MURHA.INFO

joey kirjoitti:Ns. diftongien avartuminen.

"Miakka" (=miekka)
"Yällä" (=yöllä)

En tiedä miksi olen tätä mieltä, mutta mun mielestä tuo antaa todella kouluttamattoman, lähes luolamiesmäisen kuvan puhujasta.

Ha ha Sun ei kannata ehkä tulla Tampereelle...


muok. lisään tähän pari juttua..
Jostain syystä erityisesti vanhemmat henkilöt sanovat 'ef' puhuessaan F -kirjaimesta. Särähtää aina korvaan.
Lisäksi niinikään vanhemmat opetushenkilöt käyttävän sanaa 'joni' puhuessaan ioneista. Onko tämä niin kovin vaikea lausua?
Eräs muistaakseni Helsinkiläinen vieraileva luennoitsija (arvostettu gynekologi) käytti sekä puhuessaan että power point -esityksessään sanaa 'ovulaattio'. En tiedä onko tällä väännöksellä joku totuuspohja, mutta typerältä se joka tapauksessa kuulosti.

"Pistää ajattelemaan"
Pitäisi olla että panee ajattelemaan.
Miekalla pistetään, muu on panemista.

Loka kirjoitti:Laipio
Polanne
Poletti

Ööö... mikä noissa ärsyttää. Eikö kaksi ensimmäistä ole ihan virallisia ilmaisuja?

Poletti kuulostaa sanana paremmalta kuin sen virallinen muoto, eli "rahake".

Spider kirjoitti: Jostain syystä erityisesti vanhemmat henkilöt sanovat 'ef' puhuessaan F -kirjaimesta. Särähtää aina korvaan.
Lisäksi niinikään vanhemmat opetushenkilöt käyttävän sanaa 'joni' puhuessaan ioneista. Onko tämä niin kovin vaikea lausua?
Eräs muistaakseni Helsinkiläinen vieraileva luennoitsija (arvostettu gynekologi) käytti sekä puhuessaan että power point -esityksessään sanaa 'ovulaattio'. En tiedä onko tällä väännöksellä joku totuuspohja, mutta typerältä se joka tapauksessa kuulosti.

Itseäkin raivostuttaa nuo vastaavat. Ylivoimaisesti hermostuttavin oli aikoinaan, kun istuin Haminan Reserviupseerikoulun kurssijuhlassa kuuntelemassa koulun johtajan puhetta, joka äänsi RUK:n leveästi "ER-UU-KOO". Samoin olen havainnut vanhempien ihmisten sanovan M-kirjaimen usein "em". Kyseessä lienee ruotsin aiheuttama ilmiö.

Ja samoin eräs helsinkiläinen luennoitsija käytti sekä puhuessaan että power point -esityksessään sanaa "temperamentti". Temperamentti siis tosiaan kirjoitetaankin yhdellä p:llä, mutta lausutaan kahdella, tempperamentti.

Ai sä oot ollu armeijassa. Siellähän sanotaan että NORMAALISESTI.

rapier kirjoitti:Ai sä oot ollu armeijassa. Siellähän sanotaan että NORMAALISESTI.

En ole armeijaa itse käynyt, mutta sattuneesta syystä olen lukenut paljon puolustusvoimien materiaalia ja ollut paikalla lukuisissa puolustusvoimien tilaisuuksissa. Täytyy sanoa, että kielioppi taitaa olla puolustusvoimilla noin ihan yleisesti ottaen aika hakusessa

Yökiitäjä kirjoitti:

Loka kirjoitti:Laipio
Polanne
Poletti

Ööö... mikä noissa ärsyttää. Eikö kaksi ensimmäistä ole ihan virallisia ilmaisuja?

Poletti kuulostaa sanana paremmalta kuin sen virallinen muoto, eli "rahake".

Niistä ei tule mieleen se mitä pitäisi.

Ja ärsyän myös kun suomalaisilla foorumeilla copypastetaan/pastetetaan kun helvetin paljon helpommin kirjoitat sanan kopioida. Mutta jollain tavoinhan jokaisen pitää yrittää kirjoittaa -sanan englanninkielinen kirjoitusasu ei tosin kerro just mitään muuta kuin että osaat englanniksi sanan; kopioida. Suomeksi sitä et näköjään osaa kirjoittaa.

no kielioppi ei aina ole kaikki kaikessa..joskus juttu menee muulla tavalla paremmin perille ja mitä noihin ääntämisiin tulee niin koskaan et voi kaikkia miellyttää...

mun miestä ärsyttää suunnattomasti se kuinka suomalaiset ääntävät "peen" siis "B" :roll:hänen mielestään kun puhekielessä suomalaiset osaavat sanoa kummatkin peet vain samalla tavalla...kiva kiusata välillä...ja mä harjoittelen nykyään äänteitä khei ja äy jotta en kuulosta juntilta lasten korvissa...ikävä sanoa että en osaa myöskään lausua täysin oikein sukunimeäni

cicero kirjoitti:ikävä sanoa että en osaa myöskään lausua täysin oikein sukunimeäni

Pikkujuttuja

Itse olen nyt useamman vuoden harjoitellut mieheni sukulaisten kanssa kommunikointia. Esimerkiksi miehen yhden isovanhemman kanssa tulen toimeen vain siksi, että olen opiskellut sekä englantia, ruotsia että saksaa (on kuitenkin suomalainen ja äidinkielensä on venäjä.. ei kai mene sekavaksi?). Hän puhuu venäjää, saksaa, englantia, ruotsia ja suomea sekaisin siten, että suomi esiintyy joukossa satunnaisina sanoina. Anoppi aikoinaan opetti, että kannattaa vain nyökytellä ja hokea "Daa, daa", kun mummi puhuu.

Ja päivän ärsyttävä sanonta: "ei voi mitään".

Miksei voi mitään? Jos todella ei voi mitään, miksi se pitää erikseen mainita?

Toinen suunnatonta raivoa herättävä: "se on voi-voi".

Toinen suunnatonta raivoa herättävä: "se on voi-voi".



ex-mieheni tokaisu lähes kaikkeen....miten olinkaan unohtanut

tosiaan ärsyttävintä mitä tiedän

"maito on lopussa"

"NO SE ON VOI-VOI......"

cicero kirjoitti: tosiaan ärsyttävintä mitä tiedän

"maito on lopussa"

"NO SE ON VOI-VOI......"

Tällaisissa tapauksissa tuo ei ole mun mielestä vielä niin suuri rikos. Mutta kun eräs läheiseni ei ymmärrä tuon sanonnan sävyä, ja heittelee sitä tällaisiin tilanteisiin:

"Mulla on 40 astetta kuumetta"

"NO SE ON VOI-VOI...."

niin musta se on rikos siinä vaiheessa kun muuta sanottavaa ei löydy...vaikka että ok, käynpä kaupassa hakemassa lisää tosin eksän tapauksessa hän käytti tuota joka ikiseen asiaan....

Balthasar kirjoitti:Liekköhän

"Pliide" = please
"Mitä välii?"
Yleensäkin "teinikieli".
"Hei sun heiluvilles!"

"Kuis panee?"

"Kuis roikkuu?"