Surman 2. HO-päätös, tammikuu 2015

[Bou]

Hyväksikäyttötuomiossa ei ollut mitään epäselvää hovissa, jossa tuomio koveni.

Kyllä tuomarit tutustuvat hyvin huolella uusiin todistajien kertomuksiin. Jos eivät lapset enää kaikkia yksityiskohtia surmayöltä muistakaan niin myös murhan jälkeisillä puheilla ja teoilla on merkitystä näyttöä ja kokonaisuutta arvioidessa. Paljonkin.

[kapteeni]

. Jos eivät lapset enää kaikkia yksityiskohtia surmayöltä muistakaan niin myös murhan jälkeisillä puheilla ja teoilla on merkitystä näyttöä ja kokonaisuutta arvioidessa. Paljonkin.

Tottakai. Nimenomaan nytkin voidaan arvioida niiden uskottavuutta.

[kapteeni]

Laki on kuitenkin hyvin yksiselittäinen: epäselvät tapaukset on tuomittava epäillyn eduksi, kun oikeusvaltiossa katsotaan olevan pienempi paha se, että syyllinen jää tuomitsematta kuin että syytön saa rangaistuksen.

Oon samoilla linjoilla. Sinänsä on hyvin ikävää, jos totuus jää selviämättä. Niin kuin se tässä mielestäni jää, olipa tuomio mikä tahansa. Mulle riittää, jos AA tekee oikeasti uskottavan tunnustuksen. Semmoinenhan voi tulla, jos häkki heiluu. Se ois totuuden kaivamiskeinona kyseenalainen metodi, mutta huojentava tieto.

[Päämiäs]

Nyt on etukäteen MAINOSTETTAVA tulevaa SYYTÖN-tuomiota. Ensi kuussa tiedotettava tuomiosta ja todistetusta syyttömyydestä, minkä jälkeen molempien OIKEUSMURHIEN PURKAMISTA vaadittava sekä poripoliisien värväämien väärennöskoplien ankaraa rankaisemista vankeudella.
http://tiinawartti.puheenvuoro.uusisuom ... a-suomessa

Ti 13-14 Rikosradio Hki 87,9 arvuuttelee tuomion viipymistä
http://www.radiorapu.com/2015/01/26/rikosradio-27-1/
https://twitter.com/#rikosradio
kuunneltavissa soundcloudista jälkikäteen
27.1. RikosRadio TI 13-14
Rikosradion 8.jaksossa puidaan tämän päivän juttuja, mutta myös muistellaan historiaa.

Miksi Anneli Auerin murhaoikeudenkäynnin ratkaisun tuleminen kestää näin pitkään? Miettivätkö hovioikeuden jäsenet todella syyllisyyttä tai syyttömyyttä vai eikö selvyyttä ole? Onko perusteluiden laatiminen oikeasti näin aikaavievää puuhaa?

Jari Aarnion Trevoc-haaran oikeudenkäynnin tila on myös tapetilla.
Professori Erkki Aurejärven värikäs kirjoittelu oikeuspuolen korkeita päättäjiä kohtaan ei kiinnostanut apulaisvaltakunnansyyttäjää niin paljon, että asiassa olisi käynnistetty esitutkinta.
http://erkkiaurejarvi1.puheenvuoro.uusi ... nneli-auer
http://erkkiaurejarvi.blogspot.fi/2014/ ... kijat.html
Lopuksi Mikko Sokero ja varatuomari Jari Pekkanen kertovat norjalaisen Anders Breivikin karmean 77 uhria vaatineen murhajutun pääkohdat. Ja piipahdetaanpa muistoissa myös Suomen yhden kovimman murhamiehen, Matti Haapojan, persoonassa.

[Marsii]

Hienoa, että Radio Rapu seuraa Auerin tapausta. Faktoissa olisi kuitenkin tarkistamisen varaa.

Toisin kuin eräässä lähetyksessä väitettiin, surmassa käytetty veitsi ei ollut kateissa ja löytynyt vasta myöhemmin pakastimesta.

Onko täällä muuten vielä tahoja, jotka uskovat että ikkuna olisi rikottu sisältäpäin? Entä ne löytyneet ''verijäljet'' oven ulkopuolella?

