Bodomin mysteerio 1960

[teemu]

15

olivat tulleet Ifa merkkisellä autolla, jonka he olivat jättäneet hiekkakuopalle vähän ennen Oittaata. Rannalla he olivat murhaniemessä nähneet teltan, mutta kaikki oli ollut täysin rauhallista. Uimassa oli myös ollut eräs poika ja tyttö (Miettinen ja Simonsson). Elina Knuutisen muistaman mukaan Miettinen oli saapunut polkupyörällä ja Raili Knuutinenkin muistaa piikkilanka-aidan luona olleen sinisen miesten pyörän.

Koululainen Keijo Kalevi Karjalainen, s. 1946, oli samana iltana noin kello 18.30 lähtenyt Bodominjärvelle yhdessä sisartensa Mailis ja Monica Karjalaisen sekä Markku Helokankaan ja Kurt ja Birgitta Hilden nimisten lasten kanssa uimaan ajaen polkupyörillä aina niemissä olevaan metsänreunaan asti. He olivat nähneet teltan ja tytön ja pojan sekä ainakin yhden moottoripyörän sekä murhaniemen kärjessä erään tytön ja pojan (nämä olivat Pentti Hämäläinen ja Helena Lundström Tuomarilasta), jotka olivat melko välittömästi poistuneet rannalta. Lisäksi oli keskimmäisen niemen kärjessä ollut kaksi 12-14 vuotiasta poikaa ja eräs ehkä 20-vuotias nuorukainen ongella (todennäköisesti Ole Ahlroos, Krister Ekroos ja Seppo Vuolio, jotka olivat myös nähneet teltan pystyttämisen). Teltan edustalla oli ollut tyttö ja poika, joista poika oli vaikuttanut olleen humalassa (toisten lasten mukaan ei mitään merkkejä alkoholista ollut esiintynyt) ja järvellä oli myös näkynyt soutuvene. Lapset poistuivat paikalta noin kello 21.00 ja Helokangas ja Kurt Hilden olivat nähneet maantiellä pyörää taluttavan miehen, joka oli jättänyt pyöränsä peltotien risteykseen ja lähtenyt kävellen rantaan päin. Mies oli ollut keskikokoinen, lähempänä viittäkymmentä ikävuotta ja puettuna mahdollisesti ruskeaan ja kuluneeseen nahkapuseroon ja mukana kantokassi. Hiekkakuopassa oli tällöin ollut harmaa Pobeda-auto ja heidän tullessaan sininen Pobeda, joka oli jo poistunut (Missä Iäksen Ifa – pojille lienee tullut autoissa sekaannusta).

Kello 16 – 19 välisenä aikana oli rannalla myös ollut ongella Väinö Puumalainen niminen mies poikineen ja he olivat nähneet retkeläisten saapuvan. Kalliolla oli tällöin myös liikuskellut vaaleapaitainen, tummahousuinen mies. (Kukahan tämä mahtoi olla, ehkä edellä mainittu Seppo Vuolio?).

[teemu]

16

Veston työmaalla oli 4.6 ehkä vähän ennen kello 21 käynyt Bembölestä joku seppä tuomassa työmaalle tilattuja putken osia. Kesselin kertomuksen mukaan tämä oli tullut autolla ja pannut tavarat varastomies Timperin koppiin sekä sen jälkeen poistunut paikalta. (Kyseisen sepän henkilötietoja tai puhuttelumerkintöjä ei löydy):

