Tässä diskurssissa, mitä tämä viesti edustaa, on useita ladattuja sanoja, jotka kirjaimellisesti eivät tarkoita mitään, mutta tietyn ideologian edustajalle toistavat väitettä, että he ovat hyviä ja oikeassa, muut ovat pahoja ja väärässä.
Monesti, kun oikeistolaiset kommentaattorit puhuvat, niin vastustajat käyttävät joistain heidän sanoistaan nimeä "dogwhistling". Wikipedia antaa esimerkin, että puhe "perhearvoista" oli tarkoitettu tällaiseksi. Ideana oli, että tarkoitettu kuulijakunta ymmärtäisi kyseessä olevan seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksien rajoittaminen, mutta asiasta eri mieltä oleva ymmärtäisi, että on sanottu vain jotain vaaratonta ja epämääräisellä tavalla myönteistä.
Olen miettinyt, että vasemmistolaisilla on omat koirapillinsä. Myös, että koirapilli on jollain tavalla triggerin vastakohta. Triggeröivän puheen on tarkoitus saada vastapuoli kiihtymään tai hämmentymään ja siten tekemään hänet kyvyttömäksi vastaamaan asiallisesti, tekemään vastaamisesta hänelle liian työlästä tai näyttää yleisölle, että vastapuoli on tunteiden vietävissä, eikä häntä siten voi ottaa vakavasti. Triggeröinnin tarkoitus on aiheuttaa kaaosta ja hämmennystä vastapuolessa, koirapillin tarkoitus on tuottaa mielihyvää kannattajakunnassa.
TV Detective kirjoitti: Pe Syys 19, 2025 1:09 pm
Pidän esim. mahdollisena, että Tyler koki elinympäristönsä ja jopa perheensä vihamielisenä ja ennakkoluuloisena omalle identiteetilleen ja tunteilleen. Ja johtuen hänen omasta kyvyttömyydestä käsitellä tilannetta asiallisesti, turvautui sitten epätoivoiseen ja väärään ratkaisuun.
Yksi tällaisista koirapilleistä on sana "ennakkoluulo", koska yhtä mahdollista on, että perheen negatiivinen suhtautuminen perustui kokemusperäiseen tietoon, eikä siinä ollut yhtään ennakkoa tai luuloa. Toisaalta mikään tieto ei ole täydellistä, eikä sellaista pidä olettaa. Mutta edellyttäisi sitä, että transhenkilöiden läheiset olisivat vakavasti häiriintyneitä, jos heidän negatiivinen suhtautumisensa todella perustuisi luuloon, johon havainnot ja kokemus eivät kykene vaikuttamaan.
Toinen koirapilli on "identiteetti". Onko olemassa mitään tiedettä tai vakiintunutta käsitystä siitä, mikä on ja mikä ei ole identiteetti? Jos joku sekopää jossain keksii, että hänen identiteettinsä on olla lasten paras sänkykaveri, niin tavallinen kylä haluaa hänet pian saunan taakse, samalla kun poliisi ja psykiatria neuvottelevat siitä, kumpi laittaa hänet koppiin. Tämä tarkoittaa vain sitä, että identiteetit eivät ole yksilöstä lähtöisin tai sisäsyntyisiä, vaan yhteisö ympärillä tunnustaa tai kiistää ne jollain perusteella.
Lähtökohtaisesti jokaisella yhteisön jäsenellä on yhtäläinen oikeus osallistua siitä keskustelemiseen, mitkä identiteetit yhteisön pitää ja ei pidä tunnustaa. Sen jälkeen voidaan miettiä, että pitääkö oikeus osallistua keskusteluun rajata johonkin poliittiseen tai tieteelliseen valikoituun joukkoon. Poliitikot määräävät tai professori toteaa, että kun mies tarpeeksi pitkään sitä haluaa, syö tiettyjä pillereitä ja antaa itsensä leikeltäväksi, niin hän on siitä eteenpäin nainen. Joku voi sanoa, että poliitikot ja professori ovat siinä tapauksessa järjiltään.
