Ad blocker detected: Our website is made possible by displaying online advertisements to our visitors. Please consider supporting us by disabling your ad blocker on our website.
^Se tunnustus on tehty varsinaisten kuulustelujen ulkopuolella ja siksi siitä ei ole mainintaa kuulustelupöytäkirjoissa.
"Syytönkin voi todeta häntä selliin vietäessä, että kova tuomio on tulossa, kun pelko vallitsee siitä mitä kaikkea häntä vastaan on löytynyt."
Ja tokaisee silloin, että tehty mikä tehty, viistoista vuotta tuli
Minulla ei ole mitään syytä epäillä Tuomisen valehtelevan. Miksi ihmeessä maan arvostetuin rikostutkija alkaisi valehtelemaan oikeudessa näin vakavasta asiasta, varsinkin kun tietää, että syytetty kiistää tunnustuksen?
Ja mistään herjan heitosta tuskin oli kysymys. Tai jos oli, niin täytyy ihmetellä, että minkälainen ihminen alkaa heittelemään typeriä herjoja silloin, kun on syytettynä kolmen toverinsa murhista? Tuollainen ei ole mielestäni normaalin ihmisen käytöstä...
Eipä tuossa Gussessa kovinkaan suuria pelon merkkejä näkynyt, mitä minä häntä pidätyksen aikana joissain kuvissa ja kuulusteluvídeossa näin.
Tuli ennemminkin sellainen tunne, että mies oli varautunut tuollaiseen tilanteeseen, eikä ollut juurikaan moksiskaan koko hommasta.
Syytön ihminen olisi kiivennyt pitkin sellin seiniä, ja karjunut äänensä käheäksi, potkinut ovet säpäleiksi ja aina kun joku lehtimies tai asianajaja olisi ollut paikalla, olisi toitottanut syyttömyyttään kovaan ääneen.
Nyt sellaista ei tapahtunut.
Gusse oli kuin kesy lammaskoira, joka isäntänsä komennosta hyppää vaikka kaivoon.
Luulen että Gussen käytös oli poliiseillekin melkoinen yllätys ja he luulivat tunnustuksen tulevan tuotapikaa, kun kalterihoitoa hetken saa, mutta ei.
Kun eivät mitkään koputukset avanneet miehen muistia, kuin siltä osin, että muisti keskiniemen kalapojat, joiden kanssa olivat sitten olleet juttusilla ja jotka olivat jättäneet Y-haaraiseen keppiin ahvenia, jotka olivat vielä seuraavanakin päivänä muka niemessä.
Jos tuollainen muistikuva tulee yhtäkkiä mieleen, niin miten niitten muistiaukkojen kanssa sitten on.
En haluaisi palata enää tähän aiheeseen, sillä Sariola saa taas sätkyn ja keksii mitä ihmeellisimpiä selityksiä muistiaukkojen syntyyn ja siihen, että ihminen voi muistiaukossa ollessaan muistaa, mutta sitten ei muistakaan, vaan hän kyllä voi puhua asioista, joista ei muista mitään, vaikka sitten muistaakin, tai sinnepäin.
Poliisi siis luuli, että Gusse tunnustaa murhat tuota pikaa, joten miksi häntä olisi painostettu jo tehdylla tunnustuksella.
Tuo tunnustuksesta puhumattomuuskin on saattanut olla poliisin taktiikkaa, sillä jos kuulusteltava on luullut, että poliisilla on hänen tunnustuksensa esimerkiksi nauhalla, olisi se saattanut saada herkkähipiäisen tunnustamaan jotain lisää, mutta näin ei tapahtunut ja kun oikeudessakin laamanni suitsi syyttäjää ristikuulustelussa, niin turhautunut poliisimies teki sitten sen, minkä teki, eli kertoi Gussen jo tunnustaneen hänelle rikoksen.
En usko Tuoimisen valehdelleen, sillä kyllä kokenut poliisimies tietää, mikä olisi ollut kohtalo, jos häntä olisi väärästä valasta syytetty.
Gusse tavallaan pelasti hänet syytteeltä, väittäessään sanomaansa pilaksi, tai sitten, ettei muistanut koko juttua.
Tuomista olen arvostanut rikostutkijana sen ajan kun olen hänen tekemisiään seurannut. Olen jopa tavannut hänet.
Siksi tuo käytös oikeudessa ei ollut minusta Tuomista itseään, niin jämpti ja tarkka mies hän on aina ollut temisiensä suhteen.
