Kirkkonummen kolmoissurma 28.7.1990 - 29.7.1990

[Ulrica]

Onko kellään muuten sellaista vuoden 1993 Alibia (nro 2), jossa seuraava juttu: "Kiinteistövälittäjä Ari Juhani Boman myi samoja kohteitaan jopa viiteen kertaan." Onko kyseessä siis ketjussa mainittu Ari Pesämies, entinen Boman?

Sama mies kyseessä. Artikkeli kertoo siitä, kun tyyppi sarjatehtaili petoksia 1988-1990 pitkin Suomea tavalla, joka ei ole "vanhan ajan herrasmiespetosliigan" suorittamaa harmaan talouden "yrityksen saattohoitoa" omistajasäätöineen ja omaisuuden hukkaamisineen, kuten mies tuomioidensa syitä myöhemmin Alibille ja Marko Niemelle kuvaili.

Koomisena detaljina lehden kannessa on miehen kuva ja alla teksti "Varo tätä miestä", mutta Alibi itse turhan innokkaasti uskoi tätä jopa kahdessa numerossaan (10/1999 ja 11/1999), vaikka yritti toki tarkastaakin joitain yksityiskohtia.

Marko Niemi, jolle olen antanut muutamankin seurattavan johtolangan "Petosmiehen", "Sorayrittäjän" ja Veikko Rytkösen yhteyksistä, julkaisee muuten murhasta ja myös sorakuvioista kirjankin tammikuussa, jos joltakin jäänyt ohi. Löytyy Bookbeatista ja Suomalaisen katalogista.

Myös itse olen yksityishenkilönä ja vapaa-ajan harrastuksenani puuhaillut murhatapauksesta laajemmin pientä ei-kaupallista monografia, tosin 99 %:sti jo julkaistuun aineistoon perustuen, vaikka kävin läpi myös viranomaismateriaalia etsien linkkiä konkurssiin joutuneen sorayrittäjän, Rytkösen ja petosmiehen väliltä.

Linkki kaikkien kolmen väliltä löytyy -- vahva linkki vankilaan joutuneisen petosmiesten väliltä ja maantieteellisten aihetodisteiden lisäksi ainakin epäsuora linkki myös sorayrittäjän ja Veikko Rytköstä lähellä olevien yrittäjien läheltä.

Lataan nettiin jossain vaiheessa, kunhan saan valmiiksi ja löydän sopivan alustan.

Yritän puolestani poissulkea mahdollista yhteyttä 1990-luvun lopulla huumekuriirina tuomitun Seppo Variksen ja Tauno Variksen välillä. Tällainen tieto voisi taustoittaa Tauno Variksen henkilökuvaa. Poissulkien tai vahvistaen jonkinlaisia busineksiä. Esim jakelu tai metsäkätköt.

Samassa yhteydessä törmäsin Varis -sukuun, jossa eräs mieshenkilö, sukunimeltään Boman, on avioitunut Varis -sukunimisen naisen kanssa
Tällainen ei sinällään vahvista mitään faktoja ja tosiseikkoja Kirkkonummen kolmoissurmaan liittyen. Mutta toki antaa ajateltavaa Ari Bomanin motiivista lausua omia epäilyksiään Falckin niskaan. Onko Boman tuntenut Tauno Variksen jonkinlaisen sukulaisuussuhteen kautta. Ehkä tämänkin tyyppisiä vaihtoehtoja voi tarkistaa, nostaa tai poissulkea. Häkkänen on esittänyt oman profilointinsa Tauno Variksesta. Toki tämä herättää lisäkysymyksiä Ari Bomanin aidoista motiiveista näyttää palanutta mökkiä ja antaa haastatteluja. Hänellä näyttää olleen sisäpiiritietoa, johon on voinut päätellä asioita lisää tai kääntää katseita väärään suuntaan.

Toisaalta, ketjussa ei ole koskaan käsitelty Ari Bomanin lausumaa Falckille: Pistit sitten pojat asialle, siten, että pojilla viitattaisiin Veikon omiin poikiin. Marko Niemen julkaisun mukaan Veikon lähisukulainen on ollut Niemen kanssa etsimässä ja löytämässä ko. mökkiä, jonne ei eksytä turhaan ja vaikeasti löydettävissä. Ei ole vahvistettu kuka tämä lähisukulainen on.

[Quorthon]

Suomessa on tosiaan vain n. 3000 Varista.

Itse löysin jostain 100 vuoden takaa myös jonkun Falckin, joka oli mennyt Bomanin kanssa naimisiin.

Saattaa olla, ettei nämä asiat ole kovin olennaisia.

[Ulrica]

Tosiaan taustoittaisi tätä casea ja henkilöitä surman ympärillä, jos olisi mahdollista saada faktoja, tunteneiden henkilöiden huomioita. Seppo Varis liitettynä Tauno Varikseen muuttaisi radikaalisti koko casea. Tällöin olisi huumeet mukana Veikon yrityksessä, jossa hän oli korviaan myöten mukana "rahoittamassa". Tässä vaiheessa ei kuitenkaan tällaisesta ole tietoa.

