MITEN KAIKKI MENI (ketju 2)

[zem]

Puolustuksen "kakkosselitys" on tietysti hyvä siinä mielessä, että tyttö ei olisi käynyt lähelläkään takkahuonetta, kun surmaaja oli paikalla. Eli teoria räätälöity tarkoitusta varten.

Kaikki tytön kertomukset kuitenkin alusta lähtien todistavat, että toinen käynti tapahtui ennen hätäpuhelimeen menoa. Näin esimerkiksi kertomus 2007:

K: Sää olit huoneessa hetken ja lähdit uudestaan, minkä takia?
V: Ihmettelin mitä tää on, mut kyllä pitää mennä kattomaan mitä se on.
K: Mitä näit toisella kerralla?
V: Ne lasinsirut ja sit iskän siel lattialla ja oli tullu hirveesti verta.
Mun mielestä iskä oli mahallaan. Ja osotti sitä takan vieressä ollutta millä voi istua
ni iskä pää osotti siihen.
K: Muistaksää missä kohtaa olit?
V: Siin rajalla.
K: Mitä muistat siitä tilanteesta, ääniä, muita?
V: En.
K: Näitkö muita kun iskän?
V: En , äiti oli kai menny soittamaan poliisille.
K: Missä äiti oli?
V: Varmaan siellä keittiössä kun siel oli se lankapuhelin ku äitille ostettiin kännykkä vasta sen
jälkeen kun tää oli tapahtunut.
K: Mitä sanottiin?
V: En muista, äiti tais sanoo jotain puhelimeen.
K: Mitä sit?
V: Äiti tais pyytää mua puhelimeen kun äiti meni kattoon
iskää tai sit mää menin mun huoneeseen.
(Kuuleminen 2007, alleviiv. Zem.)

Mikäli käynti tapahtui vasta hätäpuhelun jälkeen, kertomus muuttuu monelta osin epäuskottavaksi.

1) Täytyy eliminoida se, että tyttö oli huoneessaan vain ”hetken”, minkä jälkeen
hänestä oli tuntunut, että ”pitää mennä kattomaan mitä se (metakka) on”.

2) Mikäli toista käyntiä pian ensimmäisen käynnin jälkeen ei ollut, ei olisi myöskään ollut "metakan" ihmettelyä - tyttö olisi tullut paikalle vasta tilanteen hiljennyttyä.

3) Täytyy eliminoida esimerkiksi se, että ”iskä oli mahallaan”.
Jos sen sijaan käynti tapahtui aikaisemmassa vaiheessa, uhrin asentoa on voitu muuttaa
kamppailun myöhemmässä vaiheessa.

4) Täytyy eliminoida lause ”Äiti tais pyytää mua puhelimeen kun äiti meni kattoon”.

Hätäpuhelun jälkeiseen tilanteeseen tämä ei sovi, koska äiti ei tuolloin ollut puhelimessa,
vaan tarkistamassa uhrin tilannetta. Siis ”äiti meni kattoo iskää”, mutta tyttö on kertonut,
että hän ei nähnyt äidin menevän kodinhoitohuoneen kautta, mikä hänen olisi pitänyt
nähdä, mikäli Auerin kertomus tarkistuksesta kylppärinoven kautta pitää paikkansa ja hän olisi sitä ennen saanut puhelimen äidiltään:

Lapinniemi: Kertoko äiti sulle mitä hän näki, ku hän meni kattoo sielt, ko sä kerroit, et se meni sielt kodinboitohuoneest ja pesuhuoneest ja meni sinne. Ni selviskö
sulle mitä ,oliks, mitä äiti näki siellä.
Tyttö: Äiti ei menny ollenkaa sitä kautta. Äiti meni vain sitä olkkari kautta.
(Tytön kuuleminen 1.12.2006.)

Tässä vain joitakin ihmetyksenaiheita, joita syyttäjä voisi tuoda esille, mikäli
turvauduttaisiin teoriaan ”Amanda on todennäköisesti nähnyt äitinsä menevän puhelimeen silloin, kun poliisi on soittanut matkalta eli vasta hätäpuhelun jälkeen.”