Yksi kysymys on se, jos henkilö identifioituu joksikin, mitä hän ei ilmiselvästi ympäröivän todellisuuden mielestä ole. Siis onko itse todellisuudessa jotain, jonka perusteella jokin asia on täysijärkisen henkilön mahdollista tietää, täysin ilman eksperttejä? Vai onko identiteeteissä kyse siitä, että ne ovat tarkoituksella nimenomaan vain sosiaalisia fiktioita, johon jokaisen on osallistuttava, koska korkein ihmiskunnan luoma todellisuus eli yhteiskunta on itsessään sosiaalinen fiktio, jonka keskeinen tarkoitus vaan on fyysisen todellisuuden hallitseminen?
Jos ekspertit politiikassa ja tieteessä väittävät esimerkiksi, että mies voi muuttua naiseksi lääketieteellisten toimenpiteiden seurauksena, niin onko mahdollista, että politiikka ja tiede on kaapattu tai painostettu jonkinlaisen kollektiivisen harhaluulon valtaan? Onko mitään loogista tai eksistentiaalista syytä pitää kiinni siitä, että tiede ja politiikka pysyvät lahjomattomina ja erehtymättöminä, tai ovat jollain tavalla itseään korjaavia? Tämä on rinnasteinen argumentti sille, että kartellien pitäisi olla mahdottomia, koska markkina on itseään korjaava, eli aina joku myy halvemmalla saman tuotteen kuin kartellin osallistujat.
Mielestäni kiinnostavampi on kuitenkin toinen kysymys. Miten kiinteä, syvä tai keskeinen osa yksilöä jonkin asian tarvitsee olla, jotta sitä voi kutsua identiteetiksi? Vai onko koko identiteetin käsite vain illuusio? Jos minulla olisi BMW, niin merkittävä osa muista autoilijoista ajattelisi, että minun päällimmäinen identiteettini on se BMW. Toisaalta stereotyyppinen BMW-kuski on niin heteromies, että vähempikin riittäisi. Joku voi sanoa, että seksuaalisuus ja sukupuoli on ihmisenä olemisen ytimessä. No niin on myös syöminen, juominen, kuseminen, paskantaminen ja nukkuminen.
Jos minä sanon, että koen yllättäen olevani Francis Nunna, niin poliittisesti korrekti reaktio on kiljua riemusta, että mahtavaa. Ketään ei kiinnostanut, miten hyvin olin onnistunut löytämään itseni Francis Munkkina, eikä kukaan nähnyt siinä mitään hienoa. Ehkä tässä on osa motiivia. Muuttua munkista, jota kukaan ei huomaa, nunnaksi, joka kaikkien on pakko huomata. Älyllisesti kiinnostavampaa on pohtia, mistä minun käsitykseni nunnana olemisesta on peräisin, ja miten realistinen se on? Olisiko edes tarkoitus, että transitioituisin jollain tavalla realistiseksi nunnaksi, vai aivan itse keksimäkseni fiktiiviseksi nunnaksi?
TV Detective kirjoitti: Pe Syys 19, 2025 1:09 pm
Kristilliskonservatiivinen yhteisö ei ole pelkästään kapeakatseinen erilaisten identiteettien suhteen, vaan myös rationaalinen ja looginen ajattelu on usein heikkoa ja jää syrjivien uskomusten jalkoihin. Sellainen ei ole esim. seksuaalivähemmistön edustajalle helppo ympäristö elää.
Seuraava koirapilli on "kapeakatseisuus". Monet näistä ovat sellaisia sanoja, jotka toimivat symboleina, joihin on kiteytetty ryhmän käsitys oikeista ja vääristä mielipiteistä. "Heidän pitäisi ajatella niin kuin me, ei niin kuin he. On parempaa ajatella niin kuin me, huonompaa niin kuin he."
Avarakatseisuudesta voi aina kysyä, että onko siinä tavoitteena nähdä jotain, mikä on olemassa, vai jotain, mikä ei ole olemassa?
