Lumivyöry Muonion Pallastunturilla - äiti ja lapsi kuolivat

[Saimaanorppa]

Ei siellä lukenut noin, vaan:

"Tämän päivän yöjuna oli toki jo täynnä ja pohdintojen jälkeen totesimme että tunturiin tulimme ja tunturissa haluamme olla!"

No ihan sama, lopputulema oli että tunturiin jäivät. RIP.

Ei ole ihan sama. Ei ollut heidän toive JÄÄDÄ sinne. Mutta se toive toteutui, että saivat olla tunturimaisemissa ja siellä viimeisessä tuvassa kaksi yötä. Jos olisivat arvanneet miten käy, olisivat varmaan halunneet olla kolmannenkin yön.

Miksi jotkut ovat äidin puolesta vahingoniloisia ja lapsen puolesta pahoillaan? Molemmat joka tapauksessa halusivat tuonne vaeltamaan ja nauttivat matkastaan tuohon traagiseen viimeiseen päivään asti. Minä olen iloinen siitä, että saivat kokea sen vaeltamisen ilon. Moni ei koko elämänsä aikana saa. Murheellinen olen siitä, että loppu meni niin kuin meni.

Siksi koska täällä on monella kirjoittajalla vitun paska elämä ja täällä saavat kokea olevansa samaa perhettä kun suoltavat paskaa sivu tolkulla...täysin empatia kyvytöntä sakkia..en puolustele äitiä mutta liika on liikaa..
tuo kukka juttukin..vähänkin järkeä omaava tyyppi tajuaa että ei mitään järkeä saada valtavia määriä kukkia joilla ei mitään arvoa kauaa..

[Sellaista]

Kirjoitin aiemmin että pojalla varmasti oli kokemusrikas elämä. Hyvä niin.
Se on upeata että lapset otetaan mukaan jne. mutta raja pitää vanhempien osata vetää oikeaan kohtaan.
Tunnen monia vanhempia jotka tekevät kaikkia hienoja seikkailuretkiä lasten kanssa, mutta se tehdään turvallisuus ensin periaatteella ja turhia riskejä ei vaan oteta. Nämä extraviba-reissut tehdään sitten aikuisten kesken.
Mun näkemys tästä on juurikin se, että tässä kokemusjanossa on sokaistunut tämä raja.

Mä vielä ehkä jotenkin ymmärtäisin tämän pojan mukanaolon tällä reissulla, jos siellä olisi ollut vaikka paikallinen opas mukana. Joku jolla on oikeasti kokemusta, tuntee sen luonnonoikut ja ympäristön, ja joka olisi osannut tuossa kohtaa varmasti sanoa että eteenpäin ei ole asiaa, käännytään takaisin. Tai että tuonne säähän ei ole asiaa lainkaan, päivä on uus huomennakin.

Ihminen on niin pieni ja voimaton luonnon edessä.
Se taisi tältä äidiltä unohtua.

No ei ehkä unohtunut tuo asia, ei edes ajatellut, koska luotti itseensä ja voimiinsa ja kykyihinsä. Se siitä.

[brainstormy]

Kuten arvelinkin, tulihan se sieltä. Juttu keräyksestä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010099741.html

[Mmmr]

Olen pohtinut tätä juttua nyt pari päivää ja sitä mukaa kun tietoa on tihkunut, ovat alkaneet mahdolliset tapahtumakulut enemmän hahmottua. Nyt on tiedossa, että kiirettä ei ole ollut, vaan reissussa on edetty väljällä aikataululla, ehkä koska alkumatkasta sää oli hyvä ja edettiin laskettua nopeammin. Uuttavuottakin oli vietetty kaikessa rauhassa tuvalla.

Blogissa In The Woods, Dear, johon täällä oli linkki, blogisti kertoo talvivaelluksesta juuri tuolla alueella, ja siinä käy ilmi, miten Pyhäkurun kohdalla tunturissa, siis kesäreitillä, alkoi ahkio luistattaa kohti kurua Taivaskeron ja kurun välikohdassa, jossa maasto viettää kurulle päin (tämä näkyy helposti esimerkiksi laserkeilausdatasta tehdyssä korkeusmallissa Karttapaikka-sivustolla, valitse pinosymboli vasemmalta ja siitä Rinnevarjostus). Hänen reissunsa oli kevättalvivaellus, joten aurinko paistoi täydeltä terältä ja hankikantoa oli mukavasti eli ideaaliset talviolot. Silti tilanne oli vaaranpaikka ja blogisti kertoo pyrkineensä mahdollisimman nopeasti "satulan" tasaisemmalle alueelle. Eli voimme olettaa, että maasto pyrki viettämään kurulle päin myös nyt onnettomuuden tuottaneissa oloissa.