[Päämiäs]

Ti 13-14 Rikosradio Hki 87,9 arvuuttelee tuomion viipymistä
http://www.radiorapu.com/2015/01/26/rikosradio-27-1/
https://twitter.com/@rikosradio
kuunneltavissa soundcloudista jälkikäteen

Po. 89,7 MHz Hki
Ei vielä Ulvilasta kuuntelemisen arvoista, mutta syytön-tuomion jälkeen tullee parempaa analyysia.
VT Jari Pekkanen edustaa keskinkertaista asianajajakuntaamme, joille ei omia asioitaan kannata luottaa kritiikittä ja vahtimatta.

[Nicht schuldig]

Koska olen esittänyt kritiikkiä näitä tuomareita kohtaan, jotka Anneli Auerin ovat tähän mennessä tuominneet, niin haluan myös esittää perusteluja tälle kritiikille.

Tässä muutama teesi, mitä mielestäni oikeus ei voi tehdä.

1.
Syytetyn vahingoksi ei voi laskea sellaista, mikä on tuomarin oman ajattelun tai todistajan ajattelun johtopäätös, jos se perustuu joko oletukseen tai laskennalliseen todennäköisyyteen, mikäli vaihtoehtoista asiantilaa ei ole mahdottomana kyetty poissulkemaan.

Liittyy murhaajaan, jonka osa poliiseista ja tuomareista ei usko kulkeneen suojaamattoman fileerausveitsen kanssa yöllä.
Liittyy myös väitteeseen, että uhri olisi voitu surmattu helpommin ulkona kuin sisällä.

2.
Mikäli jokin asiantila on sellainen, että sitä ei yksinään voi ottaa tuomion perustaksi ja mikäli asiantila on peruutettu myöhemmin, niin siihen liittyvää ja sen jälkeisestä tapahtumasta tehtyjä johtopäätöksiä, ei voi käyttää tuomion perustana, ovat ne kuinka vakuuttavia tahansa.

Kysymys liittyy siihen, että voidaanko Annelin ”tunnustusta” Amandalle käyttää tuomion perusteena?

3. Syytetyllä ei ole näyttövelvollisuutta syyttäjän kokoamien todisteiden oikeellisuudesta, eikä syytetyllä varsinkaan ole velvollisuutta selvittää todisteiden alkuperää tai syntymekanismia, mikäli ei ole poissuljettua se, ettei kyseistä todistetta voi ilman syytetyn myötävaikuttamista syntyä.

Liittyy hihansuissa oleviin verijälkiin. On mielestäni vähintäänkin outoa, että edelleen asia on tapetilla ja Manner antaa syytetyn puhua hovioikeudessa kuin hänellä olisi näyttövelvollisuus asiassa.

4. Oikeus ei voi käyttää kahta toisiaan poissulkevaa seikkaa tuomion perustana, eikä varsinkaan silloin, jos toinen seikka on riittävästi toteen näytetty eikä myöskään syytetty itse sitä kiistä ja toinen seikka liittyy asiantuntijalausuntoon, joka ottaa huomioon myös vaihtoehtoisen tekijän.

Lauerma: Tekijä on ollut poikkeuksellisella tavallaan raivoissaan.
Käräjäoikeus 2010 ja 2013: Anneli Auer on rauhallinen, harkitseva, älykäs. Hänen voidaan olettaa kyenneen tekemään tällaisen teon.

5. Oikeus ei voi käyttää kehäpäätelmiä

Esimerkki:
1) Uhri on omistanut talvikengät.
2) Talvikengät ovat hävinneet.
3) Koska talvikengät ovat kadonneet, on ne tarkoituksella hävitetty.
4) Koska talvikengät on tarkoituksella hävitetty, on niitä käytetty teon suorittamishetkellä.

6.
Oikeus ei voi käyttää symboliikkaa, vihjailuja, uskomuksia, taikauskoa, tunteellisuutta tai omaa uskonnollista vakaumustaan hyväkseen.

Esimerkki:

”Käsien pesu ei viittaa uhrin asemaan.”
Tässä ei ole kysymys käsien pesusta normaalissa merkityksessä vaan ”käsien pesusta” itse teon suhteen.
Vastaavaa on keskustelu – pyysikö Anneli apua. Sillä on varsin paljon syvempi merkitys kuin todeta pyysikö joku konkreettisesti apua.

7. Oikeus ei voi käyttää järjetöntä päättelyä.


1. Asunto on epäsiisti.
2. Taustalla on patoutuneita ristiriitoja, koska asunto on epäsiisti.
3. Epäsiistin asunnon taustalla olevat patoutuneet ristiriidat ovat johtaneet kamppailuun.
4. Epäsiistin asunnon taustalla olleiden patoutuneiden ristiriitojen aiheuttama kamppailu on
johtanut murhaan.

