MURHA.INFO

Anile kirjoitti: Toisaalta onko mikään muuttunut? Edelleen on olemassa omistaja-luokka ja orja-luokka ja orja-luokan jäsenet eivät voi juurikaan vaikuttaa omiin oloihinsa vaan omistaja-luokan jäsenet tekevät kaikki päätökset. Ja luokan jäsenyydet periytyvät ja aina joskus epätavallisen fiksu ja ahkera ihminen voi onnistua pääsemään orja-luokan ylimpään kastiin; työnjohtajaksi.

En tiedä missä valtiossa sinä elät, mutta Suomessa tällä orjaluokalla on mahdollisuus ostaa osakkeita ja sitä kautta omistaa koneistoa, jolle tekevät työtä.

Tuo luokkaisuus ei periydy perhesuhteiden tai geeniperimän kautta vaan siten, että kun vanhemmatkin ovat tottuneet tekemään kovasti töitä, sama oppi periytyy lapsillekin. Lapsen on vaikea opetella itsekseen toisenlaista arvomaailmaa kuin mikä hänen vanhemmillaan on, minkä takia hulttioiden lapset hulttioituvat helposti itsekin.

^Miksi yhteiskunta antaa lasten hulttioitua? Eihän lapset saa juoda viinaakaan.

Lapsen on vaikea opetella itsekseen toisenlaista arvomaailmaa kuin mikä hänen vanhemmillaan on, minkä takia hulttioiden lapset hulttioituvat helposti itsekin.

Uskon, että juuri esim.työnteon ja sen arvostuksen oppimisessa tämä pitää paikkansa. Työntekoa ja oman onnensa takomista lapset omaksuvat asenteissa vanhemmiltaan. Usein kuitenkin poliittisissa näkemyksissä tapahtuu lasten kyllästyminen vanhempiensa aatteisiin, varsinkin jos ne ovat kovasti esillä. Parikymmentä vuotta sitten monet kovien kommunistiperheiden lapset omaksuivat syvästi oikeistolaisen katsomuksen ja tiedän päinvastaistakin usein tapahtuneen, niinkuin varmaan jokainen meistä, joilla on ikää muistaa näitä aikoja.

Pienemmissäkin asioissa lapsen "takinkääntämistä" tai kyllästymistä tapahtuu. Itselläni: inhoan aurinkoa yleisesti, koska äitini oli ja on yhä auringonpalvoja pahimmasta päästä. Pidän melkoisesti poliiseista, siis minusta on mukava nähdä heitä liikenteessä, kun vanhempani kuuluivat siihen sukupolveen, jotka oikeasti pelkäsivät poliisia ja joutuivat lähes kramppiin jos liikenteessä esim. heidän autonsa pysäytettiin normi"ratsiassa".

Anile kirjoitti:^Miksi yhteiskunta antaa lasten hulttioitua? Eihän lapset saa juoda viinaakaan.

Se taas johtuu yhteiskunnan sairaanloisesta väkivallan pelosta. Eihän yhteiskunta anna edes kasvattaa lasta. Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Ei minunkaan monesti tarvinnut koivuniemenherraa metsästä käydä valitsemassa ja niin lähti hulttiot meikäläisestä.

^Olihan tuo provo, olihan?

Tämä ei ole provo: Minullekin Koivuniemen herra on tuttu muutaman tapaamisen perusteella lapsuudessani, mistä en ole lainkaan katkera. Muistan vielä itse provosoineeni. Kuitenkaan en ole omiin lapsiini joutunut kys. herraa tutustuttamaan. Paino sanalla JOUTUNUT.

Anile kirjoitti:^Olihan tuo provo, olihan?

Saman verran kuin ne aiemmat mihin putosit. Anteeksi...

Mutta se että ihan itse hain vitsat metsästä on kyllä totta, eikä tehnyt huonoa mulle. Ei minuun olisi väkivallaton kasvattaminen tepsinyt mitenkään! Linnassa varmaan olisin.
Mutta en kyllä tiedä raaskisinko itse piiskata kersaa, jos joskus sellainen vahinko samaan talouteen tulisi.

MotiivitOn kirjoitti:

Anile kirjoitti:^Miksi yhteiskunta antaa lasten hulttioitua? Eihän lapset saa juoda viinaakaan.

