selkeästi:

1:25 Uhri: Tuu apuun. Tua, tule tänne apuun.
1:46 Uhri: Pyyjäpää // Tuu jo tääl
1:48 Uhri: Tuu vähän Annu auttaa.
1:50 Uhri: Tuu Annu.
1:52 Uhri: Tule auttaa.

No, eipä se rikoksen ratkaisu tuosta repliikistä ollut kiinni. Kaikille häke-tallenteen litteroinneille - niin ammattilaisten kuin amatöörien tekemille - on yhteistä se, että omaa kuulohavaintoa yritetään istuttaa yhteen muun rikostutkinnan datan kanssa. Varsinkin noiden kolausten alkuperän arvelu on aika spekulatiivista. Ja ikään kuin jokaisella lauseen puolikkaalla olisi suora yhteys tapahtumaketjuun. Häke-tallenne on tietenkin erikoinen aineisto, koska se on autenttiunen tallenne murhatapahtumasta, mutta sitä pitäisi kuitenkin tulkita paniikissa soitettuna hätäpuheluna, ei tapahtumankuvauksena.

Kaikkea kakkendaalia täältäkin saa lukea, Huuuuooohh.

Noo itse kukanenkin kuulee juurikin niin kuin haluaa, kun kuuntelee lukkoon laitettuna.

En ala, enkä todellisuudessa jaksakkaan enään kertoa mitä tallenteella on ja mitä ei todellakaan ole.

Sama asia kuin heittelisi helmiä sioille, ruokaa ne nuokin on.

Kuunneltu tai netissä pyörivä ei todellakaan ole autenttinen tallenne, vaan moneen kertaan muokattu ja muuteltu puhelun tallenne.

Autenttista ei enään ole.

Sen verran sanon, muokatustakin tallenteelta selviää lähes tulkoon sijainnit missä kukanen onkin tallenteen edetessä, mitä tapahtuu takkahuoneessa, missä vaiheessa mitäkin.

Myöskin kohta millä kohtaa Lahti loppujen lopuksi kuolee kokonaan, sitkeä mies on ollut ja kuolemiskohdan kuulee hyvin, tai no, ainakin tarkkakorvaiset ja päättelykykyiset pystyy hahmottaan asiat hyvin.

Miksi ette te kykene?

[nihilistinahalisti]

Itseasiassa on oikeuden päätöksiä sekä poliisin dokumentteja siitä, ettei hätäkeskusnauhalla kuulu ollenkaan ulkopuolisen tekijän ääniä, kuten kaikki tietävätkin.

Lisäksi on olemassa keskusrikospoliisin dokumentteja siitä, että hätäkeskusnauhalla mahdollisesti kuuluu ulkopuolisen tekijän ääniä, kuten kaikki tietävätkin. Laitoin liitteeksi uudelleen Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion äänitutkija Tuija Niemen joulukuussa 2006 tekemän litteraatin häke-nauhasta. Myöhemmin on tullut poliisilta uusia versioita nauhasta ja uusia litteraatteja, kuten kaikki tietävätkin. Niiden todistusarvo oikeudessa oli tasan nolla, kuten kaikki tietävätkin.Niemi 13.12.2006 - 2.jpg

Pakko ottaa tuolta yksi irrallinen nosto. Eli ajassa 0:42 TN kuulee kuinka Auer vastaa häke-virkailijalle "Kyllä" tämän toistaessa Auerin vastauksen "neljä lasta". Auer sanoo tuon TN:n mukaan "toteavalla" "ei huolestuneella" äänensävyllä. Tässä vaiheessahan TN:llä ei ole ollut varsinaista painetta kuulla tai olla kuulematta tiettyjä asioita. Silti tuossa kohdassa minun mielestäni jo paistaa asenteellisuus. Auer "vain toteaa" vaikka lapsista kyse. Toteaa, ei ole huolestunut. Tuo on myös ainoa kohta koko litteraatissa kun TN analysoi äänensävyä.

En nyt voi sanoa olevani asiassa mikään ekspertti, mut joskus jotain vuorovaikutusanalyysia tutkimushommeleissa olen tehnyt. Jos äänensävyssä kuullaan huolestuneisuutta, niin sanottaessa "kyllä" johonkin vastaukseen se voi ilmetä normaalia hiljaisempana, pidätellympänä tai huokaavana vastauksena. Joten on aivan käsittämättömän naurettavaa, että "huolestuvaa" äänensävyä lähdettäisiin edes tuosta repliikistä erottamaan. Se että on lähdetty hakemaan osoitta asenteellisuuden; Anneli ei kuulosta siltä miltä pitäisi naisen äidin tuossa tilanteessa kuulostaa Perustavin sääntö on, että äänensävy kuvataan jonain mitä se on, ei jonain mitä se ei ole.. Jos kuvataan jotain mitä pitäisi kuulua mutta ei kuulu, niin se on asenteellisuutta per se.