Tauno Varis on hyvä epäilty tekoon. Asunut 10 km säteellä surmapaikasta, mies, tarpeeksi lähellä, mutta tarpeeksi kaukana. Falck sopisi taustajoukoksi.Liekö alibi Irman antama. Ei sen parempi kuin monen muunkaan. Ihmiset nukkuvat sikeästi yöllä, eikä kumppaneilla tai lapsilla välttämättä ole tapahtumahetkestä havaintoja. Mutta teon jälkeinen käyttäytyminen paljastaa. Toisaalta teko on tarvinnut henkistä valmistautumista. Lisää painetta luo tilanne, jos joutuu odottamaan perheenjäsenten nukahtamista. Itse teossa henkilö on ollut todennäköisesti rauhallinen ja päättäväinen, jotta on saanut teon suoritettua loppuun, määrätietoinen. Tämä puoltaisi yksin asuvaa henkilöä tekijäksi. Teko on ollut nopea, ei pitkäkestoinen. Mielestäni tekijä on asunut, tullut tekoon hyvin läheltä, paikallinen.

Jos tekijä olisi Ruotsista, olisi hän todennäköisesti saapunut Kirkkonummelle jo hyvissä ajoin ennen tekoa. Tällaisen henkilön saapuminen/oleskelu paikkakunnalla lyhyen aikaa teon aikaan voisi paljastaa tekijää. Puolestaan jos tekijä olisi lähtenyt esmes Tukholmasta, kun loppuviikonlopun aikataulu kaksosten osalta olisi vahvistunut - olisi laivalla henkilö ehtinyt aikaisintaan su klo 10 aikarajaa hieman ennen Volsiin klo 8-9. Ei ole todennäköistä, että huonosti nukutun yön jälkeen pitkän matkan päälle toteuttaa surman. Teossa on täytynyt olla psyykkisesti ja fyysisesti levännyt.

Tuo Häkkäsen kirjassaan nostama kirvesreissu ei täysin vakuuta, että tekijä olisi Varis. Falck on kerrotun mukaan kontrolloiva, hänellä on voinut olla taito manipuloida ja saada henkilöitä toimimaan tietyllä tavalla. Esimerkiksi Punavuoren kaksoissurman etp:sta käy ilmi, että ottanut Gröhnin Piretan asumaan luokseen (Ilmeisesti joku Irmakin asui samaan aikaan Falckilla). Kontrollointia tällainen. Falck myös ohjannut todisteluasemassa virolaisiin epäilyjä. Niemelle käytti pieniä kysymyksiä tilanteissa ohjaamaan huomiota pois, esim kysyi oliko Boman romani tai ohjasi juuri Varikseen epäilyjä. Näin toimii manipuloija. Näiden pienten asioiden johdosta ajattelen Falckin synnyttäneen myös osaltaan Varis-epäilyjä vahvemmaksi. Onhan Veikon nuorempi poika voinut käväistä Falckin juttusilla ja ohjattu "uskottavasti" Variksen suuntaan. Kontrolloija valitsee tarkkaan uhrinsa. Veikko ja Berit molemmat kertoivat paljon asioita ympäristöönsä itsestään, olivat puheliaita. Veikko kiihtyi nollasta sataan. Tällaisia henkilöitä on helppo lukea, ovat ennalta-arvattavia, koska eivät pysty peittelemään teaktioitaan. Veikon nuorempi poika on julkisuudessa kerrotun mukaan yhtä impulsiivinen kuin isänsä. Ehkä Falck olisi pystynyt ohjaamaan häntä Varikseen suuntaan.

Kummankaan Veikon pojan ei myöskään olettaisi olevan tekijä. Matka Helsingin keskustasta tai Kotkasta on liian pitkä. Tekijä on ollut lähempänä ja skarppina teon aikaan, molemmilla pojilla bileilta alla.

Varsin erikoista kumminkin, että Falckin, Variksen tai yhtään kenenkään lähipiirin jalanjälki ei olisi sopiva poliisin talteen(?) saamaan kengän/jalan kuvaan. Eli joku muu vai onko kengän/jalanjälkeä ollenkaan.

Jonkun tekijän lähipiiristä on annettava tietonsa poliisille, anonyyminä, nimellä, ihan miten vaan. Siten uhrit saavat oikeutta.

Mistähän Veikon vanhimman pojan sormenjälki makuuhuoneesta löytyi? Jos Berit siivosi kaksosten lähdön jälkeen, pyyhkinyt oletettavasti pinnat (ovet, mahd kaapin ovet, yöpöydät ym.) olisiko sängystä löytynyt? Berit varmaan syötti vauvaa pinnasängyn vieressä olevassa nojatuolissa. Miksi vauva olisi ollut makuuhuoneessa, jos sänky oli olohuoneen takaseinällä. Silloin jälki olisi tullut teon yhteydessä. Ehkä Veikon nuorin poika olisi se henkilö, joka pystyisi oman veljensä käytöstä teon jälkeen parhaiten analysoimaan. Todistelussa tulee puhua totta, mutta voi kieltäytyä todistamasta. Saattaa myös tämän tyyppinen dilemma olla asian totuudessa ja sen selvittämisessä.

Olisi kai se mahdollista, että Falck olisi löytänyt tekijän läheltä, Veikon vanhimman pojan. Yhteistä heille on se, että heidät tuomittiin ehdottomiin vankeusrangaistuksiin petostyyppisistä rikoksista. Niiden tekijöillä on oma profiilinsa samoin molemmat ovat lotto/pitkävetpovoittajia. Todennäköisyydet aika pieniä, että kourallisessa lähipiiriä löytyy nämä samat setit.

