Kun poliisi ryösti postin, Sipoo -90
Lähetetty: Su Syys 09, 2007 8:24 pm
Tämän ryöstön varmaankin moni muistaa. Käydään aluksi hieman läpi ryöstön suorittaneen poliisin uraa ennen. Mennään lopussa itse ryöstöön ja seuraamuksiin. Hieman pitkä aihe, mutta mielenkiintoinen.
Tuusulassa helmikuussa -62 syntynyt Juha ”Salzi” Salo, suoritti poliisikoulun kokelaskurssin 1983 priimuksena. Varsinaisen työskentelynsä nuorempana konstaapelina Juha Salo aloitti Helsingin poliisilaitoksessa. Kokelaskurssin priimuksena hänet otettiin suoraan rikososastoon, jossa ”dekkarin” hommiin perehtyminen tapahtui pääasiassa varkaus- ja petosjaostossa. Ripeä toiminta, ilmiömäinen muisti ja kyky tulla toimeen rikospoliisin asiakkaiden kanssa laidasta laitaan olivat ominaisuuksia, joihin esimiehet kiinnittivät ensiksi huomionsa.
Miehistön virkatutkinnon suorittaminen tuli eteen -85. Priimukseksi hän ei nyt päässyt, mutta silti todistuksen keskiarvo hipoi kiitettävän rajoja.
Rikospoliisin perustettiin 1980-luvulla koko maan kattava tiedustelu- ja tarkkailuorganisaatio, joka sai nimen Atari. Nimi on lyhenne ammatti- ja taparikollisuudesta. Atarin tehtävänä on kerätä tausta- ja tilannetietoja henkilöistä, joiden tiedetään elävän rikollisesta toiminnasta. Juha Salo osoitti sellaisia kykyjä, joiden perusteella hänet kutsuttiin Helsingin poliisilaitoksen atari-ryhmän jäseneksi. Tässä työssään hän joutui usein tapaamaan henkilökohtaisesti rikollisissa piireissä eläviä ammatti- ja taparikollisia sekä heitä hännysteleviä pikkutekijöitä.
Eräänä iltana Salo lähetettiin Helsingin Kallion kaupunginosassa sijaitsevaan ravitsemusliikkeeseen hankkimaan tietoja suuresta varastetun tavaran erästä, jota kuulopuheiden mukaan oltiin siellä kaupittelemassa. Salo jätti takkinsa vartioimattomaan naulakkoon. Taskuun jäivät niin virka-ase kuin virkamerkki. Työtehtävät muuttuivat illan kuluessa vapaa-ajaksi ja epäselvissä olosuhteissa Salon revolveri ja virkamerkki katosivat puseron taskusta. Salo itse löytyi erään huhun mukaan sammuneena seuraavana aamuna eräästä porttikongista ns. Kurvin kulmilta.
Tästä eivät esimiehet pitäneet ja hänet siirrettiin vähin äänin atarista ryöstöjaoksen tutkijaksi syksyllä -88. Vaikeasti selvitettävien asioiden tutkijana Salo oli kokematon. Hän ei ehtinyt olla kertaakaan vastuullisen tutkijan asemassa.
Keväällä -89 Salo erosi vaimostaan. Parivuotias muksu jäi äitinsä hoteisiin. Juha Salo asui eron jälkeen enemmän ja vähemmän tilapäisesti milloin missäkin, viihtyi kapakoissa ja yritti hoitaa työnsä moitteettomasti. Salo oli innostunut 80-luvun lopulla Suomessa olleesta buumista tuoda vanhoja ja uusia USA:ssa valmistettuja farmariautoja Suomeen. Tämä liiketoiminta laajeni sitten melkoisesti ja Saloa oli joskus vaikea tavoittaa työasioissa. Monen työkaverin mielestä Juha autokaupat sujuivat kuitenkin melko hyvin. Kaikki autot olivat tilattuja eikä varastossa tarvinnut juurikaan pitää kuin yhtä tai kahta autoa kerrallaan.
Salo oli tutustunut työn kautta erääseen 20-vuotiaaseen Veskuun. Salo ja hänen toinen ystävänsä, eräs Pastori ottivat asiakseen pitää Veskun kaidalla polulla. Veskulla oli ollut joitakin huumeongelmia.