Pidän edelleen uskottavampana sitä, että tyttö on käynyt takkahuoneen suunnassa ennen tuloaan puhelimeen hätäpuhelun aikana. Hän ei nähnyt tekijää uhrin kimpussa, koska tämä oli luopunut veitsestä (niin kuin tyttö kertoo) - tekijä oli siten sivummalla pohtimassa mistä löytyisi sopiva astalo. Jonka (siis sorkkaraudan) sitten ilmeisesti ulkopuolinen ”apuri” tälle lopulta ojensi...

[Toripolliisi]

Arvoisat tutkijat sivuuttavat systemaattisesti tyttären lausuman huppiksen näkemisestä toisella kerralla, mikä meni näin: "Ei ko mää vaan ajattelin, mut vasta sil vimpalla kerralla mä havaitsin sen".

Lisää merkittävästi havainnon luotettavuutta. Näki kun oikein pinnisti mielikuvitusta..

[Satinique]

Jos puhutaan kuinka pinnistetään mielikuvitusta, siinä syyttäjä puoli on näyttänyt esimerkkejä hyvinkin.
Mielestäni tytön haastattelussa tyttö ei ymmärrä poliisin kysymyksiä, tai kuunteleeko edes, vaan yrittää kertoa omaa näkemystään tapahtumista. Lapsi joka alkaa kertomaan, sitä ei aikuisen saisi mennä katkaisemaan.
No olen käsittänyt että ,
käynti 1. Isä pystyssä, äiti sängyssä.
käynti 2. Molemmat pystyssä.
Hätäpuhelussa kohdan, tulkaa äkkii mun iskä voi huonosti, tytöllä ei ole havaintoa huppumiehestä.Käynti 3. tapahtuu kirkaisun kohdalla. Tämän jälkeen ei enää mene katsomaan.

Niin yksi kysymys, löytyikö Jukasta lasia ?

[sisotalo]

1. Mikäli käynti tapahtui vasta hätäpuhelun jälkeen, kertomus muuttuu monelta osin epäuskottavaksi.

2. Pidän edelleen uskottavampana sitä, että tyttö on käynyt takkahuoneen suunnassa ennen tuloaan puhelimeen hätäpuhelun aikana..

ZEM esittää tässä kaksi mahdotonta vaihtoehtoa, valitse nyt sitten niistä.

1. Amanda, josta kai nyt puhumme, vaikka muut keskustelijat puhuvat vain "tytöstä", näki kuolleen isänsä ajassa 03.14 ja päästi kirkaisun. Mitään "toista kirkaisua" ei ollut. Hätäpuhelu loppui 04.18. Ei Amanda vasta silloin nähnyt kuollutta isään.

2. Amanda kävi katsomassa vanhempiaan toisenkin kerran ennen Hätäpuhelun alkamista. silloin äitikin oli takkahuoneessa, mutta ei murhaajaa vielä. Esimerkiksi syyskuussa 2009 Amanda kertoo tästä aivan selvästi ja kuulustelijat toistavat tämän. Amanda yrittää sanoa sitä myös kuulustelussa 01/12-2006, mutta poliisit estävät esittämällä turhia kysymyksiä. Tämä on väärin litteroitu, se pitää nähdä videona

[sisotalo]

Poliist puutuvta Amandan puheeseen tällä tavalla

Koskinen: Sillon ku sa menit ekan kerran siihen ni oliko se lasi vial rikki -tai rikki jo?
Amanda: Oli-sit kun ma tulin toisen kerran
Koskinen: Ja siel oli aiti ja isa vaan sillon?
Lahdenperä: Mis ne oli aiti ja isi sillon?
Amanda: Ne oli nousseet sangysta

Tämä näkyy videossa, että poliisien turhat kysymykset sekoittavat koko asian. Kaksi käyntiä olivat ennen kuin Hätäpuhelu oli alkanut ja kolmas kun Anneli oli takaisin puhelimessa. Muita käyntejä ei ollut.