Olisi sitä paitsi todella ihmeellistä jos tuolta kuuluisi huolestuneita äänensävyjä tuossa kohdassa ja tuossa yhden sanan vastauksessa. Se herättäisi epäilyn! Huolestunut "kyllä" kuullaan terapiatuolissa istuvalta tai lääkärin oiretiedusteluun vastaavalta. Ei kukaan tuossa tilanteessa vastaa huolestuneella äänensävyllä vaikka jokainen olisi epäilemättä hyvin huolestunut. "Huolestunut" äänensävy voidaan erottaa esim hiljaan sanottuna repliikkinä, puhaltavana tai huokaavana kyllä, intonaatio nousee hiljaa kun ilmat päästetään samaan aikaan huokauksen yhteydessä. Kokeilkaapa sanoa "kyllä" tuohon tapaan ja verratkaa kuulostaako samalta tavalta puhua kuin Anneli tuossa puhuu.Kukaan ei myöskään vastaa tuossa tilanteessa tuohon kysymykseen "kyllä" toteavalla äänensävyllä. Se herättäisi myös epäilyn. Eikä Anneli siinä todellakaan totea. Tätä voi testata kukin tahollaan niin, että laitatte mielessänne Annelilta tuossa "kyllä" repliikissä kuultavan äänensävyn sisällöllisesti jo valmiiksi toteavaan lauseeseen kuten vaikka "päätös on tehty" "arpa on heitetty" tai "tämä on nyt sitten näin". Kuulostaako toteava lause tällöin enää toteavalta? No ei niin. Jos äänensävy poistaa toteavasta repliikistä toteavuuden, niin silloin äänensävy ei missään nimessä ole toteava.

Jos tuota äänensävyä tuossa pitäisi analysoida, niin keskeistä olisi huomioida konteksti jossa se esitetään. Tuossa kohdassa Häke-virkailija esittää retorisen kysymyksen (hyvässä litteroinnissa siinä olisikin kysymysmerkki) "neljä lasta?" Funktio on varmistaa havainto havainto joka hätkähdyttävä. Sama funktio kuin lauseella "kuulinko todellakin oikein että neljä lasta". Miten Anneli sitten tähän vastaa ja ennen kaikkea koska? Anneli vastaa siihen jo lähdössä korkealla intonaatiolla ja lähes kysymyksen päälle "Kyllä". Tuossa voisi olla huutomerkki sulun kanssa perässä vaikka Anneli ei varsinaisesti huudakaan, siis "Kyllä"(!). Äänensävy (äänenpaino tai intonaatio paremminkin) on tuossa kohdassa äärimmäisen "painottava" ja "kiirehtivä". Ei toteava. Ihminen toteaa silloin kun ei ajattele, että sillä miten tämän sanoo voisi jotenkin vaikuttaa siihen mitä tästä seuraa. Jos Annelille olisi ollut yhdentekevää avunsaannin nopeus, niin silloin hän olisi todennut "kyllä". Jokainen kuulee, että Anneli ei tuossa tilaneessa totea vaan painottaa. Painottava on sen "kyllä (!)" repliikin äänensävy ja yhtä lailla funktio.

Sen verran tuon esiin tuota kohtaa, että kyllä-sanominen tulee kohdassa, (5kk sitten viimeksi kuunnellut tallennetta), niin kyllä sana sanotaan painottaen, eli kohta, jos muistan oikein, olikin pakko kuunnella.

1. Kyllä, painokkaasti, "joku tuli ikkunasta sisää ja hakkaa puukolla mun miesä, muaki on hakattu, HK "hakkaa puukolla (epäuskoisen kuuloinen), A.A Kyllä (painottaen, että näin on). HK. Onks teil monta siellä (tuntuu niin kuin ryyppyporukan soittajalta kysyy) A.A "meil on neljä lasta myös, HK. Neljä lasta? A.A (painokas) kyllä (saman kuuloinen kuin aikaisempi kyllä), eli painottaa tärkeitä asioita, eli ettei ole pila soitto, juoppoporukan tappelukööri..

Eli kyllä t.n on ollut asenteellisuutta litteraatiossaan, huomaa myös virheet.

[Arkipäiväinen]

Täytyy sanoa tuosta "pyyjäpäästä", että se on varsin epäselvästi lausuttu ja jää hieman arvailujen varaan, että onko siellä p- vai t-konsonanttia alussa, vai onko ollenkaan. Nyt kun sitä jankaa uusintana, joku "tyyjotää" kuulostaa olevan lähimpänä. Mutta jos tuossa uhrin "vuorosanat" laittaa pötköön, niin jotenkin "tuu jo tääl" olisi luontevampi kuin "pyyjäpää", vaikkei kumpaakaan sanota selkeästi:

1:25 Uhri: Tuu apuun. Tua, tule tänne apuun.
1:46 Uhri: Pyyjäpää // Tuu jo tääl
1:48 Uhri: Tuu vähän Annu auttaa.
1:50 Uhri: Tuu Annu.
1:52 Uhri: Tule auttaa.

