Nainen perheväkivallan tekijänä
Lähetetty: La Elo 25, 2007 6:00 pm
Naisen hurjuus - Mikon tarina
- En tiedä oliko se rakkautta vai oliko se jotain muuta kaipuuta, pohtii Mikko myrskyisää, mennyttä avioliittoaan.
Mikko ihastui eräänä lauantai-iltana kohtaamansa naisen valoisaan luonteeseen. Suhde kehittyi nopeasti ja lyhyen seurustelun jälkeen pariskunta muutti yhteen. Pian Mikolle selvisi myös avovaimon luonteen pimeä puoli.
- Kun meille tuli sanaharkkaa, hän alkoi ensin tönimään ja repimään minua vaatteista, sitten sylkemään ja potkimaan. Yleensä riidat alkoivat illalla, saattoivat jatkua yöllä ja seuraavana päivänäkin, jos olin kotona. Joskus en päässyt aamulla töihinkään, kun vaimo oli ottanut lompakon, puhelin ja avaimet. Ihmettelin, että kuinka hän voi olla tuollainen ja väittää, että rakastaa minua, mutta silti käyttäytyä noin.
Jossain vaiheessa Mikko sai tarpeekseen ja muutti pois yhteisestä asunnosta. Kolme kuukauden eron jälkeen pariskunta palasi yhteen ja – meni pian sen jälkeen naimisiin.
Naimisiin menon jälkeen Mikolle selvisi, että vaimo pettää häntä. Mikko otti asian puheeksi. Tuossa tilanteessa vaimolle aseellinen hyökkäys keittiöveitsen kanssa tuntui olevan paras puolustus.
Seinänaapureita lukuun ottamatta pariskunnan ongelmista ei tiennyt kukaan. Kulissi oli helppo pitää pystyssä, koska näkyviä ulkoisia jälkiä väkivallasta ei juuri ollut ja riidat tapahtuivat aina kodin seinien suojassa. Alkoholin käyttö oli sekin sangen vähäistä.
Eräänä päivänä vaimo ilmoitti odottavansa lasta, jonka vakuutti olevan Mikon.
Äitiysaika ja -loma olivat hyvää ja sopuisaa aikaa ja Mikolla virisikin toivo, että kaikki muuttuu paremmaksi. Vaimo palasi äitiysloman jälkeen töihin ja pettäminen jatkui taas. Erään yli yön kestäneen väkivaltaisen riidan päätteeksi oli näkyvissä muutos.
- Silloin aamulla mittani tuli täyteen, kun hän otti sellaisen paksun vyön ja löi minua olkapäähän. Lapsi oli minun sylissäni ja vyö melkein osui lapseen. Pinnani oli katketa aivan totaalisesti ja löin minäkin häntä takaisin olkapäähän aika kovaa, mutta ei hän rauhoittunut siitäkään. Otin lapsen ja menin vessaan. Laitoin oven lukkoon. Olimme turvassa siellä ja soitin poliisit paikalle.
Mikko ja lapsi pääsivät turvakotiin. Turvakodissa Mikko alkoi laittaa elämäänsä järjestykseen. hän haki avioeroa ja lapsen yksinhuoltajuutta.
- Siinä vaiheessa oli ihan selvää, että lapsi on minulla, kun lapsen äitikään ei halunnut sitä luokseen. Hän uhosi vaan, että jos mies lähtee, lähtee lapsikin.
Vaimo muutti kuitenkin mieltään ja kiisti Mikon isyyden. Käräjäoikeus määräsi DNA-testin, jonka tulos kertoi, että Mikko ei voi olla lapsen isä.
- Ajattelin, että miten lapsen käy, kun äiti ei tahdo sitä luokseen ja ei minunkaan varmaan anna sitä pitää. Sinänsä tulos ei ollut järkytys, olinhan osannut sitä epäillä alun perinkin.
Mikko joutui luovuttamaan lapsen takaisin tämän äidille. Viimeisen puolen vuoden aikana hän on saanut tavata kasvattamaansa lasta yhden kerran.