Ensimmäisellä käynnillä äiti oli vielä sängyssä. Toisella molemmat pystyssä ja sirpaleita. Murhaajan Amanda näki ajassa 02.40 kun murhaaja todella poistui

[Nicht schuldig]

"Ne oli sangyn vieres siin takkahuoneessa? Sit sa menit takasin. Mihin sa menit takasi?
A: Huoneeseeni. Sit muli niinko, tota ma.. Mul on lukuvalo ma meinasi sytyttaa sen mut en uskaltanu. Ma pelkasin et jos siel on joku rosvo ni jos se sit yrittaa hyokata mun kimppuuni.
K: Joo.
A: Sit maa en ottanut sita kun maa meni uudestaan kattoon maa nain iskan lattialla.
K: No missa aiti oli silloin?
A: Aiti oli muistaakseni soittamassa.
K: Oliko valot sillon paalla vai oliko pimeaa?
A: No kai ne oli paalla ko maen olis muute nahny pimeassa."

Hän muistaa tässä ensimmäisessä haastattelussa pelänneensä rosvoa niin paljon, että ei uskaltanut laittaa valoja päälle edes omassa huoneessaan.

Olisiko tämä samainen lapsi hetkeä myöhemmin mennyt huoneeseen, jossa rosvo varmasti on?
Ihan tekijästä riippumatta, lapsi on ollut siinä uskomuksessa, että talossa on rosvo jo ennen
häke puhelua.
Se kuva rosvosta on muodostunut siitä, että hän kävi kaksi kertaa katsomassa takkahuoneessa, ensimmäisen kerran, kun pauke alkoi, ja sitten toisen kerran heti perään, kun ikkuna oli jo melko pitkälle rikki, hän kuulee rysähdyksen. Hänet käsketään pois ovelta.

Se myös selittää sitä, miksi Lahti ei juossut karkuun -siellä oli lapsi edessä.

Lapsi menee omaan huoneeseensa pelkäämään rosvoa.

Sitten äiti huutaa puhelimesta lapselle ja lapsi menee puhelimeen.

Lapsi kuulee isän valitukset ja muut äänet huoneesta puhelimessa ollessaan. Sillä korvalla, joka ei ole luurissa, voi kuulla paljon enemmän kuin mitä häketallenteelta kuuluu.
Nyt hän on varma, että huoneessa on oikea rosvo, joka tekee jotain isälle.

Äiti tulee takaisin puhelimeen, lapsi siirtyy pois puhelimesta ja katsoo takkahuoneen ovelle päin ja samalla hän näkee mustan hahmon poistuvan ikkunasta.
Äänet hiljenevät, rosvo on poissa, lapsi menee vielä lähemmäksi katsomaan mitä rosvo teki. Isä, veitsi ja veri.
Hän kirkaisee.
Äiti kuulee kirkaisun ja aavistaa, että lapsi näki tekijän.

Sen jälkeen äiti kysyy lapselta "lähtisk se jo?" Ja lapsi vastaa, "Joo se lähti jo."

Ei ole mitään kolmatta käyntikertaa, kun lapsi sanoo "kome kertaa", hän tarkoittaa, että vilkaisi kolme kertaa huoneeseen, kun seisoi huoneen ovella ja kuvaa mitä kullakin vilkaisulla näki.

[Vespa velutina]

Pikasson tekemä huomio on aivan oikea. Kyseessä ei voi olla 1.12.2006 tehty tytön kuulustelu vaan joku paljon myöhempi. Tuossa kuulustelussa poliisi on jo kuullut häkenauhan ja tietää, mitä siinä tapahtuu. Saiko poliisi häkenauhan jo murhan jälkeisenä päivänä saman tien? Olen ollut siinä uskossa, että nauha saatiin vasta seuraavalla viikolla. Niinpä poliiseilla ei voi olla mitään käsitystä siitä, mikä on tytön osuus nauhalla, "lähettikö äiti hänet katsomaan murhaajaa" ja näkikö tyttö murhaajan poistuvan nauhalla vai pelkästään myöhemmissä puheissaan vielä ekassa kuulustelussa. Heillähän on tuossa vaiheessa tieto vaan siitä, että tyttö on ollut äidissään kiinni kun ensipartio saapui ja että isä on tapettu.
Kuitenkin kuulustelija muun ohella sanoo:
"Joo, no sä menit sit huoneest sit sinne".
"Muistaksää semmosta kun sä kirkasit kovasti?"

Näitä juttuja ei voi tietää ellei ole kuullut nauhaa.

Onko olemassa joku kaikista ensimmäisin kuuleminen, koska tämä nyt ei ainakaan sellainen ole.