No, eipä se rikoksen ratkaisu tuosta repliikistä ollut kiinni. Kaikille häke-tallenteen litteroinneille - niin ammattilaisten kuin amatöörien tekemille - on yhteistä se, että omaa kuulohavaintoa yritetään istuttaa yhteen muun rikostutkinnan datan kanssa. Varsinkin noiden kolausten alkuperän arvelu on aika spekulatiivista. Ja ikään kuin jokaisella lauseen puolikkaalla olisi suora yhteys tapahtumaketjuun. Häke-tallenne on tietenkin erikoinen aineisto, koska se on autenttiunen tallenne murhatapahtumasta, mutta sitä pitäisi kuitenkin tulkita paniikissa soitettuna hätäpuheluna, ei tapahtumankuvauksena.

Kaikkea kakkendaalia täältäkin saa lukea, Huuuuooohh.

Noo itse kukanenkin kuulee juurikin niin kuin haluaa, kun kuuntelee lukkoon laitettuna.

En ala, enkä todellisuudessa jaksakkaan enään kertoa mitä tallenteella on ja mitä ei todellakaan ole.

Sama asia kuin heittelisi helmiä sioille, ruokaa ne nuokin on.

Kuunneltu tai netissä pyörivä ei todellakaan ole autenttinen tallenne, vaan moneen kertaan muokattu ja muuteltu puhelun tallenne.

Autenttista ei enään ole.

Sen verran sanon, muokatustakin tallenteelta selviää lähes tulkoon sijainnit missä kukanen onkin tallenteen edetessä, mitä tapahtuu takkahuoneessa, missä vaiheessa mitäkin.

Myöskin kohta millä kohtaa Lahti loppujen lopuksi kuolee kokonaan, sitkeä mies on ollut ja kuolemiskohdan kuulee hyvin, tai no, ainakin tarkkakorvaiset ja päättelykykyiset pystyy hahmottaan asiat hyvin.

Miksi ette te kykene?

Nimenomaan, tallennetta kunnellaan lukkoon laitettuna ja yritetään pakottaa jokainen äännähdys johonkin tapahtumaketjuun. Sitä olen minäkin tehnyt tuossa avunpyyntöjen litteroinnissa, myönnetään. Mutta käytännössä jos täällä jostakin epäselvästä kohdasta kohdasta väännetään, se on helppo ottaa työn alle, jos vaan löytyy tarvittavat ohjelmistot ja hyvät kuulokkeet. Valitaan se puolen sekunnin klippi, volumet täysille jos tarvii ja hidastusta olen käyttänyt paljon, jolloin äänteiden ja tavujen määrää sekä rytmiä on selkeämpi hahmottaa. Tärkein: unohdetaan se Ulvilan surma ja kuunnellaan mitä siinä tietyssä kohdassa oikeasti sanotaan. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa oma tarina ja pakottaa kaikki nauhalta kuuluva siihen, ihan sama mitä sieltä kuuluu. Ja sitten jankuttaa sitä jääräpäisesti ja haukkua kaikki ne, jotka ovat oikeasti nähneet pikkaisen vaivaa asian selvittämisen eteen.

Tuo on toki totta, että tallenne on mikä on ja montakhan versiota on olemassa, se on mysteeri. Tuossa Niina Bergillä aiemmin jaossa ollut tallenne ja poliisin virallinen tallenne eroaa ainakin siinä, että viralliselta puuttuu se kirkumisen jälkeinen naksahdus. Lisäksi tuo kahden sekunnin paussi on Bergin jakamassa versiossa totaalisen mykkä, kun taas poliisin versiossa siinä on taustakohinaa. Tämä voi mennä toki editoinnin piikkiin. Molempia versioita on tietenkin editoitu rajusti ja eri tavoin, joten ne kuulostavat erilaisilta.

[nihilistinahalisti]

Pakko ottaa tuolta yksi irrallinen nosto. Eli ajassa 0:42 TN kuulee kuinka Auer vastaa häke-virkailijalle "Kyllä" tämän toistaessa Auerin vastauksen "neljä lasta". Auer sanoo tuon TN:n mukaan "toteavalla" "ei huolestuneella" äänensävyllä. Tässä vaiheessahan TN:llä ei ole ollut varsinaista painetta kuulla tai olla kuulematta tiettyjä asioita. Silti tuossa kohdassa minun mielestäni jo paistaa asenteellisuus. Auer "vain toteaa" vaikka lapsista kyse. Toteaa, ei ole huolestunut. Tuo on myös ainoa kohta koko litteraatissa kun TN analysoi äänensävyä.
(lyhensin lainausta)

Näistä kyseisistä asiakirjoistahan liikkui speku, ettei tämä olisi täysin alkuperäinen litteraatti vaan myöhemmin "päivitetty" versio.

