phj60 kirjoitti:sisotalo kirjoitti:Todistukset ja osapuolten kommentit niihin avaavat Ulvilan murhan tragedian. Syyttäjä, nyt sivistyneesti aggressiivinen Kulmala, on Mannerin täydellinen vastakohta. Jokaisen todistajan kohdalla toistuu sama näytelmä.
Pahin on Amandan kuulustelu, joka kääntyy Amandan ahdisteluksi kun syyttäjä jatkaa niitä puheita, joilla asia vietiin aivan harhaan johdetuilla poliisin ja psykologi kuulusteluilla. Niissä ei missään vaiheessa annettu Amandan kertoa mitä hän oli kokenut vaan etsittiin todistusta sille, että Amanda valehteli. Sanasta sanaan Kulmala toistaa tämän ahdistelun oikeussalissa ilman, että hänen oma puolustajansa tai Manner siihen puuttuu. "Puolustajien" puheenvuorot ovat aivan tyhjänpäiväisiä. Manner kysyy, näitkö murhaajan vai satuolennon!!
Se, että Anneli on voitu tuomita rikoksista, joista ei ole mitään näyttöä häntä vastaan, voidaan syyttää vain olematonta puolustusta.
Tämä sisotalon Auerin puhtaaksipesu on todella vastenmielistä puuhailua.
Lukijoiden pitäisi paneutua sisotalon teksteihin huolellisemmin. Tuokaan kirjoittaja ei tajua että sisotalo ei suinkaan ole Auerin puolustaja. Sen sijaan hän tuo kirjoituksissaan päätelmiänsä jotka sopivat syyttäjän linjauksiin.
Jo pari vuotta hänen teemansa ovat olleet lähes yksinomaan tyttären käynnit ja surmaajan poistuminen. Itselle ainakin on muodostunut kuva ettei juuri muusta tiedäkään.
Kokonaisuuden hallinta pitäisi kuitenkin olla kaiken lähtökohtana, se sisotalolta puuttuu.
On kaksi teemaa jota sisotalo rummuttaa:
1. Surmaaja poistui 2:40, tyttären luovuttaessa puhelinta äidilleen.
2. Tytär on kaksi kertaa käynyt katsomassa ennen tuloaan puhelimeen.
Nämä ovat molemmat syyttäjän ajamia asioita:
1.1 Syyttäjä esittää että puhelimelta näkee terassin ovelle.
2.1 Syyttäjä esittää että Lahti on henkitoreissaan/veitseily suoritettu jo ennen hätäpuhelua.
Käsittelen lyhyesti tässä tätä jälkimmäistä 2. -kohtaa:
On yleisestikin väärin puhua tyttären havainnoista käyntikertoina, pitäisi puhua pelkästään havainnoista jotka tyttärelle olivat tärkeitä. Ne olivat:
-Havainto kun heräsi, meni katsomaan, lasia lattialla, isä seisomassa terassinoven/sängyn päädyn seutuvilla.
-Seuraava havainto kun isä kuolleena vertavaluvana lattialla, veitsi lattialla.
-Surmaajan poistuminen ikkuna-aukosta.
Tytär yksiselitteisesti kertoo surman jälkeen tehdyissä kuulemisissa tästä ensimmäisestä havainnosta, eli ikkuna oli rikki...
1.12.2006 (12 tuntia surmasta):
Juu, mihin sä olet heränny?
No, siihen, kun mä kuulin et---joku paukutti meiän ikkunaa. Mää luulin eka,
ett pakkanen paukku, mut sit mää kullin, että äiti tai iskä kilju.
Joo, no sä menit huoneest sit sinne?
Kattomaan. Mä olisin laittanut valot päälle, mut mä en uskaltanu, ku siel,
siel oli koko huone täynnä lasinsiruja.
7.12.2006
...mihin sää heräsit?
Kun ikkuna paukku, mää luulin et pakkanen paukku mut kun mää kuulin kun äiti tai iskä
kilju.