Nicht schuldigin huomiot pääverestä ovat lisäksi hyvin kiinnostavia.

[sisotalo]

Jos Vaasan oikeussaliin nämä teon kuvaukset saataisiin olisi Anneli heti vapaana. Kaikki näyttö osoittautuu oikeaksi kun on tämä selvä runko, johon ne voidaan sijoittaa.

Kuitenkin pari korjausta. Amandan käyntejä oli kolme, kaksi ennen Hätäpuhelua ja kolmas kun Anneli oli toista kertaa puhelimessa.

Ensimmäiseen kuulusteluun Amanda vietiin äidin sairasvuoteen äärestä siis noin 10 tuntia murhan jälkeen. Hän oli sairaalassa ehtinyt jo kertomaan sen olennaisen. Paikalla olleista neljä, isovanhemmat, Ari ja Minna Auer kuulivat sen oikein. Syyttäjä tuo nyt Jukka Lahden sisaren Pirjon oikeussaliin "uutena todistajana" kertomaan saman minkä Pirjo sanoi 2008 syksyllä kun tutkimusjohtaja vaihtui. Pirjon mies Seppo oli paikalla mutta ei muista mitään. Eikä Päivi, Jukan toinen sisar miehineen. Voi olla, että Pirjo ja Seppo eivät kuulleetkaan Amandan kertomaa kun he lähtivät sairaalasta Tähtisentielle hakemaan lapsille vaatteita. Lehdistä näkyi että tutkimusjohto vaihtui ja monet alkoivat muistaa asioita ihan uudella tavalla.

Tässä Arin todistus, jossa hän selostaa asiaa 2010
https://www.dropbox.com/s/k51jpvx241g3p ... %20Ari.wav

[zem]

Nicht schuldig esittää monia varteenotettavia huomioita ja johtopäätöksiä,
kiitos niistä.

Joudun tässä kuitenkin toimimaan eräänlaisena harjoitusvastustajana - on
nimittäin turha toivoa, että syyttäjät eivät tuntisi tarkkaan tytön kaikkia kertomuksia.
Jo käräjillä 2013 kävi ilmi, että nämä ovat analysoineet ketomukset hyvin yksityiskohtaisesti.

Nicht schuldig:

Lapsi kuulee isän valitukset ja muut äänet huoneesta puhelimessa ollessaan.
Sillä korvalla, joka ei ole luurissa, voi kuulla paljon enemmän kuin mitä häketallenteelta
kuuluu.Nyt hän on varma, että huoneessa on oikea rosvo, joka tekee jotain isälle.

Äiti tulee takaisin puhelimeen, lapsi siirtyy pois puhelimesta ja katsoo takkahuoneen ovelle päin ja samalla hän näkee mustan hahmon poistuvan ikkunasta.
Äänet hiljenevät, rosvo on poissa, lapsi menee vielä lähemmäksi katsomaan mitä rosvo teki. Isä, veitsi ja veri.
Hän kirkaisee.
Äiti kuulee kirkaisun ja aavistaa, että lapsi näki tekijän.

http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php? ... 85#p632207

Kirjoittaja ei ot huomioon esimerkiksi sitä, mitä tyttö sanoo "kylppäristä". Miksi tyttö ylipäätään puhuisi "kylppärissä piileskelystä" , mikäli hän olisi vain nähnyt tekijän poistuvan ja mennyt sitten katsomaan isän tilannetta?

Koskinen: Sit sää tuut uuden kerran kattomaa, nii äiti oli puhelimes.
Amanda: No, sillo iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli menos just puhelimee.
Koskinen: Joo.
Mäkinen: Siis oliko nyt niin, ett isä oli lattialla ja äiti oli menos puhelimee.
Amanda: Joo.
Mäkinen: Entäs se iso vieras mies, oliko se sillo jo siel sisäl?
Amanda: Varmaa, mä en nähny sitä siel.
Koskinen: Ko äiti oli menny just puhelimee, sä kävit kattomaa sinne ja ..
Amanda: Iskä oli lattial.
Koskinen: Joo, sit mihi sä menit senjälkee.
Amanda: Taas omaa huoneesee.
Koskinen: Oliks sä kaua sit sielä?
Amanda: En.
Koskinen: Joo, sä tulit takasi sit siihe.
Amanda: Ja sit mä näin sen lähtevä sieltä.
Mäkinen: Onko sul sit mitää käsitystä, missä se oli sen ajan ko sä näit sen lähtevä, ni
missä se oli ennen sitä se mies?Oliko se jossai piilossa vai?
Amanda: Varmaa, me ei katottu kylppärii, ehkä se oli kylppärissä.
(Kuuleminen 1.12.2006. - alleviiv. Zem.)

