MURHA.INFO

pertsa kirjoitti:http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Törk ... 5266986623

Törkeistä huume- ja rahanpesurötöksistä vankeutta

17.6.2011 16:37 | Kommentit

A A

STT

Jyväskylä. Keski-Suomen käräjäoikeus antoi perjantaina tuomioita neljälle miehelle muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta ja rahanpesusta.

Kovimman tuomion, kaksi ja puoli vuotta vankeutta, sai 32-vuotias jyväskyläläinen Henrik Näivö. Hänet tuomittiin muun muassa törkeästä huumausainerikoksesta, laittomasta tuontitavaraan ryhtymisestä ja virkamiehen vastustamisesta.

Kahden vuoden tuomio törkeästä huumausainerikoksesta tuli 28-vuotiaalle muuramelaiselle Heikki Haapamäelle.

Kaksi muuta miestä tuomittiin ehdolliseen vankeuteen muun muassa rahanpesusta.



onko tuo näivö sama joka pitää autoliikettä jyväskylässä? http://www.jimcar.fi/?s=yhteystiedot ja jostain luin että ois ollu kiinni ranskassa 10 kilon kanssa jonkin aikaa

hirvoska kirjoitti:tietääks kukaan että yks herra nimeltä Seppo Wallin Helsingistä syntynyt 1962 niin toi suomeen kymmeniä kiloja hasista niin yks kaveri väitti että ite rahotti mut tua jätkä köyhä kuin kirkonrotta ,,,eros vaimostaan tai lastensa äidistä ennen tota kiinnijäämistä niin tietääks kukaan mihin rosvojengiin mahdollisesti tuo rosvo liittyi? Ja Oliko mukana remmissa Milko Hirvonen joka myös oli ton hepun bestis ja tän hepun lasten äidin veli Lasten äiti on Milla Hakkarainen tää heppu lusi vuosia vankilassa epäilen että osan aikaa ainakin riksussa ja sitten loppujutut sörkässä ja nytkin elelee kuin maailman rikkain onkohan taas aloittanut nuo huumebisnekset mut epäilen sen pullisen liigaa tai jotain muuta vastaavaa mixei latenkin jengii..jonkunhan täyty tuolle hepulle antaa massit ja rahottaa tän huumeiden kuskaaminen suomeen tää heppu asu aikoinaan itä-pasilassa Millan kanssa ja sitten sillä on kämppä jota valtio ei voi lunastaa koska asuu siinä kai loppuikänsä tossa mäkelänkadulla omistusasunto jonka sai perinnöksi...eli tietääkö kukaan tai tunteeko ja onkohan missään lehessä juttua ton hepun touhuista...tämmönen oli kysymykseni mut haluasin niin kovasti tietää ton hepun historian

Inarin pimeä puoli: Miksi rauhallisesta pikkukunnasta tulee niin paljon huumevihjeitä?

Huumekäryt nousevat tasaisin väliajoin otsikoihin Inarissa. Paikalliset mieltävät kunnan silti turvalliseksi asuinpaikaksi. He ovat myös hyvin motivoituneita kitkemään huumeet alueelta.

Sonja Huhtaniska

Naapurin oven takana ramppaa väkiä öisin.

Sen asunnosta tullee kumma haju.

Mie vähän luulen, että se myypii siellä huumeita.

Inarin kunnassa asuu tarkkaavaista väkeä. Sen voi päätellä poliisin huumevihjepuhelimen vastaajaan jätetyistä viesteistä.

Toisinaan tulee kuviakin: hei, tämännäköinen hyypiö yritti juuri myydä minulle huumeita.

Vihjeistä on apua, kun poliisi kerää näyttöä rikosilmoituksen laatimiseksi. Keväällä 2016 rikoskomisario Olli Murtola toteaa, että hänen johtamallaan Lapin huumerikosyksiköllä on riittävästi aineistoa. Se oikeuttaa suorittamaan kunnan alueella ratsian.

Siellä ne vilistävät pitkin kylänraittia, kaljapullot koulurepussa kilisten. Eivät tunnu pahemmin välittävän, jäävätkö kiinni. Nuorimmat ovat 10–11-vuotiaita.

