MURHA.INFO

EDIT: Siirretty toisesta viestiketjusta - RAID

joey kirjoitti:

Miina kirjoitti: Enkä voi olla kysymättä, mikä mahtaa olla oppilaan arvosana?

Mietin tässä ihan samaa Että mitätöidäänkö se työllä ja tuskalla hankittu arvosana sitten?

Meillä oli ainakin niin, että hylättyjä arvosanoja sai olla tietty prosentuaalinen osuus kurssien lukumäärästä. Muistaakseni yksi kolmasosa. Kuitenkaan sitten hylättyjä ei saanut olla... oliko se nyt kolmea peräkkäin, tai muuten siitä muodostui etenemiseste, eikä seuraavalle kurssille/ylioppilaskirjoituksiin päässyt osallistumaan.

Mutta silti, miesopettaja ja heteromiesoppilas? ...En nyt äkkiseltään keksi oman kouluaikani potentiaalisista reputtajista ketään, joka olisi suostunut moiseen.

Vanhoina hyvinä aikoina joka kurssista piti päästä läpi, eikä mitään 4/5/4/5 -tyyppistä sarjaa voinut kuvitellakaan. Tosin lukio nyt on muutenkin täysin väärä paikka jokaiselle sellaiselle ihmiselle, joka selviää nipin napin läpi joka toisesta kurssista. Mitähän hyötyä kellekään on saada lukion päästötodistus, jonka keskiarvo on 4,5 tai 5?

Tuo prosentuaalinen reputtajamäärä on ollut käytössä tosin iät ja ajat ylioppilaskirjoituksissakin, ja minusta tuo on sinänsä täysin käsittämätön. Jos ihminen tietää kylliksi, hänen tulisi päästä läpi, vaikka jotkut muut tietäisivätkin asiasta kaiken - ja vastaavasti ihmisten EI pitäisi päästä läpi minkään prosenttiosuuden mukaan, jos yleiset tulokset ja tietämys ovat tavallista heikommat.

Sinänsä naurettavaa, että jossain ylioppilaskirjoitusten äidinkielenkokeessa on jouduttu säännöllisesti pudottamaan vaatimustasoa, koska ihmisten 12-13 kouluvuoden aikana hankitut kyvyt eivät riitä läpäisemään oman äidinkielen vähimmäisvaatimustasoa. Siitä huolimatta äikästä reputtaa pelottavan moni lukiolainen.

Tämä meni nyt läpeensä offtopiciksi, mutta jos minulta kysytään, ylioppilaskirjoituksissa äidinkielen kohdalla tulisi vaatia paljon tiukempaa rajaa. Vähintään arvosana C, tai lakkia ei heru. Kukaan ei hyödy siitä, että joka ikäluokasta koulutetaan yhä enemmän näitä "ääliö-ylioppilaita", jotka eivät osaa edes lukea tai kirjoittaa kunnolla. Moisten kohdalla koulutusputki on mennyt hukkaan, eivätkä he osaa tehdä myöskään mitään käytännön töitä.

Mitä ruotsalaiseen homopoikaan ja homo-opettajaan tulee, niin pääsee sitä tenteistä läpi vähemmälläkin vaivalla. Olisi edes luntannut - tai kiristänyt opettajaa. Eikä se kurssin uusiminenkaan nyt niin paha vaiva ole verrattuna parrun saamiseen takalistoon. Tiedä, vaikka olisi alun perin itse halunnutkin kokea "seikkailun ruotsalaisittain" opettajansa kanssa, niin omituiselta tämäkin tapaus vaikuttaa.

