MURHA.INFO

Omasta tarinasta edelliseltä käyntikerralta oleellinen asia:

/¤/¤/¤/¤/¤/¤/¤/

Viime perjantaina pyöräilin kauppaan illalla hämärän, mutta ei pimeän aikoihin. Matkalla näin keskellä pyörätietä ruusun. Se oli todellakin elämäni kaunein ruusu jonka olen nähnyt ja joka oli leikattu n. 20cm pituiseksi varrestaan. Ihan kun se olisi odottanut ottajaansa. Hiljensin vauhtia ja hetken ajattelin jo poimia, kunnes niin hyvä vaistoni käski olla pysähtymättä ja lisätä vauhtia. Ihan kun olisin kuullut pusikosta ääntä. Lisäsin vauhtia ja kun tulin kaupasta, eli ruusua enään näkynyt siinä kohden tai muuallakaan. Se oli harvinaisen kaunis se ruusu ja verenpunainen. Muuten olisin sen varmaan poiminut pieneen maljakkooni, mutta tuo intuitio - joka minulla on harvinaisen hyvä- kehotti jatkamaan nopeasti matkaa. Liian kaunis ruusu, liian keskellä tietä, juuri siinä asennossa, että se toi sen ruusun kauneuden parhaiten esille. Voihan olla että siellä pusikossa oli vaikka esim. kissa, mutta tuo intuitioni...
&&&
Kun luin seuraavan jutun iltiksestä niin se laittoi mut mietiskelemään:

http://www.iltalehti.fi/viihde/200709216619748_vi.shtml

"Raiskaaja kertoi vaateputiikissa käydessään ihailevansa kaikista eniten juuri Madeleinea ja jätti myyjille neljä A4:sta pitkän kirjeen ja punaisen ruusun. Aftonbladetin mukaan kirjeessä todettiin, että jonkun päästä on luvattu palkkio ja viitattiin muslimien ramadaniin. Lisäksi se sisälsi yksityiskohtaisen piirroksen oikeussalista."

/¤/¤/¤/¤/¤/¤/¤/


Tuskin asioilla on mitään muuta yhteistä kun ruusu, mutta laittaa mietityttämään.

Meinaakko, että tämä nimenomainen tyyppi siellä pusikoissa olisi häärinyt, vai että seksuaalirikollisilla on uusi lähestymistapa, ruusu?

Mutta laittaa silti mietityttämään se ruusu. Se mietitytti pari päivää tapahtuman jälkeen ja sitten unohdin jo sen. Nyt asia tuli taas pintaan.

Asiasta toiseen. Olin yläasteella. Olin tulossa linja-autolla kotiin kaverilta. Oli myöhä ja pimeä talvi-ilta. Autoon tuli mies, joka oli epäsiistin ja epämiellyttävän näköinen. Mies tuijotti koko ajan minua. Hän oli maksanut perille asti. Minun pysäkiltä olisi ollut meille matkaa hiekkatietä ensin kilometri, pimeässä, sitten asfalttitien ylitse ja puoli km pihatietä. Onneksi oli rahaa mukana ja jäin pois useita kilometriä ennen erään kioskin luona. Mies jäi pois samalla pysäkillä ja seurasi minua kioskille. Pyysin kioskinpitäjää soittamaan minulle taksin. En muista mainitsinko hänelle miehestä. Taksi tuli ja mies katsoi minun perään kun lähdin taksilla kotiin. Siihen aikaan oli lehdessä ollut siellä suunnalla kuutamoaikaan kuulemani mukaan raiskauksia ja tappoja veitsellä.

Näitä tällaisia tapauksia on osunut kohdalleni enemmän kuin yksi mutta kiitos suojelusenkelini ja nopeiden jalkojeni sekä intuitioni. Mutta säästetään toki tätä seuraava tapaus toiselle kerralle.

^ Mielestäni on parempi katsoa kuin katua. Varsinkin erikoisemmat uutiset "ruusuraiskaajsta" tms. innoittavat kaikenmaailman varttihulluja toimimaan samalla tavalla. Itsellänikin on joitain vastaavia kokemuksia, ja mielestäni riskitilanteiden välttäminen on ihan tervettä järkeä.

Kuulostaa huomionhakuiselta teinipaskalta.

Tramontana Veggente kirjoitti: Tuskin asioilla on mitään muuta yhteistä kun ruusu, mutta laittaa mietityttämään.