Eletään 1990-luvun loppua, “kauhean levotonta aikaa”, kuten Inarin kunnan nuorisosihteeri Seppo Körkkö toistakymmentä vuotta myöhemmin luonnehtii.

– Mutta se ei ollut vain inarilainen ilmiö. Nuorison päihteiden käyttö oli tosi julkeaa koko valtakunnassa.

Hermostuttavimpia ovat huhut huumeista.

Tammikuussa 1998 huhut osoittautuvat todeksi. Lapin poliisi paljastaa Inarin kunnassa toimivan seitsemän hengen huumerenkaan, jonka hallusta löytyy muun muassa amfetamiinia. Moista myrkkyä ei ole alueella ennen tavattu. Epäillyistä nuorimmat ovat 18-vuotiaita.

– Huumeita oli varmasti ollut täällä ennenkin. Mutta 1990-luvun lopulla ne nousivat kunnolla pinnalle, Körkkö muistelee.

Toukokuu 2016. Ratsia kestää kaksi päivää. Vanhempi konstaapeli Jari Vasenius ja hänen kollegansa mylläävät yksityisasuntoja ja moottoriajoneuvoja Ivalon keskustassa, Saariselän alueella sekä Inarin kirkonkylällä.

Amfetamiinia? Jep.

Kannabista? Jep.

Haistattelua virkavallalle? Jep.

Eräästä asunnosta paljastuu myös kasvihuoneteltta. Sieltä ei kuitenkaan löydy tomaatteja. Kun Vasenius sukeltaa sisälle, kannabiskasvien latvat huojuvat 180-senttisen miehen rinnan korkeudella.

Koko operaation päätteeksi kirjataan yhteensä 18 huumausaineisiin liittyvää rikosilmoitusta.

– 18 on aika kova tulos, kun mennään noin pieneen kuntaan, Murtola toteaa.

Edellinen laajamittainen käry tapahtui kunnassa vuosien 2006–2007 taitteessa, kun toistakymmentä paikallista nuorta miestä jäi kiinni hasiksen ja marihuanan käytöstä ja välittämisestä.

Ei mitenkään hälyttävä. Näin Murtola luonnehtii Inarin huumetilannetta.

Mistä sitten johtuu, että isommat käryt vaikuttavat toistuvan paikkakunnalla aina kymmenen vuoden välein?

– Ei siinä mitään erityistä sykliä ole. Käryjä tapahtuu, koska alueella on aktiivisia toimijoita, hyvä tarjonta ja me olemme suunnanneet sinne resursseja.

Murtola näyttää tilastoa, jossa vertaillaan Lapin kunnissa kirjattujen huumerikosten määrää. Vuosina 2014 ja 2015 Inari sijoittuu listalla Kemin, Rovaniemen ja Tornion jälkeen. Vuosina 2013 ja 2012 sen edelle ovat kiilanneet Kittilä tai Keminmaa.

Kittilä tarjoaa hyvän vertailukohdan Inarille. Kunnat ovat rajanaapureita, niissä on lähes yhtä paljon asukkaita ja molemmat elävät matkailusta.

Huumerikosten suhteen ne erovat toisistaan siinä, että Kittilässä vuosittaiset vaihtelut ovat olleet rajuja (2–30 tapausta), kun taas Inarissa rikosilmoituksia kirjataan säännöllisesti 15–30 vuodessa. Alaikäisiä ne koskevat vain harvoin, viimeksi vuonna 2014.

Mistä huumeet sitten tulevat? Tuntuu huomiota herättävältä, että kaukana Lapissa sijaitseva Inari on useana vuonna ohittanut tilastoissa Keminmaan, joka kyhnöttää aivan Lapin huumepääkaupunki Kemin kainalossa.

Murtola arvioi, että huumeet kulkeutuvat Inariin tasapuolisesti ulkomailta ja kotimaasta. Tarjonta lisääntyy matkailusesongin aikaan, kun turistit ja kausityöntekijät saapuvat kuntaan.

– Kyllä Inarissa huumeongelma on, sitä ei voi kiistää. Mutta Lapissa ei ole sellaista kolkkaa, jossa huumeita ei olisi. Tämä on ihan normaalia arkipäivää nykyään.