Samoin tuossa on tuo kohta, jonka Berg myös kirjassaan nostaa esiin: 2:02 (2:06 - jos tarkkoja ollaan): "nainen: Öh/voimakkaan ponnistuksen aiheuttama äännähdys, siirtääkö uhria?" Ja kaksi sekuntia tämän jälkeen Anneli on jo puhelimessa.

Kirjoitin tästä jo aiemminkin, että eihän tuo arvelu uhrin siirtämistä vielä tietenkään viittaa siihen, että Annelia arveltaisiin murhaajaksi, mutta toisaalta, miksi ihmeessä Niemi spekuloi jotakin ruumiin siirtämistä pelkän "öh"-äänen perusteella? Sihvosen litteraatissa kyseistä tämän päivän tallenneversioista selvästi kuuluvaa öh-ääntä ei ole edes mainittu.

Kohta 2:02 - 2: 10 on selkeä, juuri 2:02 tai vähän ennen kohdassa kuullaan viimeinen juoksuaskel puhelimen vieressä ja öh 2:06 kuuluu takkahuoneesta (vertaa Lahden ääneen, kaikupohja sama), eli kuullaan tulevan kauempaa ja Auerin ääni kuullaan sen jälkeen eli tulee eteisen puolelta, itkuinen "tuleeks sielt kettää" eli kysyy Amandalta joka on puhelimessa.

Tuokin kohta on niin selkeä, että miten ja millä mentaliteetilla joku viitsiikin vääristellä??

[nihilistinahalisti]

Nimenomaan, tallennetta kunnellaan lukkoon laitettuna ja yritetään pakottaa jokainen äännähdys johonkin tapahtumaketjuun. Sitä olen minäkin tehnyt tuossa avunpyyntöjen litteroinnissa, myönnetään. Mutta käytännössä jos täällä jostakin epäselvästä kohdasta kohdasta väännetään, se on helppo ottaa työn alle, jos vaan löytyy tarvittavat ohjelmistot ja hyvät kuulokkeet. Valitaan se puolen sekunnin klippi, volumet täysille jos tarvii ja hidastusta olen käyttänyt paljon, jolloin äänteiden ja tavujen määrää sekä rytmiä on selkeämpi hahmottaa. Tärkein: unohdetaan se Ulvilan surma ja kuunnellaan mitä siinä tietyssä kohdassa oikeasti sanotaan. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa oma tarina ja pakottaa kaikki nauhalta kuuluva siihen, ihan sama mitä sieltä kuuluu. Ja sitten jankuttaa sitä jääräpäisesti ja haukkua kaikki ne, jotka ovat oikeasti nähneet pikkaisen vaivaa asian selvittämisen eteen.

Tuo on toki totta, että tallenne on mikä on ja montakhan versiota on olemassa, se on mysteeri. Tuossa Niina Bergillä aiemmin jaossa ollut tallenne ja poliisin virallinen tallenne eroaa ainakin siinä, että viralliselta puuttuu se kirkumisen jälkeinen naksahdus. Lisäksi tuo kahden sekunnin paussi on Bergin jakamassa versiossa totaalisen mykkä, kun taas poliisin versiossa siinä on taustakohinaa. Tämä voi mennä toki editoinnin piikkiin. Molempia versioita on tietenkin editoitu rajusti ja eri tavoin, joten ne kuulostavat erilaisilta.

Lisään vähä, Lahti pyytää, oikeammin huutaa Aueria auttaan kaksi kertaa, ei enempää, "lähe auttaa", on ensimmäinen ja Lahti tuossa kohdassa on tietoinen Annelin olevan puhelimessa, eli lähde puheusta ja auta, episodi jatkuu, niin, että Aueri ei ensin tiedä mitä tehdä, sen huomaa sanomisen sekaannuksista Amandalle tulla puhelimeen, kun Aueri on lähdössä, huutaa Lahti toisen kerran "tuu auttaa" nuo ovat ainoat Auerille osoitetut apuun tulo huudot.

Ensimmäinen 'annu' on vääristelty tai väärin kuultu, mutta on oikeammin, "Juha, (erittäin lyhyt tauko) tule tänne apuun" siellä ei kertaakaan kuulla "annu", selkeä j-kirjain kuultavissa, eli yritys saada tekijä luuleen, että talossa on joku toinenkin mies henkilö ja on tullut mieleen, onko Lahtea tarkkailtu/seurattu ja tekijä tiennyt ettei ole ketään.

