MURHA.INFO

MaOL kirjoitti:

MohammedMohammed kirjoitti:Sekunnissa hätäseen ehtii hypätä veneestä eri suuntaan. Eikä voi olettaa, että joku laskee täysiä päälle muutenkaan. Ethän liikennevaloissakaan hyppää autosta pois, tai paina kaasua, jos seisot liikennevaloissa ja näet puskurista rekan. Ei sitä oleteta, että takaa tuleva on tappo-aikeissa.

Hyppäämällä poistuminen tilanteessa jossa vene kuitenkin liikkuu olisi aika pöhköä. Ehkä tässä nyt ajatuksia sekoittaa esim. se video, jossa nopea vene ajoi paikallaan olevan kalastusveneen yli. Siinä tapauksessa ei ollut mitään väistämisen mahdollisuuksia ja hyppääminen oli ainut vaihtoehto.

Tässä kuvitteellisessa tapauksessa(jolla ei enää ole alkuperäisen onnettomuuden kanssa mitään tekemistä siis) vene on kuitenkin jo liikkeellä, vaikkakin hitaamassa kuin se takaa tuleva. Suuntaamalla veneen nopeus sivulle ehtisi alta varmasti paremmin pois, kuin hyppäämällä metrin pari ja yrittämällä sukeltaa.

MohammedMohammed kirjoitti:Ei ole, hyppäämällä pääsee monta metriä kauemmaksi veneestä kuin 6 solmua kulkevaa venettä ohjaamalla hätätilanteessa. Vene ei edes lähde kääntymään sekunnissa.

Poliisi ei ole löytänyt mitään suoraa syytä siihen miksi 15-metrinen moottorivene törmäsi 8-metriseen moottoripurjehtijaan elokuun alussa Airiston selällä Turun edustalla. Poliisin mukaan kummankaan veneen kuljettaja ei huomannut toista venettä ajoissa.

17.4.2020

Otkesin raportti Airiston viime kesän veneturmasta valmistui – tähystyksen ja havainnoinnin merkitystä korostettava

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tutkinta huviveneiden yhteentörmäyksestä viime kesänä Airistolla on valmistunut. Onnettomuus tapahtui elokuun alussa väylien risteyskohdassa, Seilin saaren pohjoispuolella ja siinä menehtyi kaksi ihmistä.

Onnettomuuden johdosta Otkes antaa kolme suositusta veneilyn turvallisuuden parantamiseksi. Otkes suosittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto yhdessä veneilyjärjestöjen kanssa nostavat esille muuttumattoman suuntiman ja vähenevän etäisyyden ongelman ja yhteentörmäysriskin arvioinnin käytännön keinot osana veneilijöille tarjottavaa koulutusta ja ohjeistusta.

– Vesialueilla on sattunut useita onnettomuuksia, joissa huviveneet ovat törmänneet toisiinsa joko puutteellisen tähystyksen tai havaintovirheiden vuoksi. Muuttumaton suuntima ja vähenevä etäisyys muodostavat tilanteen, jossa havaintovirhe syntyy erityisen helposti. Ongelma on kyllä hyvin tunnistettu, mutta käytännön keinot sen ratkaisemiseen ovat olleet liian vähäisiä, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi tiedotteessa.

Toiseksi Otkes suosittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto kiinnittää huviveneilyn koulutusohjelmien auditoinnissa huomiota tähystyksen ja sen käytännön keinojen opetukseen.

– Vesiliikenteen säännöissä ja määräyksissä korostetaan päällikön vastuuta aluksen turvallisen kulun varmistamiseksi, mihin liittyy myös asianmukaisen tähystämisen järjestäminen muun muassa mahdollisen yhteentörmäämisriskin tunnistamiseksi riittävän ajoissa. Tähystämisen on oltava aktiivista joka suuntaan, painottaa tutkinnan johtaja Risto Haimila.

Huviveneiden yhteentörmäyksen aikana Saaristomerellä oli lähes samaan aikaan viisi muuta pelastustehtävää. Otkesin mukaan resurssit riittivät kaikkien tehtävien suorittamiseen, mutta hätäpuhelun ja tehtävän siirtämisessä hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen havaittiin teknisiä puutteita. Tämän johdosta sisäministeriön tulisi varmistaa, että hätäkeskuksessa vastaanotetun meripelastustehtävän siirtäminen hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen sujuu viiveettä ja katkoksitta.