suomalaisten lukutaito on kuitenkin ykkössijalla koko maailmassa tällä hetkellä...eikö se kerro jotain tasosta? Voin myös sanoa että äidinkielestä a tai b tulleita on sellaisiakin jotka ovat menestyneet elämässään mainiosti, joillekin motivaatio ilmestyy kehiin vasta yliopistossa tai muualla lukion jälkeen. Pidän tosin suomalaista peruskoulua kehnona opinahjona. Paljon päntätään ulkoa mutta kukaan ei tiedä miksi ja mitä....opiskelu on siis sellaista "hauki on kala" tyyppistä....eivätkä suomalaislapset myöskään viihdy koulussa. 28 tutkitusta maasta suomalaislapset tykkäsivät koulunkäynnistä vähiten....

cicero kirjoitti:suomalaisten lukutaito on kuitenkin ykkössijalla koko maailmassa tällä hetkellä...eikö se kerro jotain tasosta?

Ei.
Jos ajatellaan esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten äidinkielen esseekokeen maksimipistemäärää, sen saavuttavan henkilön taso on todella kaukana niistä, jotka onnistuvat vain menestymään näissä lukutaitoa mittaavissa testeissä. Ja eikös tuo suomalaisten lukutaidon ykkössija tule lähinnä lukutaitoisten huimasta enemmistöstä? Meillä kun noita täysin lukemattomia ei taida juurikaan olla.

Sattumoisin kuulun itse ikäryhmään, jonka koulumenestyksen ja -viihtyvyyden kehitystä mitattiin kansainvälisessä testissä, joka suoritettiin peruskoulun kuudennella, yhdeksännellä, ja lukion toisella luokalla (ellen vuosia aivan väärin muista). Osallistuimme myös tuohon lukutaitotestiin, jonka sisältö oli luokkaa: "kaikki ruskeat eläimet ovat koiria, ovatko kaikki koirat ruskeita?". Monen lukutaito riittäisi hieman pidemmällekin. Toisaalta, tajusivat sentään mitata testin suoritusajan.

cicero kirjoitti:suomalaisten lukutaito on kuitenkin ykkössijalla koko maailmassa tällä hetkellä...eikö se kerro jotain tasosta? Voin myös sanoa että äidinkielestä a tai b tulleita on sellaisiakin jotka ovat menestyneet elämässään mainiosti, joillekin motivaatio ilmestyy kehiin vasta yliopistossa tai muualla lukion jälkeen. Pidän tosin suomalaista peruskoulua kehnona opinahjona. Paljon päntätään ulkoa mutta kukaan ei tiedä miksi ja mitä....opiskelu on siis sellaista "hauki on kala" tyyppistä....eivätkä suomalaislapset myöskään viihdy koulussa. 28 tutkitusta maasta suomalaislapset tykkäsivät koulunkäynnistä vähiten....

Ihan näin meidän kesken ja leikkiä laskien, oma tekstisikään ei niin hirveän huoliteltua ole.

Koululaiset osaavat toki lukea, mutta lukutaito on eri asia kuin kyky ilmaista itseään kirjallisesti omalla äidinkielellään, tai edes kyky ymmärtää oman kielensä perusrakenteita.

Taloudellisesta menestyksestä äidinkielen kirjoitusten arvosana ei sikäli kerro mitään, koska ns. insinöörikielen asteelle pääsevät voivat päteä muulla tavoin (ja kirjoittaa sitten eri teknisten vempeleiden käyttöohjeita, joista kukaan ei tajua yhtään mitään). Se ei silti tarkoita, että olisi hyväksyttävää päästää kirjoituksista tai lukiosta läpi ihmisiä, joita ei edes kiinnosta opetella kirjoittamaan muutakin kuin apinasuomea. Bisnesmaailmassakin vaikuttaa tökeröltä, jos jonkun firman edustajan tiedotteet tai viestit ovat kuin kännissä kirjoitettuja.

