Kuolemannaakka kirjoitti: ↑To Loka 17, 2019 2:29 pm
Ei tässä nyt siis olla tätä tuomittua "puolustelemassa", vaan minä ainakin yritän vain kylmästi katsoa, mihin todisteet riittävät. Nyt uskotaan syyttäjän tarinaa, mutta jos syyttäjä syyttäisikin tätä juoppoa tai tätä taksikuskia, niin yhtä lailla uskottaisiin sitä tarinaa. Todisteita on jokaista vastaan niin paljon, että niistä voidaan rakentaa tarina. Siksi todisteet eivät ole vahvat.
Naista vastaan siis luettiin seuraavat todisteet:
1. Silmälasit, joissa kaksi hiusta. Tämä todiste on hylättävä ensinnäkin siksi, että se on kontaminoitunut: se ei ole poliisin löytämä, vaan toisen epäillyn löytämä. Nämähän toimitti poliisille tämä taksikuski. Miten ylipäätään on mahdollista, että tämä taksari penkoi surmapaikkaa vapaasti? Taksarillahan on a) motiivi b) mahdollisuus lavastaa syytetyn hiuksia jälkeenpäin löytämiinsä silmälaseihin. Hän on vieläpä todistetusti puhunut syytetyn kanssa puhelimessa ja syytetty on pelännyt, että jos hänen dna.taan löytyy paikalta, niin tilanne on huono. Jos syyttäjä nyt median kautta väittäisi, että taksikuski tästä innostuneena laittoi pari epäillyn hiusta paikalta löytämiinsä silmälaseihin, niin toimittajat ja tuomarit nyökyttelisivät. En tietenkään väitä, että näin on, mutta eihän tällaista todistetta saa käyttää.
Toisekseen, hius silmälaseissa ei sovi syyttäjän tapahtumakuvaukseen. Nukkuiko uhri silmälasit päässä, vai väittääkö syyttäjä, että epäilty jotenkin raahasi valveilla olleen uhrin sänkyyn kasvoilleen makaamaan? Milloin siis hius tarttui laseihin ja miten se todistaa syytetyn vahingoksi, jos hän voi esittää/todistaa, että on käynyt talolla aiemmin ja KUN voidaan todistaa, että syytetyllä oli paljon silmälaseja, joten yhdet ovat voineet lojua lattialla vaikka sen kolme päivää tai pidempään?
2. Kynsinäytteet: löytyi syytetyn dna:ta kynsien alta, mutta löytyi myös kolmen muun ihmisen. Keitä nämä ovat? Jos nämä dna:t eivät ole tarttuneet surmayönä, voi myös syytetyn dna olla toiselta kerralta. DNA ei todista syytytyn syyllisyydestä sen enempää kuin noiden kolmen muun, joita ei ole tavoitettu eikä syytetty. Uhrista löytyi myös taksikuskin dna. Asunnon ovesta tai sängystä ei löytynyt syytetyn dna:ta eikä uhrin vaatteita ilmeisesti kuidutettu lainkaan, eli mitään tuntemattomia kuitujakaan ei ole saatu.
3. Havainnot: "Syytetty sanoi olleensa kotona koko illan ja lähteneensä sieltä karaokeravintola Dorikseen puolenyön jälkeen. Todistaja kuitenkin näki hänet ajamassa polkupyörällä surma-asunnon suuntaan ennen puoltayötä.
Syytetyn mukaan kyseinen Legend-pyörä olisi ollut tuolloin rikki. Valokuvien ja kertomusten perusteella pyörä oli käräjäoikeuden mukaan kuitenkin ajokunnossa."
Viimeinen lause, onko tuomareiden tekstiä, vai iltasanomien toimittajan päänsisäistä faktaa? En muista oikeudenkäyntiraporteissa tämmöistä käsitellyn. Kukaan ei ole tietääkseni todistanut, millaisella pyörällä syytetty ajoi (saati sen merkkiä), vai ajoiko lainkaan. Hänenhän kerrottiin silminnäkijän mukaan ajaneen jollain toisella, pienellä pyörällä. Kaiketi siis siksi, että oma pyörä oli rikki. Todistaja oli juonut 8 olutta ja havaintohetkellä oli vähintäänkin hämärää. Lisäksi ainakin aiemmin olleen puolustuksen puheenvuoron perusteella tämä näkeminen on tapahtunut puolen yön jälkeen, joskus 00:30 jos ulkomuistista muistan. Nyt tuossa lukee "ennen puoltayötä". Keksiikö tuomarit vai toimittaja? Usein iltapäivälehdissä on ihan suoranaisia virheitä, kuten kaikki konkarit tietävät.
