Vanhukset ja vammaiset jääneet ilman taksikyytejä Kokkolan seudulla - Uuden kyytikeskuksen taustoja peitellään
Yhtiön taustat herättävät Keski-Pohjanmaalla epäilyksen uskovaisten keskustalaisten sopupelistä.
Kokkolan seudulla monet takseja tarvitsevat vanhukset ja vammaiset ovat raivoissaan. Yksi heistä on MS-tautia ja epilepsiaa sairastava Sirkka Hautamäki. Hänen mukaansa syyskuun alussa tehdyt muutokset vanhusten ja vammaisten kuljetuspalveluihin ovat epäonnistuneet surkeasti.
- Meidän itsemääräämisoikeutemme on viety. Ihmisarvoa alennetaan tällä tavalla, parahtaa Hautamäki.
Ennen Hautamäki saattoi tilata vammaispalvelulain mukaan hänelle lain mukaan korvattavat yhdeksän edestakaista taksimatkaa kuukaudessa suoraan tutulta taksilta. Nykyään kyyti on tilattava Speys Oy:n kyytikeskuksesta, joka välittää tilauksen taksille. Tilaus on tehtävä vähintään kaksi tuntia ennen kyydin tarvetta, jotta Speys voisi yhdistellä samaan suuntaan kulkevien kyytejä samaan autoon. Tällä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Soite hakee puolen miljoonan euron säästöä vuodessa.
- Me vaikeavammaiset joudumme käyttämään taksia. Minullakaan ei ole enää ajokorttia, eikä ole perhettä enää, eikä mitään. Pidemmillä matkoilla liikkuminen on usein kokonaan taksien varassa, sanoo Hautamäki.
Kahden tunnin tilausaika on Hautamäelle liikaa. Samoin hänen mukaansa monelle muulle. Omaa kuntoa tai omia menoja on vammaisen vaikea arvioida kaksi tuntia etukäteen. Usein kyyti on saatava nopeasti.
Silti kyytikeskuksen mukanaan tuoma kahden tunnin tilausaika ei ole nyt edes ongelmista suurin.
Huomattava määrä kyytejä on nimittäin jäänyt kyytikeskuksen vuoksi saapumatta kokonaan. Asiakkaat ovat jonottaneet pahimmillaan tuntikausia Speys Oy:n kyytikeskukseen saamatta vastausta. Lisäksi Speys Oy on jättänyt välittämättä monia tilauksia eteenpäin takseille.
Soiten virkamiesjohto myöntää ongelmat sähköpostitse, mutta ei suostu haastateltavaksi puhelimitse.
Iltalehti on yrittänyt saada Soiten virkamiehiä vastaamaan kysymyksiin verorahojen käytöstä jo viime keväästä lähtien.
- Olemme avanneet tätä hankintaprosessia nyt eri suuntiin enkä voi tällaiseen haastatteluun nyt suostua, Soiten hankintajohtaja Antti Tieva kieltäytyi haastattelusta alkukesästä.
Kyytikeskuksen kilpailutuksesta vastaava Antti Tieva tai Soiten kuljetuksista vastaava projektipäällikkö Ari Sorola eivät ole suostuneet haastatteluun. Iltalehti on saanut ainoastaan joitakin ympäripyöreitä sähköpostivastauksia pieneen osaan virkamiehille esitetyistä kysymyksistä.
Tarkka tarjous
Sotkun juuret ovat viime keväässä, jolloin Soite päätti perustaa kyytikeskuksen välittämään asiakkaiden tilauksia takseille. Kilpailutuksen voitti vasta edellisvuonna perustettu Speys Oy, jolla ei ollut mitään näyttöjä vanhusten tai vammaisten kuljetuspalveluiden järjestämisestä.
Toiseksi jäi Kokkolan Taksiliikenne Oy, eli paikallinen taksikeskus, joka siihen asti oli hoitanut kyytien välittämistä. Kilpailutukseen liittyy erikoisia piirteitä. Kokkolan Taksiliikenne jätti tarjouksensa viime tipassa 35 minuuttia ennen tarjouskilpailun päättymistä.
Vain kuusi minuuttia ennen tarjouskilpailun loppua Speys Oy jätti voittavan tarjouksen, jossa hinta oli laskettu niin alas, että se olisi voittanut kilpailun, vaikka laatupisteissä olisi hieman tappiolle jäänytkin. Speys Oy:stä kerrotaan Iltalehdelle, että yhtiöllä ei ollut tietoa kilpailijoiden tarjouksista.