Tappavatko vain epäsiisteissä olosuhteissa asuvat ihmiset toinen toisiaan?

8. Oikeus ei voi käyttää tilannetta syytetyn vahingoksi tuomion luvussa, jos syytetyn toiminta on perustunut viranomaisen käskyyn.

Siinä vaiheessa, kun joku henkilö ottaa yhteyttä viranomaiseen, kysymys ei ole enää kahden yksityishenkilön kohtaamisesta. Viranomaisella on virkansa puolesta oikeus käskyttää yksityishenkilöä.
On oikeastaan aika hämmästyttävää, että Anneli Auerin veitsen tarkistaminen keittiöstä, on edelleen teema hovioikeudessa.

[Nicht schuldig]

Koska olen esittänyt kritiikkiä näitä tuomareita kohtaan, jotka Anneli Auerin ovat tähän mennessä tuominneet, niin haluan myös esittää perusteluja tälle kritiikille.

Tässä muutama teesi, mitä mielestäni oikeus ei voi tehdä.

1.
Syytetyn vahingoksi ei voi laskea sellaista, mikä on tuomarin oman ajattelun tai todistajan ajattelun johtopäätös, jos se perustuu joko oletukseen tai laskennalliseen todennäköisyyteen, mikäli vaihtoehtoista asiantilaa ei ole mahdottomana kyetty poissulkemaan.

Liittyy murhaajaan, jonka osa poliiseista ja tuomareista ei usko kulkeneen suojaamattoman fileerausveitsen kanssa yöllä.
Liittyy myös väitteeseen, että uhri olisi voitu surmattu helpommin ulkona kuin sisällä.

2.
Mikäli jokin asiantila on sellainen, että sitä ei yksinään voi ottaa tuomion perustaksi ja mikäli asiantila on peruutettu myöhemmin, niin siihen liittyvää ja sen jälkeisestä tapahtumasta tehtyjä johtopäätöksiä, ei voi käyttää tuomion perustana, ovat ne kuinka vakuuttavia tahansa.

Kysymys liittyy siihen, että voidaanko Annelin ”tunnustusta” Amandalle käyttää tuomion perusteena?

3. Syytetyllä ei ole näyttövelvollisuutta syyttäjän kokoamien todisteiden oikeellisuudesta, eikä syytetyllä varsinkaan ole velvollisuutta selvittää todisteiden alkuperää tai syntymekanismia, mikäli ei ole poissuljettua se, ettei kyseistä todistetta voi ilman syytetyn myötävaikuttamista syntyä.

Liittyy hihansuissa oleviin verijälkiin. On mielestäni vähintäänkin outoa, että edelleen asia on tapetilla ja Manner antaa syytetyn puhua hovioikeudessa kuin hänellä olisi näyttövelvollisuus asiassa.

4. Oikeus ei voi käyttää kahta toisiaan poissulkevaa seikkaa tuomion perustana, eikä varsinkaan silloin, jos toinen seikka on riittävästi toteen näytetty eikä myöskään syytetty itse sitä kiistä ja toinen seikka liittyy asiantuntijalausuntoon, joka ottaa huomioon myös vaihtoehtoisen tekijän.

Lauerma: Tekijä on ollut poikkeuksellisella tavallaan raivoissaan.
Käräjäoikeus 2010 ja 2013: Anneli Auer on rauhallinen, harkitseva, älykäs. Hänen voidaan olettaa kyenneen tekemään tällaisen teon.

5. Oikeus ei voi käyttää kehäpäätelmiä

Esimerkki:
1) Uhri on omistanut talvikengät.
2) Talvikengät ovat hävinneet.
3) Koska talvikengät ovat kadonneet, on ne tarkoituksella hävitetty.
4) Koska talvikengät on tarkoituksella hävitetty, on niitä käytetty teon suorittamishetkellä.

6.
Oikeus ei voi käyttää symboliikkaa, vihjailuja, uskomuksia, taikauskoa, tunteellisuutta tai omaa uskonnollista vakaumustaan hyväkseen.

Esimerkki:

”Käsien pesu ei viittaa uhrin asemaan.”
Tässä ei ole kysymys käsien pesusta normaalissa merkityksessä vaan ”käsien pesusta” itse teon suhteen.
Vastaavaa on keskustelu – pyysikö Anneli apua. Sillä on varsin paljon syvempi merkitys kuin todeta pyysikö joku konkreettisesti apua.

