MURHA.INFO

tämä on taas näitä turhia joten anteeksi.
Eli alkoi tämä suomen kurja talvi ahdistamaan ja tekisi mieli ottaa suunta tuollaiseen lämpöseen maahan. Asua siellä talvet ja kesät täällä.
ongelmia on paljonkin, Eli mun kielitaidottumuus on se isoin

Mitä paikkoja suosittelette espanjasta?

Millainen hinta taso yms

Tähän varmasti Euro J.R. osaa vastata hyvin!

Vähän OT, mutta eikös siellä aurinkorannoilla sun muissa törmää vielä enemmän "muukalaisiin", eivätkö he suorastaan ole niitä muslimeja sun muita?
Miksi siis sinne, jos et oikein hyväksy heitä?

Kirjoitetaan nyt toisekin kerran kun seetanaperskutarallaahelvettiläinen ensimmäinen pitkä kirje katosi bittiavaruuteen...

Minäkin aikanaan kyllästyin Suomeen. Pääsyynä ei tosin ollut ilmasto, vaan arvomaailmat ja yleinen "pystyyn kuoleminen". Ketään ei oikein tuntunut kiinnostavan muu kuin viikonlopun odottelu ja kännäily. Kaikki masentuneita vuoron perään. Sitä kaikkea päätin lähteä karkuun. Tietysti sitten sama kakkuhan se on täälläkin, eri paketissa vaan.

Sään puolesta Kanarian Saaret ovat parempi vaihtoehto. Siellä on aina hyvä sää. Täällä on kolme kuukautta talvella aika lohdutonta. Pimeää ja märkää ja tuulista. Paikka näyttää hylätyltä kultakaupungilta.

Palkat täällä ovat puolet siitä mitä Suomessa. Tulijoita on niin paljon. Toisaalta ulkona syöminen (ja etenkin juominen) on sitten puolta halvempaa.

Palveluissa löytyy suurin piirtein jo sama kuin Suomessakin, tietysti höystettynä paikallisin piirtein. Tuoretta maitoakin ja HK:n sinistä löytyy

Viunaa otetaan täälläkin. Ehkä noin yleistäen siten, että lukumääräisesti enempi ottokertoja, mutta ei ole niin kiire "ottaa peltejä kiinni". Takseja saa helpohkosti, kun paikat sulkevat eri aikoihin.

Jokaiselle on jotain. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Nuoriso polttelee avoimesti joka paikassa kannabista. Bailuväestö käyttää kokkelia. Mustat naiset myyvät itseään kadulla, miehet taas piraatteja...

Kaikki säätävät, vääntävät ja kääntävät. Ei saa luottaa kehenkään. Ketään ei kiinnosta täyttää sanaansa. Paikalliset työmiehet ovat maailman laiskimpia, eivätkä koskaan tule sovittuna aikana tapaamispaikalle. Ammatit kulkevat "isältä pojalle", mikä ei aina ole hyvä juttu. Ei etenkään esim. sähkömiehen ollessa kyseessä... Se mikä ei mahdu perseeseen eikä pärise on andalucialainen perseenpäristin!

Vaara ennenaikaiseen kuolemaan on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. Vaaralliset houkutukset tempaavat mukaansa, eikä ketään kiinnosta, jos joudut ahdinkoon.

Suomalaiset ovat jakautuneet eri klikkeihin. Esim. varakkaat, eri pienyrittäjät, eläkeläiset, taivaanrannan maalarit, rikolliset... Kaikki inhoavat toisiansa.

Kielitaitoa saa, etenkin jos joutuu työhön espanjalaisten pariin. Siperia opettaa. Otsahien kautta sitä oppii!

Parhaat asiat ovat ilmaisia. Aurinko, meri, lämpö ja ulkoilumahdollisuudet. On mukava aloittaa kesäaamu uimalla lämpimässä välimeressä ja kuivata itsensä n. minuutissa paahtavaan aurinkoon.

Tähän loppuun suosittelen A.Juhana Kerosen kirjaa "Elämää ilotalon isäntänä" ja englanninkielistä pokkaria "Costa del Crime"

Kauas on kaipuu Ripperilläkin.

Maan ääriin lähden
jos lähden
Australia
Uusi-Seelanti
missä englantia puhutaan...
Where English is spoken...

Ei ihan nyt
Ei tänään, ei vielä

Sinä päivänä
oon matkalla

Matkanteko on hauskinta
mitä elämään tulee.
---Jack---

Olen asunut koko pienen ikäni pääkaupunkiseudulla ja nähnyt kaikennäköistä, mitä ei välttämättä olisi halunnut nähdä. Kun on päässyt tällaiseen tiettyyn ikään ja perheenperustaminen on seuraavana vuorossa, on alkanut ajattelemaan, notta mitä haluaa lastensa sitten näkevän? Voin vaikuttaa siihen ensisijaisesti pakenemalla niin maan perkeleen kauas täältä, kun ikinä voin.