– Vaikka resurssit riittivät kaikkien pelastustehtävien hoitoon Saaristomerellä 3.8.2019, on hätäkeskuslaitoksen ja rajavartiolaitoksen hätäilmoituksen vastaanottojärjestelmien yhteen-sovittamisessa on teknisiä puutteita, jotka on syytä korjata, painottaa tutkinnanjohtaja Haimila.

Airiston yhteentörmäyksen tutkinnassa korostui tähystyksen merkitys. Raportissa todetaan, että liikenne alueella oli vähäistä ja näkyvyys oli hyvä. Väritykseltään veneet sulautuivat taustaan.

– Muuttumaton suuntima ja vähenevä etäisyys muodostavat vaaratilanteen, jossa virheitä tapahtuu myös kokeneille veneilijöille ilman erityistä piittaamattomuutta tai varomattomuutta. Merenkulun säännöissä, ohjeissa ja turvallisuustyössä korostetaan tähystyksen merkitystä ja yhteen törmäämisen vaaran tunnistamista riittävän ajoissa.

17.4.2020

OTKES: Airiston veneturman syynä puutteellinen tähystys

Kummankaan veneen miehistö ei havainnut yhteentörmäysvaaraa ennen kuin oli liian myöhäistä.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että huviveneilyn koulutusohjelmissa kiinnitetään enemmän huomiota tähystykseen ja sen käytännön keinojen opetukseen. Perusteluna on viime elokuussa Saaristomerellä, Airiston selällä tapahtunut kahden huviveneen yhteentörmäyksestä valmistunut tutkinta.

Onnettomuudessa menehtyi kaksi henkilöä.

Yhteentörmäys tapahtui väylien risteyskohdassa, Seilin saaren pohjoispuolella. Kummankaan veneen miehistö ei havainnut yhteentörmäysvaaraa ennen kuin oli liian myöhäistä.

Isompi vene törmäsi päällikön viime hetken väistöyrityksistä huolimatta pienemmän veneen vasempaan laitaan. Molempien veneiden päälliköillä oli pitkä veneilykokemus.

Tähystyksen merkitys korostui tutkinnassa. Liikenne alueella oli vähäistä ja näkyvyys hyvä.

Väritykseltään veneet sulautuivat taustaan. Muuttumaton suuntima ja vähenevä etäisyys muodostavat vaaratilanteen, jossa virheitä tapahtuu myös kokeneille veneilijöille ilman erityistä piittaamattomuutta tai varomattomuutta.

Vaikka Saaristomerellä oli lähes samaan aikaan tutkittavana olevan onnettomuuden kanssa viisi muuta pelastustehtävää, resurssit riittivät Onnettomuustutkintakeskuksen mielestä kaikkien tehtävien suorittamiseen. Hätäpuhelun ja tehtävän siirtämisessä hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen havaittiin teknisiä puutteita.

Onnettomuustutkintakeskus päätyi antamaan kolme turvallisuussuositusta.

Ensimmäiseksi Liikenne- ja viestintäviraston tulisi yhdessä veneilyjärjestöjen kanssa nostavaa esille muuttumattoman suuntiman ja vähenevän etäisyyden ongelman ja yhteentörmäysriskin arvioinnin käytännön keinot osana veneilijöille tarjottavaa koulutusta ja ohjeistusta.

Toiseksi Liikenne- ja viestintävirasto tulisi kiinnittää huviveneilyn koulutusohjelmien auditoinnissa huomiota tähystyksen ja sen käytännön keinojen opetukseen.

Kolmanneksi sisäministeriön pitäisi varmistaa, että hätäkeskuksessa vastaanotetun meripelastustehtävän siirtäminen hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen sujuu viiveettä ja katkoksitta.

Onnettomuuden poliisitutkinta on edelleen kesken.

17.4.2020

M2019-02 Huviveneiden yhteentörmäys Airiston selällä 3.8.2019

Airiston selällä tapahtui 3.8.2019 huviveneiden yhteentörmäys, jonka seurauksena pienemmässä veneessä olleista kuudesta henkilöstä kaksi menehtyi, yksi sai jatkohoitoa vaativan vamman, kaksi lieviä vammoja ja yksi selvisi ilman fyysisiä vammoja. Isommassa veneessä oli kaksi henkilöä, jotka säilyivät ilman fyysisiä vammoja. Isompi vene oli 15 metrinen moottorivene ja pienempi vene 8 metrinen moottoripurjevene, joka onnettomuushetkellä kulki konevoimalla. Molempien veneiden päälliköillä oli pitkä veneilykokemus.

airisto_kuva_529.png (107.56 KiB) Katsottu 4908 kertaa

Kuva: VTS-tutka- ja karttatietojen avulla tehty tarkastelu veneiden kurssien suhteesta. Veneiden keskinäinen suuntima on pysynyt samana lähestymistilanteessa. Yhteentörmäämisvaaran katsotaan olevan olemassa, jollei kompassisuuntima lähestyttävään alukseen huomattavasti muutu. Kuvan mittayksikkö mpk, meripeninkulma = 1,852 km.