Körkkö on samoilla linjoilla: lintukodot ovat jääneet historiaan.

– Huumeita ei voi kitkeä kokonaan pois.

Paljon on kuitenkin muuttunut Inarissa sitten 1990-luvun lopun. Enää kunnan kaduilla ei nähdä moraalisen maailmanlopun enteitä, kuten humalaisia 10-vuotiaita.

Kiitos kuuluu muun muassa Selvä peli -verkostolle, jota alettiin rakentaa Inarin nuorisotoimen ja Ivalon seurakunnan aloitteesta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Verkoston avulla on määrätietoisesti tuettu päihteetöntä nuorisokulttuuria esimerkiksi järjestämällä diskoja, konsertteja ja urheilutapahtumia.

Työ jatkuu tänäkin päivänä. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on herätellä vanhempia ja nuoria näkemään päihteiden käytön ja siihen liittyvän hiljaisen hyväksynnän riskit, sekä tiedostamaan huumeiden läsnäolo alueella.

Viesti näyttää menneen perille. Nuoriso on rauhoittunut.

– Viinan kanssa lutraaminen ei ole enää samalla tavalla in, 35 vuotta nuorisosihteerinä toiminut Körkkö kiteyttää.

Toisaalta hän on pannut merkille, että päihteiden käyttö on polarisoitunut, jakautunut kahteen ääripäähän. Yleisellä tasolla nuoret suhtautuvat päihteisiin entistä pidättyväisemmin.

– Mutta ne jotka käyttävät, käyttävät aika lailla.

Hän muistuttaa jälleen, painokkaasti, että kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä – ei vain Inarista. Huoli kotipitäjän leimautumisesta tuntuu olevan kova.

– Huumekäry Ivalossa herättää median samantien. Mutta kun koulujen päättäjäispäivän päihteetön iltatapahtuma kerää 200 osallistujaa, se ei olekaan yhtä mielenkiintoinen uutinen.

Ei tässä ketään ole tarkoitus leimata. Olisi kuitenkin kiinnostavaa tietää, miksi Inarista tulee selvästi enemmän huumevihjeitä poliisille kuin esimerkiksi Kittilästä.

Kysytäänpä paikallisilta.

Sitä luulee olevansa suojassa maailman katseilta Ivalon S-Marketin kassajonossa yhdeksän jälkeen aamulla. Vaan kun ei ole. Aulassa väijyy tiedonnälkäinen lehdistö.

17 vuotta paikkakunnalla asunut opettaja Jyrki Jumisko ei kuitenkaan pane pientä viivytystä pahakseen, onhan asia tärkeä.

– Ei ne ongelmat hyssyttelemällä parane.

Itse asiassa mies on aivan hiljattain käynyt pitkän keskustelun huumeista oman jälkikasvunsa kanssa. Toukokuun lopussa uutisoidun laajamittaisen käryn jälkeen se tuntui tarpeelliselta, vaikka Ivalon katukuva onkin hänen nähdäkseen hyvin rauhallinen.

Omien teini-ikäisten kommentit olivat isälle helpotus: hyvä vain, kun jäivät kiinni.

Poliisi harmittelee, että nuorten suhtautuminen kannabiksenkaltaisiin mietoihin huumeisiin on muuttunut viime vuosina aiempaa hyväksyvämmäksi. Jumiskon korviin on kuitenkin kantautunut kaikuja myös päinvastaisesta kehityksestä.

– Olen kuullut tarinoita, että täkäläinen nuoriso on antanut sakinhivutusta muualta tulleille, jotka ovat yrittäneet välittää huumeita.

Hän uskoo, että samankaltainen logiikka selittää myös Inarin kunnasta tulevien huumevihjeiden määrää.

– Omasta alueesta halutaan pitää huolta.
Emme ehdi soittaa ovikelloa. Rivitalon päädyssä asusteleva Laura Ryytty tulee itse reippaasti pihalle tervehtimään.

Hyvä niin, sillä hänen pihansa meitä oikeastaan kiinnostaakin.

Kahden lapsen äiti muutti Inarin kirkonkylälle Vantaalta vuonna 2011. Uuden elämän alku oli kuitenkin ankea: miltei heti muuton jälkeen 10 metrin päästä kotiovelta löytyi käytetty lääkeruisku.