Niin Soiten luottamushenkilöissä kuin taksiyrittäjissä on herättänyt ihmettelyä muun muassa, että tarjoukset pyydettiin sähköpostilla, eikä suljetuissa kirjekuorissa. Tarjousten avaamispöytäkirjaa ei myöskään ollut heti saatavilla, kun sitä pyydettiin.
Speys voitti kilpailutuksen kirkkaasti, sillä hintaeron lisäksi Soiten asiantuntijat - Tieva, Sorola sekä vammaispalveluiden toimialuejohtaja Tanja Witick - ovat arvioineet Speysin tarjoaman kyytikeskuspalvelun taksiautoilijoiden vastaavaa laadukkaammaksi tietoturvan sekä "applikaatiosovellusten monipuolisten soveltamismahdollisuuksien" suhteen.
Tietoturvan parempaa tasoa perusteltiin Soiten virkamiesjohdossa sillä, että Speys Oy on kertonut asiakkaikseen muun muassa Suomen puolustusvoimat sekä useita kansainvälisiä pörssiyhtiöitä. Tämä näyttää melkoiselta saavutukselta vastaperustetulle yhtiöille. Tästä syystä osa Soiten luottamushenkilöistä epäilee asiakasreferenssejä.
Yhtiöstä ei suostuta antamaan asiasta mitään lisätietoja. Iltalehti pyysi toistuvasti yhtiöltä esimerkiksi tietoa yhteyshenkilöstä, joka puolustusvoimissa voisi vahvistaa asiakkuuden. Tietoja ei annettu. Myöskään Soiten virkamiehet eivät suostu kertomaan, onko heillä asiasta tarkempaa tietoa tai mitä tämä asiakassuhde todistaa Speysin tietoturvan tasosta.
Kilpailutuksen valitusajan mentyä umpeen kerrottiin, että toiminta alkaakin vasta syksyllä. Speys sai kilpailutuksessa täydet pisteet siitä, että se lupasi aloittaa toiminnan jo toukokuun alusta. Muutos ei aiheuttanut kilpailutuksen arvioimista uudelleen, sillä Soiten johdon mukaan lykkääntyminen johtui Soitesta, eikä Speys Oy:stä.
Syyskuun alussa on joka tapauksessa nähty, että Speys Oy:n kyytikeskus ei ole ollut toimintavalmis vielä syyskuun alussakaan.
Ongelmat jatkuvat
Speys Oy:n kyytikeskuksen toiminnassa ongelmat ovat jatkuneet jo kolmisen viikkoa toiminnan aloittamisen jälkeen. Säästöjä lienee syntynyt, mutta lähinnä siksi, että asiakkaat eivät ole voineet käyttää lainmukaisia oikeuksiaan korvattaviin kyyteihin. Sirkka Hautamäki kertoo, että tiedot hänen erityistarpeistaan esimerkiksi epilepsiaan liittyen eivät välity takseille tilausten mukana, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Eikä hän ole kertomansa mukaan ainoa.
- Minun sisarenikin oli junan alle jäädä, kun hän tuli Helsingistä näkövammaisten keskusliitosta, Hautamäki kertoo.
Hautamäki kertoo, että koska sisar ei voinut kyytikeskukseen siirtymisen vuoksi tehdä tilausta tutulle taksille, ei taksille välittynyt tieto siitä, että asiakas on näkövammainen. Näin kuljettaja ei tiennyt tulla asiakastaan vastaan. Hautamäen sisar oli ollut vähällä harhailla junaraiteille, mutta lopulta selvinnyt pois vaaratilanteesta sivullisten avulla.
Myös taksikuskeille järjestelmä on aiheuttanut harmaita hiuksia. Kun taksien tilaaminen siirtyi kyytikeskukseen perjantaina 1. syyskuuta, jäi osa takseista kokonaan ilman kyytejä Speysin järjestelmän toimimattomuuden vuoksi.
Kokkolalainen taksiyrittäjä Veli Autio kertoo, että hänen autonsa odotti turhaan kyytejä perjantaista aina sunnuntaihin saakka. Vielä aiempina viikonloppuina julkisista varoista korvattavia vanhusten ja vammaisten kyytejä oli ajettavaksi hänen mukaansa varovaisesti arvioiden 8-12 matkaa päivää kohden.
- Vielä ikävämpi pointti on se, että asiakkaathan tässä kärsivät. Vanhukset ja vammaiset, sanoo Autio.