Eikä sinne yliopistoonkaan edes pääse, jos ei kykene ilmaisemaan itseään kirjallisesti riittävän hyvin. Tieteelliset esseet eivät luonnistu, jos äidinkielen taso on sitä luokkaa, että suomen kielen perusrakenteetkin ovat täysin epäselviä ja hädin tuskin välttävästi hallussa. Ammattikorkeakouluissa tosin useasti riittää se, että osaa kirjoittaa nimensä oikein, mutta eivätpä AMK:t mitään oikeita korkeakouluja olekaan, vaan hienon nimen saaneita opistoasteen kouluja (nimimerkillä "myös AMK:sta valmistunut").

Motivaatiolla ei ole sikäli asian kanssa tekemistä, koska kyllähän jokaisella lukioon menevällä ja valkolakin haluavalla tulisi sen verran olla motivaatiota, että opettelisi kirjoittamaan. Jos ei tätä motivaatiota alun perinkään ole, sitten on syytä mennä vaikkapa käytännön ammatteja harjoittamaan ja unohtaa kirjallinen itseilmaisu. Ei kenenkään tarvitse olla mikään ruuneperi, mutta selkeää peruskieltä ja asiatyyliä oppii jokainen.

Heikot arvosanat ylioppilaskirjoituksissa kertovat myös ennen kaikkea siitä, että itse koulutusjärjestelmä on puutteellinen. Kuten totesin aiemmin: jos 12-13 vuoden kouluputki ei saa ihmisiä omaksumaan edes omaa kieltään, niin jossain on jokin vialla. Tosin itsekin muistan omilta lukioajoiltani sellaisenkin kaverin, joka ei koskaan äidinkielen tunnilla lukenut kirjoja, joista piti kirjoittaa essee. Ko. henkilö katsoi vain videot (mm. Tuntematon sotilas) ja kirjoitti sitten niiden pohjalta, milloin ei maksanut jollekulle, joka kirjoitti aineen hänen puolestaan, jotta hänen ei tarvitsisi itse vain oppia mitään.

Päivähoitopaikkojahan suurin osa koulutuslaitoksista lopultakin on. Jatkokoulutuspaikkojenkin opetuksen tasoa on jouduttu laskemaan yksinkertaisesta ja loogisesta syystä, joka on seuraava:

A. Korkeakouluihin halutaan 70% kansasta.
B. Suomalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on n. 100, mikä tarkoittaa, että 50% kansasta ylittää tämän lukeman ja 50% alittaa sen.
C. On oletettavaa, että korkeakouluihin menneiden halutaan myös valmistuvan, jolloin tutkintovaatimusten on oltava sen mukaiset.

Koska korkeakouluihin halutaan 70% kansasta, se tarkoittaa, että korkeakouluihin halutaan 20% siitäkin väestöstä, jolla on keskimääräistä heikompi älykkyysosamäärä, alimmillaan jo selvästi alhaisempi kuin keskivertokansalaisella. Tämän väkimäärän valmistuminen korkeakouluista edellyttääkin korkeakoulujen opetuksellisten vaatimusten laskemista. Vaatimusten on oltava tulevaisuuden korkeakouluissa niin matalat, että heikkolahjaisiksikin luokiteltujen kansalaisten on ne läpäistävä.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että pahnanpohjimmaisten "korkeakoulutettujen" tutkinnoilla ei ole juuri minkäänlaista arvoa, koska ne eivät niinkään kerro suorittajansa varsinaisesta osaamisesta kuin tutkintovaatimusten heikkoudesta ja tutkintonimikkeen kokemasta rajusta inflaatiosta.

Samaan aikaan maa riutuu todellisten ammattilaisten, käsityöläisten ja käden taitoja osaavien ihmisten puutteessa. Kukaan ei ole enää putkimies, sähkömies tai kokki, vaan kaikki ovat koiranomeja, tradenomeja tai tusinakandeja. Eipä ole tässäkään mitään järkeä, mutta eipä sitä toisaalta ole totuttu näkemään hallituksen esityksistä muutenkaan.

Diplomi-insinööriksikin voi kuitenkin valmistua ihminen, joka ei kuulu varsinaiseen älymystöön, mutta on erittäin sinnikäs ja ahkera.