Varastomies Pirjo Pentti Timperi, joka asuu Veston työmaalla oli ollut 4.6 illalla Helsingissä ja palannut takaisin Vestolle noin kello 24.00 sekä tällöin kiertänyt vesilaitosrakennuksen huomaamatta mitään erikoista. Noin kello 03.00 hän oli pistäytynyt ulkona eikä ollut tällöinkään havainnut mitään normaalista poikkeavaa. Seuraavana aamuna hän oli herännyt noin kello 08.00 sekä käynyt välittömästi Bembölessä syömässä palaten takaisin ehkä 09.30 aikaan. Noin 15 minuutin kuluttua oli eräs Vestolla aikaisemmin työssä ollut Sigurd Vuolasmaa niminen mies tullut hänen luokseen tiedustellen Fäldt nimistä miestä, joka asuu lähellä. Vuolasmaa oli poistunut ja noin kello 10.00 oli eräs kirvesmies – Johansson –saapunut Vuolasmaan kanssa Timperiä herättämään (aika lienee virheellinen) kertoen rannassa tapahtuneen jotain hirveätä ja soittaen Leppävaaran poliisille. Timperikin oli käynyt rannassa toteamassa tapahtuneen ja tarkastanut puuttuuko työmaalta mahdollisesti jotain työkaluja, mutta oli todennut kaiken olevan paikoillaan.

Asianomistajilta saadut tiedot

Nils Vilhelm Gustafsson on kertonut, että he olivat 4.6.60 noin kello 16.00 jälkeen lähteneet moottoripyörillä Bodominjärvelle retkelle ja käyneet heti perille tultuaan murhaniemellä, jonka he entuudestaan tunsivat sopivaksi leiripaikaksi. Siellä oli kuitenkin ollut paljon ihmisiä, jonka vuoksi he olivat lähteneet etsimään toista paikkaa ja käyneet aina järven pohjoispäässä asti, mutta palanneet kuitenkin takaisin kello 17.00 paikkeilla – tämä aika ei ole teoriassakaan mahdollinen, vaan kyseessä täytynee olla kello 19 – jolloin paikalla oli vielä ollut ihmisiä, jotka kuitenkin olivat ehkä puolen tunnin kuluessa heidän saapumisestaan poistuneet. (Edellä olevien tietojen mukaan rannalla olivat olleet kello 19 aikoihin Ole Ahlroos, Krister Ekroos ja Seppo Vuolio, Pentti Hämäläinen

[teemu]

17

ja Helena Lundström sekä Väinö Puumalainen poikineen. Kello 19 jälkeen siellä olivat myös olleet Keijo Karjalainen seuralaisineen, kello 21 seutuvilla vielä Pentti Kuitunen ja Paul Aurasaaren seurue ynnä hieman myöhemmin Juhani Miettinen ja Gertrud Simonssen sekä Janne Kinnunen ja Raili Rautiainen ynnä veneellä saapuneet Kesseli ja Happonen, joten Gustafssonin seurue oli ilmeisesti ollut niin kiinni omissa touhuissaan, etteivät he olleet lainkaan huomioineet ympäristöään ja muita ihmisiä. Teltan pystyttämisen jälkeen Gustafsson ja Boisman olivat juoneet Boismanin hankkimaa alkoholia (kyseessä oli Salmisaaren viina, vaikka Gustafsson onkin eri kuulusteluissa sotkenut asian), jota oli jäänyt pulloon aamua varten n. 5 sentin verran. (Tätä pulloa ei ole löydetty, mutta sen sijaan jokseenkin tyhjä Citrus likööripullo, jota Gustafsson ei lainkaan muista, vaikka viinat hankkinut Esko Virtanen on kertonut tuoneensa Salmisaaren viinan lisäksi nimenomaan Citrus likööriä). Tytöt eivät olleet nauttineet alkoholia. (Ruumiinavauspöytäkirjojen mukaan ei Boismaninkaan verestä löytynyt promilleja). Gustafssonilla oli lisäksi mukanaan kaksi pulloa pilsneriä (yksi pullo löytyi tyhjänä ja yksi täytenä) sekä neljä pulloa Step tai Jaffa virvoitusjuomia. Boisman oli tultaessa ostanut Bembölen kahvituvasta kuusi pulloa Jaffaa ja tytöillä oli myös ollut Jaffaa, vaikkakaan Gustafsson ei tiennyt määriä. (Tutkimusten aikana on löydetty kolme tyhjää ja yksi rikkinäinen pullo Jaffaa sekä yksi täysinäinen pullo sekä vedestä vielä jo aikaisemmin mainittu sormenjälkipullo. Jaffa-pulloja on siis löydetty kaikkiaan kuusi, joten ellei Gustafssonin laskelmissa ole vikaa, täytyy kateissa olla ainakin neljä pulloa. Björklundilla piti omaisten kertoman mukaan olla kaksi virvoitusjuomapulloa ja hänen kassissaan oli ollut kahden pullon kappaleet, joten ne lienevät olleet tallella.)