Ahkera ja periksiantamaton luonne.
Tunnettu tavastaan aina kirjata kaikki merkityksetönkin muistiin.
Miksi sitten tuota tunnustusta ei millää tavalla hyödynnetty. Olisihan Gustafssonille voitu mainita, että tämä tunnustus on nauhalla. Ja tämä siinä vaiheessa, kun kuulustelut junnasivat paikoillaan. Aina häneltä kysyttiin samoja asoita ja homma seisoi paikoillaan.
Jotenkin tuon tunnustuksen olisi pitänyt näkyä.
Sitä en ymmärrä ikinä, miksi Tuominen kertoi tunnustuksesta niin huolimattomasti. Olisi arvovallallaan ja tunnetuilla luonteenpiirteillään vakuuttanut oikeuden kertomalla tarkasti kuvaillen tuon tunnustuksen ja sijoittamalla ajallisesti sen oikeaan hetkeen.
Lisäksi todistuksessa olisi voinut olla pieni selventävä osio siitä, miksi niin merkittävä asia tuli oikeuden tietoon vasta hänen todistuksensa myötä.
Ehkä oikeuskin olisi antanut tuolle todistukselle paljon enemmän arvoa, jos siihen ei olisi liittynyt mitään epämääräistä.
Nyt Tuomisen todistukselle kävi vähän samoin kuin Sahakankaankin todistukselle. Kummallekaan ei oikeus paljon antanut arvoa.
Jos tunnustus tuli siten ja siinä tilanteessa kuin Tuominen on kertonut, ei mielestäni Gustafssonille olisi mitenkään edes voitu uskotella että tunnustus on nauhalla. Se ei olisi mennyt läpi.
Miten niin jos? Ette kai te tosissanne väitä, että Tuominen olisi valehdellut oikeudessa?
Kyllä oikeuden jäsenet ovat sen verran kielimiehiä, että ymmärtävät, että tuollainen lausahdus voidaan ymmärtää ainakin kahdella tavalla.
"Tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli".
Jos se nyt on ollutkaan juuri noin. Tuon tekstin voi ymmärtää myös niin, että
"vaikka minä tein vain niin ja niin, niin siitä huolimatta 15 vuoden tuomio on tulossa".
Tällaisessa ilmauksessa usein painotus ja sävy ratkaisevat, mitä sillä on tarkoitettu. Lisäksi ilmaus on ehkä ollut ruotsin kielellä, josta suomennos ei ehkä ole aivan tarkka. Tuon ilmauksen sävy ja tarkka merkitys on epäselvä. Sen on oikeus todennut aivan oikein. Niinhän se on. Oikeuden mielestä se ei ollut tunnustus. Lisäksi näyttää siltä, että ei Tuominenkaan siihen uskonut tosissaan. Tuomisen yritys näytti epätoivoisen miehen ei kovin kunniakkaalta yritykseltä. Niin sen oikeuskin näyttää ymmärtäneen.
Syyttäjän kannalta "pehmiät oli jo housuissa". Mitään ei ollut tehtävissä.
Sariola kirjoitti:
"Tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli".
Jos se nyt on ollutkaan juuri noin. Tuon tekstin voi ymmärtää myös niin, että
Kyllä se oli juuri noin. Turha taas aloittaa jotain ihme vänkäämistä aivan selvästä asiasta. Vain sinä ja sinunlaisesi voi ymmärtää sen jollakin muulla tavalla.
Ensin vakuutetaan siitä, että oikeuden jäsenet ovat kielimiehiä ja lausahduksen voi ymmärtää kahdella tapaa.
Minusta ainoastaan yhdellä, mutta sitten tulevat nämä Sariolan parhaat palat !!!!
Vaikka minä tein niin ja niin, niin siitä huolimatta 15 vuoden tuomio on tulossa.
Ei perkeles sanon minä, jos joku haluaa sanoa noin, hän myös sanoo niin, eikä "tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli".
Sariola panee siis Gussen suuhun sanoja, joita ei ole koskaan lausuttu, mutta ei tuo vielä mitään.
Lisäksi ilmaus on EHKÄ ruotsin kielellä, josta suomennos ei EHKÄ ole aivan tarkka. Lisäksi näyttää siltä, ettei Tuominenkaan uskonut siihen tosissaan.
Jos Tuominen ei uskonut siihen tosissaan, niin miksi hän menee lausumaan tuollaista, sillä kyllä hän kokeneena poliisimiehenä tietää mikä haloo tuollaisen lausunnon antamisesta tulee.