Suomen kielen rakenteisiin todellakin paneudutaan peruskoulussa ja vielä enemmän lukiossa. Silti lukion läpäisee suuri joukko ihmisiä, jotka ovat kyllä lukeneet, vaan eivät syystä tai toisesta sisäistäneet kielioppia.

Räikeät kieliopilliset virheet ärsyttävät tietenkin välillä, mutta sisältö on minulle kirjoituksissa toistaiseksi ollut vielä tärkeintä.
Täysin virheettömästi tälläkään palstalla ei liene kirjoittanut vielä kukaan, korkeastakaan koulutuksesta huolimatta.

Mitä tulee ammattikorkeakouluihin, ne antavat käsittääkseni ammatillisesti korkeatasoista koulutusta. Opistotasoa kun ei enää ole. Erona opistotasoiseen koulutukseen olisi ehkä kriittisen ajattelun ja työtapojen kehittämisen korostaminen ikäänkuin jokaiselle ammattilaiselle kuuluvana asiana.

Itse järkytyin tämän vuoden ylioppilaskirjoitusten tuloksista. Pisterajat, etenkin ne alhaisimmat, olivat todella matalalla useassakin aineessa. Äidinkielestä pääsi läpi 21 pisteellä, L:n sai 90 pisteella 114:stä pisteestä. Toinen hieno esimerkki on lyhyt matematiikka: Läpi pääsi 7 pisteellä, ja L:n sai 46 pisteellä 60:stä! Alhaisista pisterajoista oli lehdissäkin, joskin täytyy sanoa, etten muista, missä. Etenkin tuo äidinkielen kokeen pisteraja tuntuu sellaiselta, että kokelaan ei tarvitse edes juuri suomea osata, että saa raavittua tuon 21 pistettä kasaan.

Lukioissa taso on todellakin huononemaan päin ja sille on syynsä. Nykyään kun vallitseva trendi yläasteella on, ja on jo pitkään ollut tuputtaa mahdollisimman paljon pelkästään lukio-vaihtoehtoa. Tuntuu, että opinto-ohjaajat alkavat ehdottaa ammattikoulua vasta sitten, kun oppilaan keskiarvo on 6 tai alle. Lukioihin pääsee oikeastaan kuka tahansa, keskiarvosta huolimatta. Tiedän parikin lukiota, jotka ottavat kenet tahansa sisään keskiarvosta huolimatta, vaikka jossakin olisikin joku nimellinen raja mainittu. Nykyään kai suurin osa Suomen nuorisosta käy tämän maan turhimman koulutuksen. Yhä useampi tuntuu käyvän sen siksi, ettei tiennyt, minne muuallekaan olisi halunnut, mennäkseen lukioon "miettimään", että minne siitä sitten jatkaisi. Eipä siis ihme, etteivät tulokset ole korkealla, kun motivaatiokin on tuota tasoa.

Kylläkai lukiossa voi tosiaan viettää sen pari-kolme vuotta ja samalla miettiä, mille haluaa oikeasti alkaa. Jos lukion jälkeen haluaa esim. johonkin ammattioppiin, lukion käyminen helpottaa kursseissa sitten ammattiopinnoissa. Lukiossa voi raapaista vähän sitä sun tätä ja ehkä saada uuden kipinän jostakin.

Puhumatta erityislukioista, niistä vasta voikin saada tulevaan ammattiin eväitä.

Muuten nykyisen lukion taso on laskenut jatkuvasti, vuosi vuodelta. Siihen ei löytyne ihan selkeää selitystä, mutta...
jos äidinkielen opettajatkin suosittelevat Aku Ankkaa hyvänä äidinkielen lukulähteenä, jotain on pielessä myös opettajissa. Aku voi olla kieliopillisesti "virheetöntä", mutta keinotekoisten uusien idiomien tuputtaminen joka lehdessä ei kyllä ole hyvän suomen asialla.