[Ulrica]

Paanasen kirjeestä ja sen kirjoittajasta kertoo, että hän tiesi tiettyjä yksityiskohtia, varsin tuoreitakin. Esimerkiksi:

Malmin Veho oli suht tuore investointi Veholle. Kirjeen kirjoittajalla on täytynyt olla tämä tieto, jotta kirje olisi uskottava ja sisältäisi faktoja. Täytynyt, tietää myös, että siellä tapahtui asuntoautojen huoltoja.

MB asuntoautojen myynti-ilmoituksia on edelleen hyvin löydettävissä tuolta ajalta ja niillä ajelleet ovat määrältään kourallinen.

Huomio kiinnittyy myös kirjeen tervehdyksen huutomerkkiin. Näyttää tehdyn nopeasti, ei hitaasti. Tämä voisi olla siitä syystä kirjoittajan omaa käsialaa ja tunnistettavissa.

Joku tekijän lähipiirissä voisi jotakin muistaa nimen omaan tähän asunto-autofetissiin liittyen ja ilmaista tietoja KRP:lle.


Tietoa/faktaa löytyy seuraavasti:

Veho Malmi – milloin avattiin? Täsmällistä avajaisvuotta ei edelleenkään löydy julkisista lähteistä. Mutta arkistot antavat tärkeän rajauksen: Toimipisteestä on dokumentoitu valokuvia ajalta 1990–1999, eli se oli jo silloin toiminnassa. Sijainti oli Tattariharjun teollisuusalueella Malmilla. Johtopäätös: Liike on perustettu viimeistään ennen vuotta 1990. Todennäköisin avaamisajankohta: 1980-luvun loppu (noin 1985–1989). Tämä sopii myös yleiseen kehitykseen: Veho laajensi myynti- ja huoltoverkostoaan voimakkaasti juuri 1980-luvun nousukaudella Suomessa.

Palvelut Malmilla vuonna 1990:
Vuonna 1990 Veho Oy Ab oli jo vakiintunut autoalan toimija (perustettu 1939), ja Malmin kaltaisessa täyden palvelun toimipisteessä tarjottiin käytännössä:

1. Uusien autojen myynti
Päämerkki: Mercedes-Benz
Lisäksi 80–90-luvulla myös muita merkkejä (esim. Fiat, Alfa Romeo, Honda)

2. Vaihtoautot
Käytettyjen autojen myynti oli keskeinen osa liiketoimintaa

3. Huolto ja korjaamo
Määräaikaishuollot
Korjaukset
Takuu- ja vikatyöt

4. Varaosamyynti
Alkuperäiset varaosat ja lisävarusteet

5. Hyötyajoneuvot (todennäköisesti)
Paketti- ja kuorma-autot kuuluivat Vehon toimintaan jo tuolloin

____________________

Ensimmäiset Mercedes-Benz -asuntoautot Suomessa noin:

1. Ensimmäiset myyntimallit (n. 1978–1983)
Suomeen alkoi tulla pieniä määriä seuraavia yhdistelmiä:
Mercedes-Benz T1 +
Hymer → Hymermobil 550 / 600 -sarja
sekä:
Mercedes-Benz T1 +
Dethleffs → varhaiset Globetrotter-mallit

Näitä myytiin: yksittäisinä tuontiautoina
pienten matkailuautoliikkeiden kautta (ei vielä laajaa verkostoa)

Tyypillinen ostaja:
varakas harrastaja
paljon matkustava yrittäjä

2. Ensimmäiset “oikeasti markkinoidut” mallit (1980-luvun puoliväli)
Noin 1983–1987 alkaa näkyä jo:
lehti-ilmoituksia
messuesiintymisiä (Caravan-messut)
Tyypillisiä Suomessa myytyjä malleja:

Hymermobil B-sarja (MB-alusta)
Hymer B544 / B564
Täysin integroitu matkailuauto
Mercedes diesel (esim. 2.4D, 3.0D)

Näitä pidetään ensimmäisinä “premium-asuntoautoina” Suomessa

3. Hinnat Suomessa (1980-luvun puoliväli)
Arvio lehti-ilmoituksista ja alan historiasta:
Hymer–Mercedes: noin 200 000 – 350 000 markkaa

Vertailuksi:
omakotitalo monin paikoin: samaa luokkaa
eli kyse oli selvästi luksustuotteesta

4. Vehon rooli käytännössä
Veho ei vielä 1980-luvun alussa myynyt asuntoautoja suoraan, mutta:
toimitti Mercedes-alustat
hoiti huollon Suomessa
toi luotettavuuden ja varaosat

Tämä oli ratkaisevaa – ilman Vehoa MB-asuntoautot eivät olisi yleistyneet

5. 1990-luvun alun mallit Suomessa
Ennen Sprinteriä suosittuja olivat vielä:
Mercedes T1 310D / 410D
Hymer B-sarja
Dethleffs Globetrotter MB

Näitä alkoi näkyä jo:
caravan-alueilla
vuokrauskäytössä
yrityksillä

6. Iso murros 1995 / Läpimurto
Mercedes-Benz Sprinter
Tämän jälkeen Suomessa myytyjä malleja:
Hymer B-SL / B-Classic
Dethleffs Advantage
Bürstner MB-mallit

MB-asuntoautoista tuli:
yleisempiä
helpommin ajettavia
silti premium-luokkaa

[Ulrica]

Tämä HBLn Marko Niemen haastattelu ei ole tainnut vielä olla ketjussa.