Eiköhän Sariola laiteta taas nuo sinun tulkintasi jonnekin pärekopan ja seinän väliin piiloon kuivamaan ja polteta ne sitten seraavan saunanlämmityksen yhteydessä.
merzi kirjoitti:Kysymys: Mitäpä jos NG olisi menehtynyt ko. tapahtumassa. Uskotteko että
ehkä olisi voinut tulla jopa kolmaskin telttamurha tai useampikin?
Outo kysymys. Miksi olisi tullut tai jäänyt tulematta? Miten Nissen henkiin jääminen tai kuoleminen olisi vaikuttanut tuleviin tai tulemattomiin telttamurhiin?
Asun paikkakunnalla joka on selkeän kaksikielinen, eli täällä on ruotsia puhuvia paljon. Tuollaiset kommentit joita heitellään itselle vieraammalla kielellä saattavat kuulostaa hyvinkin oudolta ihan vaan suomea äidinkielenään puhuvalle.
Itse ymmärrän tämän NG:n kommentin lähinnä turhautumisen purkauksena joka on tarkoittanut että ei näytä olevan väliä mikä on totuus ja mitä on kerrottu, te silti haette hänelle sitä maksimirangaistusta.
Muuten, jos oletetaan että Nisse olisi syyllinen, hän olisi varmasti ollut tietoinen siitä miten häntä oikeus syyttäisi ja miten lakia tulkittiin.
- Voimassa on se lakitulkinta että aina lakia tulkitaan syytetyn eduksi.
- Rikoslaki sanoi vuonna 1960 että tappo ei vanhene koskaan. Nykyinen rikoslaki sanelee tapolle vanhenemisajan.
- Erittäin julmalla tavalla tehty henkirikos menee nykyisin murhaksi vaikka se olisi tapahtunut ilman harkintaa. Vuoden 1960 voimassa ollut rikoslaki ei moista seikkaa tuntenut.
Näin vanhassa keississä lienee mahdotonta todistaa että nisse olisi voinut tehdä tappotyön ennalta suunitellusti. Näin ollen jos nisse olisi todettu syylliseksi tekoihin, häneen olisi sovellettu lakia seuraavasti:
Tappo vanhenee (nykyinen rikoslaki) julma tekotapa (ei mainittu tapon siirtyessä murhaan 1960) asia joka olisi tehnyt taposta murhan.
Eli jos Nisse olisi todettu surman tekijäksi, hänet olisi joka tapauksessa päästetty vapaalle koska tapahtumahetken rikoslakia ja nykyistä rikoslakia olisi luettu niin että sieltä olisi poimittu aina se lievempi muoto.
Jos Nisse olisi tuon teon tehnyt, hän olisi varmasti ollut satatarkkaan tietoinen siitä miten lakia sovelletaan. Nyt hän totesi oletettavasti että "tehty mitä tehty, 15 vuotta tuli"
Jos nisse olisi teon takana, niin olisi hän ollut selvillä oikeuskäytännöstä sekä myös siitä että häntä ei saada enää kiven sisään.
Näin ollen, jos pitää paikkansa se että Nisse on todennut että tehty mitä tehty, 15 vuotta tuli, se on jo itsessään todiste siitä ettei nisse ole teon takana, koska muutoin hän olisi ollut lakitulkinnallisista seikoista selvillä, ja tiennyt että vaikka hänet todettaisi syylliseksi niin vapaana miehenä hän olisi poistunut.
Omaisille olisi varmasti mennyt läpi se että tässä on nyt masinoitu häntä vastaan. Mies eläkeiän kynnyksellä - olisi muuttanut nimen, ajanut viikset ja muuttanut kampauksen niin turvallisilla vesillä olisi oltu.
Eli nissen kommentti kun ja jos semmoinen on esitetty, pohjaa tyystin turhautumiseen asiassa.
En oikein usko supernova tuohon väittämääsi, että Gusse olisi tiennyt miten laki menee tuossa kohtaa.
Eiväthän sitä tienneet heti juristitkaan, vaan väittelivat siitä tiukasti, ennen kuin joku lakitieteitten professori ratkaisi tämän kinkkisen asian.
Kyllä kaikilla, tai ainakin suurimmalla osalla tavallisia tallaajia oli sellainen luulo, että murhistahan jutussa syytetään ja murha ei vanhene koskaan, joten näin ollen tuomiotkin tulevat murhista.