Yhteentörmäys tapahtui väylien risteyskohdassa Seilin saaren pohjoispuolella. Isompi vene lähestyi pienempää venettä takavasemmalta. Veneiden keskinäinen suuntima pysyi lähes samana etäisyyden vähetessä. Isomman veneen nopeus oli noin 23 solmua (42 km/h) ja pienemmän veneen 5,5 solmua (10 km/h). Isommassa veneessä ei havaittu pienempää venettä ennen kuin törmäys oli väistämätön. Pienemmässä veneessä ei ollut tunnistettu yhteentörmäämisvaaran kehittymistä. Isomman veneen päällikön viime hetken väistöyrityksistä huolimatta isompi vene törmäsi pienemmän veneen vasempaan laitaan nousten sen päälle. Isomman veneen keula luisui lopuksi pienemmän veneen perän kautta veteen.

Liikenne alueella oli vähäistä ja olosuhteet hyvät, jolloin veneissä ei syntynyt erityistä tarvetta tehostaa tähystämistä. Näkyvyys oli hyvä, mutta etäältä katsottuna molemmat veneet sulautuivat värityksensä vuoksi taustamaisemaan. Muuttumattoman suuntiman vuoksi veneet näyttivät pysyvän jokseenkin paikallaan toistensa näkökentässä, jolloin liikkumattomalta vaikuttavan kohteen havaitseminen on vaikeaa. Siihen ei helposti kiinnitä huomiota kohteen ollessa kaukana ja näkyessä pienenä. Kohde voi pysyä myös pitkiä aikoja esimerkiksi veneen rakenteiden aiheuttamien katveiden takana. Vaikka kohde havaittaisiin, sen kulkusuunnan ja nopeuden arviointi voi olla vaikeaa ilman teknisiä apuvälineitä. Mahdollisen yhteentörmäämisvaaran havaitsemiseksi ja arvioimiseksi on tehtävä aktiivisia toimenpiteitä riittävän ajoissa. Tilannetta on seurattava ja tarkkailtava veneiden keskinäisen suuntiman ja etäisyyden muutosta.

Merenkulun säännöissä, ohjeissa ja turvallisuustyössä korostetaan tähystyksen merkitystä ja yhteentörmäämisvaaran tunnistamista. Muuttumaton suuntima ja vähenevä etäisyys muodostavat vaaratilanteen, joka lisää havaintovirheen mahdollisuutta. Vastaavissa tilanteissa on tapahtunut useita vesiliikenneonnettomuuksia myös kokeneille veneilijöille ilman erityistä piittaamattomuutta tai varomattomuutta. Ilmiö tunnetaan riskitekijänä myös muissa liikennemuodoissa.

Onnettomuuden tapahtuessa oli Saaristomerellä viisi muuta meripelastustehtävää. Resurssit riittivät kaikkien tehtävien suorittamiseen. Tutkinnassa havaittiin kuitenkin, että hätäpuhelun ja tehtävän siirtämisessä hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen on puutteita.

Tutkinnan perusteella Onnettomuuskeskus suosittaa, että

• Liikenne- ja viestintävirasto yhdessä veneilyjärjestöjen kanssa nostavat esille muuttumattoman suuntiman ja vähenevän etäisyyden ongelman ja yhteentörmäämisvaaran arvioinnin käytännön keinot osana veneilijöille tarjottavaa koulutusta ja ohjeistusta

• Liikenne- ja viestintävirasto kiinnittää huviveneilyn koulutusohjelmien auditoinnissa huomiota tähystyksen ja sen käytännön keinojen opetukseen.

• Sisäministeriö varmistaa, että hätäkeskuksessa vastaanotetun meripelastustehtävän siirtäminen hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen sujuu viiveettä ja katkoksitta.

Tähystyksen ja havainnoinnin merkitystä korostettava vesiliikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi

Julkaistu 17.4.2020

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta huviveneiden yhteentörmäyksestä Airiston selällä 3.8.2019 on valmistunut.

Airiston selällä tapahtui 3.8.2019 huviveneiden yhteentörmäys, jonka seurauksena kaksi henkilöä menehtyi.