Lähde
Flashback.org / Ruotsin sivusto tapauksesta
https://www.flashback.org/t3245536

Tässä on nostettu esiin Marko Niemen ajatus siitä, että Beritin henkilökuva on pinnallinen kirjassaan ja voisiko Veikon tai uhrien negatiivinen maine olla syynä henkirikoksen ympärillä olevaan tapauksen puhumishaluamattomuuteen. Ei välttämättä johdu pelosta. Mielestäni aika suoraan sanottu ( =Marko Niemi: Tietenkin mietin, voisiko negatiivinen kuva uhrin henkilöstä vaikuttaa ihmisten halukkuuteen antaa vihjeitä tapauksesta.)

__________'_____________

Lainaus / puhelimen ruutukäänmös päällä ruotsi-suomi, koska HBL haastattelu maksumuurin takana:

Toimittaja, true crime -podcastaaja ja kirjailija Marko Niemi käsittelee Vols-tapausta podcastissaan ja uudessa kirjassaan.

Niemiä haastatteli Hufvudstadsbladet perjantaina. Kerron tässä ne osat, jotka sisältävät eniten tietoa itse tapauksesta. Muuten teksti käsittelee pitkälti rikosjournalismia yleensä ja true crime -podcasteja erityisesti, eettisiä näkökohtia ja muuta.

Ei ole yllättävää, että Niemi olettaa, että Veikko Rytkösen ankarat liiketoimintamenetelmät johtivat lopulta hänen ja hänen perheensä tuhoon.

Sukulaiset pyysivät podcastaaja Marko Niemiä selvittämään ratkaisemattoman Kyrkslättmord-tapauksen
https://www.hbl.fi/2024-06-15/anhoriga- ... slattmord/

Kyseessä on yksi Suomen rikoshistorian hirvittävimmistä tapauksista. Äiti, isä ja heidän kolmen kuukauden ikäinen vauvansa löydettiin kuolleina kotoaan pienestä Volsin kylästä Kirkkonummella heinäkuun viimeisenä päivänä, lähes 34 vuotta sitten. Ylen kokenut rikostoimittaja

Marko Niemi omisti suositun true crime -podcastinsa Viimeinen johtolanka viidennen kauden Veikko Rytkösen , hänen kumppaninsa Berit Anderssonin ja heidän tyttärensä Jessican murhanneiden mysteerin selvittämiseen . Murha ei vanhene koskaan, joten poliisi ei ole päättänyt tapausta.
/---/
Niemen omat tutkinnat johtivat hänet Veikko Rytkösen liiketoimiin. Rytkönen oli raitis työnarkomaani, joka työskenteli kellon ympäri, ajoi hinausautoa ja johti rakennusliikettä. Mutta hänen lähipiirinsä mukaan hän saattoi olla kova ja ärtyisä ja hänellä oli vihollisia.

Marko Niemi uskoo, että murhan avain voi olla liiketoimet, jotka eivät täysin kestä päivänvaloa. Hän koputti ilmoittamatta nyt jo edesmenneen miehen oveen, jolla oli liikesuhteita Rytkösen kanssa ja joka oli nimetty epäillyksi rikoslehti Alibin numerossa.

Kirjassa Kirkkonummen kolmoissurma ( 2024) Niemi kuvailee tapaamisen ilmapiiriä epämukavaksi: "Vaikka vastapäätäni istui 84-vuotias mies, sain kylmiä väreitä ollessani hänen asunnossaan vanhainkodissa."

– Hän oli ehkä hieman [.,... ] hahmo. En koskaan pelkää. Jos pelkää töissä, on vaihdettava alaa. Mutta tietenkään ei pidä ottaa myöskään tarpeettomia riskejä.

Marko Niemi huomauttaa, että suuri osa Volsin väestöstä oli kokonaan ruotsinkielisiä, mutta on epävarmaa, ymmärsivätkö rikostutkijat, miten heitä kuulustellaan heidän äidinkielellään.

Vaikka Niemillä on hyvät yhteydet poliisiin, hän sanoo, että podcastin ja kirjan parissa työskentely oli "erityisen vaikeaa". Nykyinen tutkinnanjohtaja ei halunnut tulla haastatelluksi, ja myös muilla oli vaikeuksia puhua. Jotkut halusivat pysyä nimettöminä, toiset valitsivat salanimen, ja jotkut kieltäytyivät sanomasta mitään – ehkä pelosta, Niemi arvelee.

Veikko Rytkösen perheenjäsenet pyysivät Marko Niemiä ottamaan tapauksen hoitaakseen podcastissaan Viimeinen johtolanka.

Berit Anderssonin perhe on välttänyt yhteydenpitoa mediaan, mutta Niemi on puhunut veljensä kanssa, joka sanoi, että perheellä on edelleen toiveita murhan ratkaisemisesta.

Siitä huolimatta esiin nousee eettisiä kysymyksiä, jotka vaativat huolellista harkintaa. Kirkkonummen tapauksessa Niemi mietti, miten hänen tulisi antaa reilu kuva uhri Berit Anderssonista, koska tämän perhe ei halunnut tulla haastatelluksi. Niemi otti Facebookin kautta yhteyttä muutamaan ystäväänsä, jotka kuvailivat häntä iloiseksi ja värikkääksi ihmiseksi, mutta hänestä tuntuu silti, että podcastin muotokuva oli pinnallinen.