Poliisi-Tv:stä
- En tiedä oliko se rakkautta vai oliko se jotain muuta kaipuuta, pohtii Mikko myrskyisää, mennyttä avioliittoaan.
Mikko ihastui eräänä lauantai-iltana kohtaamansa naisen valoisaan luonteeseen. Suhde kehittyi nopeasti ja lyhyen seurustelun jälkeen pariskunta muutti yhteen. Pian Mikolle selvisi myös avovaimon luonteen pimeä puoli.
- Kun meille tuli sanaharkkaa, hän alkoi ensin tönimään ja repimään minua vaatteista, sitten sylkemään ja potkimaan. Yleensä riidat alkoivat illalla, saattoivat jatkua yöllä ja seuraavana päivänäkin, jos olin kotona. Joskus en päässyt aamulla töihinkään, kun vaimo oli ottanut lompakon, puhelin ja avaimet. Ihmettelin, että kuinka hän voi olla tuollainen ja väittää, että rakastaa minua, mutta silti käyttäytyä noin.
Jossain vaiheessa Mikko sai tarpeekseen ja muutti pois yhteisestä asunnosta. Kolme kuukauden eron jälkeen pariskunta palasi yhteen ja – meni pian sen jälkeen naimisiin.
Naimisiin menon jälkeen Mikolle selvisi, että vaimo pettää häntä. Mikko otti asian puheeksi. Tuossa tilanteessa vaimolle aseellinen hyökkäys keittiöveitsen kanssa tuntui olevan paras puolustus.
Seinänaapureita lukuun ottamatta pariskunnan ongelmista ei tiennyt kukaan. Kulissi oli helppo pitää pystyssä, koska näkyviä ulkoisia jälkiä väkivallasta ei juuri ollut ja riidat tapahtuivat aina kodin seinien suojassa. Alkoholin käyttö oli sekin sangen vähäistä.
Eräänä päivänä vaimo ilmoitti odottavansa lasta, jonka vakuutti olevan Mikon.
Äitiysaika ja -loma olivat hyvää ja sopuisaa aikaa ja Mikolla virisikin toivo, että kaikki muuttuu paremmaksi. Vaimo palasi äitiysloman jälkeen töihin ja pettäminen jatkui taas. Erään yli yön kestäneen väkivaltaisen riidan päätteeksi oli näkyvissä muutos.
- Silloin aamulla mittani tuli täyteen, kun hän otti sellaisen paksun vyön ja löi minua olkapäähän. Lapsi oli minun sylissäni ja vyö melkein osui lapseen. Pinnani oli katketa aivan totaalisesti ja löin minäkin häntä takaisin olkapäähän aika kovaa, mutta ei hän rauhoittunut siitäkään. Otin lapsen ja menin vessaan. Laitoin oven lukkoon. Olimme turvassa siellä ja soitin poliisit paikalle.
Mikko ja lapsi pääsivät turvakotiin. Turvakodissa Mikko alkoi laittaa elämäänsä järjestykseen. hän haki avioeroa ja lapsen yksinhuoltajuutta.
- Siinä vaiheessa oli ihan selvää, että lapsi on minulla, kun lapsen äitikään ei halunnut sitä luokseen. Hän uhosi vaan, että jos mies lähtee, lähtee lapsikin.
Vaimo muutti kuitenkin mieltään ja kiisti Mikon isyyden. Käräjäoikeus määräsi DNA-testin, jonka tulos kertoi, että Mikko ei voi olla lapsen isä.
- Ajattelin, että miten lapsen käy, kun äiti ei tahdo sitä luokseen ja ei minunkaan varmaan anna sitä pitää. Sinänsä tulos ei ollut järkytys, olinhan osannut sitä epäillä alun perinkin.
Mikko joutui luovuttamaan lapsen takaisin tämän äidille. Viimeisen puolen vuoden aikana hän on saanut tavata kasvattamaansa lasta yhden kerran.
Poliisi-Tv:stä