Yhteentörmäys tapahtui väylien risteyskohdassa, Seilin saaren pohjoispuolella. Kummankaan veneen miehistö ei havainnut yhteentörmäämisvaaraa ennen kuin oli liian myöhäistä: isomman veneen päällikön viime hetken väistöyrityksistä huolimatta isompi vene törmäsi pienemmän veneen vasempaan laitaan.

Molempien veneiden päälliköillä oli pitkä veneilykokemus.

Tähystyksen merkitys korostui tutkinnassa. Liikenne alueella oli vähäistä ja näkyvyys hyvä. Väritykseltään veneet sulautuivat taustaan. Muuttumaton suuntima ja vähenevä etäisyys muodostavat vaaratilanteen, jossa virheitä tapahtuu myös kokeneille veneilijöille ilman erityistä piittaamattomuutta tai varomattomuutta. Merenkulun säännöissä, ohjeissa ja turvallisuustyössä korostetaan tähystyksen merkitystä ja yhteen törmäämisen vaaran tunnistamista riittävän ajoissa.

Vaikka Saaristomerellä oli lähes samaan aikaan tutkittavana olevan onnettomuuden kanssa viisi muuta pelastustehtävää, resurssit riittivät kaikkien tehtävien suorittamiseen. Hätäpuhelun ja tehtävän siirtämisessä hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen havaittiin teknisiä puutteita.

Tutkinnan seurauksena Onnettomuustutkintakeskus antaa kolme turvallisuussuositusta veneilyn turvallisuuden parantamiseksi:

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto yhdessä veneilyjärjestöjen kanssa nostavat esille muuttumattoman suuntiman ja vähenevän etäisyyden ongelman ja yhteentörmäysriskin arvioinnin käytännön keinot osana veneilijöille tarjottavaa koulutusta ja ohjeistusta.

Vesialueilla on sattunut useita onnettomuuksia, joissa huviveneet ovat törmänneet toisiinsa joko puutteellisen tähystyksen tai havaintovirheiden vuoksi. Muuttumaton suuntima ja vähenevä etäisyys muodostavat tilanteen, jossa havaintovirhe syntyy erityisen helposti. Ongelma on kyllä hyvin tunnistettu, mutta käytännön keinot sen ratkaisemiseen ovat olleet liian vähäisiä, toteaa Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa toiseksi, että Liikenne- ja viestintävirasto kiinnittää huviveneilyn koulutusohjelmien auditoinnissa huomiota tähystyksen ja sen käytännön keinojen opetukseen.

Vesiliikenteen säännöissä ja määräyksissä korostetaan päällikön vastuuta aluksen turvallisen kulun varmistamiseksi, mihin liittyy myös asianmukaisen tähystämisen järjestäminen muun muassa mahdollisen yhteentörmäämisriskin tunnistamiseksi riittävän ajoissa. Tähystämisen on oltava aktiivista joka suuntaan, painottaa tutkinnan johtaja Risto Haimila.

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa kolmanneksi, että Sisäministeriö varmistaa, että hätäkeskuksessa vastaanotetun meripelastustehtävän siirtäminen hätäkeskuksesta meripelastuskeskukseen sujuu viiveettä ja katkoksitta.

Vaikka resurssit riittivät kaikkien pelastustehtävien hoitoon Saaristomerellä 3.8.2019, on hätäkeskuslaitoksen ja rajavartiolaitoksen hätäilmoituksen vastaanottojärjestelmien yhteen-sovittamisessa on teknisiä puutteita, jotka on syytä korjata, painottaa tutkinnanjohtaja Haimila.

Marokonsoturi kirjoitti: ↑Pe Huhti 17, 2020 12:50 pm Tutkinta valmistui, syytä ei löydetty? Olipa hyvä tutkinta.

Likeavirgin kirjoitti: ↑Su Huhti 19, 2020 11:08 pm Eikö muskeliveneen äijänkäppänä saanut tästä siis mitään tuomiota? Purjeveneilijän vika yhtälailla???

tokkaukko kirjoitti: ↑Su Huhti 19, 2020 11:35 pm

Likeavirgin kirjoitti: ↑Su Huhti 19, 2020 11:08 pm Eikö muskeliveneen äijänkäppänä saanut tästä siis mitään tuomiota? Purjeveneilijän vika yhtälailla???

Onnettomuustutkintakeskus ei tuomitse ketään vaan kertoo tapahtumien todennäköiset syyt.He eivät ota kantaa kenenkään linnareissuun tai syytteeseen.Ei varsinkaan ennen käräjiä enkä usko että käräjien jälkeenkään.