MURHA.INFO

Strangelle; miksi puhutteluun reagoivaa ja ääntelevää (osittain leukamurtumasta johtuen puhunut epäselvästi)potilasta pitäisi tökkiä neulalla?

Oulunmies kirjoitti:Strangelle; miksi puhutteluun reagoivaa ja ääntelevää (osittain leukamurtumasta johtuen puhunut epäselvästi)potilasta pitäisi tökkiä neulalla?

En tiedä miksi pitäisi, mutta tuolla tavalla kokeiltiin potilaan tuntoa. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon potilas Assmann Kirugilla -60. Hänellä tajuttomuuden näytteleminen ei mennyt läpi. Toimenpide olisi ollut tajuuissaan olevalle liian kivulias.

Joltain aikalaislääkäriltä voisi udella kuinka yleistä tuo oli ja olisiko Gustafssonille mahdollisesti tehty tuollaista toimenpidettä.

Muutamaan otteeseen kuuskyluvulla sairaloissa käyneenä, tiedän, ettei ainakaan minua mitenkään pistelty, vaan kyseltiin olotilaa, humaako, sun muuta ja mitattiin verenpainetta ja laksettiin pulssia, joten eiköhän tuo ole ihan Palon omaa keksintöä, tuollainen pistely.

Jaa, selästä kerran joku lekuri kokeili saksen kärjillä, tuntuuko siellä mitään, mutta ei aina tuntunut, mutta ei se mikään ihme ole, awa saattaa tietää miksi.

Tuon asmanin kohdalla pistely on tullut kysymykseen, hänhän Palon mukaan näytteli tajutonta, siis oli ulkoisesti tajuttoman näköinen. Ei avannut silmiä jne.. NG sen sijaan reagoi puhuttelulle ja yritti vastaillakin puhutteluun. Tällaisen potilaan kohdalla neulalla pistely on turhaa ja jo 60-luvun amanuenssitkin sen tiesivät.

Hessu52 kirjoitti:Muutamaan otteeseen kuuskyluvulla sairaloissa käyneenä, tiedän, ettei ainakaan minua mitenkään pistelty, vaan kyseltiin olotilaa, humaako, sun muuta ja mitattiin verenpainetta ja laksettiin pulssia, joten eiköhän tuo ole ihan Palon omaa keksintöä, tuollainen pistely.

On ikävää että aliarvioit ja vähättelet Palon ammattitaitoa. Hän kieltämättä meni Assmannin syyttelyssä liian pitkälle, mutta hänen ammattitaitoaan lääkärinä en menisi kiistämään. Valitettavasti hänet muistetaan juuri Assmann-yhteydestä, eikä varsinaisesta leipätyöstään jonka parissa hän teki kunnioitettavan uran. Tuo tunnon kokeileminen oli ihan normaali käytäntö aikoinaan, mutta en tiedä millaisille potilaille sitä ensisijaisesti tehtiin.

Katso edellinen postaukseni niin tiedät.

strangelove kirjoitti: Tuo tunnon kokeileminen oli ihan normaali käytäntö aikoinaan, mutta en tiedä millaisille potilaille sitä ensisijaisesti tehtiin.

Tunnon kokeileminen pistämällä neulan kärjellä on aivan tavallinen tapa toimia tänäkin päivänä, mutta ei sitä tehdä tajuttomalle ihmiselle, vaan sillä todellakin testataan terävätuntoa, lähinnä hermovauriota ajatellen. Tervätunto - tylppätunto?

Tuntoa voidaan toki testata muutoinkin, sivelemällä, nipistämällä, tai käyttämällä kahta suhteellisen terävää kärkeä jne. jne. - ihminen voi aistia niin monenlaista kosketusta. Erilaisista tuntohäiriöistä saadaan erilaista tietoa.

Tajunnantasoa ariviotaessa käytetään kipureagtiota apuna, koska kipureaktiokin on erilainen eriasteisissa "tajuttomuuksissa". Hieman lääkärin tyylistä riippuen, noita kivun tuottamiseen käytettyjä tapoja on erilaisia, mutta neulanpisto lienee aika harvinainen, ja sinänsä se on huono tapa muutoinkin.

Mikäli maallikko yrittää arvioida tajuttoman kipureaktiota, niin voisin antaa siihen ohjeena hyvin yksinkertaisen keinon:

- ota pökertyneen käsi käteesi ja valitse sieltä sormi jonka kynttä painat jollakin kovalla esineellä (poikittain asetettu kynä on hyvä, sitä saa voimakkaasti painettua). Tästä aiheutuu voimakas kipu ja tästä kivusta voit nähdä, vetääkö "potilaasi" käden pois, vai suoristaako sen suoraksi. Voi toki olla niinkin, että hän ei reagoi kipuun millään tavoin.

Tästä tiedosta voi olla hyötyä sairaankuljetukselle, joka on tulossa paikalle. Mikäli potilas ei reagoi kipuun millään tavoin, tämä kertomasi tieto, voi olla heille tärkeä tieto. Voisit tosin brilieerata tiedoillasi ja todeta, että "potilas" väistää kipua. Eli hän vetää käden pois, mikäli näin on.