Äiti ja poika eivät kuitenkaan tässä vaiheessa olleet enää suksilla, vaan todennäköisesti lumikengillä. Pidän mahdollisena, että tuulen yllyttyä varusteet ovat voineet lähteä lentoon jo aiemmin päivällä, jolloin nämä sitkeät sissit ovat kenkäilleet tunturia ylös, mikä on vienyt oletettua enemmän aikaa, jolloin olosuhteet ehtivät pahentua hämärän saavuttua (kyseessä oli ns. porvarillisen ja nauttisen hämärän rajamaasto, ei vielä astronominen hämärä, saati yö). Soitto hätäkeskukseen on tehty mielestäni vielä ihan oikeaan aikaan, toki sen olisi voinut tehdä jo varusteiden kadottua, mutta epäilen, että ratkaiseva virhearvio tuli nimenomaan siinä kohtaa, kun ei ajoissa tajuttu sitä miten paljon enemmän aikaa lumikenkäily vie verrattuna hiihtämiseen.

Silti harhautuminen reitiltä hätäpuhelun jälkeen on jotenkin selitettävä. Lumikenkäillessä ahkio on voinut länsituulen vaikutuksesta vetää paljonkin itään päin, mutta toisaalta vaikutus ei ollut yhtä paha kuin hiihtäessä vähäisemmän liikemäärän takia. Epäilen, kuten joku aiemmin ketjussa huomautti, että alaspäin viettävä maasto on jostain syystä tulkittu siten, että nyt ollaan jo Taivaskeron eteläpuolella tai jopa Pyhäkeron eteläpuolella. Tällöin olisi varmuudella ajauduttu juuri kohden kurun pohjoisreunaa, jossa vyöry sitten on lähtenyt liikkeelle. En keksi tuollaiselle ajautumiselle mitään muuta syytä kuin väärin näyttävä GPS-tieto, eli GPS-häiriöstä on ollut kyse. Pojan löydyttyä ja viranomaisten sekä poromiesten antaessa haastatteluja juurikin poromies sanoi, että olosuhteet olivat niin järkyttävät, että tuuli tyyliin kaatoi ihmisiä ja alusta oli jäinen.

Pyhäkurun ja Taivaskeron välinen alue on kesäreitilläkin melko kuumottava paikka maaston nykyisen suuren kulumisen ja viettävyyden takia. Itse kuruun en todellakaan menisi edes kesällä kivivyöryvaaran takia. Sanoisin myös, että nyt käsillä olevan tapauksen vuoksi on syytä jokaisen tuonne menevän varmistaa huonon näkyvyyden oloissa vielä erikseen kompassista yleinen etenemissuunta ja verrata sitä GPS:n antamaan tietoon.

[Inanna]

Aikamoista. Lapsi löydettiin vasta eilen lumeen hautautuneena ja isukki tiitteränä kerää rahaa seuraavana päivänä asian tiimoilta. Aikonut nyt sitten ilmeisesti laittaa ns. lihoiksi ja rahoiksi tämän tragedian. Ei ole turhaa hiihdetty ja luisteltu kuulkaas, matskua on some väärällään. Että tältä pohjalta. Tällä hän voi nyt ratsastaa hyvin tuonne lumien lähdön aikoihin, eli Juhannukseen. Että aihe on "ajankohtainen".

[Sellaista]

Aikamoista. Lapsi löydettiin vasta eilen lumeen hautautuneena ja isukki tiitteränä kerää rahaa seuraavana päivänä asian tiimoilta. Aikonut nyt sitten ilmeisesti laittaa ns. lihoiksi ja rahoiksi tämän tragedian. Ei ole turhaa hiihdetty ja luisteltu kuulkaas, matskua on some väärällään. Että tältä pohjalta. Tällä hän voi nyt ratsastaa hyvin tuonne lumien lähdön aikoihin, eli Juhannukseen. Että aihe on "ajankohtainen".