Taksiyrittäjien mukaan uusi kyytikeskusjärjestelmä myös haaskaa rahaa. Muutama taksi on aina ostettuna Soitelle kiinteällä päiväkorvauksella lähes neljänsadan euron hintaan. Näillekin autoille on kyytikeskuksen aloitettua toimintansa tullut huomattavan vähän ajoja, jolloin Soite on maksanut moninkertaista hintaa ajetuista kyydeistä normaaliin kilometriveloitukseen verrattuna.
Taustat salataan
Speys Oy:n toimitusjohtaja ja yksi omistajista on kirkkonummelainen Jouko Sipilä. Yhtiö on perustettu alkuvuodesta 2016. Alun perin koko yhtiön omisti Mika Sorvisto, joka on työskennellyt kokkolalaisen kuljetusliike Ahola Transportin tytäryhtiössä Attracs Oy:ssä.
Pian perustamisen jälkeen keväällä 2016 puolet yhtiön osakkeista on myyty Jouko Sipilälle. Nykyään yhtiön toimitusjohtajana toimiva Sipilä ei suostu puhelinhaastatteluun. Alkaa päiväkausia kestävä sähköpostien vaihtaminen, jossa Sipilä vastaa vain osaan kysymyksistä ja niihinkin usein vuorokauden viiveellä.
Sähköpostitse Sipilä kertoo olevansa taustaltaan logistiikkainsinööri.
- Perustajalla, Mika Sorvistolla, on teknologiatausta. Hän halusi laajentaa osaamista omistajapuolella logistiikkaosaamisen ja -kokemuksen suuntaan, tarjosi minulle mahdollisuuden lähteä mukaan ja ostaa osakkeita. Taustallani on yli 20 v. työkokemus logistiikan alalta ja logistiikan palveluratkaisuista, Sipilä kertoo sähköpostitse.
Tämän jälkeen 2 500 euron minimipääomalla vastikään perustetusta yhtiöstä maksettiinkin jo kovaa hintaa. Ahola Transport sijoitti yhtiöön 100 000 euroa ja sai vastineeksi uusia osakkeita - noin vajaan neljänneksen yhtiöstä. Sipilä ei kerro, millä hinnalla hän itse lunasti osakkeensa.
Jouko Sipilä myös antaa ymmärtää, että yhteydet Aholaan olisivat nyttemmin katkenneet.
- Ahola Transport tuli annin seurauksena omistajaksi ja tähän oli perusteena vahva kokemus dynaamisen logistiikan osaamisesta. Toiminnan kehittyessä ja kuljetusten ohjauspalveluiden neutraliteetin vuoksi päätimme kuitenkin ostaa osakkeet Ahola Transportilta takaisin yritykselle ja tarjosimme myöhemmin niitä ostettavaksi yksityishenkilöille, joilla on vahva logistinen kompetenssi, Sipilä kirjoitti.
Sipilä ei suostu kertomaan yhtiön nykyisiä omistajia. Iltalehti sai kuitenkin selvitettyä, että Ahola Transportin osakkeet sekä yhtiön enemmistöön oikeuttavan potin uusia yhtiön osakkeita ostivat keväällä ja kesällä 2016 Ahola Transportin pääomistajat Rolf, Hans, Nils ja Lars Ahola.
Tarjousasiakirjojen mukaan Speysin palvelu myös perustuu Ahola-konserniin kuuluvan Attracs Oy:n ohjelmistoille. Speysin entinen toimitusjohtaja ja nykyinen osakas Mika Sorvisto ilmoitetaan edelleen myös Attracsin toimitusjohtajaksi yhtiön verkkosivuilla. Lisäksi Speys ja Attracs toimivat samassa osoitteessa.
Sipilä selitti vuorokauden odottamisen jälkeen ristiriitaisia puheitaan sillä, että yksityishenkilöillä voi olla erilaisia tavoitteita Speysin omistajana kuin heidän yhtiöllään, joka Speysin omistajana joutuisi ajamaan yhtiön etua.
Hyvä veli -kerhoa epäillään
Ahola Transportin rooli kyytikeskuksen taustalla on herättänyt paikkakunnalla paljon ihmetystä ja epäluuloa. Sitä on useiden Iltalehden haastattelemien ihmisten mukaan suorastaan salailtu kyytikeskuksen kilpailutuksen aikana ja sen jälkeen. Tätä haastateltavat selittävät poliittisilla ja uskonnollisilla yhteyksillä, joiden vaikutuksesta kyytikeskuksen valintaan ei kuitenkaan kenelläkään ole esittää näyttöä.