K ja J kirjainten äänne eron kyllä kuulee, kokeilkaa itse, sanokaa, äänittäkää, "kuha tule tänne apuu", "annu, tule tänne apuu" ja "juha, tule tänne apuu", en ala väitteleen, mutta itse kuulen selkeän j-kirjaimen, "Juha tule tänne apuun".

Miksi Lahti huutaa kolmella eri tavalla Aueria apuun? "Kuha tule tänne apuu", "lähe auttaa" ja "tuu auttaa".

En ymmärrä miten tästäkin kohdasta pitää vääntää näin paljon?

Meikälle häketallenne on selkeä.

[nihilistinahalisti]

Sinä se jaksat trollailla, jankata samoja asioita. Vieläkö joku vaivautuu korjaamaan väitteitäsi?
Senkus pidät Annelia syyllisenä mutulla, koska näyttöähän syyllisyydestä ei ole.

Näyttöä ulkopuolisestakaan tekijästä ei ole mutta jokuhan murhan on tehnyt. Mutta näin kai se (Suomen) oikeudessa menee: in dubio pro reo. Epävarmat seikat mm. tutkinnan hutilointien takia on katsottava lakiteknisesti syytetyn eduksi. Vaikka oikeus olisikin sitä mieltä että Anneli on 90% varmasti syyyllinen niin se 10% on riittävä järkevä epäily jolloin syyte hylätään. Tekninen tutkinta oli puutteellista, koko taloa ei kuidutettu (jolloin ruskeat kuidut ois löydetty talosta), peseytymishuone jäi tutkimatta vaikka poliisikin jo ihmetteli miten Anneli oli juuri peseytynyt ja kädet ja paidat täysin puhtaat eli kädet pesty ja paita vaihdettu, taloa ei eristetty jne. niin enää ei näyttöä ole mahdollista saada.

Kädet Anneli itse muisteli pesseensä, paidan vaihtaminen oli ainoastaan poliisin spekulaatiota.
Näytteitä on kerätty satoja ja edelleen joku on sitä mieltä, että tutkinta tehtiin huolimattomasti. Jos ruskeat kuidut olisivat olleet taloudesta, niin niitä olisi löytynyt myös Annelin punaisesta paidasta, eikö? Hänethän laitettiin keittiön lattialle makaamaan.
Se, että Annelista ei löytynyt niin mitään todisteita käydystä kamppailusta, ei veitsestä hänen hajua jne. pitäisi nimenomaan osoittaa syyttömyys, mutta vaan kun ei. Jotenkin se nyt on onnistuttu kääntämään syyllisyyden merkiksi. Niin tai näin, aina väärin päin. Miten ihminen kykenee syyttömyytensä todistamaan, jos edes puuttuviin todisteisiin ei uskota?
Mä olen useasti miettinyt kyseistä asiaa omalle kohdalleni. Siis, että tänne joku tunkeutuisi ja tappaisi puolisoni, eikä kukaan uskoisi minun puhuvan totta, vaikka mitään syyllisyyteen viittavaa näyttöä ei löytyisi. Pelottava, erittäin pelottava pelkkänä ajatuksenakin. Se ei vaan saa riittää, että on ollut paikalla. Tällöin kuka vaan paikalle sattunut silminnäkijä saattaa saada tuomion, jopa elinkautisen.
Kas kun perheen poikaa ei ole vielä epäilty isänsä surmasta. Hänhän se on tarinaansa muuttanut radikaalisti. Edellä oleva oli vaan sarkastinen kommentti.

Hyvä tuoda sarkasmiakin, koska niin paljon täältä höttöä saa lukea, että piristää sinun pohdinta ja asioiden tuominen esiin ilman ennakkokäsitystä ja viranomaisuskoa.

Minulle jo tallenteen eka kuuleminen toi esiin ulkopuolisen paikalla olemisen ja tekijänä.

Täällä on esitetty hulluimpana että Lahti se siellä yksin tuskissaan puukotettuna teutaroi.

Kenellekkän ei ole tullut pieneen mieleenkään se, että miten Lahti on pysynyt sängyllä verta vuotaen lähes 4 min. kyljellään ja pää ikkunaan päin (vasen kylki [aortta katkaistu vasemmalta puolen] sängyssä), tippunut lattialle kääntyen 180° pää lähelle kylpyhuoneen ovea ,JALAT sängyn alle ja SELÄLLEEN.kääntyen samalla myös vartaloltaan ympäri?

Lahden olisi pitänyt olla sängyllä pää jo valmiiksi kylpyhuoneen oveen päin ja jos olisi liukunut lattialle, OLISI jalkojen pitänyt jäädä osittain sängyn päälle.