Gustafssonin kertoman mukaan hänellä oli ollut kolme rasiaa Broadway savukkeita ja Boismanilla joko Boston 100 tai Bristol savukkeita sekä tytöillä ilmeisesti yhteinen Bristol rasia. (Paikalta on löytynyt kaksi vajaata Bristol rasiaa ja yksi vajaa Broadway rasia sekä noin viiden metrin päästä vajaa Pikku-Armiro rasia. Näin ollen, mikäli Gustafssonin tietoihin voi luottaa, on Armiro telttalaisille kuulumaton ja Broadway savukkeita puuttuu.)

[teemu]

18

Teltan pystyttämiseen tarvitut kepit oli katkaistu läheisestä lepiköstä Boismanin puukolla, jolla oli myös teroitettu niiden kärjet ja ne oli lyöty maahan paikalla olleella kivellä. (Tätä kiveä ei enää pystytty identifioimaan, koska rannalla on lukemattomia sopivan kokoisia kiviä.) Tytöt olivat käyneet illalla uimassa uimapukujen jäädessä kuivumaan teltan lähellä olleeseen puuhun. Gustafsson arveli heidän menneen nukkumaan ehkä 22.30 aikaan siten, että tytöt olivat nukkuneet äärimmäisinä – Mäki niemenkärjen ja Björklund mantereen puolella sekä Boisman Mäen ja Gustafsson Björklundin vieressä – nahkapuserot oli pantu päänalusiksi, mutta muuten olivat kaikki olleet pukeissa eikä mitään intiimiä seurustelua tai sen vakaampaa yritystäkään ollut Gustafssonin kertoman mukaan tapahtunut. Johonkin aikaan yöllä – ennen auringon nousua – (aurinko nousi almanakan mukaan kello 03.06) Gustafsson oli herännyt siihen, että Boisman oli ollut kaivamassa esille kalastusvälineitään ja mennyt ulos, jolloin hän itse oli riisuutunut uimahoususilleen aikoen mennä uimaan. Boismanilla oli ollut yllään paita ja housut ja Gustafsson oli mennyt hänen luokseen murhaniemen kärkeen, mutta kun vesi oli ollut kylmää, oli hän palannut ehkä 15 minuutin päästä teltalle ja pannut ylleen paidan ja housut sekä mennyt takaisin niemelle, josta Boisman oli kuitenkin jo ennättänyt siirtyä lännenpuoleiselle niemelle. Tytöt olivat tällöin olleet teltassa hereillä. Gustafsson kieltää käyneensä Boismanin luona toisella niemellä ja sanoo palanneensa takaisin teltalle, jossa tytöt olivat edelleenkin olleet hereillä ja käyneensä omalle paikalleen nukkumaan syötyään ensin hieman. Jonkun ajan kuluttua oli Boisman tullut ilman mitään saalista ja käynyt samoin paikalleen makuulle. (Tällä kohden tuntuu siltä, että Gustafssonin muistikuvat pettävät, sillä mahdollisuuksien rajoissa on, että hän olisi kuitenkin pistäytynyt Boismanin luona toisellakin niemellä ja viluissaan juossut takaisin teltalle. Karjalaisen kertomus kahdesta paitahihasillaan olleesta miehestä sopii ajankin puolesta, sillä Gustafssonin arvelun mukaan Boisman oli ollut teltasta poissa ehkä noin tunnin ajan.) Nukkumajärjestys oli ollut taas sama kuin aikaisemmin on mainittu. (Tuntuu kuitenkin siltä, että siinä olisi tapahtunut vaihdoksia, koska Boismanin löytöasento ja paikka viittaavat siihen, että hän olisi ollut äärimmäisenä.) Gustafssonin muisti loppuu tähän ja palautuu vasta sairaalassaolon kohdalla.