Alkuun ajattelin, että suuntaan johonkin toiseen Suomen suurempaan kaupunkiin, jossa murre ja naiset ovat kauniita (minun korvaani ja silmääni). Sitten ilmeni, että huumeita ilmeisesti käytetään muuallakin.

Puolisolla sattuu olemaan kansainvälinen työ, joten nyt on haaveissani lähteä ulkomaille. Mikään ei ole koko elämäni aikana minua niin kokonaisvaltaisesti hermostuttanut, kun kommunikointiongelmat. Siksi tavoitteena olisi jokin englanninkielinen, tai englantia vahvasti tukeva (siis ei esimerkiksi Ranska) valtio. Osaako kukaan suositella yhtikäs mitään, vai pitääkö lähteä kapsäkkien kanssa kokeilemaan sokkona?

Sveitsistä kellään kokemuksia?

PS. EuroJR: Oletko asettunut sinne lopullisesti, vai jatkuuko oma pakomatkasi vielä johonkin suuntaan?

Joey kirjoitti:PS. EuroJR: Oletko asettunut sinne lopullisesti, vai jatkuuko oma pakomatkasi vielä johonkin suuntaan?

Pakomatkani tulee jatkumaan. Pari vuotta vielä täällä ja sitten taas uudet kuviot.

EuroJR kirjoitti:

Joey kirjoitti:PS. EuroJR: Oletko asettunut sinne lopullisesti, vai jatkuuko oma pakomatkasi vielä johonkin suuntaan?

Pakomatkani tulee jatkumaan. Pari vuotta vielä täällä ja sitten taas uudet kuviot.

Kerro! Kerro!

joey kirjoitti: Siksi tavoitteena olisi jokin englanninkielinen, tai englantia vahvasti tukeva (siis ei esimerkiksi Ranska) valtio.

Omien kokemusten (n. 6 kertaa käyneenä), voisin väittää, että englanti on ranskassa ihmisillä (ja muissa maissa, joissa on dubatut tv ohjelmat, kuten myös esim. saksa), hyvin heikolla tasolla.

joey kirjoitti:

EuroJR kirjoitti:

Joey kirjoitti:PS. EuroJR: Oletko asettunut sinne lopullisesti, vai jatkuuko oma pakomatkasi vielä johonkin suuntaan?

Pakomatkani tulee jatkumaan. Pari vuotta vielä täällä ja sitten taas uudet kuviot.

Kerro! Kerro!

Sinne minne heitän hattuni, on kotini!

joey kirjoitti:Puolisolla sattuu olemaan kansainvälinen työ, joten nyt on haaveissani lähteä ulkomaille. Mikään ei ole koko elämäni aikana minua niin kokonaisvaltaisesti hermostuttanut, kun kommunikointiongelmat. Siksi tavoitteena olisi jokin englanninkielinen, tai englantia vahvasti tukeva (siis ei esimerkiksi Ranska) valtio. Osaako kukaan suositella yhtikäs mitään, vai pitääkö lähteä kapsäkkien kanssa kokeilemaan sokkona?

Oletko miettinyt muuttamista Amerikkaan?

Tiedän että kyseinen valtio, tai lähinnä heidän harjoittamansa ulkopolitiikka ei ole juuri nyt kenenkään mieleen. Elämä on kovaa sielläkin, onnistuminen tai tietyn elintason saavuttaminen vaatii kovaa työtä ja omaa aktiivisuutta.

Jos katsotaan asiaa mahdollisen (tulevan) maahanmuuttajan näkökulmasta, on siellä paljon hyvääkin. Amerikka on iso maa, noin maantieteellisesti ja myös sosiaalisestikin. Voit valita asuinpaikan sen mukaan minkälaista ilmastoa arvostat, tai voit valita sen mukaan minkälaisen arvomaailman omaavaa ympäristöä arvostat. Jokaisella osavaltiolla on ne omat kulttuuriin pohjautuvat omaispiirteensä ja sen lisäksi vaikuttaa se asutko suurkaupungissa vai pienessä.

