MURHA.INFO

Kerrankin voi olla Jari Sarasvuon kanssa samaa mieltä, sauhuaa televisiossa Esperin ym toiminnasta.

Aikaisemmin yhteiskunnan resurssit olivat murto-osa sitä, mitä nyt, mutta vanhuksia ei makuutettu lattialla. Nyt miljonärin hyvinvointi vaatii, että vanhukset voivat huonosti.

takka kirjoitti:Kerrankin voi olla Jari Sarasvuon kanssa samaa mieltä, sauhuaa televisiossa Esperin ym toiminnasta.

Aikaisemmin yhteiskunnan resurssit olivat murto-osa sitä, mitä nyt, mutta vanhuksia ei makuutettu lattialla. Nyt miljonärin hyvinvointi vaatii, että vanhukset voivat huonosti.

Johtuiskohan siitä, että vaikka resurssit ovat kasvaneet, niin menot ovat kasvaneet vielä enemmän?

Ja tulevat kasvamaan jatkossakin, kun suuret ikäluokat jäävät muiden hoidettavaksi ja mamujakaan ei tänne saa töihin ottaa.

Tackleberry kirjoitti:Ja tulevat kasvamaan jatkossakin, kun suuret ikäluokat jäävät muiden hoidettavaksi ja mamujakaan ei tänne saa töihin ottaa.

Miten niin ei saa? Saa, kunhan löytyisi lukutaitoa, kirjoitustaitoa ja tietotaitoa.

Tackleberry kirjoitti:Johtuiskohan siitä, että vaikka resurssit ovat kasvaneet, niin menot ovat kasvaneet vielä enemmän? ...

Jeps, puolustelematta lainkaan eri osapuolten ahneutta, niin kaikki ovat tehneet tässä muutaman jättimäisen "laskuvirheen".

1)
Jos kunta tuottaa palvelut, niin tuloskaava on teoriassa (ja kärjistäen) seuraava:
tulot - kulut = 0.
Kun tähän otetaan ulkopuolinen kaupallinen toimija, tuloskaava onkin:
tulot - kulut - voitto = 0.

Mistä ihmeestä julkisen sektorin päättäjät kuvittelevat, että tuo uusi elementti, yrittäjän voitto, otetaan? Tuleeko se joulupukilta? Koska tulot ovat kiinteät, niin ei tarvitse kovin kaksista päättelykykyä havaita mistä se voitto revitään. Sekä rehellisellä että epärehellisellä tavalla.

2)
Kuntien mielestä tämän ulkoistamisen pitää säästää. Jos kunta on käyttänyt esimerkiksi 0,6 hoitajaa per vanhus, niin nyt tingataan yksityiseltä puolelta tarjous, joka perustuu 0,5 hoitajaan per vanhus. Jee, win-win, hihkuu konsultti innoissaan.

Mutta pieleen meni myös palvelun myyjältä. Aikaisemmin vanhuksia hoidettiin pidempään hoivakodissa (muistaakseni 6 vuotta). Tällöin hoidon kustannusrasittavuuden kannalta vuodet menivät jotenkin tällä tavalla:
helppo-helppo-helppo-helppo-raskas-helvetin raskas

Tänään vanhukset ovat pidempään kotona erilaisin, enemmän ja vähemmän onnistuneiden tukitoimien avulla, laitoksessa ollaan enää kaksi vuotta. Siten hoivakoti saa kontolleen ainoastaan nuo kaksi viimeistä vuotta:
raskas-helvetin raskas

Hoivayritykset ovat menneet laskelmissaan metsään. "Normaalin" kustannusvaativuuden asemesta heille jäi käteen vain Musta Pekka, ne kaksi viimeistä ja kalleinta vuotta. Firmat tekivät "tiukat" tarjoukset, mutta optimististen laskelmien pohjalta. Ne huomasivat että eivät pysty vastaamaan huutoonsa, kun kustannukset uhkasivat revetä käsistä. "Kun keinot loppuvat, pitää käyttää konsteja" - niitä on nyt käytetty.

CSI kirjoitti:

Rescuer kirjoitti:^Minkä lain perusteella valvovalla viranomaisella on oikeus saada työntekijöiden verotiedot keskeneräisestä verotuksesta?