Ai että oksettaa.

[Sellaista]

Aikamoista. Lapsi löydettiin vasta eilen lumeen hautautuneena ja isukki tiitteränä kerää rahaa seuraavana päivänä asian tiimoilta. Aikonut nyt sitten ilmeisesti laittaa ns. lihoiksi ja rahoiksi tämän tragedian. Ei ole turhaa hiihdetty ja luisteltu kuulkaas, matskua on some väärällään. Että tältä pohjalta. Tällä hän voi nyt ratsastaa hyvin tuonne lumien lähdön aikoihin, eli Juhannukseen. Että aihe on "ajankohtainen".

Nämä ruottinsuomalaiset, ne osaavat. Ihan oksettaa.

[Inanna]

Asia lienee juuri noin kuten ABC kirjoitti.

Koin tuon saman tosiaan siellä laella kesäreitillä, kesäkeleissä. Olen yhtämieltä tuon teorian kanssa, että tuuli heidät puski sinne Pyhäkurun suuntaan. Ja ahkiot lisäsivät vaikutusta koska voimallaan ovat painaneet myös siihen suuntaan.

Aivan varmasti kulkijat ovat tuon havainneet, siis muutkin ja heitä on paljon, kun reitti on todella suosittu tiettyinä aikoina (ei nyt).

[Miete]

EDIT: Mitä nyt uusimmat uutiset luin, niin vain vahvistui ensimmäisessä viestissä kirjoittamani näkemys. Ilmeisen onnistunut ja ongelmaton reissu ollut useidenkin tuntureiden yli kovassa pakkasessa, eikä viimeisen kirjoituksen perusteella mitään hätää tai lapsen kaltoinkohtelua ollut sillä hetkellä näkyvissä. Virhearvio ja/tai eksyminen ja lumivyöry, ja sen jälkeen sitten kaikki valtakunnan ekspertit ovatkin sitten syyttämässä uhria ties mistä.

Tuo kuvaus vaikuttaa oikealta. Mutta jostain syystä täällä on useammalla ihmisellä tarve syyllistää tuntematonta ihmistä erittäin heikoin perustein hänen menehdyttyään.

Toisaalla, vaellusasioihin keskittyneellä palstalla aika vähän näkyy syyllistämistä... Olosuhteiden syyksi ei asioita voi täysin laittaa, aina on omilla päätöksillä merkitystä ja seurauksia. Kuitenkin jos joskus olosuhdetekijällä on ollut suuri rooli niin tässä tapauksessa. Kun puhutaan huonosta tuurista tässä yhteydessä, se tarkoittaa sitä, että juuri tällainen keli sattui juuri tuohon maantieteelliseen kohtaan juuri tuohon kohtaan vaellusta. Ei se sitä tarkoita, että etteikö vaelluksille pitäisi varautua, tai etteikö omilla päätöksillä olisi merkitystä, tai että jos olisi tosi kokenut kaikki oikeat säätiedot omaava niin ehkä ymmärtäisi olla jatkamatta tuvalta, tai että kaikki johtuisi pelkästään huonosta tuurista. Vaikka tekisi kaiken mahdollisen valmistautumisen ja lähtisi viiden miehen sissiporukalla liikkeelle, voi silti olla joko hyvä tai huono tuuri kelien suhteen (se, mihin tämä johtaa eri porukoissa on kokonaan eri asia). Ei se sen kummempaa tarkoita. Tässä oli, muun ohella, erittäin huono tuuri: juuri kun ovat reissun suurimman korkeuseron päällä siellä vallitsee poromiehen kuvauksen [oli paikalla muutama tunti myöhemmin, mutta myös häke-puhelussa pyydettiin evakuointia tuulen vuoksi] mukaan elämänsä poikkeuksellisin konttauskeli, ja tämän lisäksi kohtaan johon päätyivät, ehkä suojaa hakemaan, lumien kasautuminen pisteeseen joka juuri tuolla hetkellä romahti, joko heidän triggeröimänä tai ilman - mutta jos olis romahtanut aiemmin, ei olisi käynyt nyt näin, eli paljon huonoa tuuria myös. Tämä kaikki ei ole ristiriidassa sen kanssa, että talvella Lapissa on pakkasta ja sääennusteitä pitää katsoa. Joskus sieltä mökistä jollain kelillä on myös lähdettävä. Nammalakurun pihan säätä havainnoidessa ei voi paljon tehdä päätelmiä ylängön säästä. Ennusteista voi päätellä jotain, minkä verran niitä on ollut käytettävissä, ja minkä verran ne ovat olennaisesti poikenneet aiemmista ennusteista, joissa on kuitenkin ilmeisesti pärjätty mainiosti. Tässä kohtaa toki myös kokemus tai sen puute myös vaikuttanut ratkaisuihin. Yksi ratkaisuhan oli myös se, että kun huomattiin keli mahdottomaksi niin soitettiin hätäkeskukseen. Yksi tapa ymmärtää tuurin merkitys kelien suhteen on myös se, että jos keli olisi jatkunut hyvänä hiihtelyyn myös viidennen päivän, yksikään täällä menehtynyttä jälkikäteen kritisoijista ei olisi kirjoittanut aiheesta yhtään mitään.