7. Oikeus ei voi käyttää järjetöntä päättelyä.

1. Asunto on epäsiisti.
2. Taustalla on patoutuneita ristiriitoja, koska asunto on epäsiisti.
3. Epäsiistin asunnon taustalla olevat patoutuneet ristiriidat ovat johtaneet kamppailuun.
4. Epäsiistin asunnon taustalla olleiden patoutuneiden ristiriitojen aiheuttama kamppailu on
johtanut murhaan.

Tappavatko vain epäsiisteissä olosuhteissa asuvat ihmiset toinen toisiaan?

8. Oikeus ei voi käyttää tilannetta syytetyn vahingoksi tuomion luvussa, jos syytetyn toiminta on perustunut viranomaisen käskyyn.

Siinä vaiheessa, kun joku henkilö ottaa yhteyttä viranomaiseen, kysymys ei ole enää kahden yksityishenkilön kohtaamisesta. Viranomaisella on virkansa puolesta oikeus käskyttää yksityishenkilöä.

On oikeastaan aika hämmästyttävää, että Anneli Auerin veitsen tarkistaminen keittiöstä, on edelleen teema hovioikeudessa.

[kerroush]

5. Oikeus ei voi käyttää kehäpäätelmiä

Esimerkki:
1) Uhri on omistanut talvikengät.
2) Talvikengät ovat hävinneet.
3) Koska talvikengät ovat kadonneet, on ne tarkoituksella hävitetty.
4) Koska talvikengät on tarkoituksella hävitetty, on niitä käytetty teon suorittamishetkellä.

Eihän tämä ole kehäpäätelmä!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehäpäätelmä

[Nebukadnessar]

Ei nyt päästetä kokonaan unohtumaan, että tilanne on täysin erilainen kuin viime kerralla hovioikeudessa. On käynyt ilmi lasten pahoinpitelyt ja hyväksikäyttö ja niistä on tullut kovat tuomiot. Sekä syytetylle että rikoskumppanilleen. On runsaasti lasten kertomaa mitä ei ollut tiedossa ensimmäisellä kierroksella. Se mitä lasten vuoksi joudutaan pitämään salattuna on ihan yhtä painavaa todistusaineistoa.

Ei, sitä juuri ei todellakaan voi unohtaa, etenkään kun niistä on yli kymmenen tuntia videohaastatteluja, yli 3000s kirjallisia haastatteluja kolmen lapsen osalta, melkoinen määrä, vai mitä?

Yli kymmenen tuntia tekee 180-vhs kasetteina 3½ - 4 kasettia ja kirjallinen määrä tekee yli 1500 molemmin puolista A4 arkkia ja joista tulee noin 4 - 5 Kalle Päätalon kirjan paksuista kirjaa (yhdessä romaanissa noin 530 sivua) ja varmasti on painavaa tekstiä.

Tällaisiin lapsien haastatteluihin erikoistuneita ja kyseisistä asioista jopa tieteellisiä väitöskirjoja tehneet asiantuntijat suosittelevat seksuaalirikosasioissa haastattelu kerroiksi noin 5 - 6 kertaa ja kestoiltaan noin tunnin mittaisia koska lapset eivät vaikeissa asioissa pysty keskittymään ja tulevat erittäin nopeasti ahdistuneiksi eli haastattelu kerroista koostuu täten aika suppea määrä materiaalia eli noin 4-5 tuntia videoitua materiaalia ja jotka purettu myöskin tekstiksi pääkohdittain ja tarkemmilla viitteillä ja haastattelijan tekemillä johtopäätöksillä lisättynä eli tunnin haastattelu kerrasta koostuu noin 6 - 8 liuskaa A4 paperia ja jos haastattelukertoja on suositusten mukaan 5 tuntia kertyy tuota kirjallista materiaalia 30 - 40 liuskaa.

Jossakin saattaa olla näistä asioista suosituksetkin (THL?) olemassa ihan luettavissa, mutta nämä asiat ihan ulkomuistista.

Joku oikaiskoon jos on mennyt väärin.

