MURHA.INFO

On paljon ihmisiä tässä maailmassa joille kuolema on ainoa todellinen ystävä. On sairautta kärsimystä tuskaa jota ei voida parantaa. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla päätös oikeus omaan elämään tai kuolemaan. Julmuutta on tuskan tarpeeton pitkittäminen esim parantumattomasti sairaat. Menetelmistä kannatan nukuttamista ja sydämmen pysäyttämistä.

yliannostus -semmoinen pehmeä tajuttomuus ennenkuin keuhkot/sydän lamaantuu. eikä aiheuta turhaa sotkuakaan.

muistan joskus lukeneeni että suomi on ainoa maa jossa mainitaan jossain kansalaistilastoissa "itsemurha kirveellä". aika kylmäverinen pitää olla ja tosissaan jos kirveellä itsensä tappaa.. onko joku muu kuullut tästä? aika hc-meininkiä

Tästä tulikin mieleen Veikko Ennalan viesti itsemurhaa suunnittelevalle:

"Mutta ennen kuin loikkaat niin tuumaa nyt asioita vielä kerran ja muista ainakin se, että kuoleman rajan takaa ei enää palatakaan takaisin tälle rannalle tirkistelemään millaisen säväyksen se lähtö mahtoikaan tehdä jälkeenjääviin. Voin sanoa Sinulle, että ei se tee minkäänlaista säväystä. Elämä ei yhtä heppua kaipaa, pyörät pyörivät ja musiikki pelaa niin kuin ennenkin. Hyvästi. Kerro terveisiä tutuille."

No voi vittu voi olla väärä käsitys itsemurhasta... ei kukaan tee jotain vitun marttyyri itsemurhaa tyyliin kaipailkaa mua sitten. ihminen joka tappaa itsensä on TOTAALISEN loppu ja sellasessa sillassa että sieltä on yritetty usein pois ja aina takas ja sillä on ERITTÄIN huono olo johon ei auta kuin LOPETTAA se kaikki paska. Se vaan helpottaa oloansa. Vittu sen elemässä ei paljon ole musiikki pelannu ja pyörät pyöriny saatana ehkä koko sen ELINAIKANA.

sitäpaitti veikko ennala oli pelkkä pelle.

sitäpaitti veikko ennala oli pelkkä pelle.

Vai niin. Onko tähän lisätä mitään perusteita?

kaikki vitun kuviot ja koko elämä

Kylläkai Veikko Ennala oli melko hyvä kirjoittaja ja kansan "valistaja", vaikka kaikki (puolet kansasta) ei hänen tapaansa käsitellä asioita sen aikaisessa Suomessa jaksanut suvaita.
Tunnustan, että joskus en ole itsekään uskaltanut lukea jotain tiettyä Ennalan juttua, kun ikää ei ollut tarpeeksi ja olin vaikutteille altis. Tiesin että Ennalan jutut usein säväyttää. Oli parempi skipata.

Luin joskus teininä kirjan "Omapäiset", jossa oli myös yhtenä "omapäisenä" Veikko Ennala. Arvostan häntä sellaisena, oman tiensä kulkijana.

Valitsisin ehdottomasti opiaatit.
Löytäjiä ilahduttamaan virittäisin monimutkaisen sähkömoottori- ja vaijeriyhdistelmän, joka tanssittaisi ruumista holtittomasti ympäri huonetta.
Vanhasta kelanauhurista kaikuisi jotain hilpeää, vanhanaikaista musiikkia, tietysti nopeutettuna, väärinpäin, repeatilla ja naapureita häiritsevällä volyymillä.
Asuksi valitsisin ehkä Uuden Guinean alkuasukkaiden käyttämän peniskotelon ja ruttotohtori-naamion.

^Ed ottaa kyllä hyvillä kommenteilla homman hanskaan Sait noinkin kammottavan tava kuolla kuulostamaan hyvältä

Tulipa tuosta mieleen se kohtaus Veren Vangeista, jossa Tom Cruisen esittämä vampyyri tanssittaa kuollutta mummoa.

Luin joskus teininä kirjan "Omapäiset", jossa oli myös yhtenä "omapäisenä" Veikko Ennala. Arvostan häntä sellaisena, oman tiensä kulkijana.
_________________
"The noblest pleasure is the joy of understanding."
- Leonardo da Vinci

joo omantiensä kulkija/t on jees ja ihan sama sinänsä minkää teoksen sisällöstä...
tarkotan lähinnä että täällä ylensäkkin kirjotellaan ties kestä ku jostain john lennonista tai paul kleestä, joku repa jossain ei nyt välttämättä olen niin merkittävää saati tehnyt mitään merkittävää mutta tottakai jokainen saa arvostaa ketä tahtoo...

