MURHA.INFO

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011091 ... 4_uu.shtml

Tuhansia suomalaisia teloitettiin eläimeen sekaantumisesta

1600-1700 -luvuilla yleisen rikoksen seurauksena eläin menetti aina henkensä, usein myös ihminen.

Muutama sata vuotta sitten Suomessa oli yleistä sekaantua kotieläimiin.

Limingan pitäjän Kempeleen kylä 19. marraskuuta 1754 Junttilan talon piha. Piika Margareta Heikintytär kiirehtii hoitamaan sairasta lehmää, kun hän näkee yllätyksekseen paljaiden jalkojen jäljet lumessa. Ne johtavat navettaan, jossa Margaretaa kohtaa hätkähdyttävä näky...

Kyse oli tuohon aikaan yleisestä seksuaalirikoksesta, eläimeen sekaantumisesta. Tekoon syyllistyi piian isäntä talollinen Antti Junttila. Isäntää vastaan nostettu oikeusjuttu kuitenkin lykättiin tulevaisuuteen Jumalan tuomittavaksi eli hän vältti maallisen rangaistuksen. Ainoa henkensä heittänyt oli lehmä, joka oli hävitetty oitis.

Eläimeen sekaantuminen oli Ruotsissa, johon siis Suomikin tuolloin kuului, yleinen ja erittäin ankarasti rangaistu rikos 1600-1700-luvulla. Tuhansia valtakunnan alamaisia tuomittiin siitä teloitettavaksi tai pakkotyörangaistukseen.

- Paljastuneet tapaukset ovat kuitenkin vain ihan pieni murto-osa (kaikista tapauksista), kertoo filosofian tohtori Teemu Keskisarja.

Keskisarjalta on juuri ilmestynyt teos Kyynelten kallio (Siltala), jossa on kertomuksia seksistä ja väkivallasta.

Ankarien rangaistusten takana pelko sekasikiöistä

Eläimeen sekaantumisen yleisyyttä selittää Keskisarjan mielestä osittain kriminaalipolitiikan epäonnistuminen. Rikos alkoi kiinnostaa murrosikäisiä poikia, kun siitä alinomaa varoiteltiin. Mielenkiintoa herättivät myös eläimiin sekaantuneiden julkiset rangaistukset, joihin kutsuttiin pitäjän koko väki.

- 1700-luvun ihmisen maailmankuvassa miehen ja naisen roolit olivat hyvin jämäkät. Sen sijaan ihmisen ja eläimen ero ei ollut lainkaan itsestään selvä asia. Talvet asuttiin samoissa kämpissä lämpöä jakaen. Ihminen ja hevonen vieläpä söivät samaa ravintoa, pettupitoisia leivän kannikoita, Keskisarja kuvaa.

Olipa hyvä lehmä tai hyvä hevonen tuolloin taloudellisesti jopa arvokkaampi kuin renki.

- Siitäkään syystä eläimet eivät olleet alempia luontokappaleita.

Keskisarja painottaa, että 1600-1700-luvun eläimeen sekaantuneet eivät olleet mielisairaita, vaan aivan tavallisia ihmisiä, renkejä ja isäntiä, joilla ei ollut mitään muita rikosrekistereitä.

- Kyse oli aivan toisesta maailmasta, jota on mahdotonta nykyajan näkökulmasta tulkita järjettömäksi tai irvokkaaksi.

Sen sijaan lainsäätäjä luokitteli eläimeen sekaantumisen ankaraksi rikokseksi. Olihan se yksiselitteisesti kolmeen kertaa kielletty Raamatussa.

- Lisäksi silloin uskottiin ihmisen ja eläimen sekasikiöiden syntymään.

Mielenkiintoista on, että muualla Euroopassa eläimeen sekaantumiseen ei juuri kiinnitetty huomiota.