Kevät toi alalle sesongin ja Juha oli tilannut matkan Amerikkaan ja järjestänyt itselleen parin viikon loman. Hän suunnitteli matkustavansa tyttöystävänsä ja Veskun kanssa 1.2.-90 Floridaan autoja katsomaan ja ostamaan. Lähtöä edeltäneenä päivänä, keskiviikkona 31.1. oli Juhan viimeinen työvuoro ennen lomaa. Juha ilmoitti noin yhdeksän tienoilla ottavansa auton ja lähtevänsä tarkistamaan erään vihjeen.
Helsingin rikospoliisin kellertävä Lada, kuskina työkseen pankki- ja postiryöstöjä tutkiva vanhempi rikoskonstaapeli Juha Salo, suunnisti Sipoon Västerskogiin. Sinne oli hetkeä aiemmin saapunut Vesku työpaikkansa tummansinisellä pakettiautolla, joka oli valittu varsinaiseksi keikka-autoksi. Tarkoitus oli ryöstää Västerskogin posti. Se oli valittu siksi, koska se on hiukan suurempi kuin muut syrjäiset postit ja sopivan matkan päässä kummankin työpaikalta. Poliisi-Lada jätettiin kohtauspaikalle noin kahden kilometrin päähän postitoimistosta Bergkullan ja Gumbostrandin tien risteykseen. Juha Salo teki NMT-puhelimellaan Sipoon poliisille valheellisen ilmoituksen jostain vaarallisesta ammuskelusta, saadakseen paikallisen poliisin ryöstön ajaksi turvallisen välimatkan päähän. Vesku oli varannut kummallekin haalarit ja pipot, sekä mahdollista saalista varten mustan jätesäkin. He lähestyivät pakettiautolla postia noin klo 10:30 ja jättivät pakettiauton liikerakennuksen taakse.
Kuin tavalliset työmiehet he astelivat postiin, kiskaisivat pipot naamalle tuulikaapissa ja Salo esitti poliisin virkarevolverin välityksellä uhaten asiansa. Survoessaan rahoja säkkiin he huomasivat poliisitunnuksilla varustetun Volvon joka kääntyi pihassa. ”Perkele, kytät!”, pääsi kummankin huulilta. Ryöstäjät sieppasivat säkkinsä ja livistivät. Postivirkailija näki miesten pakenevan talon taakse ja juoksi vieressä olevaan kauppaan ja huusi; ”posti ryöstettiin, menivät takapihalle”. Kauppiaat ryntäsivät ulos takaovesta ja näkivät kuinka erään asiakkaan traktori sulki ryöstäjien auton pakotien. Ryöstäjät pakenivat eri suuntiin juosten. Mustaa säkkiä ja asetta heiluttava mies juoksi läheiseen metsään ja toinen katosi jonnekin muualle.
Juha Salo juoksi rahojen kanssa työpaikkansa, kunniansa ja maineensa edestä. Hänen olisi ehdittävä noin kahden kilometrin päässä olevaan Ladaan niin, etteivät perässä juoksevat kauppiaat pääsisi tunnistamaan autoa. Salo alkoi väsyä ja takaa-ajajat olivat jo vaarallisen lähellä. Salo nappasi pipon pois päästään, kääntyi kohti takaa-ajajia ja tähtäsi heitä aseellaan ja ampui kahdesti. Veljekset heittäytyivät matalaksi. Juha Salo jatkoi pakoaan ja ampui taakseen vielä kerran. 15 minuutin juoksun jälkeen Salo ehti autoon. Takaa-ajajat näkivät hänen nousevan Ladaan Gumbostrandin ja Bergkullan tien risteyksessä, josta se lähti Bergkullan tielle. Tie on hevosenkengän muotoinen ja yhtyy parin kilometrin päässä takaisin Gumbostrandin tiehen. Ryöstäjän perään lähteneet saivat pian apureita ja he tukkivat Bergkullan tien molemmat päät traktoreillaan.
Kun Salo huomasi pakotiensä suljetuksi hän pysäytti autonsa ja istui lähes hievahtamatta ratin takana. Pian tulivat poliisit ja pidättivät hänet. ”Näin kun mies työnsi molemmat kätensä sivuikkunasta ulos antautumisen merkiksi” kertoi toinen kauppiaista.
Valehälytyksen tekeminen epäonnistui hieman, koska juuri sillä hetkellä oli lähellä postia poliisiauto ja se kääntyi postin pihalla ympäri lähteäkseen Sipooseen kohden valeilmoitusta. Pihassa kääntynyt poliisiauto sai ryöstäjät paniikkiin. Vesku jäi kiinni töllisteltyään postin pihalla muina miehinä, mutta oli unohtanut kenkänsä haalareiden riisumisen yhteydessä ja paljasjalkaisena hän erottui porukasta talvella melko hyvin.