Veikko Rytkösestä annetut todistukset eivät olleet täysin myönteisiä. Rytkösen nuoremman veljen tarina on kirjan tärkein osa, Niemi uskoo, mutta se kuvaa muistoja, jotka sisältävät väkivaltaa ja julmuutta.

– Tietenkin mietin, voisiko negatiivinen kuva uhrin henkilöstä vaikuttaa ihmisten halukkuuteen antaa vihjeitä tapauksesta. Mutta minun on pyrittävä totuuteen. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa.


__________

[seuraileva]

[quote=Ulrica post_id=1962572 time=1774096928 user_id=71387]
Paanasen kirjeestä ja sen kirjoittajasta kertoo, että hän tiesi tiettyjä yksityiskohtia, varsin tuoreitakin. Esimerkiksi:

Malmin Veho oli suht tuore investointi Veholle. Kirjeen kirjoittajalla on täytynyt olla tämä tieto, jotta kirje olisi uskottava ja sisältäisi faktoja. Täytynyt, tietää myös, että siellä tapahtui asuntoautojen huoltoja.

MB asuntoautojen myynti-ilmoituksia on edelleen hyvin löydettävissä tuolta ajalta ja niillä ajelleet ovat määrältään kourallinen.

Huomio kiinnittyy myös kirjeen tervehdyksen huutomerkkiin. Näyttää tehdyn nopeasti, ei hitaasti. Tämä voisi olla siitä syystä kirjoittajan omaa käsialaa ja tunnistettavissa.

Joku tekijän lähipiirissä voisi jotakin muistaa nimen omaan tähän asunto-autofetissiin liittyen ja ilmaista tietoja KRP:lle.


Tietoa/faktaa löytyy seuraavasti:

Veho Malmi – milloin avattiin? Täsmällistä avajaisvuotta ei edelleenkään löydy julkisista lähteistä. Mutta arkistot antavat tärkeän rajauksen: Toimipisteestä on dokumentoitu valokuvia ajalta 1990–1999, eli se oli jo silloin toiminnassa. Sijainti oli Tattariharjun teollisuusalueella Malmilla. Johtopäätös: Liike on perustettu viimeistään ennen vuotta 1990. Todennäköisin avaamisajankohta: 1980-luvun loppu (noin 1985–1989). Tämä sopii myös yleiseen kehitykseen: Veho laajensi myynti- ja huoltoverkostoaan voimakkaasti juuri 1980-luvun nousukaudella Suomessa.

Palvelut Malmilla vuonna 1990:
Vuonna 1990 Veho Oy Ab oli jo vakiintunut autoalan toimija (perustettu 1939), ja Malmin kaltaisessa täyden palvelun toimipisteessä tarjottiin käytännössä:

1. Uusien autojen myynti
Päämerkki: Mercedes-Benz
Lisäksi 80–90-luvulla myös muita merkkejä (esim. Fiat, Alfa Romeo, Honda)

2. Vaihtoautot
Käytettyjen autojen myynti oli keskeinen osa liiketoimintaa

3. Huolto ja korjaamo
Määräaikaishuollot
Korjaukset
Takuu- ja vikatyöt

4. Varaosamyynti
Alkuperäiset varaosat ja lisävarusteet

5. Hyötyajoneuvot (todennäköisesti)
Paketti- ja kuorma-autot kuuluivat Vehon toimintaan jo tuolloin

____________________

Ensimmäiset Mercedes-Benz -asuntoautot Suomessa noin:

1. Ensimmäiset myyntimallit (n. 1978–1983)
Suomeen alkoi tulla pieniä määriä seuraavia yhdistelmiä:
Mercedes-Benz T1 +
Hymer → Hymermobil 550 / 600 -sarja
sekä:
Mercedes-Benz T1 +
Dethleffs → varhaiset Globetrotter-mallit

Näitä myytiin: yksittäisinä tuontiautoina
pienten matkailuautoliikkeiden kautta (ei vielä laajaa verkostoa)

Tyypillinen ostaja:
varakas harrastaja
paljon matkustava yrittäjä

2. Ensimmäiset “oikeasti markkinoidut” mallit (1980-luvun puoliväli)
Noin 1983–1987 alkaa näkyä jo:
lehti-ilmoituksia
messuesiintymisiä (Caravan-messut)
Tyypillisiä Suomessa myytyjä malleja:

Hymermobil B-sarja (MB-alusta)
Hymer B544 / B564
Täysin integroitu matkailuauto
Mercedes diesel (esim. 2.4D, 3.0D)

Näitä pidetään ensimmäisinä “premium-asuntoautoina” Suomessa

3. Hinnat Suomessa (1980-luvun puoliväli)
Arvio lehti-ilmoituksista ja alan historiasta:
Hymer–Mercedes: noin 200 000 – 350 000 markkaa

Vertailuksi:
omakotitalo monin paikoin: samaa luokkaa
eli kyse oli selvästi luksustuotteesta

4. Vehon rooli käytännössä
Veho ei vielä 1980-luvun alussa myynyt asuntoautoja suoraan, mutta:
toimitti Mercedes-alustat
hoiti huollon Suomessa
toi luotettavuuden ja varaosat