Siis tässä ensimmäisessä kuulemisessa tyttö mainitsee, että äiti menossa puhelimeen,
isä lattialla eikä havaintoa tekijästä, minkä jälkeen tekijän poistuminen tapahtuu
myöhemmin. (Vespalle: Poliisi on luultavasti kuullut hätäpuhelun ennen tytön kuulemista,
miksi ei olisi, tärkeimpiä todistuskappaleita tapahtumista?)

Samoin 2007 kuulemisissa mainitaan otaksunta kylppärissä piileskelystä,
mihin ei olisi mitään tarvetta, mikäli tyttö olisi "ekan käynnin" jälkeen tullut
suoraan puhelimeen - tai jos käynti olisi tapahtunut vasta tekijän lähdön jälkeen:

V: Sit kun kävin toisen kerran katsomassa ni näin iskän
lattialla ja luultavasti se murhaaja oli menny meidän
kylppäriin piiloon kun siel ei käyny kukaan kattomassa.
- -
K: Oliks se kolmas kerta kun näit sen?
V: Murhaajan, joo.
K: Aikasemmin et nähny?
V: Varmaan sil toisel kerralla, se oli varmaan sillon menny kylppäriin kun kukaan
ei käyny kylppärissä. (Kuulemiset 2007, alleviiv. Zem.)

Kylppärissä piileskely mainitan myös 2009 molemmissa kuulemisissa:

A: Mää Joku pako joku juttu mieles pakotti mun mennä kattoo mitä oli tapahtunu
K: Kerro vähän mitä sää näit ku se joku juttu sun mielessä pakotti sut sinne menemään ja
kattomaan ja ja äiti oli sillon puhelimessa mä ymmärsin sit mitä sää sit näit?
A: No mää menin sinne ja näin iskän lattialla ja vartosin vannaan jotain kymmenen viistoista
sekuntii siin ja tai kakskyt sekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois

Järjestys on selvä: tyttö näki ensin isänsä, sitten näki murhaajan luikahtavan ikkunasta.

Syyttäjien asenteesta voi päätellä, että näiden mielestä tyttö olisi nähnyt harhoja siinäkin tapauksessa,että tämä olisi kertonut nähneensä tekijän isän kimpussa...

Mutta jälleen kerran tärkein seikka tytön todistuksessa: mikään tytön kertomasta ei viittaa
- tai edes vihjaa - pienimässäkään määrin siihen, että hän silminnäkijänä salaisi äidin vähintään toista tuntia kestänyttä kammottavaa veritekoa ikkunanrikkomisineen ja lavastuksineen (eikä näistä ole muitakaan todisteita). Ja kuulemisia riittää, niitä on tehty heti surman jälkeen sekä voimakkaalla painostuksella kolmen vuoden päästä.

Nämä todistukset ovat ja pysyvät eikä mikään myöhemmin esille tuotu asiaa muuksi muuta.

[Mikisu]

Mikä tuo "me ei katottu kylppärii" oikein on? Onko tuo kuulustelu myös videoitu?

[Sirpa]

No, jollakin tavalla sen lattialla olleen veitsen piti tulla visuaalisesti puhtaaksi, koska vasta tarkemmassa tutkimuksessa siitä löytyi Lahden DNA:ta ja jonkun ulkopuolisen verta. Tekijä halusi kait pitää huolen, ettei jää DNA-tunnistetta paikalle, ja tämä sopii alkuperäisen tiedon kanssa yhteen, että tekijä loukkaantui teon yhteydessä. Sopii myös käyntiin kylppärissä?

Syytä olettaa, että veitsestä on kuitenkin saatu DNA, koska sanotaan sen (veitsen tutkimuksen) vapauttaneen Tannerin (mutta veitsilausunto jemmattiin tässä alkuperäisessä oikeudenkäynnissä 2010) ja AA luonnehti, että ei vapauttanut häntä, vaikka hän on nainen. Eli tuo DNA viittaa siis mieheen, muuten AA:n lauseessa ei olisi järkeä.