Ryöstösaalis oli Juha Salon raahaamassa säkissä ja se löytyi Ladasta. Koko potti, hieman yli 120 000 markkaa saatiin kokonaisuudessaan takaisin. Vantaan ja Sipoon poliisit eivät olleet uskoa silmiään, kun ryöstäjä istui rikospoliisin virka-autossa.
Molemmat ryöstäjät pidätettiin ja kuljetettiin Tikkurilaan Vantaan poliisiaseman putkaan. Molemmat tunnustivat tekonsa mutta mitään selkeää motiivia ryöstöön ei ollut muuta kuin kenties rahan himo.
Mikäli ryöstäjät olisivat päässet karkuun, niin todennäköisesti Vesku olisi jäänyt kiinni melko nopeasti pakettiauton tunnistetietojen perusteella. Juha Salon kiinnijäämisen ennustetta olisi ollut hiukan vaikeampi arvioida.
Salo irtisanottiin poliisinvirastaan välittömästi. Miehet vangittiin 7.2.-90 ja asian käsittely alkoi Porvoon kihlakunnanoikeudessa 28.2.-90.
Oikeudessa Salo kertoi syyksi työpaineet ja perhe-elämän vastoinkäymiset. Hänet passitettiin mielentilatutkimukseen. Sen valmistuttua hänet tuomittiin marraskuussa -90 täyttä ymmärrystä vailla olevana neljäksi vuodeksi vankeuteen. Tuomiosta vähennettin vangitsemisaika 9 kuukautta ja 23 vrk:tta.
Vesku, eli Vesa Kivelä sai tuomionsa jo maaliskuussa: 4 vuotta vankeutta ryöstöstä, varkaudesta ja huumausainerikoksesta.
Lähteet: Alibi 4/90 ja HS arkisto
Onko kenelläkään tietoa kuinka Juha Salo jaksoi tästä eteenpäin?
Tuusulassa helmikuussa -62 syntynyt Juha ”Salzi” Salo, suoritti poliisikoulun kokelaskurssin 1983 priimuksena. Varsinaisen työskentelynsä nuorempana konstaapelina Juha Salo aloitti Helsingin poliisilaitoksessa. Kokelaskurssin priimuksena hänet otettiin suoraan rikososastoon, jossa ”dekkarin” hommiin perehtyminen tapahtui pääasiassa varkaus- ja petosjaostossa. Ripeä toiminta, ilmiömäinen muisti ja kyky tulla toimeen rikospoliisin asiakkaiden kanssa laidasta laitaan olivat ominaisuuksia, joihin esimiehet kiinnittivät ensiksi huomionsa.
Miehistön virkatutkinnon suorittaminen tuli eteen -85. Priimukseksi hän ei nyt päässyt, mutta silti todistuksen keskiarvo hipoi kiitettävän rajoja.
Rikospoliisin perustettiin 1980-luvulla koko maan kattava tiedustelu- ja tarkkailuorganisaatio, joka sai nimen Atari. Nimi on lyhenne ammatti- ja taparikollisuudesta. Atarin tehtävänä on kerätä tausta- ja tilannetietoja henkilöistä, joiden tiedetään elävän rikollisesta toiminnasta. Juha Salo osoitti sellaisia kykyjä, joiden perusteella hänet kutsuttiin Helsingin poliisilaitoksen atari-ryhmän jäseneksi. Tässä työssään hän joutui usein tapaamaan henkilökohtaisesti rikollisissa piireissä eläviä ammatti- ja taparikollisia sekä heitä hännysteleviä pikkutekijöitä.
Eräänä iltana Salo lähetettiin Helsingin Kallion kaupunginosassa sijaitsevaan ravitsemusliikkeeseen hankkimaan tietoja suuresta varastetun tavaran erästä, jota kuulopuheiden mukaan oltiin siellä kaupittelemassa. Salo jätti takkinsa vartioimattomaan naulakkoon. Taskuun jäivät niin virka-ase kuin virkamerkki. Työtehtävät muuttuivat illan kuluessa vapaa-ajaksi ja epäselvissä olosuhteissa Salon revolveri ja virkamerkki katosivat puseron taskusta. Salo itse löytyi erään huhun mukaan sammuneena seuraavana aamuna eräästä porttikongista ns. Kurvin kulmilta.