Eihän ruusun jättäjä olisi voinut puskassa vaaniessaan
tietää kuka sen poimii seuraavaksi, 80-vuotias mummo vai 50-vuotias voimailunharrastaja,aika monta ruusua olisi pitänyt "ruusu-raiskaajalla" olla matkassa ja maljakko niille myös, sillä ruusu nahistuu nopeasti eikä näytä enää houkuttelevalta. =)

Asialle voisi löytyä yksinkertaisempi selitys;

Ehkä ruusu oli jätetty pyörätielle siksi aikaa, kun sen nousuhumalassa ollut omistaja rapisteli pusikossa pisulla?

Jos tämä olisi unen tulkintaa, tulkitsisin sen niin, että jätät jonkun tuntemattoman epämääräisen pelon tai kiireen takia poimimatta palkinnot elämäsi varrelta ja jälken päin kadut sitä, että et ottanut riskiä. Vai oliko se ruusu todellakin elämäsi kaunein?

No joo! Tää "ruusuviesti" tuli mulle ainakin sellasena ketjukirjeenä, enkä tod. laittanut sitä eteenpäin! Näitähän riittää...pitää vaan osata eroittaa "jyvät akanoista!"

Kaikki ketjukirjeet katkeaa meikäläiseen.. Periaatteestakaan en suostu jatkamaan, useimmat täyttä paskaa, ja periaate on periaate..

^Juuri näin!

Minney Magia kirjoitti:No joo! Tää "ruusuviesti" tuli mulle ainakin sellasena ketjukirjeenä, enkä tod. laittanut sitä eteenpäin! Näitähän riittää...pitää vaan osata eroittaa "jyvät akanoista!"

Mä olen sitten näköjään jäänyt jotain paitsi yleissivistyksen saralla...

Tampereen Tyttö kirjoitti:Kaikki ketjukirjeet katkeaa meikäläiseen.. Periaatteestakaan en suostu jatkamaan, useimmat täyttä paskaa, ja periaate on periaate..

Mulle tuli juhannuksena semmoinen viesti, että jos et laita tätä viestiä eteenpäin, niin perseesi kasvaa koko kesän...tuhahdin mokamalle uhkaukselle, mutta kyllä se on tunnustettava, että näinhän siinä sitten kävi.
Ja kyllä se niin säikäytti, että tästä lähtien pistän viestit kiltisti etiepäin.

Karseeta, mitä uhkauksia! Ja vielä toteutukin?!
Onneks et pistäny sitä ketjukirjettä tänne palstalle

Ailar kirjoitti:Karseeta, mitä uhkauksia! Ja vielä toteutukin?!
Onneks et pistäny sitä ketjukirjettä tänne palstalle

Vielähän sen ehtii tuohon sipasta.

Kauhein ketjutekstari, jonka oon saanut oli tämmöinen tapaus. Olin töissä ja puhelimeni piippasi tekstariäänen ja kun vähän ajan päästä katsoin, siellä oli tullut viesti appiukkoni nimellä lähetettynä, jossa luki:
Katselen sinua pisarana täältä jostain ja, että sinulla on kaikki hyvin jne...

Kylmät väreet kulkivat hieman aikaa, koska appiukkoni oli kuollut pari viikkoa aikaisemmin.
Sitten tajusin, että anoppihan sen oli laittanut, puhelinnumero oli vaan kännyssäni appeni nimellä.
Hurjaa.
Melkein sain slaagin.
Varmensin kyllä vielä seuraavana aamuna anopilta asian, että lähetitkö viestiä?
Varma on aina varma.

Arvaa saako sun kirjoituksista slaagin? Otan aina tukevan asennon ennenkuin luen Tiina-nimim. kirjoituksia. Siis et oo aatellu kirjaa kirjottaa? Ekana ostajajonossa (puolenyön aikaan pystytän teltan jonkun kirjapuodin edustalle ja otan termokseen kahvii ja konjakkii!)

Ailar kirjoitti: Siis et oo aatellu kirjaa kirjottaa? Ekana ostajajonossa (puolenyön aikaan pystytän teltan jonkun kirjapuodin edustalle ja otan termokseen kahvii ja konjakkii!)

Heh. No tänks vaan, mutta ei ne taida yhden varman ostajan perusteella vielä kustantajat innostua.
En mä pystyis/kykenis kirjaa kirjoittamaan...Puuttuu yksi aika olennainen seikka eli mielikuvitus. Kirjoitusvirheethän ne nykyään korjaa jo kustantamossa.
Mutta joo, parempi suutarin vaan pysyä lestissään ja kirjoitella vaan kauppalistoja ja joskus harvoin...hyvinhyvinharvoin murhainfoon jotain pientä.
No sen verran täytyy kyllä tunnustaa, että on sitä kerran tullut purnattua erään lehden yleisönosastolla ja vieläpä omalla nimellä.
Kyllä kannattikin, hetimiten alkoi asiat korjaantumaan, että siinä mielessä on kyllä hyvä välillä pistää kirjaimia jonoon.