[sisotalo]

ZEM ei rakenna siihen mitä murhapaikalla tapahtui vaan poimii johdatelluista kuulusteluista mielensä mukaisia pätkiä. Näin ei oikeusjuttua voiteta. Ensimmäisenä tehtävänä on muodostaa tapahtumien kuvaus, jota sitten tuetaan erilaisilla todistuksilla. Nich tekee sen erinomaisen selvästi. Manner ei sitä ole koskaan yrittänyt. Syyttäjä ei sitä voi tehdä kun se paljastaisi, että hän on väärässä. ZEM:llä ei ole kokonaista tapahtumien kuvausta, vaan väitteitä erillisistä tapahtumista.

Jos ZEM haluaa vaikutta asian oikeuskäsittelyyn on hänen kerrottava oma tapahtumien kulku. Nyt hän vain väittää, että Amanda olisi nähnyt murhaajan poistuvan vasta sen jälkeen kun hän oli nähnyt isänsä. Se on puolustuksen väite, joka osoittautui ratkaisevaksi Porissa 2013. Se sai aikaan sen, että Amandan todistus murhaajan näkemisestä sivuutettiin. Loppu oli sitten helppo. Kun Amanda todistaa väärin tässä ainoassa tärkeässä asiassa - puolustaa hän äitiään - totuuden kustannuksella.

ZEM tukeutuu Amandaan siinä, että tämä ei ole sanonut nähneensä äidin surmaavan isää, vaikka hän ei ole voinut olla näkemättä tapahtumia murhapaikalla. Tämä on kuitenkin jo myöhäistä, kun ZEM on pannut Amandan tiliin väärän todistuksen murhaajan näkemisestä kun tätä ei enää ollut talossa.

[Sirpa]

Heh, iski minun huumorintajuuni!

ZEM ei rakenna siihen mitä murhapaikalla tapahtui vaan poimii.... Näin ei oikeusjuttua voiteta. Ensimmäisenä tehtävänä on muodostaa tapahtumien kuvaus, jota sitten tuetaan erilaisilla todistuksilla... Syyttäjä ei sitä voi tehdä kun se paljastaisi, että hän on väärässä.

Joten se tehdään murha.infossa?! Näin meillä Suomessa! Ihan tosissaan vai?!

No, ei sitä tietenkään voi tehdä, ei edes FBI-lavastetun nauhan perusteella, koska aika ei riitä teon suorittamiseen AA:lla. Eikä tähän tarvita edes ulkopuolisen ääniä. Mikä "tapahtumien kuvaus" tähän nyt olisi sitten tehtävä oikeusjutun voittamiseksi? Ja miksi?

Ja etten tässäkin ketjussa trollaa, niin kysyn, että missä vaiheessa on Suomessa oikeusjärjestelmä, sisotalo, muuttunut syyllisyyden todistamisesta syyttömyyden todistamiseen?

[zem]

Sisotalo:

ZEM ei rakenna siihen mitä murhapaikalla tapahtui vaan poimii johdatelluista kuulusteluista mielensä mukaisia pätkiä. Näin ei oikeusjuttua voiteta. - - ZEM:llä ei ole kokonaista tapahtumien kuvausta, vaan väitteitä erillisistä tapahtumista.

Olen aina myöntänyt, että ajatus "piileskelystä" esim. kylppärissä on johdattelun tulosta,
so. sinänsä taitavan kuulustelija Mäkisen ajatus:

Mäkinen: Onko sul sit mitää käsitystä, missä se oli sen ajan ko sä näit sen lähtevä, ni missä se oli ennen sitä se mies? Oliko se jossai piilossa vai?
(Kuuleminen 2.12.2006.)

Kukaan ei pidempää aikaa "ollut piilossa" missään: tyttö käväisi omien sanojensa mukaisesti hyvin lyhyesti takkahuoneen oven suunnalla:

mä menin tonne mä perääntysin äkkii mä lähdin kai juokseen pois niin.
Äiti oli tuol luultavasti mä en muista oikeen sitä mu ei ollu. Sit äiti pyysi mua oleen siin puhelimes äiti meni ite kattoon. (Kuuleminen 26.8.2009, alleviiv. Zem.)