Tästä eivät esimiehet pitäneet ja hänet siirrettiin vähin äänin atarista ryöstöjaoksen tutkijaksi syksyllä -88. Vaikeasti selvitettävien asioiden tutkijana Salo oli kokematon. Hän ei ehtinyt olla kertaakaan vastuullisen tutkijan asemassa.
Keväällä -89 Salo erosi vaimostaan. Parivuotias muksu jäi äitinsä hoteisiin. Juha Salo asui eron jälkeen enemmän ja vähemmän tilapäisesti milloin missäkin, viihtyi kapakoissa ja yritti hoitaa työnsä moitteettomasti. Salo oli innostunut 80-luvun lopulla Suomessa olleesta buumista tuoda vanhoja ja uusia USA:ssa valmistettuja farmariautoja Suomeen. Tämä liiketoiminta laajeni sitten melkoisesti ja Saloa oli joskus vaikea tavoittaa työasioissa. Monen työkaverin mielestä Juha autokaupat sujuivat kuitenkin melko hyvin. Kaikki autot olivat tilattuja eikä varastossa tarvinnut juurikaan pitää kuin yhtä tai kahta autoa kerrallaan.
Salo oli tutustunut työn kautta erääseen 20-vuotiaaseen Veskuun. Salo ja hänen toinen ystävänsä, eräs Pastori ottivat asiakseen pitää Veskun kaidalla polulla. Veskulla oli ollut joitakin huumeongelmia.
Kevät toi alalle sesongin ja Juha oli tilannut matkan Amerikkaan ja järjestänyt itselleen parin viikon loman. Hän suunnitteli matkustavansa tyttöystävänsä ja Veskun kanssa 1.2.-90 Floridaan autoja katsomaan ja ostamaan. Lähtöä edeltäneenä päivänä, keskiviikkona 31.1. oli Juhan viimeinen työvuoro ennen lomaa. Juha ilmoitti noin yhdeksän tienoilla ottavansa auton ja lähtevänsä tarkistamaan erään vihjeen.
Helsingin rikospoliisin kellertävä Lada, kuskina työkseen pankki- ja postiryöstöjä tutkiva vanhempi rikoskonstaapeli Juha Salo, suunnisti Sipoon Västerskogiin. Sinne oli hetkeä aiemmin saapunut Vesku työpaikkansa tummansinisellä pakettiautolla, joka oli valittu varsinaiseksi keikka-autoksi. Tarkoitus oli ryöstää Västerskogin posti. Se oli valittu siksi, koska se on hiukan suurempi kuin muut syrjäiset postit ja sopivan matkan päässä kummankin työpaikalta. Poliisi-Lada jätettiin kohtauspaikalle noin kahden kilometrin päähän postitoimistosta Bergkullan ja Gumbostrandin tien risteykseen. Juha Salo teki NMT-puhelimellaan Sipoon poliisille valheellisen ilmoituksen jostain vaarallisesta ammuskelusta, saadakseen paikallisen poliisin ryöstön ajaksi turvallisen välimatkan päähän. Vesku oli varannut kummallekin haalarit ja pipot, sekä mahdollista saalista varten mustan jätesäkin. He lähestyivät pakettiautolla postia noin klo 10:30 ja jättivät pakettiauton liikerakennuksen taakse.
Kuin tavalliset työmiehet he astelivat postiin, kiskaisivat pipot naamalle tuulikaapissa ja Salo esitti poliisin virkarevolverin välityksellä uhaten asiansa. Survoessaan rahoja säkkiin he huomasivat poliisitunnuksilla varustetun Volvon joka kääntyi pihassa. ”Perkele, kytät!”, pääsi kummankin huulilta. Ryöstäjät sieppasivat säkkinsä ja livistivät. Postivirkailija näki miesten pakenevan talon taakse ja juoksi vieressä olevaan kauppaan ja huusi; ”posti ryöstettiin, menivät takapihalle”. Kauppiaat ryntäsivät ulos takaovesta ja näkivät kuinka erään asiakkaan traktori sulki ryöstäjien auton pakotien. Ryöstäjät pakenivat eri suuntiin juosten. Mustaa säkkiä ja asetta heiluttava mies juoksi läheiseen metsään ja toinen katosi jonnekin muualle.
