Padasjoki sijaitsee Päijät-Hämeessä vanhan nelostien ja Päijänteen välissä. Etelässä kunta rajoittuu Asikkalaan ja pohjoisessa Kuhmoisiin. Lahden keskustaan tulee matkaa viitisenkymmentä kilometriä. Padasjoki, kuten useimmat muutkin pikkukunnat, kärsivät väestökadosta. Tapaukseemme liittyy 1980-luvun alku, jolloin Padasjoella oli asukkaita noin 4600 ja vuoden 2012 lopussa heitä oli enää noin 3300. Jos sama tahti jatkuu - ja miksi ei jatkuisi - niin 80 vuoden kuluttua Padasjoella ei asu enää ketään...
Kriminaalihuollon työleiri – vanhakantainen sana ja sellaisenaan epäsopiva nykyiseen korrektiin kielenkäyttöön. Siitä tulee mieleen ikäviä asioita: Rikollisuus, työ ja leiri; kivenhakkuu, soralapio, kottikärryt, karkeat puheet sekä hökkelimökkien välissä höyryävä pyykkipata. Kun EU:n myötä olemme nyt sivistyneet ja ryhtyneet puhumaan asioista kiertoilmauksin, niin tänä päivänä tuo paikka voisi olla Työelämään kuntouttava keskus. Tai jotain.
Yhtä kaikki. Padasjoella oli vuonna 1982 olemassa kyseinen leiri. Se sijaitsi kunnan suurimmassa kylässä, Auttoisissa. Auttoinen sijaitsee noin 10 km Padasjoen keskustasta lounaaseen, Lammin suuntaan.
- Lammi on sekin monelle ”sosiaaliselle kuntoutujalle” tuttu paikkakunta. Siellä on sijainnut jo monen monta monituista vuotta jonkinlainen asuntola/kommuuni entisille vangeille tms. Muun muassa vuonna 1988 maajussin murhasta tuomittu mustalaisnuorukainen asui Lammin asuntoloissa joitakin vuosia sitten.
Mutta asiaan. Auttoisten työleiriläiset tekivät maanrakennustyötä. Työn alla oli Lammi-Padasjoki tieyhteys. Valtion TVL (nyk Destia) oli pääurakoitsija – kuten tuolloin pääsääntöisesti oli, elettiinhän aikaa ennen kaiken ulkoistamista. Jo toista kertaa leirillä ollut 35-vuotias
Jukka Olavi Mäkelä ei ollut mikään erakko, vaan varsin sosiaalisena ihmisenä tuttu näky Padasjoen kirkonkylällä ja oli jopa ystävystynyt joidenkin paikallisten kanssa.
Elettiin heinäkuista perjantaita, päivä oli 23. ja raukea kesäpäivä oli töiden osalta ohi. Jukka Mäkelä oli työpäivän jälkeen mennyt Padasjoen linja-autoasemalle odottamaan Hämeenlinnasta bussilla saapuvaa kaveriaan. Miehellä oli alkkoholia muassaan.
Bussin saavuttua kaverukset lähtivät nauttimaan viinaksia. Aamuyöstä he asettuivat nukkumaan lähellä laivarantaa asuvan pariskunnan luokse. Emäntä tunsi Jukan, mutta seurassaan ollutta miestä ei, eikä Jukka myöskään esitellyt tätä.
Miehet lähtivät aamupäivällä kävelemään kohden kirkonkylän keskustaa. Tämän jälkeen ei tästä tuntemattomasta ole havaintoja. Jukka Mäkelästä sen sijaan on – ja varsin paljon. Hänen nähtiin notkuvan ns. Taipaleen kioskin kulmilla muutamien työleiriläisten kanssa. Tuli myös kränää, sillä jotkut leiriläiset olivat sitä mieltä, että Jukka kaveerasi liikaa paikallisten kanssa – puhuttiin jopa nyrkein opettamisesta, mutta on luultavaa, että kaikki sujui kuitenkin ilman käsirysyä ja lopulta erimielisyydet sovittiin kättä päälle lyömällä.
Iltapäivällä tuli Jukalle kuitenkin päikkärien tarves ja hän meni nukkumaan vanhan postitalon yhteydessä sijaitsevaan taidesalonkiin, jonka omistajan hän tunsi. Kerättyään voimia Jukka meni illaksi paikalliseen ravintolaan, Nelosmutkaan tanssimaan. Hän ehtikin tanssittaa useita naisia – kyllä, niin uskomattomalta kuin se saattaa kuulostaakin, niin vuonna 1982 tanssittiin lähes poikkeuksetta vastakkaisen sukupuolen kanssa. Nyt, 31 vuotta myöhemmin asia on päinvastoin.