Useammassakin laissa on säädetty asiasta, mutta jos ei muuta pykälää löydy, niin ainakin Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, pykälä 29, neljäs momentti antaa viranomaiselle valtuudet saada toiselta viranomaiselta salassapidettävätkin tiedot valvontatehtävän suorittamiseksi.

Edelleen, mikä pykälä antaa luvan päästä työntekijöiden verotietoihin? Se että valvova viranomainen tutkii työnantantajan toimia ei rutiinitarkastuksessa oikeuta pääsyä työntekijöiden verotietoihin yms. Siinä vaiheessa kun kyseessä on vakavat rikosepäilyt tilanne on toinen.

dmm kirjoitti:Ei ongelma ole niinkään haamuhoitajat vaan se, että listoilla on hoitajia, jotka eivät sinne kuulu. Siis esimerkiksi sijaisia, jotka toki tekevät töitä yksikössä mutta eivät todellakaan vakituisten tunteja mutta listalla heidän asemansa on kuin he kuuluisivat vakituiseen henkilöstöön. Lisäksi työntekijöiden kohdalle saatetaan merkitä ammattinimikkeeksi sairaanhoitaja vaikka hänet on palkattu lähihoitajaksi, siistijä onkin yhtäkkiä lähihoitaja, ja niin edelleen. Keinot on monet, ja tyhmin ja varmimmin paljastuva lienee keksityt nimet.Toki ne paljastuvat vain, jos valvova viranomainen haluaa asioiden paljastuvan.

AVI ja Valvirahan voisivat - jos viitsisivät - hetkessä tarkastaa työvuorolistoilla olevien oikeudet harjoittaa terveydenhuollon tai sosiaalityön ammatteja. Keskeistä on nimenomaan tuo, että haluavatko valvovat viranomaiset asioiden paljastuvan.

Aivan liian isolle piirille on selvää, että sekä AVI:t että Valvira ovat laiskojen huijarikonnien suojatyöpaikkoja. (Toki sinne aina jokunen rehellinenkin mahtuu.)

Eikös tämä poliisijohdon syytteen päällä melkein viisi vuotta istunut ja oman veljen firmasta koulutuksia johtamalleen valtionlafkalle ostanut korruptoitunut ex-valtakunnansyyttäjä-huijari Matti Nissinenkin työllistynyt Etelä-Suomen AVI:in? No, työllistyipä hyvinnii.

Siksipä naureskelin tuolle YLEn jutussa esiintyneelle ex-johtaja Strömille. Ettäkö nainen ollut lähes 9 vuotta talossa, mutta nyt sitten ihan vasta yhtäkkiä alkanut moraalittomuus käydä ylivoimaiseksi. Hohhoijaa. Tainnut vaan tajuta, kun ilma alkanut olla sakeana palaneen käryä, että nyt kannattaa pikimmiten hakeutua pois virkavastuusta ja etenkin johtajan pallilta.

Gagarin kirjoitti: Hoivayritykset ovat menneet laskelmissaan metsään. "Normaalin" kustannusvaativuuden asemesta heille jäi käteen vain Musta Pekka, ne kaksi viimeistä ja kalleinta vuotta. Firmat tekivät "tiukat" tarjoukset, mutta optimististen laskelmien pohjalta. Ne huomasivat että eivät pysty vastaamaan huutoonsa, kun kustannukset uhkasivat revetä käsistä. "Kun keinot loppuvat, pitää käyttää konsteja" - niitä on nyt käytetty.

Vaikea ottaa numeroihin kantaa tuntematta asiaa tarkemmin, mutta eipä Esperin hoitokotien surkea tilanne ole näyttänyt ainakaan Aarnio-Isohannia häirinneen tippaakaan.

M A-I puhuu paskaa siitä, että ei ole kuultu hiljaisia signaaleja. Mitä vitun hiljaisia. Media on kirjoittanut Esperin ongelmista jo kymmenen vuotta, mummut ja papat ovat maanneet kovalla lattialla, ja henkilökuntaa on kielletty kertomasta asiasta.