Tuokaan ei selitä niitä veriroiskeita ovessa ja ovilistoissa.

[nihilistinahalisti]

Sellainen toki pitää mainita, että tuo Amandan kysymys "ketä siellä on?" on merkattu sarakkeeseen "muuta", vaikka hän on tuolloin ollut keittiössä/puhelimessa. Toisin sanoen, kyseessä on ilmeisesti ollut hyvin hiljainen ääni, jota ei ole voinut kuulla ilman tallenteen muokkaamista. Ja kenties siksi se on jäänyt aiemmilta kuuntelijoilta kuulematta. Tämä ei tietenkään muuta miksikään sitä, että tuo Sihvosen tekemä litteraatti kohdasta 2:00 on kaikkinensa ihan eri kuin mitä tämän päivän tallenteilta kuulee.

Sihvosen litterointi, 25% ookoo, 75% soopaa. Merkitty Lahden ääniä kohtaan missä ei ole mitään, sanomiset sitä sun tätä ja osa ihan väärin.

Tulos, nippa nappa parempi kuin tn litteraatio.

Kyllä siellä se kuole sanominen on jotain aika alussa ja lausuja on tekijä, erottaa kun vertaa muihin normaalisti sanottuun, vaikkapa Auerin kysymään "lähtik se mies jo", tekijä vastaa "eii" karheahko miehen ääni.

Laitan kohdan millä kohtaa kuole huudahdus on ja sitä ennen olevat äänen (ei Auerin kysymää, äänen) ja sen jälkeisen äänen.

Auerin pakoon juoksu, sen jälkeen kolahduksia ja ajassa 02:03 - 04 "kuole" ja sen jälkeen tai päällläkin Lahti "älä, älää älä".

Kuuntelin samalla muitakin ääniä, erittäin vaimeita kylläkin ja yksi ääni ilmeni omituiseksi, ihmisen ääni kyllä, mutta erittäin vaimea, lähinnä kuiskaus ja kuullosti lapselta.

Lisäksi kuullaan tallentelta "ttu", alku on vi, mutta jää jonkin kolahduksen alle, loppu selkeä ja ajassa 01:14,5 - 015,5 ja sen jälkeen tekijä ajassa 01:16,5 - 17,2 "töh".

Tässähän tätä herkkuhetkiin.

Ah niin, käytössäni ihan vaan samppa känny, meikä kun ei tarvi hyberbyberkupperskeikkaa labroja.

Sä et kuulisi sieltä samppa kännyltä yhtikäs mitään, jos niitä taustaääniä ei olisi hyberbyberkupperskeikkaa labroissa ensin editoitu kovemmalle. Itse olen kuunnellut tuon häke-tallenteen jo aika moneen otteeseen Audacityllä ja mielestäni Sihvosen litteroinnit on melko hyvin tehty pois lukien tuo maaginen 02:00 - 02:08 väli, joka on selvästi eri tallenteesta. Tarkempi ajastus siitä puuttuu, joten sen vuoksi seuraaminen on hieman hankalaa. Ja onko joku mölähdys "autooo" vai "maitooo" - se nyt ei ole hirveän mielenkiintoista. Mitkä noista Sihvosen merkinnöistä on mielestäsi fuulaa? Kiinnostaa.

Vai autoja täällä vieläkin kuullaan

Oikeammin se on, valallakin vannoen, "jumalauto" tekijän ääni kun Lahti on puuklapilla saanut osuman tekijään ja tämä kiroaa.

Alku kuuluu erittäin vaimeana, mutta kuulen sen selkeästi millä laitteella tahansa, eli ei siihen auta millä ohjelmalla KUUNTELEE, korvista se on kiinni.

01:17 kuullaan "töh", Lahti saa osuun käyttämällään puuklapilla, 01:17 ja ehkä 500, alkaa "jumalauto" ja päättyy 01:18 ja 500 ja on niin selkeä kuin sinertävä pilvetön päivä ja näet auringon.

Ruskeel reiäl ei kuule, mutt koklatkaa kuuletteko korvalla.

[Arkipäiväinen]

Nimenomaan, tallennetta kunnellaan lukkoon laitettuna ja yritetään pakottaa jokainen äännähdys johonkin tapahtumaketjuun. Sitä olen minäkin tehnyt tuossa avunpyyntöjen litteroinnissa, myönnetään. Mutta käytännössä jos täällä jostakin epäselvästä kohdasta kohdasta väännetään, se on helppo ottaa työn alle, jos vaan löytyy tarvittavat ohjelmistot ja hyvät kuulokkeet. Valitaan se puolen sekunnin klippi, volumet täysille jos tarvii ja hidastusta olen käyttänyt paljon, jolloin äänteiden ja tavujen määrää sekä rytmiä on selkeämpi hahmottaa. Tärkein: unohdetaan se Ulvilan surma ja kuunnellaan mitä siinä tietyssä kohdassa oikeasti sanotaan. Toinen vaihtoehto on kirjoittaa oma tarina ja pakottaa kaikki nauhalta kuuluva siihen, ihan sama mitä sieltä kuuluu. Ja sitten jankuttaa sitä jääräpäisesti ja haukkua kaikki ne, jotka ovat oikeasti nähneet pikkaisen vaivaa asian selvittämisen eteen.