No, tämäkään ei ole mikään paras tapa, mutta maallikolle hyvä. Ja parasta siinä on se, että siitä ei jää väkivallan merkkejä. Leikkiä - mutta on se tottakin.

................................................................................................

En ihmettelisi yhtään, etteikö Assmannin tapauksessa, näyttelemiseen kyllästynyt lääkäri olisi voinut käyttää juuri neulanpistoa, sillä tuon "kokeen" antamalla tuloksella ei ollut muuta merkitystä kuin se, että sillä todistettiin potilaan vain näyttelevän tajutonta. Ja tämän lääkäri tiesi ehkä muutoinkin.

Kiusa se on pienikin kiusa.

Tässä puhutaan nimenomaan kioskimiehestä ja DNA:sta. Jos nyt olisi kioskimiehen DNA käytettävissä ja sitä verrattaisiin tuohon tyynyliinan DNA:han, olisi tulos mielenkiintoinen. Jos DNA:t täsmäisivät, ei siitäkään voisi tehdä jyrkkiä johtopäätöksiä. Sama juttu jos ei täsmää.

On nimittäin hyvin mahdollista, että tällaisella rannalla on yhtä ja toista tavaraa aikaisemmin täällä käyneiden jäljiltä. Tuo rätti on voitu hyvin nostaa tikun nokassa muutaman kymmenen metrin päästä rannalta tuohon aivan teltan viereen, aivan vain hämäyksen vuoksi. Se on varmaa, että se ei ole ollut siinä koko aikaa. Kyllä porukka olisi sen kiikuttanut kauemmaksi siinä teltan ympärillä istuskellessaan. Tuo rätti voi olla hämäys tai johtolanka, yhtä hyvin.

Minä henkilökohtaisesti pidän kyllä kioskimiestä selvästi parhaana ehdokkaana tämän rikoksen tekijäksi. Hänen kohdallaan toteutuvat monet "ennakko-olettamukset". Asuu lähellä, tuntee seudun, on fyysisesti vahva, on ollut tilaisuus, on todistettavasti uhkaillut alueelle leiriytyneitä, on siis motiivi, on äkkipikainen, on ollut mielenterveydellisiä ongelmia, on tunnustanut naapurilleen, on hukuttautunut samaan järveen, profiili täsmää mielestäni.

Täysin varma siitä ei voi olla, mutta toistaiseksi sopivin ehdokas. Ei ole todisteita.

Onhan se voinut toimia toisinkin päin, Sariola hyvä, sillä suurena humoristina joku seurueesta on voinut kantaa rätin teltalle ihan Irmelin kiusaksi, jos ei "pesää" ole saanut edes kokeilla.

Rätistä puolustus nostikin oikeudessa turhan ison haloon, joka oli tietysti puolustuksen taktiikkaa ja johon syyttäjäpuoli ihmeen helposti lankesi.

Mielstäni ko. rätti, vaikka siitä löytyikin ulkopuolisen spermaa ja muuta mähmää, ei ole mikään todiste, sillä sitähän ei ole voitu todistaa, milloin rätti on paikalle tullut.

Sen on voinut kantaa siihen joku, surmien jälkeen, ikäänkuin poliisien löydettäväksi, eikä tällä kantajalla ole ollut mtään tekemistä surmien kanssa, kunhan on aikonut auttaa poliisia, että tuollainen rättikin on alueelta löytynyt, tosin kauempaa itse surmapaikasta.

Miksi muuten Sariola, "kioskiukko" olisi raahannut kengät löydettäväksi kotipolkunsa pieleen, mutta muun kaman sitten vienyt parempaan jemmaan, häh?

Ei ole oikein loogista, vai mitä, heh.

strangelove kirjoitti:On ikävää että aliarvioit ja vähättelet Palon ammattitaitoa. Hän kieltämättä meni Assmannin syyttelyssä liian pitkälle, mutta hänen ammattitaitoaan lääkärinä en menisi kiistämään. Valitettavasti hänet muistetaan juuri Assmann-yhteydestä, eikä varsinaisesta leipätyöstään jonka parissa hän teki kunnioitettavan uran. Tuo tunnon kokeileminen oli ihan normaali käytäntö aikoinaan, mutta en tiedä millaisille potilaille sitä ensisijaisesti tehtiin.

Palo oli hyvä lääkäri ja loistava tietokirjailija. Vuonna 1960 hän oli vasta lääketieteen opiskelija. Lisäksi hänen pitkä CV:nsä ei sisällä yhtään opintoviikkoa rikostutkinnasta. Toisaalta, mikäli hänen fiktiiviseen tuotantoonsa on vähänkin perehtynyt, sieltä löytää systemaattisen epäluulon kaikkia poliisiviranomaisia kohtaan ja myös joitakin motiiveja sille.