Tämä oli ratkaisevaa – ilman Vehoa MB-asuntoautot eivät olisi yleistyneet

5. 1990-luvun alun mallit Suomessa
Ennen Sprinteriä suosittuja olivat vielä:
Mercedes T1 310D / 410D
Hymer B-sarja
Dethleffs Globetrotter MB

Näitä alkoi näkyä jo:
caravan-alueilla
vuokrauskäytössä
yrityksillä

6. Iso murros 1995 / Läpimurto
Mercedes-Benz Sprinter
Tämän jälkeen Suomessa myytyjä malleja:
Hymer B-SL / B-Classic
Dethleffs Advantage
Bürstner MB-mallit

MB-asuntoautoista tuli:
yleisempiä
helpommin ajettavia
silti premium-luokkaa
[/quote]

MB T1 lisäksi oli kokoluokkaa suurempi kuorma-autoina olevat versiot, ilmeisesti T2- koppa.
Esim. 508.
Vastaa että iso Jumper tai vastaava on laitettu retkeily/ matkailuautoksi.

Ja voihan reissaaja olla tullut vaikka edellisenä päivänä ja olla jossain piilossa, mutuna vaikka Falckilla kylässä.
Yhtä kaukaa haetun kuuloista kuin että tekijänä olisikin ollut Metsuri tai hänen veljensä, jokuhan niistä Kirkkonummella menehtyi koppalakien takia...

[Ulrica]

Oliko toi Beritin lasten, kaksosten isä automekaanikko? Veholla?

[Ross Sullivan]

^Ei ole tietääkseni ollut Veholla töissä, vaan Kirkkonummella jollain pienemmällä toimijalla.

Veho on ollut Malmilla jo ainakin 1983 (varmaan aiemminkin).

[Kuolemannaakka]

En nyt tiedä, oliko nuo asuntoautot 90-luvulla erityisen harvinaisia. Sattumalta isälläni oli työkäytössä MB 508, josta oli tehty asuntoauto (jääkaappi, sänky, kaiketi joku nestekaasulämmitys, mutta ei esim mitään vessaa/suihkua). Katoltaan hiukan korotettu, mutta muuten ulkoisesti ihan samannäköinen kuin tavallinen 508. Vehollahan sitäkin huollettiin. Se oli vuosimalia 1980.
Paanasen kirjeen MB-asuntoautosta tuli välittömästi mieleen vanha 508 ja joku romanipariskunta... Muita asuntoautoksi laskettavia Mersuja ei kyllä paljonkaan ollut.

[Ulrica]

Pesämiehen lausunnot sotkee tätä asiaa. Lisäksi Niemi tuntuu olevan varma Falckin osallisuudesta. Jotenkin Tauno Varis voisi olla tarttunut tilaisuuteen Veikon kuoltua ja löytänyt helposti siinä tilanteessa vasta hyötymisen taloudellisesti.

Jotenkin olisi toivonut Häkkäseltä työtaustastaan johtuen hieman analyysiä Beritin exästä. Nimenomaisesti kontrolloiva ex voisi toimia Beritin ja Veikon suhteen ja Jessican synnyttyä juuri siten, että olisi surmannut koko perheen. Lähtökohtaisesti jo se, että eron aikaan uhkailee omien lastensa äitiä, kertoo kontrollista ja erossa oman kontrollin menetyksestä. Ei tällainen henkilö piittaa omista lapsistaan lainkaan, he ovat vain välineitä., tästä kertoo se, että omien lasten äitiä uhkaillaan. Jos ajatellaan, että Veikko olisi tehnyt rikosilmoituksen Beritin ex-puolisosta ennen surmia, vainoamisesta, niin tuskinpa häneen liittyen olisi edes silloin löytynyt todisteita. Näinhän nämä henkilöt toimivat. Toisaalta Beritin suvun hiljaisuus voi liittyä tähän. Mä olen sitä mieltä, että henkilö, joka on surmannut ex-puolisonsa perheen, pystyy istumaan lastensa kanssa samassa ruokapöydässä ilman tunnontuskia.
Tietynlaiset arkielämään liittyvät poikkeavuudet lasten osalta voisivat avata tätä tarkemmin.

Mua häiritsee tässä casessä se, että automaationa ajatellaan Variksen ja Falckin businekset suhteessa Veikkoon jotenkin uusina Ratariin liittyvinä viimeisen elinvuoden aikajanaan. Mutta kuitenkaan ei esitetä tai etsitä aiempaa yhteistä historiaa. Veikon luulisi aiemminkin toimineen harmaalla alueella varallisuudesta johtuen. Ja nämä heput olivat pitkään asuneet samalla paikkakunnalla. Kuitenkaan ei tarkastella sitä näkökulmaa, että vuosienkin jälkeen kontrolloiva Beritin ex voi ilmestyä suurempaan kuvaan. Näillä sairaille yksilöillä homma eskaloituu kontrollin menetykseen. Jessican syntymä voi olla sellaiselle henkilölle, jolla on pakko-oireista ajattelua eskalaatio. Beritin vanhemmasta exästä on kovin vähän puhuttu. Oliko rikollista taustaa tai romani?

Se, että Beritin suku on hiljaa, on jättänyt tämän Beritin vanhemman exän Niemen kirjasta kokonaan veks. Näin ollen henkilö ei ole mahtunut edes Häkkäsen profiiliin edes mahdollisuutena.

Vaikea case.