Kurikampanja 1600-luvun tapaan

Kaiken kaikkiaan 1600-luvulla yhteiskunta aloitti ihmisten sukupuolielämää koskevan kurikampanjan. Aiemmin tämän elämänalueen katsottiin kuuluvan ihmisten yksityiselämään, mutta puhdasoppisuuden aika toi tähän muutoksen.

- Nyt valtio alkoi kaikin tavoin ottaa haltuunsa suomalaista maalaiskylää. Kiristettiin korkeampia veroja ja enemmän sotaväenottoja. Osaksi tätä yhteiskunnan haltuunottoa sopi aika hyvin yhtenä osana sukupuolielämän kurikampanja, Keskisarja huomauttaa.

Mikäpä olisikaan parempi keino ihmisten kontrolloimiseksi, kuin määrätä miten he harjoittavat sukupuolisuuttaan.

STT

Jos aihe kiinnostaa (ja muutkin historialliset rikokset), suosittelen Heikki Ylikankaan kirjaa: Aikansa rikos - historiallisen kehityksen valaisijana.

Kirjassa on valaistu laajemminkin teloitusten käyttöä mm. väkisinmakaamisissa, omiin vanhempiin kohdistuneissa rikoksissa, lapsisurmissa jne. useiden esimerkkien voimin.

Aika kova meininki oli, mikähän olis ollu rangaistus jos olis jääny rysänpäältä kiinni saman sukupuolen kanssa touhailusta.

Minä luulen, että päätä olisi helposti pölkylle isketty siinäkin tapauksessa. Nyt en kyllä muista, oliko tuossa kirjassa yhtään tapausta homoilun tiimoilta. Näissä tuomion sorvaamisissa ei muuten turhan kauan tuherrettu. Tuomio pistettiin täytäntöön, kun asiat siltä näyttivät. Tuomion vahvistus saattoi monissa tapauksissa tulla vasta, kun irtopäät olivat jo lennelleet.

Nykyäänhän näissä tuomioiden annoissa tuherretaan niin kauan, että huonomuistisimmat syytetyt ehtivät jo unohtaa, mistä tuomio napsahti.

Tämä herätti miettimään että kuinka paljon nykyaikana ns. aikamiespojet hässivät maaseudulla lampaitaan. lehmiään jne.

Pilke silmäkulmassa niin minkälaista on esim. Maajusille Morsian jamppojen touhu kototilalla, yksistään.

No, se siitä....

V.V.82 kirjoitti:Aika kova meininki oli, mikähän olis ollu rangaistus jos olis jääny rysänpäältä kiinni saman sukupuolen kanssa touhailusta.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/e ... 69912.html

Missä olivat homot?
Historijoitsijaa ihmetyttää eniten, kuinka historiallisen Suomen alueelta löytyi tuhansia eläimeensekaantujia, muttei juuri lainkaan homoseksuaaleja.
- Löysin suunnattomalla vaivalla ja sukututkijoiden avustuksella kaikkiaan vain kolme homotapausta parin sadan vuoden ajalta, Keskisarja sanoi.
Asiaa selittää osin se, että kriminaalipolitiikan painopiste oli eläimeensekaantuminen eivätkä viranomaiset jahdanneet homoseksuaaleja. Keskisarjan mukaan on myös teoria, että 1700-luvun Suomessa ei ollut niin paljon homoja kuin nyt, koska seksuaalisuus riippuu myös ajasta tai kulttuurista.


..tai kaapeissa on voinut olla myös aika täyttä

Oli se aikaa. Silloin sai mustalaisen tappaa tavattaessa ja sai palkaksi jopa "oravan nahkoja". Kohta sosiaalitanta kieltää julkisella paikalla piereskelyn.

gravedigger kirjoitti:

V.V.82 kirjoitti:Aika kova meininki oli, mikähän olis ollu rangaistus jos olis jääny rysänpäältä kiinni saman sukupuolen kanssa touhailusta.