Pääsääntöisesti amerikkalaisuudessa ja heidän elintavassaan arvostan suoruutta ja mutkattomuutta ja arkielämän asioiden yksinkertaisuutta. Tämä on ehkä se yleispiirre mitä voi pitää vallitsevana, asuitpa sitten missä tahansa siellä. Veljeni on asunut siellä lähes 30 vuotta, pakeni aikoinaan sitä Suomen 70-luvun lamaa ja työttömyyttä. Pyörittää siellä pientä perheyritystä millä tulee toimeen, mutta ei ole pahemmin päässyt rikastumaan. Itse olen siellä reissanut useampaan kertaan eri puolilla, viimeisten 20 vuoden aikana.

Nyt pitkän tauon jälkeen vietin kuukauden veljeni luona Michiganissa. Tuli keskusteltua ja vertailtua monelta kantilta mitä se eläminen maksaa siellä ja mitä se maksaa Suomessa. Pohdiskelin mitä mahdollisuuksia minulle olisi siellä, jos haluasin (yrittää) sinne lähteä töihin. Veljeni asuu pienessä idyllisessä kaupungissa ja varoitteli mitä vaaroja on jos kävisin tutustumassa läheiseen suurkaupunkiin Detroitiin. Detroitissa käydessäni minua sykähdytti sen kaupungin peittelemätön rumuus ja rujous. Elinkustannuksia vertailtaessa Detroit, tai mitkä vaan Michiganin isoimmat kaupungit olisivat sieltä edullisemmasta päästä. Työttömyydeen riivaamaa aluetta.

Unelmana olisi että muutan Detroitiin ja työskentelen bussikuskina. Ostaisin "vähän" huonokuntoisen pienen talon epäsuositulta asuinalueelta, mitä sitten kunnostaisin. Tai aluksi varmaan "trailer parkista" hommaan oman asuntovaunun alkajaisiksi, mistä aloittaa. Olen jo tutkiskellut miten siellä saa ammattiin vaadittavan ajokortin. Eurooppalaisella ajokokemuksella kun ei siellä paljon arvoa ole. Työluvan saanti on tässä vielä selvityksen alla. Stadin kasvattina olen nähnyt ja kokenut kaikenlaista. Eipä se alemman sosiaaliluokan elämä ole siellä sen kamalampaa kuin täälläkään, vaikka siellä minua erityisesti varoiteltiin pahamaineisesta ison D:n "down-townista", niin ei se yöaikaankaan sen vaarallisemmalta tuntunut kuin minkään muunkaan ison kaupungin hämäräperäiset alueet.

Nykyinen elämäntilanteeni kun ei ole kovin häävi, eikä muutenkaan mitään erityisiä siteitä mihinkään. Siinä mielessä houkuttelisi kovasti lähteä kokeilemaan omien siipien kantavuutta jossain muualla, vaikka sitten aloittaisinkin sen yhteiskunnan alemmalta portaalta. Jos olen jenkkien mielestä "white trash" porukkaa, niin sitähän minä olen täällä Suomessakin!

Jos isoon D:hen muuttaisin niin sama ilmasto siellä on kuin Suomessakin. Paitsi että talvet ovat paljon rajumpia ja kesäkuukausina on uuvuttava kosteankuuma sää

moni haaveilee "amerikkaan" muutosta mutta todellisuudessa sinne muuttaminen vaatii paljon rahaa ja tottumista vastoinkäymisiin. Kaikkea saa odottaa, kaikki maksaa...auttaa kyllä jos joku tuttu on auttamassa paikan päällä....ilman todella hyviä rahavaroja tai valmista työpaikkaa en suosittele!

Ranskassa pärjää nykyään myös englannilla, ihmiset ovat huomattavasti vastaanottavaisempia kuin aikaisemmin. Sitäpaitsi mihinkään maahan ei kannata lähteä jos ei ole ajatellut oppia kieltä myöskin..ellei sitten ajatellut asua ihan turistipaikan läheisyydessä tai suurkaupungissa. Esim. amsterdamissa ihmiset puhuvat kanssasi mielellään englantia mutta hieman pienemmässä paikassa et välttämättä saa minkäänlaista palvelua enkun kielellä....ja hollanti on sentään "tunnettu" vapaana ja suvaitsevana maana. Sama koskee espanjaa...jos haluat sinne missä turistitkin vipeltää niin tervemenoa, muuten kannattaa maan kieltä opiskella edes jokseenkin.

On eriasia tulla huonolla kielitaidolla toimeen lomamatkan tai muutaman kuukauden reissun aikana kuin tulla toimeen vuosikaudet vieraassa kulttuurissa vieraalla kielellä....