[Ross Sullivan]

^"Se, että Beritin suku on hiljaa, on jättänyt tämän Beritin vanhemman exän Niemen kirjasta kokonaan veks. Näin ollen henkilö ei ole mahtunut edes Häkkäsen profiiliin edes mahdollisuutena."

En tiedä kehen viittaat vanhempana exänä. Se nyt on selvää, että Niemi jätti Beritin exän käsittelemisen minimiin kirjassaan, koska ei usko exän olevan tekijä, eikä taida poliisikaan uskoa (on poissuljettu Huhtiksen mukaan).

[Ulrica]

Niemi on lausunut tämän suuntaista HBL (en katsonut maksumuurin takaa alkuperäistä alkuperäisellä kielellä).

Berit Anderssonin perhe on välttänyt yhteydenpitoa mediaan, mutta Niemi on puhunut Beritin veljen kanssa, joka sanoi, että perheellä on edelleen toiveita murhan ratkaisemisesta.

Siitä huolimatta esiin nousee eettisiä kysymyksiä, jotka vaativat huolellista harkintaa. Kirkkonummen tapauksessa Niemi mietti, miten hänen tulisi antaa reilu kuva uhri Berit Anderssonista, koska tämän perhe ei halunnut tulla haastatelluksi. Niemi otti Facebookin kautta yhteyttä muutamaan ystäväänsä, jotka kuvailivat häntä iloiseksi ja värikkääksi ihmiseksi, mutta hänestä tuntuu silti, että podcastin muotokuva oli pinnallinen.

Tämän mukaan Niemen käsitys Beritistä on jäänyt pinnalliseksi. Ketjussa on tuotu esiin vihjauksia Beritin aiemmista ihmissuhteista, muista kuin lastensa isästä. Kerrottujen julkisten tietojen perusteella kaksosten isä uhkaili Beritiä aiemmin. Kuinka Beritin aiemmat ihmissuhteet ovat päättyneet? Ketjussa on puhuttu pakkomielteisestä exästä, lienee joku muu kuin K. Lienee selvää, että pakkomielteinen, jopa kontrolloiva ex, joka omaa tiettyä taustaa, ei ominaisuuksiltaan häviä taustajoukkoihin välttämättä pysyvästi koskaan ilman viranomaistahon puuttumista, jos silloinkaan. Tälläisen henkilön aktivoitumista uudelleen Beritiä kohtaan määrittää osin pelkät ulkoiset olosuhteet. Oma elämäntilanne, parisuhde muutokset, yksinäisyys, paikkakunnalle palaaminen ja uusien uutisten kuuleminen Beritistä. Jopa vuosikymmenen jälkeen aktivoituminen on mahdollista. Ketjussa on vihjailtu tämäntyyppistä henkilöstä. Oliko hän rikollinen vai romani? Jos näin, sopii Niemen lausahdus tähänkin, ehkä henkilöt eivät halua antaa vihjeitä tai tulla kuulluksi, jos uhri on tällaisessa ihmissuhteissa imagoltaan negatiivinen tai hänen ex on pelottava, arvaamaton. Enemmänkin näyttäisi Niemen lausuntojen perusteella siltä, että hän ei ole päässyt tällaiseen tietoon lainkaan käsiksi - ei lainkaan siltä, että arvioisi tällaisen henkilön olevan täysin mitättömässä roolissa selvittämättömässä henkirikoksesta.

Pesämies lausui toisena vaihtoehtonaan tapauksen olevan ihmissuhteeseen liittyvä rikos/intohimorikos. Tätä ei ole spekuloitu kovin paljoa palstalla, mitä tällä tarkoitti. Liittyykö siihen jotenkin Falckin pikkukysymys (oliko Pesämies romani). Ehkä tällä Falck halusi viitata johonkin romaniin, joka oli Beritin ex ja Pesämies olisi näistä piireistä voinut joitakin johtopäätöksiä tehdä, että tekijä voisi olla romani ja kyseessä intohimorikos).

Toivottavasti Häkkäsen kirjan julkaisu toisi mukanaan poliisille lisävihjeitä, uusia tietoja, joita ei ole aiemmin toimitettu.

[Quorthon]

On melko selvää, että tämä tapaus alkaa olla loppuunkäsitelty. Podcast toi mukanaan kirjan ja ison tukun amatööribloggareita ja tubettajia pohtimaan asiaa. Moni luki ja kuuli tapauksesta. Vaan tämä uusi julkisuus ei johtanut yhtään mihinkään, ja tapauksesta alkaa olla kulunut melkein sama aika, kuin Bodomista oli kulunut sitä käsiteltäessä oikeudessa. Jos joku vanha mies nyt raahattaisiin asiasta oikeuteen, olisiko hänelle mahdollista saada tuomio? Epäilen sitäkin.

Yrityksen puutteesta ei varmaan voi poliisia, Marko Niemeä tai tämän foorumin tai ylilaudan ahkerimpia kirjoittajia syyttää. On harmi, että sekaan on mahtunut niin paljon trolleja ja kusettajiakin, kun kysymys kuitenkin on vakavasta ja raa'asta tapauksesta, jolle jokainen tervejärkinen varmaan toivoisi ratkaisua.

Omalta osaltani jätän kirjoittamisen vähemmälle, koska jutut kiertävät pahemman kerran kehää. Ainakin siihen asti kunnes jotain uutta taas jossain vaiheessa ehkä ilmenee.