Seuraava vaelluspalstan kommentti provosoi varmasti täällä monia, mutta siinä on jotain syväymmärrystä tästä jälkikäiteis-besserwisserismin vastapuolesta eli inhimillisestä ymmärryksestä. Sen on kirjoittanut palstan konkari, monet kovat pakkaset kokenut hiihtovaeltaja. En ota kantaa itse kommentin oikeellisuuteen, mutta tähän keskusteluun nähden aika mielenkiintoinen näkökulma ja linjaus erittäin kokeneelta, jo vähän iäkkäämmältä hiihtovaeltajalta:

"Kyllä minäkin pyrkisin vastaavassa tilanteessa jäisen tunturin rinteiltä kurun pohjalle suojaan kuten ilmeisesti on tässäkin yritetty. Jäisen tunturin rinteessä myrkyssä hiihtäminen on käytännössä mahdotonta ja siksi on luovuttu suksista ja ryömitty ja lasketeltu kohti kurun pohjaa. Minusta tässä on toimittu oikein."

[brainstormy]

Aikamoista. Lapsi löydettiin vasta eilen lumeen hautautuneena ja isukki tiitteränä kerää rahaa seuraavana päivänä asian tiimoilta. Aikonut nyt sitten ilmeisesti laittaa ns. lihoiksi ja rahoiksi tämän tragedian. Ei ole turhaa hiihdetty ja luisteltu kuulkaas, matskua on some väärällään. Että tältä pohjalta. Tällä hän voi nyt ratsastaa hyvin tuonne lumien lähdön aikoihin, eli Juhannukseen. Että aihe on "ajankohtainen".

Korjaisin sen verran asiaa, että tämä muistokirjoitus ilmestyi eilen ehtoolla, eli samana päivänä kun poika löydettiin.

[Wolder]

Kuten arvelinkin, tulihan se sieltä. Juttu keräyksestä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010099741.html

IS lainaa tässä eilistä Facebook-julkaisua. Isä ei ole itse kertonut asiasta enempää. Toimittajat oli kärkkymässä isältä kommenttia heti pojan löydyttyä. Ja nyt kierretään haastattelemassa kyläläisiä.

[Jackues77]

Tämä ketju on mennyt tähän:
puolustamme äidin kunniaa vs. puolustamme lapsen oikeuksia.

Minä kuulun jälkimmäiseen.

Olisiko kuitenkin tärkeimpiä päämääriä tässä ketjussa selvittää mistä johtui että nainen ja hänen lapsi menehtyivät vaelluksella. Mitä ratkaisuja on tehty ja missä vaiheessa. Tämä varmasti auttaisi muita kairan kulkijoita jatkossa. Ei tulisi näitä ikäviä ja peruuttamattomia uutisia. Nykyihmisillä seikkailunhalu on sammumaton ja niitä ei voi oikeen suitsia. Perus ajatus tällä naisella näyttää olleen kaamosvaellus kokeneen vaelluskumppanin kanssa. Jos hän on tuntenut että tämä poika on se parhain matkakaveri tähän reissuun, niin kunnioittakaamme sitä. Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten.