Palo sairasti loppuaikanaan pitkälle edennyttä keskushermoston syöpää. Luultavasti sillä oli tekemistä hänen yhä pakonomaisemmaksi muuttuneen viranomaisvihansa kanssa. Luulen, että Palo kuitenkin viime kädessä muistetaan tieteellisistä ansioistaan, jotka tosin kertyivät vasta vuosikausia Bodomin jälkeen.

Onko Gustafssonin tajuttomuudesta mitään dataa? Lehtijuttujen mukaan hän söi ja jutteli melko pian sairaalaan toimittamisensa jälkeen, pyysipä äitiään tuomaan tupakkaakin. Ei semmoisessa tapauksessa tarvitse tajuntaa tutkia, nuo kipuvasteen tutkimiset astuvat kuvaan vasta kun potilas ei reagoi muuhun, esim. ääneen jne.

Assmann sen sijaan oli vähintäänkin huomionhakuinen persoona, joka tuntui viettäneen sairaaloissa pitkiäkin aikoja. Hakiko sitten huumeita, tiedä häntä, tänäkin päivänä on tietty ihmistyyppi, joka hakeutuu tarpeettomiin leikkauksiinkin vain saadakseen vahvoja kipulääkkeitä. Lääkärin koulutuksella ja ammattitaidolla ei pysty arvioimaan hoidettavan potilaan osuutta surmiin.

Tottahan minä Jorma Paloa ammatillisesti kunnioitan ja hänen saavutuksiaan, mutta Assmann mania kaikkine jurinoineen ja tarinoineen meni kyllä liian pitkälle.

Olen lukenut muutamia Palon enimmäisiä kirjoja, jotka ovat kaiketi pitkälle hänen omasta elämästään kertovia, vaikkakin nimet ovat fikstiivisiä.

Ne eivät ne ole sellaisia, kuin nämä viimeisimmät tekeleet, jossa nähdään olemattomia, muka jonkun vastaantulevan lärvin voisi tunnistaa ja päätellä tämän matkan määränpään.

No aihe ei sovi otsikon alle, joten ei kirjoiteta siitä tämän enempää.

Mariacka kirjoitti: Onko Gustafssonin tajuttomuudesta mitään dataa? Lehtijuttujen mukaan hän söi ja jutteli melko pian sairaalaan toimittamisensa jälkeen, pyysipä äitiään tuomaan tupakkaakin. Ei semmoisessa tapauksessa tarvitse tajuntaa tutkia, nuo kipuvasteen tutkimiset astuvat kuvaan vasta kun potilas ei reagoi muuhun, esim. ääneen jne.

Ei ole dataa, eikä sitä saada. NG oli tajuissaan jo seuraavana päivänä, neljän päivän tajuttomuus on hänen oma kokemuksensa, joka tyypillinen aivovamman saaneille(netistä löytyy kertomuksia, kuinka viikko tai kaksi oli kadonnut). Kova väsymys jatkui hajatietojen mukaan viikon, sekavuus ehkä saman verran(hammasklinikalla Nils ei muistanut kaikkia retkelle osallistuneita, eikä retkipaikkaa) Nils pystyi syömään viiliä neljän päivän päästä ja harjoitteli kävelyä viidentenä päivänä(tästä mainittiin oikeudessa, sen myös se tuomisen "kävely parin päivän päästä"). Tuosta tajuaa sokea reettakin, että kovan tällin oli saanut.

konsta kirjoitti:Ei ole dataa, eikä sitä saada. NG oli tajuissaan jo seuraavana päivänä, neljän päivän tajuttomuus on hänen oma kokemuksensa, ...

Nils Gustafssonin tajuttomuudesta ei siis ole mitään dataa!

Voiko tästä päätellä, että mitään tajuttomuutta ei sairaalassa koskaan ole ollutkaan?

- Hymm -

awa kirjoitti: ..... Tajuttomuudesta ei siis ole mitään dataa!

Voiko tästä ajatella, että mitään tajuttomuutta ei sairaalassa koskaan ole ollutkaan?

- Hymm -

Ei lainkaan paha johtopäätös. Niinhän asia todennäköisesti on. Sensijaan alentunut tajunnantila on ollut sairaalassakin - ja samoin muistiaukko. Nämä kaikki ovat eri käsitteitä.

Onko niin, että asiantuntijat awa ja Hessu ovat sitä mieltä, että kaikki nuo kolme käsitettä ovat yksi ja sama?

Neljän vuorokauden muistiaukko viittaa keskivaikeaan aivovammaan. Ja muistiaukko on aivan eri asia kuin tajuttomuus tai alentunut tajunnan tila.

awa kirjoitti: Voiko tästä päätellä, että mitään tajuttomuutta ei sairaalassa koskaan ole ollutkaan?

- Hymm -

Et ole näköjään pysynyt ihan kärryillä. Oli siis alentunut tajunnantila, jota seurasi viikon sekavuus ja väsymys ja usean päivän muistiaukko. Oliko tämä jotenkin uutta sinulle? Tästähän on puhuttu jo kohta neljä vuotta.