Monelaisia asioitahan aina käy ilmi, esim tämän asian puitteissa on tullut hovioikeuden vapauttavan päätöksen tultua, niin ilmi, etukäteistallennus eli nauhoitettu tapahtumista ja puhelun taustalla soitettu, (Auer ilmaisi itse arvelunsa apu-lehden haastattelussa (video), ari auerin tekemät videoinnit, "millä lyödään päähän, no vasaralla tietenkin" haastatellun "todistajan" kertomana jonkun käyneen useaan otteeseen huutamassa ovenraossa (poliisin syöttämä tieto Anneli Auerille surman viimeistely välineeksi vasara, vastoin oikeaa tietoa ja tutkinnassa selvinneen oikean astalointiväline vastainen), tallenteella "kuuluvaksi" kuunnellut nauhurin painikkeiden napsahtelut ja tallennus täten rahisevalle/moottorisurinan ottavalle c-kasetille vuonna 2006 vaikka tekniikassa on jo ollut kauan aikaa mp3 tallentimia ja pienikokoisiakin (kirjoittajalla noin kahden peukalon paksuinen ja noin 9½cm pitkä united-merkkinen 256mb tallentava mp3 soitin jossa mahdollisuus tallentaa ulkopuolisesta lähteestä integroidulla mikrofonilla vuosimallia 2002 tai 2003.), niin on se nyt ihmeellistä, että tapahtumat olisi tallennettu ensin c-kasetille, häketallenteella kyllä kuuluu napsahteluja kun häkepäivystäjä kirjoittaa näppäimistöllä annettuja tietoja muistiin jotka välittää sitten muille toimintaa jatkaville.

Tästä nyt tuli vähän pitkä, mutta se suotakoon anteeksi.

[Marsii]

Ei nyt päästetä kokonaan unohtumaan, että tilanne on täysin erilainen kuin viime kerralla hovioikeudessa. On käynyt ilmi lasten pahoinpitelyt ja hyväksikäyttö ja niistä on tullut kovat tuomiot. Sekä syytetylle että rikoskumppanilleen. On runsaasti lasten kertomaa mitä ei ollut tiedossa ensimmäisellä kierroksella. Se mitä lasten vuoksi joudutaan pitämään salattuna on ihan yhtä painavaa todistusaineistoa.

Bou on täysin oikeassa. Tämä kierros on erilainen juuri lasten kertomusten vuoksi. Heidän, tai ainakin vanhimman pojan, mukaan Auer suunnittelu miehensä murhaa, teki mitä lie froteekilpiä, äänitti taustanauhan, kerskui teollaan, houkutteli murhayönä 9-vuotiaan tyttärensä hakkaamaan vasaralla isäänsä päähän ja niin edelleen.

Mutta mitä teki käräjäoikeus viime syksynä? Heitti lasten kertomukset kokonaan romukoppaan. Käräjäoikeiden mukaan murhaa ei suunniteltu, mutta Auer oli silti syyllinen miehensä murhaan. Ei ollut näyttöä taustanauhastakaan!

Seksuaalirikosten käsittelyssä, noin yleensäkin, osapuolten kertomukset ovat keskeinen osa näyttöä. Kertomusten vuoksi Auer ja Kukka tuomittiin. Jos Vaasan hovikin toteaa, että lasten kertomukset eivät ole luotettavia, se luonnollisesti vaikuttaa myös lsh-tuomioihin.

[Nicht schuldig]

5. Oikeus ei voi käyttää kehäpäätelmiä

Esimerkki:
1) Uhri on omistanut talvikengät.
2) Talvikengät ovat hävinneet.
3) Koska talvikengät ovat kadonneet, on ne tarkoituksella hävitetty.
4) Koska talvikengät on tarkoituksella hävitetty, on niitä käytetty teon suorittamishetkellä.

Eihän tämä ole kehäpäätelmä!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kehäpäätelmä

Kilautin kaverille.
Sanoi näin:

Virhe tulee jo ennen kuin kehää pääsee syntymään. Siitä puuttuu se perustelu sille, että talvikengät on tarkoituksella hävitetty. Keskeneräinen päätelmä. Perustuu jonkinlaiselle virheelliselle olettamukselle jostain, jota ei ole perusteltu.
Jäi miettimään asiaa.

[Vespa velutina]

Talvikenkäjuttu on useista irrallisista kehäpäätelmistä koostuva kehäpäätelmäkokonaisuus, jollaisia melkein kaikki tämän elinkautisen perustelut ovat.

Esitetään väite, jonka oletetaan olevan totta.

Anneli Auer murhasi uhrin.