Sisotalo:

Nyt hän vain väittää, että Amanda olisi nähnyt murhaajan poistuvan vasta sen jälkeen kun hän oli nähnyt isänsä. Se on puolustuksen väite, joka osoittautui ratkaisevaksi Porissa 2013. Se sai aikaan sen, että Amandan todistus murhaajan näkemisestä sivuutettiin. Loppu oli sitten helppo. Kun Amanda todistaa väärin tässä ainoassa tärkeässä asiassa - puolustaa hän äitiään - totuuden kustannuksella.

Sisotalon esitys tapahtumankuluista käräjillä 2013 on oikea. Mutta valitettavasti väite, että
"Amanda olisi nähnyt murhaajan poistuvan vasta sen jälkeen kun hän oli nähnyt isänsä" ei ole
"puolustuksen väite" sen paremmin kuin minunkaan, vaan tytön oma todistus, jonka hän toistaa useammassa kuulemisessa.

Puolustuksen virhe minun mielestäni oli, että se ei korostanut sitä, että tyttö käväisi vain hyvin pikaisesti takkahuoneen suunnalla a) silloin, kun kamppailussa oli tauko sekä b) myöhemmin kun kamppailu oli jo lopullisesti ohi. Molemmilla kerroilla tyttö luuli - virheellisesti - tekijän jo poistuneen, koska kamppailun ääniä ei kuulunut.

Sisotalo:

ZEM on pannut Amandan tiliin väärän todistuksen murhaajan näkemisestä kun tätä ei enää ollut talossa.

Luotan enenmmän hätäpuheluun ja paikalla olleeseen todistajaan sen suhteen,
milloin murhaaja oli talossa. En voi panna kenenkään tiliin sen paremmin väärää kuin oikeatakaan todistusta.

Sisotalo:

Jos ZEM haluaa vaikutta asian oikeuskäsittelyyn on hänen kerrottava oma tapahtumien kulku.

Itselläni on tietysti aika tarkka oma käsitys tapahtumien kulusta, oikeuskäsittelyyn
vaikuttamisen (ja muun säveltämisen) jätän muille. Syyllisyys punnitaan todistajien kertomusten ja todistusaineiston perusteella - toivon mukaan - eikä vedetä mutkia suoriksi tyyliin Juntikka - Santamaa.

[Nebukadnessar]

Äiti tulee takaisin puhelimeen, lapsi siirtyy pois puhelimesta ja katsoo takkahuoneen ovelle päin ja samalla hän näkee mustan hahmon poistuvan ikkunasta.
Äänet hiljenevät, rosvo on poissa, lapsi menee vielä lähemmäksi katsomaan mitä rosvo teki. Isä, veitsi ja veri.
Hän kirkaisee.
Äiti kuulee kirkaisun ja aavistaa, että lapsi näki tekijän.

Sen jälkeen äiti kysyy lapselta "lähtisk se jo?" Ja lapsi vastaa, "Joo se lähti jo."

Ei ole mitään kolmatta käyntikertaa, kun lapsi sanoo "kome kertaa", hän tarkoittaa, että vilkaisi kolme kertaa huoneeseen, kun seisoi huoneen ovella ja kuvaa mitä kullakin vilkaisulla näki.

Ei olekkaan, koska lapsi tulee omasta huoneestaan puhelimeen ja sen kuulee tallenteelta.

Oikaisen tässä samalla, jos sallitte, niin tuon mitä Auer sanoo ja mitä lapsi vastaa ja sekin on selkeästi kuultavissa tallenteelta, (vaikku korvissa haittaa kuulemista, (sensuroijalle tiedoksi, että edellinen oli toteamus))

Auer kysyy lapselta selvästi, "oliks se viel siel", Amanda vastaa yhtä selkeän kuultavasti, "EI, SE LÄHTI JO.

Kuka se?? no himputti soikoon, ulkopuolinen surmaaja.

Älkää nyt enään niitä äänihutkija niemen sanoja tänne toistako, se paska saa riittää.

Pyyjäpää, ehei, vaan sukunimi jonka Jukka Lahti huutaa talteen.