Eikö missään vaiheessa ole yhtään hävettänyt?

Mitä olisi pitänyt tapahtua, että palvelun tarjoaja olisi itse viheltänyt pelin poikki. Ainakaan tähän astiset ongelmat eivät ole riittäneet, vaan vauhtia on vain lisätty koko ajan.

Rescuer kirjoitti:

CSI kirjoitti:

Rescuer kirjoitti:^Minkä lain perusteella valvovalla viranomaisella on oikeus saada työntekijöiden verotiedot keskeneräisestä verotuksesta?

Useammassakin laissa on säädetty asiasta, mutta jos ei muuta pykälää löydy, niin ainakin Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, pykälä 29, neljäs momentti antaa viranomaiselle valtuudet saada toiselta viranomaiselta salassapidettävätkin tiedot valvontatehtävän suorittamiseksi.

Edelleen, mikä pykälä antaa luvan päästä työntekijöiden verotietoihin? Se että valvova viranomainen tutkii työnantantajan toimia ei rutiinitarkastuksessa oikeuta pääsyä työntekijöiden verotietoihin yms. Siinä vaiheessa kun kyseessä on vakavat rikosepäilyt tilanne on toinen.

Miksi pitäisi päästä työntekijöiden verotietoihin? Yrityksetkin ovat verottajan asiakkaita.

takka kirjoitti: M A-I puhuu paskaa siitä, että ei ole kuultu hiljaisia signaaleja. Mitä vitun hiljaisia. Media on kirjoittanut Esperin ongelmista jo kymmenen vuotta, mummut ja papat ovat maanneet kovalla lattialla, ja henkilökuntaa on kielletty kertomasta asiasta.

Juuri näin. Ja saman voi todeta noista AVI:sta ja Valvirasta. On kuvottavaa, että kyseisten talojen päälliköt ynnä muut tässä tilanteessa uikuttavat jostain valvontaresurssien vähäisyydestä, kun jokainen Suomen mediaa edes puolittaisesti seurannut tietää, että vanhustenhoidon tilasta on meuhkattu mediassa vaivaiset pari vuosikymmentä. Ovatko valvovat viranomaiset pyrkineet kehittämään valvontamenetelmiään nykyaikaisiksi? Ovatko he vaatineet lisäresursseja näiden vuosikymmenten aikana?

AVI:n ja Valviran viranomaiset pääsevät nykyään jopa omista toimistoistaan käsin asiakkaiden potilastietoihin (Kanta-järjestelmä). Toki heillä täytyy olla siihen lupa eli asia täytyy olla jollain tavalla heillä vireillä. Edellä kuvaamani seikka kuitenkin tarkoittaa, että toimintaympäristökin on viime vuosikymmenten aikana muuttunut. On hassua, että ex-johtaja puhuu nyt mediassa, että "tarkastuskäyntejä pitäisi tehdä enemmän" aivan kuin ne olisivat ainoa keino ongelmien ja puutteiden havaitsemiseen. Kun vanhusten hoivakodit ovat olleet näinkin surkeassa kunnossa, on selvää, että kyseisissä paikoissa hoidossa olleiden potilaiden potilasasiakirjatkin ovat olleet retuperällä. Käsittääkseni Valvirassa seurataan myös suomalaisten kuolinsyitä tilastojen ja asiakirjojen kautta. Niidenkin perusteella olisi joskus saattanut syntyä sellaisia ajatuksia, että jonkun tietyn hoivalaitoksen toimintaa olisi hyvä tarkastella tarkemmin. Sinänsä en vastusta tarkastuskäyntejä, mutta todisteita epäkohdista olisi aivan varmasti saatu muutenkin. Ei kärpäsen listimiseen tarvita puskutraktoria.

On meneillään bisnesjako, kunnilta poliitikoille soten varjolla, eli todella härskiä sulle mulle toimintaa. Pääosin kokoomuksen bisnes.

Tackleberry kirjoitti:

takka kirjoitti:Kerrankin voi olla Jari Sarasvuon kanssa samaa mieltä, sauhuaa televisiossa Esperin ym toiminnasta.