Tampereen Tyttö kirjoitti:Diplomi-insinööriksikin voi kuitenkin valmistua ihminen, joka ei kuulu varsinaiseen älymystöön, mutta on erittäin sinnikäs ja ahkera.

Suomen kielen rakenteisiin todellakin paneudutaan peruskoulussa ja vielä enemmän lukiossa. Silti lukion läpäisee suuri joukko ihmisiä, jotka ovat kyllä lukeneet, vaan eivät syystä tai toisesta sisäistäneet kielioppia.

Räikeät kieliopilliset virheet ärsyttävät tietenkin välillä, mutta sisältö on minulle kirjoituksissa toistaiseksi ollut vielä tärkeintä.
Täysin virheettömästi tälläkään palstalla ei liene kirjoittanut vielä kukaan, korkeastakaan koulutuksesta huolimatta.

Mitä tulee ammattikorkeakouluihin, ne antavat käsittääkseni ammatillisesti korkeatasoista koulutusta. Opistotasoa kun ei enää ole. Erona opistotasoiseen koulutukseen olisi ehkä kriittisen ajattelun ja työtapojen kehittämisen korostaminen ikäänkuin jokaiselle ammattilaiselle kuuluvana asiana.

Älymystöön tarvitsee tuskin kuulua vaikka kävisi minkä koulutuksen tahansa. Kovalla työllä ja istumalihaksilla lähes jokainen pystyy selviytymään mistä tahansa yliopistollisesta koulutuksesta. DI puolle on helppo päästä mutta tietyt alat ovat siellä varmasti korkeakoululaitoksemme vaikeimpia kuten elektroniikka, tietoliikenne, teknillinen fysiikka... Monet pitävät esimerkiksi lääketieteellistä erittäin haastavana mutta totuus on ettei siellä opiskelu ole kuitenkaan hirmuisen haastavaa, pääsykokeet ovat vaikein osa.

Mitä tulee ammattikorkeakouluihin niin omasta mielestäni hyvä idea on luhistunut huonon toteutuksen alle. Omat ammattikorkeassa opiskelleet tuttavat ovat kritisoineet varsinkin sitä kuinka kursseista päästetään läpi täysin perusteitta. Uusien insinöörien tasoa olen useasti kuullut haukuttavan. Varmasti poikkeuksia on enkä näitä tietoja minään faktoina esitä, sillä kuten sanottua mielipiteeni perustuvat joiltakin kymmeniltä henkilöiltä kuultuihin tarinoihin.

Koulujen välillä on suuria eroja koskien opetuksen tasoa ja oppilasainesta.

ubuntus kirjoitti:Mitä tulee ammattikorkeakouluihin niin omasta mielestäni hyvä idea on luhistunut huonon toteutuksen alle. Omat ammattikorkeassa opiskelleet tuttavat ovat kritisoineet varsinkin sitä kuinka kursseista päästetään läpi täysin perusteitta. Uusien insinöörien tasoa olen useasti kuullut haukuttavan. Varmasti poikkeuksia on enkä näitä tietoja minään faktoina esitä, sillä kuten sanottua mielipiteeni perustuvat joiltakin kymmeniltä henkilöiltä kuultuihin tarinoihin.

Oma käsitykseni on, että ammattikorkeakoulut kärsivät siitä että suurin osa opiskelijoista on vain lukion käyneitä. Kaunis ajatus siitä että opiskelijoista tulee asiantuntijoita kariutuu siihen ettei opiskelijat pääsääntöisesti osaa alansa perusteita. Jos opiskelijat kävisivät lukion ja ammattikoulun ammattiopinnot ennen AMK:ta voitaisiin opiskelu aloittaa siten että ihmiset oikeasti osaisivat jotain jo ennestään. Perusteiden sijaan voitaisiin syventää ammatillista osaamista ja keskittyä myös laajemmin vaikkapa esimies työskentelyyn.