4. Kengänjälki: tämä on järjellisin todiste, mutta kenkä hyvin yleinen, eikä sekään suoranaisesti surmaan liity mitenkään. Syytönkin voi valehdella oikeudessa (hänellä ei ole totuudessapysymysvelvoitetta), jos totuus saattaa hänet vielä pahempaan tilanteeseen tai hän haluaa suojella jotakuta. Jos hän vaikka olisi käynyt ovella, huomannut ikkunan olevan rikki ja lähtenyt pois, hän tuskin tätä kertoisi, koska ei voisi sitä mitenkään todistaa ja saattaisi itsensä entistäkin enemmän epäilyksenalaiseksi. Kieltämällä jäljen olevan hänen, hän ei myönnä olleensa paikalla lainkaan.
Eli tarkoitan vaan tällä sanoa, että jos me epäilisimmekin tätä juoppoa, niin hänellähän ei ole minkäänlaista alibia. Häntä ei kuitenkaan epäillä, koska jotenkin "tiedetään", ettei hän voi olla surmaaja.
Syytetyn dna:ta löytyy paikalta, mutta juoppo tavataan paikalta ihan ilmielävänä, eikä hän pysty mitenkään selittämään tai todistamaan, mitä on tehnyt ja miten on päätynyt uhrin sänkyyn! Häntä ei vain syytetä, vaikka häntä vastaan on selvästi enemmän näyttöä kuin syytettyä. Toisekseen: Suomen rikoshistoriassa ei taida olla yhtään tapausta, jossa nainen olisi tukehduttanut toisen naisen. Se viittaa siis vahvasti tekijänä mieheen. Kolmanneksi: syyttäjän mukaan syytetyn on täytynyt käyttäytyä täysin omituisesti: hän jää vastatapetun uhrin kanssa tämän taloon ja päästää sisään paikalle eksyneen miehen ja ilmeisesti vielä ohjaa tämän kuolleen uhrin viereen. Tässähän ei ole mitään logiikkaa eikä järkeä, jos sitä tarkastelee niillä tiedoilla, mitä syytetyllä tuolloin oli. Käytös on ihan arkijärjen vastainen, koska syytetty ei mitenkään voi etukäteen tietää, ettei juoppo häntä tunnista tai huomaa kuollutta kuolleeksi tai muutenkaan osaa mitään mihinkään sanoa jälkeenpäin. Kummasti tämä juoppo oikeudessa ei osaa edes puhua, mutta muistaa kyllä mistä taksin saa yms. Lisäksi tässä juopon vierailussa ja hänen juttelussaan jonkun/joidenkin kanssa on se aikaongelma: syytetyn pitäisi ehtiä sinne baariin, eikä jäädä juopon kanssa kuolleen taloon iltaa viettämään, "tuntikausiksi", eikös juoppo näin kertonut? Syyttäjän versiossahan juoppo on täytynyt melkein saman tien taluttaa nukkumaan, eikö?
Myös taksikuski tavataan paikalta. Hänellä on myös motiivi. Myös hänen dna:taan löytyy uhrista. Hän olisi pystynyt tuomaan syytetyn hiuksia paikalle. Hän olisi itse asiassa pystynyt ehkä jopa painamaan syytyn kengänjäljen laseihin. Hän olisi rikostilastojen valossa huomattavasti todennäköisempi tukehduttaja. Uhrin kuolinaikaa ei varmastikaan ole niin tarkkaan voitu määrittää, etteikö kuski olisi ehtinyt häntä jossain vaiheessa tappamaan.
JOS syyttäjä väittäisi taksarin lavastaneen uhrin ja lehdissä olisi pitkiä juttuja tämän kuskin kamaluudesta, niin emmekö kaikki uskoisi?
Tätä vaan tarkoitan, että todisteiden pitäisi olla yksiselitteisiä ja varmoja, eikä vain edeltäkäsin päätetyn syyllisen syyllisyyttä ajavia. Ei saisi olla tarinoita. Siksi uskon, että hovi voi tätä vielä joutua pohtimaan, etenkin jos syytetty läpäisee mt-tutkimuksen puhtain paperein. Sitäpaitsi hänhän itki oikeudessa, eikös se jo riitä todisteeksi syyttömyydestä... taksari sen sijaan ilmoitti hätäpuhelussa, että moi, vaimo makaa näköjään kuolleena sängyssä, eikä itkenyt yhtään =)
Onneksi karaokekappaleen valinta ei käräjätuomareiden mukaan ollut raskauttava seikka!