Osaako joku täällä selittää, mitä tarkoittavat rationaalinen ja looginen, mikä on niiden ero ja mikä on niiden keskinäinen suhde? Minä osaan, mutta en tee sitä nyt, ainakaan pitkän kaavan mukaan. Rationaalisuus tarkoittaa sitä, että mielessä olevan käsitteen ja todellisuudessa olevan asian välillä on vastaavuus. Looginen tarkoittaa sitä, että valituista lähtökohdista, jotka voivat olla hyvin tai heikosti todellisuutta vastaavia, tehdään johtopäätöksiä tiettyjä sääntöjä noudattaen. "Kaikki kuolevaiset ovat koiria, Sokrates oli kuolevainen, siispä Sokrates oli koira" on looginen mutta ei rationaalinen. Kun taas "kaikki koirat ovat kuolevaisia, Sokrates oli kuolevainen, siispä Sokrates oli koira" on rationaalinen alun osalta, mutta ei looginen, josta syystä loppu ei ole rationaalinen.
Henkka ei kannata erillisiä vessoja transsukupuolisille. Siispä Henkka on transfoobikko. Maukka laittaisi kaikki transsukupuoliset heti kaasukammion kautta uuniin ja kaasun loppuessa vaikka suoraan uuniin. Maukka on siis transfoobikko. Tästä voimme päätellä, että transfoobikko on henkilö, joka laittaisi transsukupuoliset uuniin. Henkka oli siis transfoobikko. Joten Henkka laittaisi kaikki transsukupuoliset uuniin. Nyt Henkka pitää laittaa vastuuseen transfobiastaan.
Voin uskoa hyvin, että kristilliset konservatiivit voivat olla irrationaalisia. Mutta en usko, että siinä välissä on sen enempää kausaatiota kuin korrelaatiota. Samaan aikaan uskon, että loogisuus ja rationaalisuus eivät ole seksuaalisten vähemmistöjen ystäviä. Pahimmillaan tämä debaatti on siis jonkinlainen idioottien jäsentenvälinen.
Kuten tuo esimerkkini Henkan transfobiasta kertoo, todellinen ongelma on se, että tätä keskustelua käydään symbolien ja assosiaatioiden kautta. Transfobia, sovinismi, fasismi ja rasismi ovat symboleita, joihin assosioidaan kaikki negatiiviset asiat tasapuolisesti, josta syystä tulee mahdottomaksi tehdä niiden sisällä mitään analyysiä. Joten et voi mistää syystä, et budjetin tai muiden järjestelyiden kannattamisen vuoksi, vastustaa erillisten vessojen ja pukuhuoneiden rakentamista transsukupuolisille ilman, että haluat laittaa kaikki transsukupuoliset uuniin.
Symbolit ja assosiaatiot ovat, jos ne edustavat fyysisen tai psyykkisen todellisuuden asioita, rationaalisia eli todellisuutta vastaavia vain jos ne erikseen pidetään rationaalisina. Kun taas jotkut käsitteet, kuten vasemmiston suosimat monenlaiset fobiat, ovat tarkoituksella irrationaalisia. Jos jossain nähdään "homofobiaa" tai "transfobiaa", niin siitä ei voi päätellä kyseisestä asiasta yhtään mitään. Muuta kuin sen, että näkijällä on siihen kielteinen reaktio. Joka taas ei siksikään kerro asiasta mitään, että "homofobian" ja "transfobian" näkijöillä on hyvin vahva kyseenalainen motiivi nähdä niitä. Sama kuin "rasismin" näkijöillä.
TV Detective kirjoitti: Pe Syys 19, 2025 1:09 pm
Ja toisaalta, USAn heikko aselainsäädäntö heikentää yhteiskunnan turvallisuutta merkittävästi ja mahdollistaa tällaiset murhateot helpommin. Mutta ainoa vastuullinen on lopulta kuitenkin murhaaja.
Heikko kenen mukaan? Joku voi sanoa, että USA olisi yksiselitteisesti parempi jos se olisi kuin Eurooppa. Mutta se edellyttäisi USA:n historian, kulttuurin ja väestöpohjan muuttamista jotain menneen ajan Eurooppaa vastaavaksi. Parhaat mahdolliset aselait toimivat parhaiten nimenomaan väestöltään homogeenisessa sosiaalidemokratiassa.
Itse uskon, ihan sanojen määritelmien perusteella, että kaikki konservatiivit eivät ole rationaalisia. Mutta kaikki näissä asioissa rationaaliset ovat konservatiiveja.