[teemu]

19

Koska tutkintatoimenpiteet eivät olleet tuottaneet tulosta, suoritti Kivelän sairaalan ylilääkäri tri Stenbäck 2 – 5.7. välisenä aikana mainitussa sairaalassa Gustafssonin hypnotisointeja tarkoituksella saada jotain valaistusta asiaan. Hypnoottisessa tilassa ollessaan Gustafsson kertoi tapauksista suunnilleen samoin kuin aikaisemminkin, mm. hän ei muistanut likööripullosta mitään eikä hän myöskään sanonut käyneensä Boismanin luona tämän ollessa toisella niemellä onkimassa. Samoin hän kielsi kaikki sukupuoliset toiminnat illan ja yön aikana. Itse varsinaisesta tapauksesta Gustafsson sai esille sen, että teltan katto oli pudonnut heidän päälleen ja että hän kuuli tyttöjen huutavan ja että joku löi heitä sekä jollain raudalla että puukolla. Nämä havainnot Gustafsson oli saanut tehdyksi telttaan tulleesta reiästä, joten hän ei ollut voinut nähdä hyökkääjää kokonaisuudessaan. Gustafssonin antamista tuntomerkeistä saatiin koottua seuraavanlainen miehenhahmo:

Noin 20-30 vuotias (ei nuori eikä vanha), noin 173-175 sentin pituinen, vartaloltaan tavallinen; pyöreähkökasvoinen ja finnejä otsassa ja poskissa: tukka vaalea, pitkä ja taaksepäin kammattu; korvat tavalliset, ei ulkonevat ja korvanlehti pyöreähkö; otsa korkeahko ja ryppyjä epätasaisesti myös nenän päällä; silmät suuret ja nenä suora joka puolelta, ei pitkä eikä lyhyt; kulmakarvat tavalliset, vaaleat ja huulet paksuhkot; leuka voimakas ja poskiluut hieman ulkonevat; kaula lyhyt; hampaat valkoiset eikä ole tietoa puuttuuko niitä; kädet vaikuttivat paksuilta ja sormet suurilta; poskien väri oli punakka. Vaatetuksena oli paksukankainen, ruudullinen, tumma pusero, jossa oli pienet mustat napit ja se oli napitettu ylös asti; puserossa oli montaa väriä – ainakin mustaa ja vihreätä sekä päälleasetut rintataskut.

Hypnoosia lopettaessaan antoi tri Stenbäck Gustafssonille määräyksen unohtaa kaikki mitä hän oli kertonut, mutta jos kuvauksen kaltainen mies sattuu tulemaan häntä vastaan, muistaa hän silloin tämän miehen.

Gustafssonin kertomuksesta sai sen käsityksen, että Boisman olisi vaiennettu ensin ja sitten tytöt ja että hän itse olisi jäänyt viimeiseksi. Tämä sopii kyllä hyvin, sillä saattaa olla niin, että Gustafsson hidas-

[teemu]

20

luonteisena tajusi tilanteen viimeiseksi ja myös näin ollen viimeiseksi kiinnitti tekijän huomion itseensä. Tekijä oli ehkä silloin jo väsynyt lyömiseen ja eivätkä Gustafssonin saamat iskut enää olleet murskaavia.

Hypnoosikertomus ei mitenkään ole ulkoisilta puitteiltaan vastoin muita tietoja eikä myöskään ole mahdoton, joten sille lienee sellaisenaan annettava määrätty arvonsa, vaikkakaan se ei pysty selittämään kaikkea tapahtunutta.