Hyvää Kevättä!

PS. Vols-meeting 6.6 edelleen kiinnostaa, ja silloin sen voisi toteuttaa ainakin minun puolestani. Ehkä se voisi jopa tuoda jotain uutta kulmaa keskusteluun, jos sinne tulisi enemmänkin porukkaa paikalle.

[Ross Sullivan]

^"Vols-meeting 6.6 edelleen kiinnostaa, ja silloin sen voisi toteuttaa ainakin minun puolestani. Ehkä se voisi jopa tuoda jotain uutta kulmaa keskusteluun, jos sinne tulisi enemmänkin porukkaa paikalle." Sama homma, eli kiinnostaa.

Jutut kiertävät kolmatta vuotta (vähintään) ja osa kauempaakin.

Vähän luulen, että mitään kovinkaan mullistavaa ei ilmeme niin kauan, kunnes poliisi avaa tietojaan laajemmin ja tarkemmin. Kenties Niemi tai Grönroos syventävät "talouskehikkoa" Falckiin ja Rytköseen liittyen. Tosin Niemi voisi hyvinkin vielä syventää myös Variksen ja muiden yhtiökumppaneiden henkilöhistoriaa ja elämää tapauksen jälkeen (sekä mahdollisesti Falckin). Tosin ei sieltä välttämättä siltikään mitään järin mullistuttavaa ilmenee.

[Ross Sullivan]

Niemi on lausunut tämän suuntaista HBL (en katsonut maksumuurin takaa alkuperäistä alkuperäisellä kielellä).

Berit Anderssonin perhe on välttänyt yhteydenpitoa mediaan, mutta Niemi on puhunut Beritin veljen kanssa, joka sanoi, että perheellä on edelleen toiveita murhan ratkaisemisesta.

Siitä huolimatta esiin nousee eettisiä kysymyksiä, jotka vaativat huolellista harkintaa. Kirkkonummen tapauksessa Niemi mietti, miten hänen tulisi antaa reilu kuva uhri Berit Anderssonista, koska tämän perhe ei halunnut tulla haastatelluksi. Niemi otti Facebookin kautta yhteyttä muutamaan ystäväänsä, jotka kuvailivat häntä iloiseksi ja värikkääksi ihmiseksi, mutta hänestä tuntuu silti, että podcastin muotokuva oli pinnallinen.

Tämän mukaan Niemen käsitys Beritistä on jäänyt pinnalliseksi. Ketjussa on tuotu esiin vihjauksia Beritin aiemmista ihmissuhteista, muista kuin lastensa isästä. Kerrottujen julkisten tietojen perusteella kaksosten isä uhkaili Beritiä aiemmin. Kuinka Beritin aiemmat ihmissuhteet ovat päättyneet? Ketjussa on puhuttu pakkomielteisestä exästä, lienee joku muu kuin K. Lienee selvää, että pakkomielteinen, jopa kontrolloiva ex, joka omaa tiettyä taustaa, ei ominaisuuksiltaan häviä taustajoukkoihin välttämättä pysyvästi koskaan ilman viranomaistahon puuttumista, jos silloinkaan. Tälläisen henkilön aktivoitumista uudelleen Beritiä kohtaan määrittää osin pelkät ulkoiset olosuhteet. Oma elämäntilanne, parisuhde muutokset, yksinäisyys, paikkakunnalle palaaminen ja uusien uutisten kuuleminen Beritistä. Jopa vuosikymmenen jälkeen aktivoituminen on mahdollista. Ketjussa on vihjailtu tämäntyyppistä henkilöstä. Oliko hän rikollinen vai romani? Jos näin, sopii Niemen lausahdus tähänkin, ehkä henkilöt eivät halua antaa vihjeitä tai tulla kuulluksi, jos uhri on tällaisessa ihmissuhteissa imagoltaan negatiivinen tai hänen ex on pelottava, arvaamaton. Enemmänkin näyttäisi Niemen lausuntojen perusteella siltä, että hän ei ole päässyt tällaiseen tietoon lainkaan käsiksi - ei lainkaan siltä, että arvioisi tällaisen henkilön olevan täysin mitättömässä roolissa selvittämättömässä henkirikoksesta.

Pesämies lausui toisena vaihtoehtonaan tapauksen olevan ihmissuhteeseen liittyvä rikos/intohimorikos. Tätä ei ole spekuloitu kovin paljoa palstalla, mitä tällä tarkoitti. Liittyykö siihen jotenkin Falckin pikkukysymys (oliko Pesämies romani). Ehkä tällä Falck halusi viitata johonkin romaniin, joka oli Beritin ex ja Pesämies olisi näistä piireistä voinut joitakin johtopäätöksiä tehdä, että tekijä voisi olla romani ja kyseessä intohimorikos).

Toivottavasti Häkkäsen kirjan julkaisu toisi mukanaan poliisille lisävihjeitä, uusia tietoja, joita ei ole aiemmin toimitettu.

Niitä Beritin exä-kuvioita on käsitelty ketjussa about 40 sivua. Ilmeisesti Lasilapsen jutu olivat täyttä tarinaa. Niemi teki todella laajan taustoituksen tapaukseen, eikä käsitellyt exän exää. Sitä paitsi se exän exä olisi ollut kaukaa historiasta, eikä olisi Veikkoa edes todennäköisesti tuntenut millään tavoin. Exä taas on poliisin poissulkema.