Tuo on toki totta, että tallenne on mikä on ja montakhan versiota on olemassa, se on mysteeri. Tuossa Niina Bergillä aiemmin jaossa ollut tallenne ja poliisin virallinen tallenne eroaa ainakin siinä, että viralliselta puuttuu se kirkumisen jälkeinen naksahdus. Lisäksi tuo kahden sekunnin paussi on Bergin jakamassa versiossa totaalisen mykkä, kun taas poliisin versiossa siinä on taustakohinaa. Tämä voi mennä toki editoinnin piikkiin. Molempia versioita on tietenkin editoitu rajusti ja eri tavoin, joten ne kuulostavat erilaisilta.

Lisään vähä, Lahti pyytää, oikeammin huutaa Aueria auttaan kaksi kertaa, ei enempää, "lähe auttaa", on ensimmäinen ja Lahti tuossa kohdassa on tietoinen Annelin olevan puhelimessa, eli lähde puheusta ja auta, episodi jatkuu, niin, että Aueri ei ensin tiedä mitä tehdä, sen huomaa sanomisen sekaannuksista Amandalle tulla puhelimeen, kun Aueri on lähdössä, huutaa Lahti toisen kerran "tuu auttaa" nuo ovat ainoat Auerille osoitetut apuun tulo huudot.

Ensimmäinen 'annu' on vääristelty tai väärin kuultu, mutta on oikeammin, "Juha, (erittäin lyhyt tauko) tule tänne apuun" siellä ei kertaakaan kuulla "annu", selkeä j-kirjain kuultavissa, eli yritys saada tekijä luuleen, että talossa on joku toinenkin mies henkilö ja on tullut mieleen, onko Lahtea tarkkailtu/seurattu ja tekijä tiennyt ettei ole ketään.

K ja J kirjainten äänne eron kyllä kuulee, kokeilkaa itse, sanokaa, äänittäkää, "kuha tule tänne apuu", "annu, tule tänne apuu" ja "juha, tule tänne apuu", en ala väitteleen, mutta itse kuulen selkeän j-kirjaimen, "Juha tule tänne apuun".

Miksi Lahti huutaa kolmella eri tavalla Aueria apuun? "Kuha tule tänne apuu", "lähe auttaa" ja "tuu auttaa".

En ymmärrä miten tästäkin kohdasta pitää vääntää näin paljon?

Meikälle häketallenne on selkeä.

Jos ei kannata vääntää, niin älä väännä. Jos vielä kuulo toimii, niin selvennäppä missä kohdassa tuo "lähtemisen" pyytäminen tapahtuu? Tässä yhtenä pötkönä nuo Jukan avunpyynnöt: https://jumpshare.com/share/Fw9BOm8t2G32Fvp1gvSE

Ei tällä murha ratkea, eikä mitään uutta sisältöä tule, mutta samapa se mihin vapaa-aikansa käyttää.

[Pieni liekki]

...
Jos ei kannata vääntää, niin älä väännä. Jos vielä kuulo toimii, niin selvennäppä missä kohdassa tuo "lähtemisen" pyytäminen tapahtuu? Tässä yhtenä pötkönä nuo Jukan avunpyynnöt: https://jumpshare.com/share/Fw9BOm8t2G32Fvp1gvSE

Ei tällä murha ratkea, eikä mitään uutta sisältöä tule, mutta samapa se mihin vapaa-aikansa käyttää.

Arvaa vaan, kuulenko nyt tuosta linkittämästäsi ääninäytteestä kahteen kertaan Jukan pyynnöt "lähe auttaan".

[Arkipäiväinen]

...
Jos ei kannata vääntää, niin älä väännä. Jos vielä kuulo toimii, niin selvennäppä missä kohdassa tuo "lähtemisen" pyytäminen tapahtuu? Tässä yhtenä pötkönä nuo Jukan avunpyynnöt: https://jumpshare.com/share/Fw9BOm8t2G32Fvp1gvSE

Ei tällä murha ratkea, eikä mitään uutta sisältöä tule, mutta samapa se mihin vapaa-aikansa käyttää.

Arvaa vaan, kuulenko nyt tuosta linkittämästäsi ääninäytteestä kahteen kertaan Jukan pyynnöt "lähe auttaan".