Surmattujen omaisten kuulustelu ei tuonut mitään asiaa valaisevaa eivätkä he olleet tietoisia siitä, minne heidän lastensa retki suuntautui. Huhujen ja nimettömien ilmiantojen johdosta suoritettiin Björklundin isäpuolen Jukka Ilmari Takalan, joka on 9 vuotta Björklundin äitiä nuorempi. alibitarkistusta, mutta rouva Takala kertoi hänen olleen nukkumassa 4 - 5.6 välisen yön. Takalalla on mopedi eikä Gustafsson ilmeisesti lainkaan häntä tunne. Björklundia, joka oli Gustafssonin seuralainen, oli kuten alussa ilmenee lyöty puukolla silmittömästi ja hänet oli riisuttu eikä hänen omaisuuttaan tiedetä olevan kateissa. Mahdollisuudet isäpuolen suorittamaan tekoon ovat siis olemassa - motiivina esim. mustasukkaisuus - mutta alibi on ainakin toistaiseksi pitävä.


Pidätettyinä olleita henkilöitä

Erään Vartiainen nimisen miehen ilmoitettua, että hän oli 6.6.60 tavannut epäilyttävän miehen, jonka hän tunnisti (-) pidätettiin (-) Helsingissä 8.6. vastaisena yönä, mutta hänen alibinsa tuli todistettua useiden henkilöiden voimalla eikä hän ilmeisestikään ollut Vartiaisen tapaama mies, jota ei vieläkään ole saatu identifioitua. Vartiainen kuitenkin väitti vielä elo-syyskuun vaihteessa, että kyseessä täytyi olla (-) eikä kenenkään muun, sillä hänen mielestään kahta samannäköistä miestä ei voi olla olemassa. Vartiaisen antamat tuntomerkit olivat: Ikä noin 30-35 vuotta, pituus noin 180 senttiä, vartalo hoikka, kasvot laihat, parta ajamaton ja noin 1 – 1,5 sentin sängellä, tukka ristivärinen. Vaatetuksena oli ruskea pikkutakki, tummat housut, vaalea paita, jonka rinnuksissa ja hihansuissa veritahroja, avopäin, yleisvaikutelma likainen.

[teemu]

21

Kirkkonummelta pidätettiin 9.6 epäilyttävänä hiipparina (-) niminen mies, jolle kuitenkin rouva (-) vahvisti alibin tapahtuma-ajaksi. (-) vaatteet olivat (-) kertoman mukaan seuraavat: ruskea paita – mukana myös musta nahkapusero – harmaat housut ja ruskeat kengät.

13 – 15.6 välisen ajan oli pidätettynä myös (-) niminen mies syystä, että hänen verinen puukkonsa löydettiin Bodominkylästä. Lopuksi (-) kuitenkin kertoi tahrineensa puukon omaan vereensä ja pudottaneensa sen paikalle poliisia harhauttaakseen. Veriryhmä oli (-) eikä uhrien.

Edelleen oli asian johdosta pidätettynä 5 –6.7 sotamies (-), jonka vanhemmat epäilivät syyllistyneen juttuun. Alibi tuli kuitenkin hänenkin osaltaan selväksi.

6.8 ilmoittautui V piiriin (-) kertoen olevansa vastuussa sekä Tulilahden että Bodomin murhista. Luonteeltaan olisi (-) ollut erittäin sopiva tekijäksi eikä hänen alibinsakaan tullut selväksi, mutta kaikki seikat viittasivat kuitenkin siihen, ettei hän voinut olla syyllinen. (-) toimitettiin 9.8 huolto-osaston välityksellä edelleen mielisairaalahoitoon.

31.8 pidätettiin vankikarkuri (-), jota eräiden ”ritsitietojen” nojalla voitiin epäillä syylliseksi. (-) alibi tuli kuitenkin Ruotsissa todistetuksi, mutta hän oli syyllistynyt karkumatkansa aikana muihin rikoksiin.

Kellokoskelta 1.6.60 karannut (-) pidätettiin Kaavilla 6.8 ja toimitettiin takaisin Kellokoskelle, josta hänet 5.9 noudettiin tänne tutkimuksia varten. (-) alibista ei toistaiseksi ole minkäänlaista selvyyttä ja tutkimukset jatkuvat hänen kohdallaan edelleen.