Aikaisemmin yhteiskunnan resurssit olivat murto-osa sitä, mitä nyt, mutta vanhuksia ei makuutettu lattialla. Nyt miljonärin hyvinvointi vaatii, että vanhukset voivat huonosti.

Johtuiskohan siitä, että vaikka resurssit ovat kasvaneet, niin menot ovat kasvaneet vielä enemmän?

Ja tulevat kasvamaan jatkossakin, kun suuret ikäluokat jäävät muiden hoidettavaksi ja mamujakaan ei tänne saa töihin ottaa.

Ei niiden maahantuloa kukaan saa eikä voi kieltää. Töihin kyllä saa tulla ja pääsee kunhan nimi ja syntymäaika tiedossa, sekä ammatti opiskeltuna ja luvat kunnossa. Tosin, onhan niitä Suomeen tullut laajemmin jo v:sta 1990, mutta huonoa näyttää työllistymisensä olevan. Ovat enemmänkin sellaista porukkaa, joka tarvitsee hammaslääkäriin(kin) maksetun tulkin vielä 20 vuoden maassaolon jälkeen.
- Yhteiskunta järjestää hälle tulkin, mutta sängystään pudonnutta vanhusta ei sama yhteiskunta pysty nostamaan ylös.

Kuvitelma, että vanhusten hyvä hoito on kiinni pelkästään siitä, että Suomeen ei oteta tarpeeksi kehitysmaalaisia huippuosaajia on jotenkin vinoutunut.

EU:sta on mahdollista tulla Suomeen töihin vähemmällä byrokratialla, mutta jostain syystä Suomi ei näyttäydy kovinkaan houkuttelevana maana, vaikka hoitajien palkkataso on parempi kuin monessa EU-maassa.
- Lisäksi kehitysmaasta saapunut 11-lapsisen perheen äiti saa tukia ja etuisuuksia sen verran paljon, että siinä jää lähihoitajan/apusisaren palkka toiseksi.

En ole tekemässä tästä mitään maahanmuuttoketjua, mutta kysytään miksi ei ole hoitajia, no koska kiljuskinit kieltävät heidän maahantulonsa ja blaa blaa blaa...

Niin Suomeen ei ole koulutetun henkilön, jolla matkustusasiakirjat, henkilö- ja työ/ koulutustodistukset mukana mitään ongelmia asettua maahan jos ovat työpaikan löytäneet.

Työlupa tulee nopeasti. Mamu = maahanmuuttaja on eriasia kuin paperiton elintasopakolainen, jolla ei ole ollut mitään koulutushistoriaa kotimaassaankaan. Kenties vain rikos- ja tai sotahistoria.

On 3 vaihtoehtoa, kustantaa kasvavia vanhustenhoiva menoja. 1) korotetaan verot eli ranskan malli 2) otetaan lisää valtionvelkaa eli italian malli 3) kohdennetaan olemassa olevat ja kertyvät varat paremmin.

Tänä aikana kun vanhukset ovat henkitoreissaan kituuttaneet hoivakodeissa, hallitus kuitenkin salamannopeasti laittoi läpi 400 milj. euron lisäbudjetin pakolaisten majoittamiseen ja ruokkimiseen. Esimerkkinä vain priorisoinnista.

On täysin hullua puhua, että asioita ei voi asettaa rinnakkain, vertailla jne. PAKKOHAN se on! Sen pakon edessä ollaan nyt ja jos nyt turvaudutaan vaihtoehtoihin 1 tai 2, niin todella romahduksen kautta mennään.

Valvonta on oltava terävää ja lait säädettävä niin, että tuntuviin sanktioihin päästään systemaattisista laiminlyönneistä.

Ja tosiaan joku Tripadviser tapainen "Careadviser" nettisivusto, jossa asukkaat ja omaiset saavat antaa palautetta ja tähtiä, koko maailman vapaasti luettavaksi.

Tackleberry kirjoitti: Johtuiskohan siitä, että vaikka resurssit ovat kasvaneet, niin menot ovat kasvaneet vielä enemmän?

Ja tulevat kasvamaan jatkossakin, kun suuret ikäluokat jäävät muiden hoidettavaksi ja mamujakaan ei tänne saa töihin ottaa.