Haluaisin edelleen kuitenkin spekuloida että miksi he ajautuivat tuonne lumivyöryn pauloihin? Oliko se suunnistusvirhe? Oliko se eksyminen kuten tämä lumivyöryihin ja vapaalaskuihin erikoistunut, todella ammattitaitoinen poliisin edustaja Antte Lauhamaa totesi? Vai joku muu??? Matkaa pelastukseen, eli hotelliin oli n 4 km linnuntietä. Joskus se kuitenkin on liian pitkä, valitettavasti.

Lähdetty Nammalakurun tuvasta aamulla arviolta n 1000. Alkanut valoisa hämärä, riippuen pilivitilanteesta. Muutama km nousua ja alkuun melko reipastakin…, ollut vaatteet jonkun verran hikiset, sitte tultu (jos kesäreitti ladattuna) tähän tuulisimpaan kohtaan, Taivaskeron ja Pyhäkeron väliseen tuulitunneliin. Arviolta järisyttävän kova tuuli pakkasessa lännestä. Ehkä hakeuduttu alemmas itään/ koilliseen tuulen suojaan. Näkyvyys minimi ja takana kuitenki jo n. 6 h hiihtoa. Mikä ollut energiataso? Onko syöty vielä mitään ap jälkeen? Toinen seikka että onko Häke soitto tullut siinä vaiheessa kun hiihtovälineet jo karanneet vai onko ollut selviytymisen mahdollisuus vielä olemassa?

Selviytymisen mahdollisuutena pidän reissuillani sitä et kaveri on tolkuissaan tai ite olen tolkuissani.

[Inanna]

"Kyllä minäkin pyrkisin vastaavassa tilanteessa jäisen tunturin rinteiltä kurun pohjalle suojaan kuten ilmeisesti on tässäkin yritetty. Jäisen tunturin rinteessä myrkyssä hiihtäminen on käytännössä mahdotonta ja siksi on luovuttu suksista ja ryömitty ja lasketeltu kohti kurun pohjaa. Minusta tässä on toimittu oikein."

Suksista ei ole luovuttu, vaan ne menetettiin.
Kukaan siis kukaan ei olisi ryömimässä, laskettelemassa Pyhäkuruun, jossa osa seinämistä on käytännössä pystysuoria. Käykää paikalla itse katsomassa menisittekö talvella sinne "ryömimään". Todella taitavat vapaalaskijat, jotka tuntevat lumen ja ovat porukassa pystyvät sieltä laskemaan suunnittelemalla reittinsä.

Lähtisikö tämä hiihtoguru tosiaan tavaraa täyteen ladatun ahkioon kiinnitettynä laskeutumaan Pyhäkuruun? Sitä kyllä yrittäisi välttää kuin piru vihkivettä.

[brainstormy]

Kuten arvelinkin, tulihan se sieltä. Juttu keräyksestä.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010099741.html

IS lainaa tässä eilistä Facebook-julkaisua. Isä ei ole itse kertonut asiasta enempää. Toimittajat oli kärkkymässä isältä kommenttia heti pojan löydyttyä. Ja nyt kierretään haastattelemassa kyläläisiä.

No mitä isän olisi tarvinnut kertoa enempää.
Julkinen julkaisu facessa, täysin tiedostettua että sen toimittaja julkaisee. Laskelmoitua tai ei.

[poliisikoiran pentu]

Sään puolesta parivaljakon olisi kannattanut palata hotellille jo maanantaina, koska silloin tuuli oli vähäisempää, pakkasta vähemmän. Miksi ihmeessa he eivät tehneet niin, vaikka äidin kertoman mukaan he olivat jopa aikataulustaan päivän etuajassa eli maanantai olisi ollut täysin mahdollinen?

Äiti autiotuvan vieraskirjassa:" Meillä oli sen verran väljä suunnitelma ja matka taittui yli odotusten ja olemme siis vuorokausi "etuajassa". -- Näin jäämme toinenkin yö tänne Nammalakuruun " https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010102048.html

Miksi piti lähteä varta vasten myrskytuulten, kovempien pakkasten ja huonojen ennusteiden tiistaina?? Niin, ne kiksit. Haasteita. Vaikuttaa siltä, että retken johtaja varta vasten halusi paluun juuri tiistaille.

Lapsi on tässä edelleen se, joka surettaa.