1.8. saapui Tukholman rikospoliisin välityksellä (-) nimisen miehen ilmoitus (-) joka oli Ruotsissa

[teemu]

22

kuluvan kesän aikana myynyt kaksi kelloa. Asiaa tutkittaessa todettiin, että (-) oli aikanaan asunut Espoossa ja oli myös väkivaltainen luonne. Kellot saatiin myös tarkistettua, mutta ne eivät sopineet ja (-) ei todettu käyneen Suomessa helluntain aikaan.

28.7 ilmoitti talonmies (-) epäilevänsä, että hänen tuntemansa (-) saattaisi olla tekijä, koska hän epäili tällä olleen löydetyn tyynynpäällisen tapaisia tyynynpäällisiä. Tutkimuksissa todettiin, että tyynynpäällinen hyvinkin voi olla valmistettu Valkeakoskella olevan Säteri Oy:n aikanaan työntekijöilleen antamista kangaspaloista. (-) oli joskus työskennellyt mainitussa tehtaassa, mutta hänellekin löytyi alibi helluntaiksi ja hänen entinen vaimonsa ilmoitti, ettei ko. tyynynpäällinen ole heidän käsialaansa.

Monien muidenkin kohdalta lupaavalta näyttänyt alku on mennyt nurin tutkimuksia suoritettaessa.

Yleisön antamista ilmoituksista on saatu selville seuraavaa:

1) (-) oli 4.6 kello 17.00 aikaan nähnyt Lahosen mökissä tuntemattoman miehen, johon sopivat aikanaan Luomasta annetut tuntomerkit. (-) mökki sijainnee jossain Gumbölessä.

2) (-) oli 4.6 kello 18.00 aikaan nähnyt Petaksen mäessä Turuntiellä epäilyttävän miehen; tuntomerkit: pitkä, laiha, tumma ja likainen.

3) (-) oli nähnyt 4.6. kello 20 – 21 välillä Gumbölessä miehen, jolla oli ollut ruskea takki ja tummat housut, paketti kainalossa, ikä noin 30-35 vuotta.

4) (-) oli 5.6 kello 2.30 aikaan nähnyt Bembölessä Turun maantiellä ilmeisesti Helsinkiin päin matkalla olleen miehen, joka oli ollut pitkä, laiha, likainen, päällä ruskehtava takki ja tummat housut.

[teemu]

23

5) (-) oli 5.6 kello 06.30 nähnyt Bembölessä pensaikossa lymyilleen miehen, joka oli ollut tumma, kiharatukkainen ja likainen.

6) (-) oli 5.6 kello 23.30 nähnyt Kauklahden uuden kansakoulun takana miehen, jolla oli ollut ruskea takki, tummat housut, avopäin ja likainen.

7) (-) oli nähnyt Kilossa 6.6 aamulla miehen, jota hän edelleenkin väittää (-); ikä 30-35 vuotta, pituus n. 180 cm, vartalo hoikka, kasvot laihat, parta ajamaton, tukka ristivärinen, ruskea pikkutakki, tummat housut, vaalea paita, rinnuksissa ja hihansuissa verta, avopäin ja likainen.

8] Talonmies (-), oli nähnyt 6.6 illalla Simonkadulla miehen, jolla oli mustat housut ja ruskea takki, takin alla jotain tavaraa sekä verinen kääre päässä, mies oli likainen ja pitkäpartainen.

9) (-), oli 7.6 kello 11.30 autossa Obbnäs-Helsinki nähnyt tuntemattoman miehen, joka oli noussut autoon Frisansin tienhaarassa ja poistunut Otaniemen tienhaarassa. Pituus 170-175 cm, tukevahko, tukka vaalea ja suoraan taakse kammattu, silmät turvoksissa, väsynyt, parta ajamaton, kädet naarmuiset ja likaiset. Ruskea pikkutakki, kellertävä yksivärinen paita, tummahkot suorat housut, ruskeat naarmuiset ja likaiset puolikengät, yleisvaikutelma likainen ja epäsiisti.