Jos lukion taso on tosiaan laskenut niin alas kun tässä ketjussa on kerrottu ei tuo minun mallini olisi varmaan edes opiskelijoille kauhean raskas.

Itse arvostan kohtuullisia äidinkielen oikeinkirjoitustaitoja oli sitä lunta paskahuussin katolla tai ei. WOMAN'S MC:n presidentti on varoittava esimerkki siitä miten vähän peruskoululainen voi oppia yhdeksässä vuodessa. Toki elämässä voi menestyä ja olla onnellinen vaikka luku- ja kirjoitustaito olisivat olemattomat. Esimerkkinä Hjallis Harkimo on menestynyt liikemies, paha lukihäiriö ja äidinkielen neloset ja vitoset eivät ole päämäärätietoista miestä pysäyttäneet.

Tiedostan että omissa teksteissäni pilkut ovat miten sattuu ja lauserakenteet rönsyilevät niin että äidinkielenopettajat (kai murhainfolaisissa sellaisiakin on?) etsivät vaistomaisesti punakynää niitä lukiessaan. Yhdyssanojen kanssa nipotan, mielestäni antaa sivistymättömän vaikutelman jos muuten moitteettomassa tekstissä on jokin tökerö yhdys sana virhe. Moni korkeastikin koulutettu viljelee näitä virheitä.

Vielä tökerömpää on jos kirjoittaja ei käytä pistettä lauseiden välissä isoja kirjaimiakaan ei silloin esiinny koska koulussa on ilmeisesti opittu että iso kirjain tulee pisteen jälkeen ja erisnimen alkuun tämä tekee tekstin lukemisesta vaikeaa ja lisää väärinymmärryksiä tämä ei ole aivan niin paha kuin caps lock pohjassa huutaminen mutta melkein olisi parempi edes arviosta heittää niitä pisteitä tekstin sekaan kuten kaverini teki josta tuli kuin tulikin ylioppilas no eipä sillä en ole itsekään lukiosta hyötynyt muuta kuin saamani yleissivistyksen saattaahan sitä toki mennä korkeakouluun tosin näin vanhemmallakin iällä.

^On muuten rankkaa kirjoittaa tarkoituksella virheellisesti, kokeilkaapa huviksenne...

Muistetaanhan sekin, että vaikka kahden sanan "yhdiste" voi olla toisessa yhteydessä tiukka yhdyssana, niin toisessa kontekstissa se voi olla erilleen kirjoitettu, ja molemmat ovat oikein, jos lauseympäristö ja painotus oikeuttavat sen.

Näitä "meidän pankki" -tyyppisiä käytetään mainonnassa, ja ne eivät sinänsä ole väärin, ovat jonkinlaisia kollektiivisia omistusmuotoja.

Hyvä, että tuotte esille korkeakoulutuksen inflaation. Itse olen hyvillä papereilla valmistunut, mutta tiedän, että joukossamme oli monia, jotka vaivoin raapivat hyväksyttyjä arvosanoja kasaan tenttiuusintojen kautta.

Suomen koko koulutusjärjestelmä on aika kovien haasteiden edessä. Ikäluokat pienenevät ja silti pitäisi tuottaa innovatiivista ja hyvää ainesta työmarkkinoille. Oppilaitokset käyvät kovaa kilpailua opiskelijoista. Tosiasia on, että esim. tekniikan alalla parhaat menevät yliopistoihin, ja esim. ammattikorkeakouluille jäävät rippeet. Jämäpaikat täytetään täydennyshauin joskus vain pari päivää ennen lukuvuoden alkua. Koska on ns. pakkohakujärjestelmä, opiskelemaan pääsee sellaisiakin, joilla ei ole mitään mitään motivaatiota eikä edellytyksiä menestyä.