Juha Salo juoksi rahojen kanssa työpaikkansa, kunniansa ja maineensa edestä. Hänen olisi ehdittävä noin kahden kilometrin päässä olevaan Ladaan niin, etteivät perässä juoksevat kauppiaat pääsisi tunnistamaan autoa. Salo alkoi väsyä ja takaa-ajajat olivat jo vaarallisen lähellä. Salo nappasi pipon pois päästään, kääntyi kohti takaa-ajajia ja tähtäsi heitä aseellaan ja ampui kahdesti. Veljekset heittäytyivät matalaksi. Juha Salo jatkoi pakoaan ja ampui taakseen vielä kerran. 15 minuutin juoksun jälkeen Salo ehti autoon. Takaa-ajajat näkivät hänen nousevan Ladaan Gumbostrandin ja Bergkullan tien risteyksessä, josta se lähti Bergkullan tielle. Tie on hevosenkengän muotoinen ja yhtyy parin kilometrin päässä takaisin Gumbostrandin tiehen. Ryöstäjän perään lähteneet saivat pian apureita ja he tukkivat Bergkullan tien molemmat päät traktoreillaan.
Kun Salo huomasi pakotiensä suljetuksi hän pysäytti autonsa ja istui lähes hievahtamatta ratin takana. Pian tulivat poliisit ja pidättivät hänet. ”Näin kun mies työnsi molemmat kätensä sivuikkunasta ulos antautumisen merkiksi” kertoi toinen kauppiaista.
Valehälytyksen tekeminen epäonnistui hieman, koska juuri sillä hetkellä oli lähellä postia poliisiauto ja se kääntyi postin pihalla ympäri lähteäkseen Sipooseen kohden valeilmoitusta. Pihassa kääntynyt poliisiauto sai ryöstäjät paniikkiin. Vesku jäi kiinni töllisteltyään postin pihalla muina miehinä, mutta oli unohtanut kenkänsä haalareiden riisumisen yhteydessä ja paljasjalkaisena hän erottui porukasta talvella melko hyvin.
Ryöstösaalis oli Juha Salon raahaamassa säkissä ja se löytyi Ladasta. Koko potti, hieman yli 120 000 markkaa saatiin kokonaisuudessaan takaisin. Vantaan ja Sipoon poliisit eivät olleet uskoa silmiään, kun ryöstäjä istui rikospoliisin virka-autossa.
Molemmat ryöstäjät pidätettiin ja kuljetettiin Tikkurilaan Vantaan poliisiaseman putkaan. Molemmat tunnustivat tekonsa mutta mitään selkeää motiivia ryöstöön ei ollut muuta kuin kenties rahan himo.
Mikäli ryöstäjät olisivat päässet karkuun, niin todennäköisesti Vesku olisi jäänyt kiinni melko nopeasti pakettiauton tunnistetietojen perusteella. Juha Salon kiinnijäämisen ennustetta olisi ollut hiukan vaikeampi arvioida.
Salo irtisanottiin poliisinvirastaan välittömästi. Miehet vangittiin 7.2.-90 ja asian käsittely alkoi Porvoon kihlakunnanoikeudessa 28.2.-90.
Oikeudessa Salo kertoi syyksi työpaineet ja perhe-elämän vastoinkäymiset. Hänet passitettiin mielentilatutkimukseen. Sen valmistuttua hänet tuomittiin marraskuussa -90 täyttä ymmärrystä vailla olevana neljäksi vuodeksi vankeuteen. Tuomiosta vähennettin vangitsemisaika 9 kuukautta ja 23 vrk:tta.
Vesku, eli Vesa Kivelä sai tuomionsa jo maaliskuussa: 4 vuotta vankeutta ryöstöstä, varkaudesta ja huumausainerikoksesta.
Lähteet: Alibi 4/90 ja HS arkisto
Onko kenelläkään tietoa kuinka Juha Salo jaksoi tästä eteenpäin?
Sellaista huhua kuulin että olisi sotkenut myös lapsensa näihin viimeaikojen toilailuihin. 
Leveät hartiat/yläselkä muttei mikään painonnostaja käsittääkseni koskaan ollu. Vuosia sitten, 2000-luvun alussa Vesa piti kioskia Nahkelassa Hyrylässä, isänsä omistamassa kiinteistössä joka oli myös puolitettu asuintilaksi. Isänsä, M, kiinteistön talonmies, asui yläkerrassa ja Vesa Thaimaalaisine uusioperheineen alakerrassa. Samalla pihalla, kioskin takana asui myös puuhökkelissä mielisairaalassa muutamaan kertaan akkuja lataamassa käynyt Vesan veli K. Vankilasta päästyään Vesku taisi toimia jonkin aikaa Mcdonalsissa jonkin sortin päällikkönä ennen siirtymistään kioskinpitäjäksi.