10) Rouva (-), oli 7.6 kello 17.00 aikaan nähnyt Talin kentän pysäkillä miehen, jonka pituus oli noin 170 cm, ikä 30-40 v., ristiverinen, vahva, jakauksella oleva tukka, tuuheat kulmakarvat, päässä takana soikea hiukseton alue, jossa naarmuja, korvat normaalia pitemmät, ruskea pikkutakki, huonokuntoiset mustat housut, mustat kengät, vaaleansininen paita, ei solmiota.

[teemu]

24

11) (-) oli nähnyt 8.6 kello 16.18 Pitäjänmäeltä Helsingistä lähteneeseen junaan tullee noin 40-vuotiaan, n. 175 cm pituisen laihahkon, tummatukkaisen miehen, joka oli ollut avopäin, yllään harmaa ruskeahkolta vaikuttava puku, ruskeat tylppäkärkiset raapiutuneet puolikengät

12) (-) oli 8.6 nähnyt miehen (missä?), joka oli keskimittaa pitempi, ruskeapukuinen, valkopaitainen ja tukka päältä harmaa.

Näistä voidaan otaksua ainakin ilmoitusten nro 1-7 ja 11 tarkoittavan mahdollisesti samaa miestä, jotka siis ilmeisesti olisi (-) mukaan ”(-) kaksoisveli” ellei itse (-) sovi.

(-) tuntomerkit ovat seuraavat: pituus 163 cm, ikä 33 vuotta, vartalo tukevahko, yleisväri kalpea, tukka vaalea, otsalta kaljua, puhuu Karjalan murretta, ilman päähinettä, siniset pusero ja housut, kumisaappaat. Hänen saattavat sopia seuraavat yleisöltä tulleet ilmoitukset:

1) (-) oli nähnyt 4.6 kello 16.30 linja-autossa matkalla Bodominjärven suuntaan miehen, joka oli ollut resuinen, likainen ja partainen, tukeva, pyöreäkasvoinen, noin 40-vuotias, harmaat housut ja n. 170 cm pitkä. (-) ei kuitenkaan tuntenut – samaksi mieheksi)

2) (-) rakennusmestari, (-) oli 4.6. kello 20.30 aikaan nähnyt Vihdintien ja Bembölen välillä laihan, keskimittaisen miehen pikkutakkisillaan. Puhui Karjalan murretta ja poistui Bodominjärvelle päin.

3) Karjakko (-) oli 5.6 kello 4.30 – 05.00 nähnyt kartanon suunnalta valtamaantielle johtavalla tiellä polkupyörällä olevan miehen, joka oli ollut n. 30-35 vuotias, tukevahko, tumma kasvoiltaan, silmät siniset ja tuijottavat, yllään tumma pikkutakki ja tumma lippalakki; likainen. (-) mielestä muistutti (-) , mutta ei voinut sanoa mitään varmaa.

[teemu]

25

4) Rouva (-), oli 5.6 kello 06.00 aikaan nähnyt Jorvin kartanon saunan läheisyydessä paljon (-) muistuttavan miehen, joka oli kuitenkin puhunut parempaa kirjakieltä kuin (-).

5) Rouva (-), oli 5.6 kello 17.00 aikaan nähnyt Talin siirtolapuutarhan edustalla (-) muistuttavan miehen, jolla oli ollut sinertävä pusero, jossa vetoketju.

6) (-), oli 5.6 kello 23.00 aikaan nähnyt Lintulammen pohjoisrannalla miehen, jolla oli ollut saappaat jalassa, avopäin tai lippalakki päässä ja mies teki tumman vaikutuksen ilmeisesti parransängen takia. Vaaleat housut ja sininen tuulitakki.

6) Vanginvartija (-) oli 5.6 kello 23.20 nähnyt junassa Kauniaisista Helsinkiin miehen, joka oli ollut 165 cm pitkä, tanakahko, otsalta ohut ja vaalea tukka, harmaat housut, vaalea paita, ei solmiota, avopäin, puhui Karjalan murretta. Ei tuntenut (-)

7) LP:n konst. (-) oli 10.6 kello 17 jälkeen nähnyt Pitäjänmäellä lähellä Strömbergin tehdasta heti karkuunlähteneen miehen, joka oli (-) kaltainen.