Se taas johtuu yhteiskunnan sairaanloisesta väkivallan pelosta. Eihän yhteiskunta anna edes kasvattaa lasta. Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Ei minunkaan monesti tarvinnut koivuniemenherraa metsästä käydä valitsemassa ja niin lähti hulttiot meikäläisestä.

Niinpä, en tietenkään hyväksy mitään luita rikki hakkaamista, mutta nykyään, jos yhen tukkapöllyn annat omalle kersalle yleisellä paikalla, niin jo on sosiaalitantta ovella. (ei oo ollu meidän ovella kylläkään)
Joskus kersana tuli saatua "satikutia" ja ihan aiheesta, kumma kyllä, mulla ei ole tippaakaan traumoja siitä ja mun vanhemmat ovat kultasimmat ja parhaimmat, mitä tiedän henk. koht.

^^
Et raskisi, paitsi jos tenava muistuttaisi liikaa itseäsi...

Siis tässä hulttioitumisessahan ei ole kyse siitä, että vanhemmat tekisivät kaikkensa jotta lapsista kasvaisi fiksuja ja tuotteliaita yhteiskunnan jäseniä vaan siitä ettei vanhempia voisi yksinkertaisesti vähempää kiinnostaa mitä heidän lapsistaan tulee. Ja tällaiset vanhemmat eivät varmasti edes vaivaudu antamaan koivuniemen herraa, paitsi humalassa kun puolisoa ei enää enempää kehtaa lyödä.

Maybrick kirjoitti:^^
Et raskisi, paitsi jos tenava muistuttaisi liikaa itseäsi...

No mutta pakkokeinolaki oikeuttaisi siinä tapauksessa kurituksen!

Ja ihan totta Anile turisee, että hulttiovanhemmilla taitaa olla sama ongelma kuin huonoilla koiranohjaajilla. Palkkaaminen, pakotteet, rankaisut ja vietin vahvistaminen tapahtuu väärään aikaan. Mikään keinoista ei ole väärin, jos niitä osattaisiin käyttää oikeaan aikaan.

MotiivitOn kirjoitti:

Anile kirjoitti:^Olihan tuo provo, olihan?

Saman verran kuin ne aiemmat mihin putosit. Anteeksi...

Mutta se että ihan itse hain vitsat metsästä on kyllä totta, eikä tehnyt huonoa mulle. Ei minuun olisi väkivallaton kasvattaminen tepsinyt mitenkään! Linnassa varmaan olisin.
Mutta en kyllä tiedä raaskisinko itse piiskata kersaa, jos joskus sellainen vahinko samaan talouteen tulisi.

Olen minäkin kerran saanut sireenin oksasta paljaille jaloilleni eikä se nyt niin paljon sattunut. Ehkä enemmän sattui se, ettei vanhempani jaksaneet/osanneet/viitsineet/älynneet ottaa selville mikä aiheutti levottoman käytökseni. Heille riitti kun vain olin hiljaa ja kiltisti.

Tuossa olet Anile totuuden ytimessä. Vanhempia ei vois vähempi kiinnostaa, ja se näkyy lapsissa. Vanhemmasta puuttuu selkäranka, vaikka se nyt olis vähän vinokin selkäranka. Se on parempi kuin ei lainkaan. Ugh! Puhun kokemuksesta.

Anile kirjoitti:Ehkä enemmän sattui se, ettei vanhempani jaksaneet/osanneet/viitsineet/älynneet ottaa selville mikä aiheutti levottoman käytökseni. Heille riitti kun vain olin hiljaa ja kiltisti.

Mä taas kokeilin rajojani. Rikoin esineitä, enkä lopettanut kiellosta, kohdistin väkivaltaa vanhempiini, yritin puukottaa sisarukseni, kiusasin eläimiä, kusin tahallani lattialle, sytytin melkein talon palamaan... tehkääpä siitä vähän profiilia ja sanokaa, että ilman väkivaltaa minusta olisi kasvanut kunnon pikku tukari.

Molto interessante. Mulla ei ihan noin ääriin tullut mentyä, mutta olisin kuulunut koulussa senaikuiseen tarkkailuluokkaan ainakin ilmanmuuta. En kunnioittanut ketään enkä mitään. Muistan vieläkin sen tavallaan avuttoman tunteen.
Omat penskani olen opettanut kunnioittamaan toisia, ilman sitä elämä on perskutin vaikeaa tietyssä iässä.