Ahola Transportin vähemmistöosuus on yksi kolmesta suorasta omistuksesta, joista Jouko Sipilän veljen, pääministeri Juha Sipilän (kesk) lapsilleen jättämä sijoitusyhtiö Fortel Invest on pitänyt kiinni näihin aikoihin saakka. Aiemmin Fortel Invest oli omistajana jopa kymmenissä yhtiöissä.
Fortel Invest omistaa Aholasta vajaan prosentin, mikä tekee Fortel Investistä yhtiön kolmanneksi suurimman omistajan, mikäli hallintarekisteröityjä osakkeita ei huomioida. Juha Sipilän hyvä ystävä Juha Hulkko on yhtiön toiseksi suurin omistaja niin ikään noin prosentin osuudella. Aholan suvulla on edelleen ehdoton enemmistö - yli 90 prosenttia yhtiöstä.
Ahola Transportin toimitusjohtaja ja pääomistaja Hans Ahola on ollut Juha Sipilän voimakas tukija Kokkolan seudulla.
Juha Sipilän nostamisesta keskustan puheenjohtajaksi on ottanut kunniaa perholainen keskustaveteraani Antti Hietaniemi. Hän on Soiten valtuuston puheenjohtaja. Soiten hallitusta johtaa Hietaniemen aisaparina myös paikallinen keskustavaikuttaja, Veikko Laitila Kokkolasta.
Niin Hietaniemi, Laitila, Aholat kuin Juha Sipilä ja osa Soiten johtajistoa tunnetaan myös uskonnollisista piireistä. Huomattavan moni Iltalehden haastattelema yrittäjä tai päättäjä puhuukin, että koko kyytikeskusoperaatiossa olisi ollut kyse uskovaisten keskustalaisten sopupelistä.
Samoja epäilyjä on herännyt myös eräistä muista Soiten hankinnoista ja henkilörekrytoinneista.
Kukaan haastatelluista ei kuitenkaan pysty esittämään asiasta pitävää näyttöä.
- Se on kuin sumua yrittäisi ottaa kiinni. Kaikki sen näkee, mutta kiinni ei saa mistään, sanoo yksi seudun päättäjistä.
”Höpö höpö”
Antti Hietaniemi on pitänyt voimakkaasti Speys Oy:n puolia sekä ennen hankintapäätöstä että nyt ongelmien ilmettyä. Hietaniemi kuittaa täytenä “höpö höpönä”, että hän olisi pyrkinyt suosimaan poliittisen liittolaisensa veljen yritystä.
- Olen vasta jälkeenpäin kuullut, että Juhan sukulaisia on mahdollisesti yrityksessä mukana. Tätä Jouko Sipilää en ole koskaan edes tavannut, sanoo Hietaniemi.
Myös Hietaniemi myöntää Speysin kyytikeskuksen ongelmat toiminnan aloituksessa. Hän sanoo kuitenkin uskovansa, että ne saadaan lähiviikkoina korjattua. Lisäksi Hietaniemi sanoo, että lisäkustannuksia Soitelle ei voi muutostöistä koitua, eikä ongelmien korjaaminen saa kestää joitakin viikkoja enempää.
Jouko Sipilä ei kommentoi syytöksiä sopupelistä.
- Minulla ei ole näkemystä eikä tietoa, jotta voisin kommentoida paikallista poliittista päätöksentekoa tai sen ympärillä liikkuvia huhuja, saati sitten Soiten hankintoja tai rekrytointeja, hän kirjoittaa.
Antti Hietaniemi hävisi äskettäin täpärästi keskustan sisäisen vaalin Soiten valtuuston puheenjohtajan paikasta. Tämä viestii siitä, että osa keskustalaisistakin kaipaa jo muutosta toimintamalleihin.
Kyytikeskustoiminnasta on ollut erimielisyyttä myös Soiten hallituksessa. Kolme hallituksen jäsentä äänestivät kyytikeskushankintaa vastaan viime keväänä. Kokoomuslaisen varapuheenjohtaja Pekka Nurmen lisäksi päätöstä vastaan äänestäneet kaksi demarijäsentä Seija Haapalehto ja Mauri Lahti jättivät myös eriävän mielipiteen päätöksestä. Soiten hallituksen ja valtuuston on määrä käsitellä kyytikeskukseen liittyviä epäselvyyksiä maanantaina 25. syyskuuta.
JARNO LISKI / Iltalehti
25.09.2017 klo 7:37
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/201709252200415257