Vuosia sitten meinasin kuolla ensiapupolille, kun toimenpiteen jälkeen sydän alkoi falskata ja keuhkot alkoivat täyttyä nesteellä, eikä hoitohenkilökunta huomannut etten voi hirveän hyvin. Muistan että ensin yritin paniikissa vain vetää henkeä, vaikka ilma ei kulkenutkaan ja sattui niin saatanasti. Sitten jostain tuli aivoihin rauhoittava ajatus siitä, että kipu loppuu, jos en yritä hengittää. Se oli niin helppoa, lakata vain hengittämästä. Mustat pisteet näkökentässä laajenivat ja olo oli niin kevyt, tuntui kuin olisin leijunut ja aaltoillut. Äänet sekoittuivat tosiinsa, muuttuivat huminaksi ja loppuivat sitten kokonaan.

Se olisi ollut ihan hyvä tapa lähteä. Ei mitään pelkoa tai paniikkia sen tietyn rajan jälkeen, vain kevyt ja hyvä olo ennen hämärtymistä.

Kuolemista puheenollen mieleen on jäänyt yksi kuolema työpaikalta. Oli noin 60-v nainen, jolla oli monia vakavia sairauksia. Hän oli kuitenkin sillä tavalla ymmärryksessään, että kykeni juttelemaan ja jopa istui vuoteessa. Yhtenä iltana hänellä oli puoliso käymässä, istui siinä vuoteen vierellä ja juttelivat keskenään. Iltapalan rouva söi siinä mitä söi, kuitenkin istuen vuoteen reunalla. Ja sitten vain kallistui vuoteelleen, painoi päänsä tyynyyn, sulki silmänsä ja kuoli pois. Lakkasi vain hengittämästä. Ei mitään kouristeluja, värähtelyjä, ei muuttuvia kasvojen ilmeitä. Tuli tunne että hän vain päätti kuolla juuri nyt. Heittäytyi vuoteelleen ja sitten antoi mennä.

Oli tuossa taannoin BBC:llä dokumentti, jossa kaveri tutki mikä olisi inhimillisin "tappotapa" kuolemaantuomituille (jenkeissä)...

"Mukavimmaksi" tavaksi _TESTIEN_ kautta tuli se, että pitää kuolla (ali?)painekammiossa (hapen puutteeseen?). Siinä siis tämä dokumentin tekijä pistettiin muutaman minuutin ajaksi painekammioon ilman happinaamaria ja kaveri ei edes tajunnut kun henki olisi lähtenyt, hihitteli vain ja piti hauskaa, alkoi kertoa vitsejäkin!! Vieressä olleet happinaamarein varustetut kaverit sitten pelastivat ukon juuri ennen kuin taju olisi mennyt.

Totesivat ohjelmassa, että jenkkilässä tulisi liian kalliiksi rakentaa näitä painepönttöjä kaikkia tapettavia varten, ja sitten tämä kaveri löysi jonku kaasun, joka tekee saman edullisesti. En tosin muista mikä se oli, mutta siis oireet ovat samat, että siitä nauttii eikä huomaa kuolemaansa. Tätä kokeilivat jopa sialla, jolle annettiin ruokaa kahdesta pöntöstä, jossa toiseen tupattiin myös kaasua. Ja sika meni mielummin ottamaan ruokaa kaasupöntöstä uudelleen ja uudelleen.

Kovasti ohjelmassa oli polemiikkia myös siitä, että eihän kuolemaan tuomittujen tulisi lainkaan nauttia kuolemastaan kun tuskinpa nuo heidän murhaamansa ihmisetkään ovat kovin paljon nauttineet. ...Ja siitä asiasta olen samaa mieltä!

komisario_palmu kirjoitti: "Mukavimmaksi" tavaksi _TESTIEN_ kautta tuli se, että pitää kuolla (ali?)painekammiossa (hapen puutteeseen?).

Taisi kuitenkin olla nitrogen asphyxiation, eli typpeen tukehtuminen? Sitä jenkeissä on moneen otteeseen yritetty ajaa tappotavaksi, se kun on täysin varma ja nopea keino verrattuna vaikka heidän perinteisiin kaasukammioihinsa tai tapporuiskeeseen.

Eli lasketaan kammioon vain enemmän typpeä kuin ilmassa on normaalisti, siten että happipitoisuus ei enää riitä ihmiselle.

Ilma haisee ja maistuu normaalilta, keuhkoihin tai muualle ei satu, mutta taju lähtee yhtä nopeasti kuin tukehduttamalla, ja kroppa menee pois päältä samassa järjestyksessä.

Lisäksi typpi ei ole hirvittävä ympäristömyrkky, kuten syanidi. Natsiperinteiden tavoin toimivat vanhat jenkkikaasukammiot vaativat perusteellisen tuuletuksen, syanidin neutraloinnin toisella myrkyllisellä aineella, ja kalliit pesut ja ongelmajätteenkäsittelyt joka teloituksen jälkeen.

Lievä alipaine missä tahansa kaasukammiossa on tarpeen siksi, etteivät tappava kaasu ja mahdollisesti uhrista purkautuvat löyhkät pääse myrkyttämään tappajia / katsojia.

Noo... se, joka vapaaehtoisesti katselee ihmisen estettävissä olevaa kuolemaa, on kyllä itsekin yksi tappajista. Jeesus ei vissiin tekisi niin.