Koska tämän väitteen oletetaan olevan totta, täytyy kaikki näyttö tulkita tästä lähtökohdasta käsin.

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Uhrin talvikengät ovat hävinneet.
3. Murhaaja on hävittänyt uhrin talvikengät.
4. Anneli Auer hävitti uhrin talvikengät, koska hän on murhaaja.

Väite uhrin talvikenkien kadoksissa olosta on oma kehäpäätelmänsä.

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Anneli Auer ei ole voinut käyttää lavastukseen muita kuin uhrin talvikenkiä.
3. Koska jälkiin sopivia kenkiä ei rikospaikalta löytynyt, ne on täytynyt hävittää ennen poliisien tuloa.
4. Anneli Auer murhasi uhrin, joten hän on hävittänyt uhrin talvikengät.

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Murhaaja on myös hajottanut ikkunan.
2. Anneli Auerin paidassa ei ollut lasipölyä, jota syntyy ikkunaa hajotettaessa.
3. Anneli Auer vaihtoi paitaa, koska hän murhasi uhrin ja murhaaja on myös hajottanut ikkunan.

Kehäpäätelmässä kaikki perustellaan lähtökohdalla yksi, mutta lähtökohtaa yksi ei perustella mitenkään.

Kehäpäätelmä on virheellinen päätelmä, jonka pätevyys perustuu oletukseen johtopäätöksen totuudesta. Toisin sanoen kehäpäätelmä on hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että johtopäätös sattuu olemaan tosi. Kehäpäättely ei osoita mitään syitä, miksi kyseistä väitettä olisi pidettävä totena. (lähde:Wikipedia)

[kerroush]

Talvikenkäjuttu on useista irrallisista kehäpäätelmistä koostuva kehäpäätelmäkokonaisuus, jollaisia melkein kaikki tämän elinkautisen perustelut ovat.

Esitetään väite, jonka oletetaan olevan totta.

Anneli Auer murhasi uhrin.

Koska tämän väitteen oletetaan olevan totta, täytyy kaikki näyttö tulkita tästä lähtökohdasta käsin.

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Uhrin talvikengät ovat hävinneet.
3. Murhaaja on hävittänyt uhrin talvikengät.
4. Anneli Auer hävitti uhrin talvikengät, koska hän on murhaaja.

Väite uhrin talvikenkien kadoksissa olosta on oma kehäpäätelmänsä.

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Anneli Auer ei ole voinut käyttää lavastukseen muita kuin uhrin talvikenkiä.
3. Koska jälkiin sopivia kenkiä ei rikospaikalta löytynyt, ne on täytynyt hävittää ennen poliisien tuloa.
4. Anneli Auer murhasi uhrin, joten hän on hävittänyt uhrin talvikengät.

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Murhaaja on myös hajottanut ikkunan.
2. Anneli Auerin paidassa ei ollut lasipölyä, jota syntyy ikkunaa hajotettaessa.
3. Anneli Auer vaihtoi paitaa, koska hän murhasi uhrin ja murhaaja on myös hajottanut ikkunan.

Kehäpäätelmässä kaikki perustellaan lähtökohdalla yksi, mutta lähtökohtaa yksi ei perustella mitenkään.

Kehäpäätelmä on virheellinen päätelmä, jonka pätevyys perustuu oletukseen johtopäätöksen totuudesta. Toisin sanoen kehäpäätelmä on hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että johtopäätös sattuu olemaan tosi. Kehäpäättely ei osoita mitään syitä, miksi kyseistä väitettä olisi pidettävä totena. (lähde:Wikipedia)

Näistäkään ei ole yksikään kehäpäätelmä.

A.

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Uhrin talvikengät ovat hävinneet.
3. Murhaaja on hävittänyt uhrin talvikengät.
4. Anneli Auer hävitti uhrin talvikengät, koska hän on murhaaja.

B.

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Anneli Auer ei ole voinut käyttää lavastukseen muita kuin uhrin talvikenkiä.
3. Koska jälkiin sopivia kenkiä ei rikospaikalta löytynyt, ne on täytynyt hävittää ennen poliisien tuloa.
4. Anneli Auer murhasi uhrin, joten hän on hävittänyt uhrin talvikengät.

C

1. Anneli Auer murhasi uhrin.
2. Murhaaja on myös hajottanut ikkunan.
2. Anneli Auerin paidassa ei ollut lasipölyä, jota syntyy ikkunaa hajotettaessa.
3. Anneli Auer vaihtoi paitaa, koska hän murhasi uhrin ja murhaaja on myös hajottanut ikkunan.