En tiedä mihin suuntaan vitsi tässä vääntyy, mutta jokainen voi testata, kuinka monta kertaa kuulee "tu"-tavun Jukan puheesta.

Lisäksi heti alkuun siitä voi helpolla kuulla yhden niistä ulkopuolisen sanomista vituista, jos ei ole niitä ennen kuullut.

[nihilistinahalisti]

...
Jos ei kannata vääntää, niin älä väännä. Jos vielä kuulo toimii, niin selvennäppä missä kohdassa tuo "lähtemisen" pyytäminen tapahtuu? Tässä yhtenä pötkönä nuo Jukan avunpyynnöt: https://jumpshare.com/share/Fw9BOm8t2G32Fvp1gvSE

Ei tällä murha ratkea, eikä mitään uutta sisältöä tule, mutta samapa se mihin vapaa-aikansa käyttää.

Arvaa vaan, kuulenko nyt tuosta linkittämästäsi ääninäytteestä kahteen kertaan Jukan pyynnöt "lähe auttaan".

En tiedä mihin suuntaan vitsi tässä vääntyy, mutta jokainen voi testata, kuinka monta kertaa kuulee "tu"-tavun Jukan puheesta.

Lisäksi heti alkuun siitä voi helpolla kuulla yhden niistä ulkopuolisen sanomista vituista, jos ei ole niitä ennen kuullut.

Alkaa huvitaa "kuule, kuuleks sä, kuuleks sä nyt, kuule, kuuleks tään".

Tekijä sanoo noin 11 eri kertaa jotain tai on ulkopuolisen ääni.

Esim. "Nooh", tauko, "näih".

Lahden ensimmäinen koko sana kuullaan kun Aueri sanoo puhelimeen, vaikka häkehenkilö on sulkenut Auer-linjan ja ilmoittaa vanhan matkahuollon luona olleelle partiolle, että "nopeesti" jonka Lahtikin kuulee ja huutaa "luijjaa", eli olettaa häkehenkilönkin kuulevan, että tosi on nyt kyseessä.

Jotkut on vääntänret sanaksi, "huijaa", mutta todellisuudessa ei ole.

Kyllä, kyllä kuuluu "vittu" tekijän sanomana, loppupainotus korostuneesti "ttu".

Mitäs siellä muuta oli, näin ulkomuistista ei kaikkia muista, vois tällä tabilla kuunnella.

Joo, en muistanutkaan, tekijä vastaa itse kun Auer kysyy, l"ähtiks se mies jo", tekijä: "eei" ja kuullaan aika tarkkaan ajassa 01:06 ja 500, tallenne Nina Berg eli susku london, vai olikohan, no sama se kuinka oli, mutta hätätallenne kuitenkin, eli ajat tulee siitä.

01:31 ja noin 800 "Juha, tule tänne apuu".
01:48 ja noin 700 T.N muokkaama ns. avun pyyntö.
01:53 aika lailla, "lähe auttaa" ja toinen, noin sekunti vähän ehkä toistakin, toinen "lähe auttaa".

Hyvin kuului myöskin "Kujanpää" huutokin, jälkeen "juha, tule tänne apuun" huudon.

Ottikos tämä tämä, mikäs sen Ruotsissa asuvan nimi olikaan, piti katsoa, eli sisotalo joka kävi ihan poliisin tiloissa kuuntelemassa ihan alkuperäisen häketallenteen, niin kopion siitä kun oli noinkin selkeä ja sai varmuuden ettei tekijä ole Auer, vaan ulkopuolinen. Hyvä mies, levätköön hänkin rauhassa.

[ABC]

Tutkinnassa keskityttiin ilmeisiin vaihtoehtoihin. Minusta Porvoon puhelut ja Lahden rahasiirrot murhatutkinnan yhteydessä ovat todella outoja ja tarkan selvittämisen arvoisia, mutta ainakaan puheluiden arvoitus ei näytä koskaan selvinneen. Myös Puputin kuolema samaan aikaan on outo sattuma.

Jos ajatellaan sellaista palkkamurhaa, jossa osalliset eivät suoraan kuulu mihinkään alamaailman verkostoon, eivätkä ole yhteydessä uhriin esim. lähisukulaisuuden tai työpaikan kautta, niin kyllähän sellaisen murhan selvittäminen oli Suomessa v. 2006 hyvin vaikeaa. Tapauksella on mielestäni useita yhtymäkohtia Kirkkonummen kolmoissurmaan juuri rikoksen selvittämisen vaikeuden ja omituisten johtolankojen ilmaantumisen osalta.

[Detsi]

⬆Kirkkonummella tekijä sai valtavan tutkinnallisen etumatkan.

Ulvilassa taas poliisi sai rikospaikan haltuunsa lähes välittömästi.

Poliisi ei ole löytänyt mitään linkkiä Porvoon poliisin ja Lahden välillä.