- Jotakin häikkää kuitenkin oli, sillä Jukka vaikutti väsyneeltä, puhui sekavia ja lainaili tutuiltaan rahaa. Se oli epätavallista.
Illanvieton jälkeen, klo 23 jälkeen Jukka poistui riennoista ja hänen nähtiin kävelevän Nelosmutkan ovelta säästöpankkitalon pensasaidan aukosta Keskustielle päin. Se on viimeinen hänestä tehty havainto ennen kuin kaikki kohdallaan muuttui.
Seuraavana aamuna, 25.7. hänet löydettiin tajuttomaksi hakattuna vanhan postitalon portailta. Jukka kiidätettiin ambulanssilla Lahteen, josta edelleen Hämeenlinnan aluesairaalaan, jossa hän kuoli tajuihinsa tulematta tiistaina 2. elokuuta 1982.
Jo alusta lähtien oli selvää, että saamansa vammat eivät olleet tulleet kaatumisesta tahi putoamisesta, vaan vammat ovat syntyneet lyömällä jollain tylpällä esineellä. Tutkinta siirrettiin paikallispoliisilta pian KRP:lle, joka joutui sekin lopulta toteamaan, että tekijää ei löydy. Kukaan ei ollut nähnyt Jukka Mäkelää ravintolasta poistumisensa jälkeen. Ei, vaikka kirkonkylällä oli kesäillasta johtuen paljonkin kulkijoita ja vaikka postitalon alue oli suosittu alue ”ulkona juomiseen”.
- Toki tuota paikkaa suosivat pääsääntöisesti vain he, joilla oli päihteiden nauttimisesta huomattavasti pidempi kokemus kuin keskivertokansalaisella ja hyvinkin erilainen etiketti mitä tulee käytökseen illanvietossa. Outoa oli kuitenkin yleinen puhumattomuus. Jonkun on täytynyt nähdä Jukka Mäkelän kävely kioskin ohi. Miksi kukaan ei kertonut näkemästään?
Tapaus 3864/R/346/82 odottaa selvitystä.
”Löytyi Keskustieltä pahoinpideltynä. Kuoli sairaalaan”. Ei muuta kuin sen, että olipa kerran elämä.
Jo yli 30 vuoden ajan on kysytty; Kuka surmasi Jukka Mäkelän? Tuskin tämäkään artikkeli tuo siihen vastausta.
Täältä Jukka Mäkelä löytyi. Täällä hänet todennäköisesti myös pahoinpideltiin. Kuva Alibi 11/1982.
Jollakin leiriläisellä lienee jäänyt jotain kuitenkin ns. hampaankoloon Jukka Mäkelän suhteen. Ehkä kaveeraamista pidettiin vasikointina. Eihän kukaan leiriläinen halua toiselle parempaa, vaan kuten jokainen "sosiaalisesti vammautunut", niin hekin ovat tyytyväisiä siihen, että kaverilla menee yhtä huonosti.
Tuo bussilla saapunut kaveri se tuskin oli. Eiköhän hänestä olisi havaintoja, mutta leiriläisillä lienee ollut parempi kokemus alueelta ja miten pysytellä näkymättömissä.
Tappo tai kuolemaan johtanut törkeä pahoinpitely tämä oli, joten sinällään jo vanhentunut tapaus.
Outoa on sekin, että samaisella paikkakunnalla tapahtui viikon sisään toinenkin edelleen ratkaisematta oleva henkirikos! 55-vuotiasta miestä ammuttiin otsaan pienoiskiväärillä. Surmatuilla oli ikäeroa lähes päivälleen 20 vuotta… Uhri oli
Pentti Albert Nuijala. Hänen tapauksensa on 3864/R/361/82
Mistä muusta vuosi 1982 jäi sitten mieleen? Ehkä monelle lukijalle siitä, että tuolloin tapahtui mm. Helsingissä parikin ikävää tapausta; Kesän kynnyksellä Herttoniemessä mustalaismies puukotti huoltomiestä ja poliisia. Ensin mainittu kuoli ja jälkimmäinen selvisi kuin ihmeen kaupalla. Pengerkadulla Kalliossa kanttoriurkuri suorastaan repi kappaleiksi iäkkään naisen tämän asunnossa. Kesällä Lahden parturisurmasta tuli hovin tuomio ja syksyllä Hämeenlinnassa katosi iäksi 13-vuotias poika sekä Visuvedellä -81 tehdystä poliisin murhasta annettiin alioikeuden tuomio.
ilmoittautuu muistihäiriöisten tukiryhmään...