Minulla on edessä muutto ensin ranskaan ja myöhemmin hollantiin ja auttaa kyllä kovasti että olen siitä tietoinen etukäteen...ehdin hieman vierailla kyseisissä maissa pidempiä aikoja ja oppia kieltä ja kulttuuria. Lisäksi minulla on puoliso jolla on valmiiksi töitä sekä kielitaitoa (hän on hollannista) asunto ja muita asioita ei tarvitse siis miettiä ja tuhlata rahavaroja ja aikaa. kannattaa myös miettiä kuinka tosissaan on muuttamassa..ikuisiksi ajoiksi vai vain muutamaksi vuodeksi...arvomaailma muuttuu ja ystävät myös..vaikka ei haluaisikaan...edessä voipi olla että kun tulet joskus takaisin suomeen niin olet samassa asemassa kuin siellä ulkomailla....i know...juurettomuus vaivaa joka paikassa


Silti suosittelen kotimaan pölyjen karistamista kantapäistä ja maailmanvalloitusta sieltä minne sitten haluatkin....

Isäni sanoi ollessani 10-vuotias vaarattoman lauseen joka meni näin: "Aijai että olisi mukavaa asua aina talvet Etelä-Euroopassa ja joskus olla kesät Suomessa..."

Siitähän se ajatus lähti. Lähinnä Espanja ollut mielessä, siellä olisi tavallaan asuntoki eräiden kuoltua, Kreikka ollut myös mielessä ja myös Italia.

Italiassa on paska puoli se että englantia osaa TODELLA HARVA ja nekin sietämättömän huonosti.

cicero kirjoitti: Minulla on edessä muutto ensin ranskaan ja myöhemmin hollantiin ja auttaa kyllä kovasti että olen siitä tietoinen etukäteen...ehdin hieman vierailla kyseisissä maissa pidempiä aikoja ja oppia kieltä ja kulttuuria. Lisäksi minulla on puoliso jolla on valmiiksi töitä sekä kielitaitoa (hän on hollannista) asunto ja muita asioita ei tarvitse siis miettiä ja tuhlata rahavaroja ja aikaa. kannattaa myös miettiä kuinka tosissaan on muuttamassa..ikuisiksi ajoiksi vai vain muutamaksi vuodeksi...arvomaailma muuttuu ja ystävät myös..vaikka ei haluaisikaan...edessä voipi olla että kun tulet joskus takaisin suomeen niin olet samassa asemassa kuin siellä ulkomailla....i know...juurettomuus vaivaa joka paikassa


Silti suosittelen kotimaan pölyjen karistamista kantapäistä ja maailmanvalloitusta sieltä minne sitten haluatkin....

On toki hankalaa muuttaa niinvain kauemmas jos on pieniä lapsia tai jos niitä ei saisi viedä maasta pois.Toki yksin tai puolison kanssa on huomattavasti helpompaa lähteä,silloin ei ole tilivelvollinen kenellekkään.

Tampereen Tyttö kirjoitti:Tähän varmasti Euro J.R. osaa vastata hyvin!

Vähän OT, mutta eikös siellä aurinkorannoilla sun muissa törmää vielä enemmän "muukalaisiin", eivätkö he suorastaan ole niitä muslimeja sun muita?
Miksi siis sinne, jos et oikein hyväksy heitä?

Sama se mulle on mitä siellä on, Ei mulla niitä mitään vastaa ole. Mutta jos suomeen tullaan niin sitten eletään lakien mukaan. En mäkään mikään puhda pulmunen ole mutta silti

niin se on tietysti helpottava tekijä jos ei ole niitä lapsia mutta ei se kaikkein vaikein asia tuossa ulkomaille muuttamisessa olekaan vaan se. että siinä tosiaan sitten täytyy kaikki aloittaa alusta...tutustua paikallisiin tapoihin ja kulttuuriin (saattaa olla paljon yllätyksiä tiedossa vaikka olisikin monta kertaa lomaillut kyseisessä kohteessa. byrokratiakin saattaa yllättää monessa tilanteessa. niin ja se mikä on mukavaa viikosta pariin kuukauteen saattaa osoittautua ikäväksi kun asian kanssa täytyy kirjaimellisesti elää...

jos on lapsia ja perhettä niin on itseasiassa helpompi päästä sisään paikallisten pariin...jos täällä ihmetellään sitä että jää ulkopuoliseksi kun muut alkavat pariutua niin sitäkin enemmän se saattaa olla sitä ulkomailla jos et sitten halua ottaa "yleisen viihdyttäjän" roolia itsellesi...eli olet aina se erikoinen suomalainen joka kertoo hauskoja ja outoja juttuja kaukaisesta suomesta...

joskus olen kyllä miettinyt sitä että miksi joku haluaa muuttaa ulkomaille paikkaan joka on pullollaan suomalaisia jo valmiiksi eli kaikkea saa suomeksi ja suomalaisittain....tähän ehkä eurojr vois kertoa oman näkemyksensä?