Täytyy järkeistää maahan otettavia tulijoita niihin kohdemaihin, joissa työllisyys uudessa kohdemaassa on jotain muuta kuin 10-15% tulijoista 10-vuoden kotoutumisen jälkeen.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005987234.html

Esperi Caren takana erikoinen kuvio – tekee tappiota, mutta tuo silti rahaa omistajilleen

Esperi Caren maksamat korkeakorkoisten lainojen korot tuovat rahaa tappiollisen yhtiön omistajille. Talousjohtajan mukaan mukaan kyseessä ei ole verosuunnittelujärjestelmä.

VAIKKA hoivayhtiö Esperi Care on tappiollinen, se on tuonut tuloja omistajilleen.

Viimeisimmällä julkisella tilikaudellaan vuonna 2017 yhtiö tuotti liikevoittoa noin 8 miljoonaa euroa, mutta tulos ennen veroja oli silti 8 miljoonaa euroa tappiollinen. Tämä johtuu pääosin 16 miljoonan euron lainanhoitokuluista.

Yhtiöllä on lainaa kaikkiaan 203 miljoonaa euroa, josta 78,4 miljoonaa on yhtiön omistajilta otettua niin sanottua lähipiirilainaa. Luvut käyvät ilmi Esperi Caren tilinpäätöksestä ja vuosikertomuksesta.

Esperi Caren pääomistaja on Jerseyn saarelle rekisteröity ICG-pääomasijoitusyhtiö 75 prosentin osuudella. Muut omistajat ovat yhtiön henkilöstö ja johto (20,5 %) sekä Keskinäinen työeläkeyhtiö Ilmarinen (4,4 %).

TAUSTALLA saattaa olla rahoitusjärjestely, jonka yhtiö luo lähipiirinsä kanssa.

Asiaa yleisellä tasolla kommentoivan Aalto-yliopiston laskentatoimen apulaisprofessorin Tomi Viitalan mukaan tappiollinenkin yhtiö voi tuottaa voittoa omistajilleen.

– Verotuksessa on klassinen kysymys, miten omistajat haluavat ottaa voittoa yhtiöstä. Se voidaan hoitaa niin, että tuotto tulee lainalle maksettavan koron muodossa. Toinen vaihtoehto olisi, että bisnes tekee voittoa, siitä maksetaan verot ja verojen jälkeinen tuotto maksetaan osinkoina, Viitala selittää.

– Kun annan lainan omalle yhtiölleni, saan vähentää lainan koron verotuksessa. Tällainen järjestely on edullinen, kun voitto imetään yhtiöstä vähennyskelpoisina korkoina, Viitala jatkaa.

Viitalan mukaan tämänkaltaiset järjestelyt eivät ole laittomia, vaan normaalia verosuunnittelua.

Jos lainojen korot eivät rasittaisi Esperi Caren taloutta, yhtiön tulos olisi noin 8 miljoonaa euroa voitollinen ja yhtiö maksaisi veroa vajaat 2 miljoonaa. Nyt se maksoi konkreettisesti veroja 700 000 euroa, minkä lisäksi sille ”hyväksilaskettiin” veroja 190 000 euroa muun muassa edellisvuosien tappioiden myötä.

Esperi Caren talousjohtaja Antti Eestilä kiistää, että yhtiön lähipiirilainoissa olisi kyseessä verojen välttely.

– Yhtiöllä ei ole verosuunnittelujärjestelmää. Siltä osin maksettavien verojen määrä riippuu kunkin verovuoden verotettavasta tuloksesta, Eestilä sanoo.

EESTILÄ kertoi Helsingin Sanomissa yhtiön jättäneen vähentämättä pääomistaja ICG:n lähipiirilainan 12 prosentin koron yhtiön verotettavasta tulosta. Eestilä sanoo Taloussanomille järjestelyn olleen voimassa ICG:n mukaantulosta asti vuonna 2016 ja jatkuvan tulevaisuudessakin.

Järjestely on hyvin poikkeuksellinen. Kun yhtiö ei vähennä verotuksessa vähennyskelpoista erää, sen verotettava tulos kasvaa.