9) Sanomalehdenjakaja (-), oli 12 tai 19.6 kello 04 aikaan nähnyt Kumpulassa (-) muistuttavan miehen.

(-) kieltää olevansa mikään edellä kerrotuista miehistä eikä lainkaan liikkuneensa niillä nurkillakaan.

Paitsi edellä mainittuja ”-” ja (-) tuntomerkkejä on julkisuuteen annettu myös Kivilahden kertomat epämääräiset vaalean miehen tuntomerkit, mutta niistä ei tullut hyödyllisiä ilmoituksia. Edelleen saatettiin yleisön tietoon myös Gustafssonin hypnoosissa kertomat tuntomerkit, mutta saapuneista noin 50 ilmoituksesta ei yksikään sopinut ajallisesti eikä paikallisesti.

[teemu]

26

Muita tutkintalinjoja

Mahdollisen motiivin ja tekijänkin paljastamiseksi on surmattujen ystävä- ja tuttavapiiri käyty läpi tarkoin toivossa löytää vihamiehiä, hylättyjä ystäviä ja mustasukkaisia seuralaisia, mutta tämä ei ole tuottanut tulosta. On ilmeistä, että joku – ehkä hyvää tarkoittaen ja muistaen sanontaa ”kuolleista ei muuta kuin hyvää” – on jättänyt kertomatta jotain asiaan mahdollisesti vaikuttavaa varsinkin tyttöjen osalta, sillä tiedot osoittavat näiden vaihdelleen seuralaisia melko usein ja olleen ilmeisesti – nuoresta iästään huolimatta – jo tottuneita seurustelemaan miesten kanssa.

Myös on usealtakin taholta väläytetty sellaista mahdollisuutta, että tekijä olisi löydettävä Oittaan kartanon väestä, koska nämä ovat aikaisemmin ajaneet seurueita pois mailtaan melko reippaassakin tahdissa. Tuntuu kuitenkin siltä, ettei tällainen teko olisi siinä tapauksessa voinut pysyä salassa, koska joku olisi kuitenkin saanut siitä jotain vihiä.

Edelleen on epäilty myös Gustafssonin itsensä saattaneen olla tekijä; asiaa on häneltä suoraan kysytty, mutta vastaus on ollut kielteinen ja olosuhteet näyttävät melko vakuuttavasti puhuvan hänen syyllisyyttään vastaan.

Tarkistuksia on suoritettu vapautuneiden vankien, karkureiden, mielisairaiden, kastroitujen ja seksuali- ja väkivaltarikosten tekijöiden joukossa, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Kadonneesta omaisuudesta ei vielä ole löydetty mitään, joten saattaa hyvinkin olla mahdollista, että tekijä tajuttuaan tapahtuneen on viipymättä ryhtynyt sen hävittämis- ja kätkemistoimiin tietoisena siitä, että sen löytyminen saattaa olla ainoa raskauttava todiste häntä vastaan.

[teemu]

Tähän loppuu mysteerio-kirjoitus, mutta Bodomin arvoitus jää.

Itseäni kiinnostavin virke oli viimeisellä sivulla (s.26):

Edelleen on epäilty myös Gustafssonin itsensä saattaneen olla tekijä; asiaa on häneltä suoraan kysytty, mutta vastaus on ollut kielteinen ja olosuhteet näyttävät melko vakuuttavasti puhuvan hänen syyllisyyttään vastaan.

[awa]

Joo - tuttuja juttuja - mutta aina yhtä jännittävää niitä on lukea.

Ja kaikki materiaali on mielestäni hydyllisiä keskustelua ajatellen

[_____]

Teemulle erityiskiitos tästä "kulttuuriteosta". Suuri osa jutuista on toki tuttuja vuosien varrelta keskusteluja seuranneille, mutta uusia lukioita ajatellen tässä on paljon asiaa.