Ei voi olla totta. Eikö edes täällä ole turvallista, Ryytty ajatteli typertyneenä.

Saman mekin haluaisimme tietää. Ovatko ongelmat jatkuneet?

Eivät ole, kuuluu helpottunut vastaus. Viiden vuoden jälkeen perheenäidillä on Inarista vain hyvää sanottavaa.

– Tämä on tosi turvallinen ympäristö kasvattaa lapsia. Ei tarvitse pelätä mitään.

Mistä sitten johtuu huumevihjeiden määrä? Yhteisöllisyydestä, arvelee Ryytty.

– Ihmiset ovat täällä muutenkin hyvin aktiivisia, välittävät asuinympäristöstään ja muista ihmisistä. Isommissa kaupungeissa se häviää, välitetään vain itsestä ja omista läheisistä.

Mutta toukokuun poliisiratsian tulokset pääsivät kyllä yllättämään, hän myöntää. Katukuvan perusteella ei olisi moista odottanut.

– Saattaahan se olla, että täällä on joku alakulttuuri, josta tämmöiset perheenäidit eivät tiedä, Ryytty naurahtaa.

Se pitää paikkansa.

Poliisilla on hyvä käsitys siitä, ketä Inarin huumeporukoissa liikkuu.

– Siellä on noin seitsemän hengen ydinporukka, joka koostuu 20–30-vuotiaista taparikollisista. Kunnan huumerikostilastot muodostuvat pitkälti heidän tekemisistään, Murtola kertoo.

Samankaltainen asetelma löytyy myös verrokkikunta Kittilästä.

Mutta hetkinen nyt. Miksi nämä tyypit eivät ole jo vankilassa?

Koska huumausaineiden käytöstä ei määrätä vankeutta. Pienimuotoisesta välittämisestäkin rapsahtaa yleensä vain ehdollista. Vasta kun teko on törkeä, heilahtaa häkki.

Yhtäkään toukokuussa kärynnyttä ei epäillä törkeästä huumausainerikoksesta. Periaatteessa se on hyvä. Toisaalta se tarkoittaa, että kukaan ei joudu tiilenpäitä lukemaan.

– Tuleehan sitä välillä kirottua, että eikö se tuon kummempaa saanut. Sama homma jatkuu taas, Vasenius harmittelee.

Hän seisoo Ivalon kylänraitilla sinisessä virka-asussaan, katselee ohitse suhahtelevia autoja.

– Pitää vain yrittää kompensoida mitättömiä rangaistuksia sillä, että painetaan päälle kentällä, hävitetään aineita ja välineistöä. Eivät ne loputtomiin voi silloin jatkaa.

Vai voivatko? Moni toukokuun ratsiassa narahtaneista kuului Murtolan mainitsemaan ydinporukkaan. Joukossa oli myös ulkopaikkakuntalaisia.

Ja, ikävä kyllä, uusia ensikertalaisia.

Olympialogo joutui huumekauppiaiden käsiin




Rio de Janeiron bilekaupunginosassa tehdyssä ratsiassa löydettiin olympialogolla koristettuja huumepakkauksia.

Ensi viikolla alkavien Rio 2016 -kesäolympialaisten logoa on hyödynnetty kyseenalaisella tavalla.

Rio de Janeiron huumekauppiaiden huomattiin käyttäneen logoa myyntiartikkeleidensa pakkauksissa. Asiasta kertoo uutistoimisto Bloomberg.

Logon väärinkäyttö ilmeni huumeratsiassa juhlakansan suosimassa Lapan kaupunginosassa, joka on tunnettu samba-klubeistaan ja boheemista kulttuurista.

Paikallinen poliisi julkaisi Facebook-sivuillaan kuvia Rio 2016 -logolla ja olympiarenkailla varustetuista huumepakkauksista. Kuvien mukaan huumepusseissa on käytetty myös Coca-Colan logoa jäljittelevää Cocaina-tunnusta.

Coca-Cola on yksi olympialaisten virallisista sponsoreista.

kanlaya kirjoitti:Mysteeriksi jää mikä on lääkekannabis ??? Mitä eroa on normaalilla ja lääkekannabiksella