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/09/e ... 69912.html

Missä olivat homot?
Historijoitsijaa ihmetyttää eniten, kuinka historiallisen Suomen alueelta löytyi tuhansia eläimeensekaantujia, muttei juuri lainkaan homoseksuaaleja.
- Löysin suunnattomalla vaivalla ja sukututkijoiden avustuksella kaikkiaan vain kolme homotapausta parin sadan vuoden ajalta, Keskisarja sanoi.
Asiaa selittää osin se, että kriminaalipolitiikan painopiste oli eläimeensekaantuminen eivätkä viranomaiset jahdanneet homoseksuaaleja. Keskisarjan mukaan on myös teoria, että 1700-luvun Suomessa ei ollut niin paljon homoja kuin nyt, koska seksuaalisuus riippuu myös ajasta tai kulttuurista.


..tai kaapeissa on voinut olla myös aika täyttä

Suomi kuuluu tässä asiassa itäiseen kulttuuripiiriin, jossa homoseksuaalisuus on historiallisesti liittynyt valtasuhteisiin enemmänkin kuin seksuaalisuuteen. Suomalaistenkin homoilut lienevät saaneet purkautumistien jatkuvista sodista, joissa viholliseen kohdistunut perseraiskuu ei ollut vain hyväksyttävää, vaan usein jopa tavoiteltavaa. Myöskään muita asioita, mitä mahdollisesti ankarissa kenttäoloissa miesten kesken tapahtui, ei myöhemmin muisteltu.

Siviilielämässä taas homoilu oli äärimmäinen rikos, koska sen tarkoitus oli puhtaasti ihmisten keskeinen nautinto. On muistettava, että avioseksikin oli ajan näkemyksen mukaan hyväksyttävää ainoastaan lasten hankkimiseksi, nauttia siitä ei saanut. Eläimeen sekaantumista ei mahdollisesti pidetty yhtä pahana, koska sodomiittien kohteena olivat nimenomaan naaraspuoliset eläimet, ja tuohon aikaan uskottiin sekasikiöiden syntymisen olevan mahdollista. Ehkä homotapaukset olivat jotain niin pöyristyttävää, etteivät todistajat puhuneet niistä. Toisaalta, kuka valvoi mitä tapahtui viikkoja ja kuukausia kestävien eräretkien aikana, joille ottivat osaa ainoastaan miehet.

gravedigger kirjoitti: Keskisarjan mukaan on myös teoria, että 1700-luvun Suomessa ei ollut niin paljon homoja kuin nyt, koska seksuaalisuus riippuu myös ajasta tai kulttuurista.


..tai kaapeissa on voinut olla myös aika täyttä

Keskiajan Suomi ja myöhemmin valistuksen ajan Suomi ei tarjonnut homoille paikkaa. Elinkeinot olivat rajatut ja suurin osa liittyi vahvaan perherakenteeseen. Lisäksi pitää sanoa, että homovastaisuus on kulttuuritekijä, homous taas biologinen. Siinä ero.

Olihan Suomessakin pitkään keskiajalla oikein laissa ankarasti kielletty laittamasta paimeneen miehiä. Karjan paimentaminen oli paimentyttöjen ja nuorten poikien tehtäviä. Murrosikäisten poikien saatika vanhempien miesten laskemista esim. lammaslauman kanssa metsämaille pidettiin aivan liian riskisenä asiana.

Että semmoista silloin.

Otsikko on siinä mielessä harhaanjohtava, että tutkimuksen mukaan Suomessa ei juurikaan teloitettu näistä synneistä. Otsikko taisi olla lainattu Iltalehdeltä, johon se hyvin sopiikin.

Naisia taidettiin teloittaa enemmän noitina, kun sillä tavalla pääsi näppärästi eroon hankalista ämmistä.

tj_eme kirjoitti: Naisia taidettiin teloittaa enemmän noitina, kun sillä tavalla pääsi näppärästi eroon hankalista ämmistä.