Kaikissa punaisissa lauseissa piilee virhe. Saat itse miettiä mikä.

[Edwin]

Koska olen esittänyt kritiikkiä näitä tuomareita kohtaan, jotka Anneli Auerin ovat tähän mennessä tuominneet, niin haluan myös esittää perusteluja tälle kritiikille.

Tässä muutama teesi, mitä mielestäni oikeus ei voi tehdä.

1.
Syytetyn vahingoksi ei voi laskea sellaista, mikä on tuomarin oman ajattelun tai todistajan ajattelun johtopäätös, jos se perustuu joko oletukseen tai laskennalliseen todennäköisyyteen, mikäli vaihtoehtoista asiantilaa ei ole mahdottomana kyetty poissulkemaan.

Erikoinen ajatus! Tuomarin päättelyä voi varmasti useinkin pitää hyväksyttävänä, vaikka vaihtoehtoja ei voidakaan sulkea aukottomasti pois. Oletetaan, että murhapaikalta löytyy syylliseksi epäillyn DNA:ta ja vaikkapa ajokortti. Hänen kotoaan löytyy murhassa käytetty pistooli sekä vaatteista uhrin verta. Hänellä ei ole alibia tekoajankohdalle, ja lisäksi tiedetään, että hän oli vain hetkeä ennen murhaa kertonut menvänsä surmaamaan kyseisen henkilön. Miksi ihmeessä tuomioistuimella ei olisi lupa päätellä, että epäilty on myös syyllinen, vaikka jokaiselle todisteelle voi helposti keksiä runsaasti vaihtoehtoisia selityksiä.

2.
Mikäli jokin asiantila on sellainen, että sitä ei yksinään voi ottaa tuomion perustaksi ja mikäli asiantila on peruutettu myöhemmin, niin siihen liittyvää ja sen jälkeisestä tapahtumasta tehtyjä johtopäätöksiä, ei voi käyttää tuomion perustana, ovat ne kuinka vakuuttavia tahansa.

Mihinkähän tällainen "sääntö" mahtaa perustua? Ajatellaan, että epäilty on tunnustanut murhan ja kertonut tapahtumasta runsaasti yksityiskohtia, jotka voivat olla vain tekijän tiedossa. Lisäksi tiedetään, että epäillyllä on ollut vahva taloudellinen motiivi tekoon. Miksi tällaista kertomusta ei saisi käyttää yksinomaan siitä syystä, että epäilty onkin päättänyt pyörtää tunnustuksensa?

3. Syytetyllä ei ole näyttövelvollisuutta syyttäjän kokoamien todisteiden oikeellisuudesta, eikä syytetyllä varsinkaan ole velvollisuutta selvittää todisteiden alkuperää tai syntymekanismia, mikäli ei ole poissuljettua se, ettei kyseistä todistetta voi ilman syytetyn myötävaikuttamista syntyä.

Liittyy hihansuissa oleviin verijälkiin. On mielestäni vähintäänkin outoa, että edelleen asia on tapetilla ja Manner antaa syytetyn puhua hovioikeudessa kuin hänellä olisi näyttövelvollisuus asiassa.

Ei varmaan olekaan, mutta syytetty ei tietenkään voi estää tuomioistuinta vetämästä niistä johtopäätöksiä. Jos ja kun Ulvilankin tapauksessa syylliseksi epäillyn vaatteissa on uhrin verta eikä sille löydy järjellistä selitystä, niin kyllä kai tuomioistuin saa päätellä, että very voi viitata syyllisyyteen. Ei kai kukaan ole edellyttänyt, että AA selvitää jälkien alkuperää. Hän on itse halunnut tehdä niin, koska jäljet viittaavat vahvasti hänen syyllisyyteensä.

4. Oikeus ei voi käyttää kahta toisiaan poissulkevaa seikkaa tuomion perustana, eikä varsinkaan silloin, jos toinen seikka on riittävästi toteen näytetty eikä myöskään syytetty itse sitä kiistä ja toinen seikka liittyy asiantuntijalausuntoon, joka ottaa huomioon myös vaihtoehtoisen tekijän.

Lauerma: Tekijä on ollut poikkeuksellisella tavallaan raivoissaan.
Käräjäoikeus 2010 ja 2013: Anneli Auer on rauhallinen, harkitseva, älykäs. Hänen voidaan olettaa kyenneen tekemään tällaisen teon.