Insinöörien taso on laskenut myös sen vuoksi, että ammattikorkeakoulu on koko ajan vähentänyt opetuksen määrää. Ennen jopa teknikko opiskeli joitakin oppiaineita enemmän kuin nyt valmistuva insinööri. Syynä tähän on jatkuvasti kiristyvä talous. Kun rahat vähenevät, myös töitä eli opetusta vähennetään.

Amk:ssa yksi ongelma on opiskelijoiden kaksijakoisuus: Ylioppilailla on hyvä yleissivistys ja he ovat selvästi parempia esim. kirjallisissa tehtävissä, kielissä, matematiikassa ja fysiikassa. Ylioppilaat eivät vaan tiedä, minne ovat tulleet ja mitä haluaisivat opiskella. Ammattikoulusta tulevat ovat heikkoja esim. kirjoittamisessa, kielissä, matematiikassa, fysiikassa. He kuitenkin tietävät, mitä ovat tulleet opiskelemaan ja heillä on vahva motivaatio ja jo valmis ammattiosaaminen omalta alaltaan. Parhaat lähtökohdat amk-opiskeluun on niillä nuorilla, jotka ovat suorittaneet yhdistelmätutkinnon eli ylioppilastutkinnon ja ammattitutkinnon yhdessä.

Merope kirjoitti:Itse järkytyin tämän vuoden ylioppilaskirjoitusten tuloksista. Pisterajat, etenkin ne alhaisimmat, olivat todella matalalla useassakin aineessa. Äidinkielestä pääsi läpi 21 pisteellä, L:n sai 90 pisteella 114:stä pisteestä. Toinen hieno esimerkki on lyhyt matematiikka: Läpi pääsi 7 pisteellä, ja L:n sai 46 pisteellä 60:stä! Alhaisista pisterajoista oli lehdissäkin, joskin täytyy sanoa, etten muista, missä. Etenkin tuo äidinkielen kokeen pisteraja tuntuu sellaiselta, että kokelaan ei tarvitse edes juuri suomea osata, että saa raavittua tuon 21 pistettä kasaan.

Tuo äidinkielenkokeen alhainen pisteraja johtunee tästä uudesta systeemistä, tekstitaidon kokeesta, joka tuntuu olevan aivan ylivoimaisen vaikea suurimmalle osalle kirjoittajista. Tietämättömille: entisen kahden esseen sijaan nykyään kirjoitetaan siis yksi essee, minkä lisäksi suoritetaan tekstitaidon kolmiosainen koe. Muistelisin, että viime keväänä, kun koemuoto otettiin käyttöön, 6+6+6 -pistesarjasta, eli 18 pisteen ollessa maksimimäärä, maan keskiarvo oli kahdeksan.

Kyse ei ole siis siitä, että juuri ja juuri suomea osaavat saisivat heille kuulumattomia arvosanoja, vaan että koe on nykyisessä muodossaan oikeasti vaikea. Keskustelin erään äidinkielen lehtorin kanssa asiasta. Hän kertoi kokeen olleen testattavana äidinkielenopettajien seminaarissa, ilman että kukaan osallistujista sai kokeesta täyttä 18 pistettä. Koemuoto otettiin kuitenkin käyttöön, koska pelkän esseekokeen koettiin tehneen infaation - vanhassa systeemissa kahdesta, kahtena eri päivänä kirjoitetusta esseestä parempi valittiin yo-lautakunnan arvioitavaksi.

Ja sen verran vielä, etten usko edelleenkään tän kaltaisten foorumien olevan ylipäätään paikkoja, jossa suomalaisten todellinen kielellinen osaaminen näkyy. Esimerkiksi: itse pyrin täällä kirjoittamaan hieman selkeämpää suomea kuin mitä itse puhun (pari murretta sekoitettuna pariin kieleen ), mutta muutoin kirjoittamani, muiden nähtäväksi menevät asiatekstit ovat kirjalliselta ilmaisultaan hieman.. tarkempia