Vuodesta 2014 lähtien korkojen verovähennysoikeutta on rajoitettu, koska sillä on haluttu estää voittoa tuottavilta yrityksiltä mahdollisuus laskea maksettavien verojen määrä nollaan. Nykyisen lainsäädännön mukaan yritysten omistajiltaan ottaman lainan tulee olla markkinaehtoista eli koroltaan käypää.

Apulaisprofessori Viitala näkee kaksi syytä olla tekemättä vähennyksiä.

– Jos uskot, etteivät korot ole vähennyskelpoisia. Se voi johtua korkovähennysoikeuden asettamista esteistä tai lainan ehdot ovat sellaiset, ettei se onnistuisi. Toinen syy on se, että haluat vapaaehtoisesti olla hyvä veronmaksaja. Jälkimmäisissä tapauksissa tosin yleensä luovutaan rahoitusjärjestelyistä, Viitala sanoo.

– Toki yhtiö voi ajatella, että lähipiirilainat voivat olla maineriski ja niistä halutaan luopua. Mutta se edellyttää, että yhtiöllä on varaa maksaa lainat takaisin.

Viitalan mukaan vähennyksistä pidättäytyminen voi olla turvakeino, jos ei olla varmoja, että vähennykset menisivät läpi.

Eestilä kiistää, että vähennyksistä pidättäytymisen syy olisi omistajille maksetun lainan korkea korko. Hän kertoo vähennyksistä pidättäytymisen syyksi yhtiön tulkinnan monimutkaisesta elinkeinotulon verottamislain 18. pykälästä.

Esperi Care kertoi silti HS:lle vähentävänsä toiselle omistajalleen Ilmariselle maksettavan 12 prosentin koron verotuksessa. Eestilä sanoo pitävänsä 12 prosenttia käypänä markkinakorkona. Yhtiön ottamien pankkilainojen korko on 3,5–4 prosenttia.

Yhtiön maksamista 16 miljoonan euron koroista 9,4 miljoonaa on korkeakorkoisten osakaslainojen ja muiden lainojen korkoja.

KYSYMYKSIÄ on herättänyt myös se, onko Esperi Caren hallituksella oikeus tehdä päätöstä korkojen lyhentämättä jättämisestä.

– Yhtiön käsityksen mukaan verotukseen liittyvä päätöksenteko on osakeyhtiölain mukaan hallituksen toimivaltaan kuuluva asia, Eestilä vastaa.

Eestilä ei kommentoi kysymystä siitä, aikooko yhtiö jatkaa samalla rahoituspohjalla vai pyrkiikö se veloistaan eroon.

– Yhtiö ei kommentoi mahdollisia tulevaisuuden suunnitelmia osakkeenomistajiensa puolesta, Eestilä toteaa.

Henrik Kärkkäinen

Eräs tuttuni on ammatiltaan erikoissairaanhoitaja. Hän oli pari vuotta sitten töissä Espoossa jossain yksityisessä vanhusten hoitokodissa. Eräänä iltapäivänä klo 16.00 hän saapui työpaikalleen iltavuoroon, ja oli aikeissa mennä tervehtimään erästä mukavaa potilasta. Tämä estettiin fyysisesti häneltä. Joku vähemmän koulutettu hoitaja seisoi mummon huoneen oven edessä, ja ilmoitti, että huoneeseen ei voi mennä, ja että mummo on jo pantu nukkumaan. Tuttavani nosti tästä metelin, josta hyvästä hän sai potkut. Läksiäiseksi tästä samaisesta hoitokodista hän sai suolistoonsa kolme erilaista ameebaa. Nämä olivat peräisin hoitokodin keittiöstä, jossa työskenteli ulkomaalaista halpatyövoimaa. Ameebojen häätämiseen meni parempi osa kalenterivuotta terveeltä ihmiseltä. En tiedä kuinka kävi vanhuksille, tai hoidettiinko heitä ollenkaan tämän vaivan osalta.

Vaikea sanoa millä tavalla Suomi enää eroaa banaanivaltiosta. En tunnista Suomea enää samaksi paikaksi, jossa sain kasvaa.