Yksi järjellisen keskustelun sääntöjä on varmaankin se, että toisensa poissulkevat asiat eivät voi olla samanaikaisesti totta. Mutta eihän noilla kahdella yllämainitulla asialla ole mitään tekemistä tämän säännön kanssa. Kyse on puhtaasti eri ihmisten mielipiteistä, jotka tietenkin voivat poiketa toisistaan.

5. Oikeus ei voi käyttää kehäpäätelmiä

Esimerkki:
1) Uhri on omistanut talvikengät.
2) Talvikengät ovat hävinneet.
3) Koska talvikengät ovat kadonneet, on ne tarkoituksella hävitetty.
4) Koska talvikengät on tarkoituksella hävitetty, on niitä käytetty teon suorittamishetkellä.

Joku taisi edellä jo todeta, että esimerkissäsi ei ole kyse kehäpäätelmästä. Päättelyketju on muutenkin niin lapsellinen, että on vaikea uskoa, että tuomioistuimessa sorruttaisiin tuollaiseen (paitsi ehkä ne kolme tuomaria, jotka jo kertaalleen vapauttivat AA:n)

6.
Oikeus ei voi käyttää symboliikkaa, vihjailuja, uskomuksia, taikauskoa, tunteellisuutta tai omaa uskonnollista vakaumustaan hyväkseen.

Esimerkki:

”Käsien pesu ei viittaa uhrin asemaan.”
Tässä ei ole kysymys käsien pesusta normaalissa merkityksessä vaan ”käsien pesusta” itse teon suhteen.
Vastaavaa on keskustelu – pyysikö Anneli apua. Sillä on varsin paljon syvempi merkitys kuin todeta pyysikö joku konkreettisesti apua.

Esimerkkisi ja viestisi ei avaudu tältä osin ihan helposti. Luulisin, että tuomareidenkin päätöksenteossa on runsaasti vaikkapa tunteellisuutta ja uskomuksia, vaikka niitä ei ehkä tarkaan pystyisi erittelemäänkään. Sama koskee varmasti myös kaikkea muuta päätöksentekoa. Mitä muuta esimerkiksi "järkevän epäilyn" pohtiminen on kuin tunnetta?

7. Oikeus ei voi käyttää järjetöntä päättelyä.


1. Asunto on epäsiisti.
2. Taustalla on patoutuneita ristiriitoja, koska asunto on epäsiisti.
3. Epäsiistin asunnon taustalla olevat patoutuneet ristiriidat ovat johtaneet kamppailuun.
4. Epäsiistin asunnon taustalla olleiden patoutuneiden ristiriitojen aiheuttama kamppailu on johtanut murhaan.

Tappavatko vain epäsiisteissä olosuhteissa asuvat ihmiset toinen toisiaan?

Onko tosiaan jossakin Ulvilan jutun tuomiossa katsottu, että epäsiisti asunto viittaa AA:n syyllisyyteen?

8. Oikeus ei voi käyttää tilannetta syytetyn vahingoksi tuomion luvussa, jos syytetyn toiminta on perustunut viranomaisen käskyyn.

Siinä vaiheessa, kun joku henkilö ottaa yhteyttä viranomaiseen, kysymys ei ole enää kahden yksityishenkilön kohtaamisesta. Viranomaisella on virkansa puolesta oikeus käskyttää yksityishenkilöä.
On oikeastaan aika hämmästyttävää, että Anneli Auerin veitsen tarkistaminen keittiöstä, on edelleen teema hovioikeudessa.

Kalskahtaa jotenkin kovin kotikutoiselta säännöltä. Kyllä kai tuomioistuimen tehtävänä on pyrkiä löytämään asiassa totuus, ja kai se voi tuomion luvussaan viitata mihin tahansa, millä on merkitystä asiassa.

Mutta eipä siinä, onhan ns. annelisteilta kuultu kummempaakin. Jossakin ketussa pohdittiin sitä, mite ulkoseinään on voinut tulla verisiä lyöntijälkiä, vaikka JL on ollut lyöntien tapahtuessa hengissä ja hyvissä voimissa. Joku taisi esittää selitykseksi, että huppumies on heittänyt verisen astalon ikkunasta ulos. Ulosmennessään astalo on hetkellisesti pysähtynyt ilmassa, lyönyt tulosuunnassaan taaksepäin seinään jäljen ja jatkanut sen jälkeen matkaansa!