OT:tä:

Ei oikeastaan. Ainakin asiaa selvittäneen Marko Nenosen mukaan noituudesta epäiltiin yleensä miehiä, näyttöä ei useinkaan löytynyt ja sakoillakin saattoi selvitä. Nenonen laskee, että 10% syytetyistä sai alimassa oikeusasteessa kuolemantuomion mutta lopulta niistäkin vain puolet pantiin toimeen.

teppo kirjoitti:

tj_eme kirjoitti: Naisia taidettiin teloittaa enemmän noitina, kun sillä tavalla pääsi näppärästi eroon hankalista ämmistä.

OT:tä:

Ei oikeastaan. Ainakin asiaa selvittäneen Marko Nenosen mukaan noituudesta epäiltiin yleensä miehiä, näyttöä ei useinkaan löytynyt ja sakoillakin saattoi selvitä. Nenonen laskee, että 10% syytetyistä sai alimassa oikeusasteessa kuolemantuomion mutta lopulta niistäkin vain puolet pantiin toimeen.

Nenosen, Toivon (2004) ja Behringerin (2004) mukaan noitavainoissa tuomituista oli miehiä Suomessa yli 50%, Virossa 60% ja Islannissa 90%. Noitia tuomitsemassa ja polttamassa sen sijaan oli yhtä lailla miehiä kuin naisiakin, joten aika hyvin feministinen tutkimus on taas suomalaisten käsityksiin "naisvainoista" vaikuttanut. Myöskään zoofilia ei ollut miesten yksinoikeus, vaan siinäkin on tunnetusti harrastajina ollut kumpaakin sukupuolta.

Homoseksuaalisuus ja zoofilia eivät muuten vaikuta olevan yksiselitteisesti ainoastaan biologisia tai kulttuurisia ilmiöitä, sillä kumpaakin on esiintynyt kautta aikojen, mutta vaihtelevalla intensiteetillä eri aikakausina ja eri kulttuureissa. 1900-luvun suomalaisessa ympäristössä miehistä ei yleisesti ole tullut homoja, vaikka he olisivat pitkäänkin erästämässä härkäporukalla. Myös eläimiin sekaantuminen on ollut harvinainen kuriositeetti maaseudullakin. Nykyinen kulttuurimme suosii bi- ja homoseksuaalisuutta paitsi biologisena ilmiönä, myös kulttuurina. Zoofilia on edelleen tabu, mutta sen kieltämisen peruste on muuttunut/muuttumassa raamatullisesta eläinsuojelulliseksi - mikä on kyllä osittain näennäismodernia "ei-uskonnollista" tekopyhyyttä. (Siru83 ja Pilari saavat vapaasti tulkita tämänkin kirjoituksen eläinseksin puolustamiseksi).

Ajatus "hankalista ämmistä" (ja miksei äijistäkin) eroon pääsemisestä rovion avulla kyllä sinänsä kuulostaa houkuttelevalta.

Eläimiin sekaantujilla saattaa olla nykyäänkin paljastuessaan tukalat paikat. Takavuosina muuan Erwin-niminen susirajan aikamiespoika vieraili liian usein naapurin navetassa, ja suivaantunut isäntä rouvineen veteli rangaistukseksi miestä auton puskuriin sidottuna kilometrin matkan niin, että perskannikoista lähti nahka kokonaan. Asiaa puitiin myöhemmin käräjillä, jossa viljelijäpari sai muistaakseni aika kovan tuomion.

Tiettävästi Erwin palasi naapurin navettaan heti, kun nahka oli persiiseen uudelleen kasvanut...

Aiheesta oli näköjään jo ketjukin
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=1&t=4399
jossa myös mainittu Erwin esiintyy (kiitos artikkelista, Loka). Sen verran taas valehtelin, että puolesta kilometristä tuli postauksessani kokonainen...

Eräässä toisessa aviisissa joskus ammoisella 1980-luvulla herra Erwin T muuten, lehden toimittaman pussipäisen avustajan tuella, "latasi itsensä p***uenergialla", vaikka pääsääntöisesti heppu kai joutui turvautumaan "hevosvoimiin". Vanhakantaisemmat voisivat tässä yhteydessä käyttää jopa nimitystä "perverssi"...