Mistä se ääni tuli?
Kun meijän takapihan ovessa on semmonen ikkuna ni se paukkui, mää en tienny sitä luulin
et joku olkkarin ikkuna paukkuu kun sill oli pakkanen.
Mistä iskän tai äitin ääni tuli?
Mä kuulin et iskä tai äiti huus just silt makuuhuoneesta.
Et oo varma kumpi huusi?
Se oli luultavasti äitin ääni.
Muistatko yhtään mitä sanoi?
Äiti kilju vaan et iik tai semmosta.
Kun kuulit äänen ni olitko omassa huoneessa?
Mää menin aika nopeesti kattoon mitä siel tapahtui. Siel oli kamalasti
lasinsirpaleita lattialla ja mää aikosin laittaa valot päälle, mut en mää vonut kun oli niin paljon
lasinsirpaleita.
1/2007
Mää heräsin kun pakkanen paukku tai jotain ja äiti tai iskä kirku ja mää menin kattomaan ja siel oli paljon lasinsiruja, mää olisin laittanu valot mut siellä oli niin paljon niitä sirpaleita. Sit Mää menin takas huoneeseeni ja olin siel pari minuuttia viis, seittemän ja sit mää tulin takasin kattomaan ja sit iskä oli jo lattialla, iskä oli jo varmaan kuollu
Tuosta viimeisestä lainauksesta päästään seuraavaan havaintoon jonka tytär teki sen jälkeen kun oli nähnyt isänsä kunnossa (...kannattaa yleisesti huomioida se seikka, ettei kuulemisissa käsitelty sitä milloin tytär oli puhelimessa, ei se tyttären vika ollut ettei selvitetty).
Tässä 1/2007 kuulemisessa (jota ei jostain kumman syystä liitetty esitutkintamateriaaliin, eikä se ollut ekoilla käräjilläkään) tyttö määrittää käytännössä sen ajan jolloin murhaaja talossa oli.
Ajatelkaapa kuinka hyvin se stemmaa:
xmin- Surmaaja rikkoo ikkunaa, huomaa että tyttö pörhältää paikalle, hakee samalla tuolia...
0min- Tyttö tulee käväisemään olohuoneessa, näkee isänsä kunnossa, lasia lattialla, poistuu nopeasti.
1min- Surmaaja tulee sisälle ja käy isän kimppuun.
2min- Äiti yrittää mennä väliin, saa veitsestä, pakenee eteiseen, yrittää saada lapset lähtemään ulos, pyörähtää paniikissa itse kuistille. Tulee takaisin , käy kurkkaamassa oh keskeltä tilannetta josta havaitsee surmaajan olevan miehensä kimpussa. Miettii mitä tekee, menee soittamaan lankapuhelimella hätäkeskukseen.
3min10s- Tyttö puhelimesta lähdettyään menee näkemmän isänsä ja pian perään näkee surmaajan poistuvan n3:30.
Erittäin tärkeä ja oleellinen määritelmä tytöltä noiden havaintojen väliseksi ajaksi:
olin siel pari minuuttia viis, seittemän ja sit mää tulin takasin kattomaan ja sit iskä oli jo lattialla, iskä oli jo varmaan kuollu.
Voisiko enää paremmin sopia osapuolien kuulemisiin ja hätäpuheluun.
Tämä oli myös puolustuksen teemana valituksessa Hoviin ja tapahtuman lyhytkestoisuus yleensä.
Tämän kaiken todellisen kulun syyttäjät/sisotalo haluaisi romuttaa, sijoittamalla kaksi käyntikertaa, ennen tytön tulemista puhelimeen.
.
)
. Joku mies oli postia hakenut... että sorkkiksenkaltaisesta tietäviä pitäisi löytyä. Ja vain siinä tapauksessa noita Santaojan puheiksi väitettyjä voisi edes tarkistella.