MURHA.INFO

Ulkomaalaisille työntekijöille riistopalkkaa maksanut iglu-yrittäjä tahkoaa satumaisia voittoja Lapissa – saanut 7,1 miljoonaa euroa yritystukea

Tänään klo 12:15

Igluyrittäjä Juhani Eiramo sai jälleen jättipotin pohjoisen ely-keskukselta. Nyt hän aikoo rakennuttaa Utsjoelle lasi-iglukylän.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus myönsi kesäkuun lopussa 2,75 miljoonan euron yritystuen Kakslauttanen Arctic Resort Oy:lle, joka pyörittää lasisista igluistaan tunnettua matkailukohdetta Saariselällä.

Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) maksettava yritystuki myönnettiin hankkeeseen, jonka tarkoituksena on perustaa matkailukohde Utsjoelle.

Hankkeen taustalla on Kakslauttanen Arctic Resortin toimitusjohtaja ja omistaja Jussi Eiramo, joka on ostanut tarkoitusta varten kaksi tonttia Utsjoen kunnalta.

Saariselältä Utsjoelle on 208 kilometriä.

Eiramon mukaan Utsjoelle rakennetaan Kakslauttasen kanssa samalla konseptilla toimiva kohde, lasi-igluja myöten, mutta pienemmässä mittakaavassa.

– Utsjoki on sen ansainnut. Siellä ei ole oikeastaan paljon mitään ja se on komea paikka, Eiramo sanoo Iltalehdelle.

Hankkeen budjetti on 11 miljoonaa euroa. Valmista pitäisi olla ensi vuoden loppuun mennessä.

– Jos Joulupukkia päästäisiin katsomaan.

Seitsemän miljoonaa euroa tukea
Kakslauttanen Arctic Resort on ollut viime vuosina Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskusten tukipäätösten kärkinimiä.

Ely-keskukset ovat myöntäneet yritykselle tukea investointeihin 7,1 miljoonaa euroa vuosina 2012–2019.

Vuonna 2012 Lapin ely-keskus myönsi yritykselle vajaa miljoona euroa, vuonna 2013 reilut 200 000 euroa ja vuonna 2014 vajaa 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 tuki myönnettiin Joulupukin hevostallia varten ja vuonna 2014 Joulupukin kotia varten.

Vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus myönsi yritykselle vajaa miljoona euroa kolmannen sukupolven lasi-igluihin ja vuonna 2016 reilut 650 000 euroa keloiglujen rakentamiseen.

Lasi-iglut ja revontulet ovat yhdistelmä, joka vetoaa ulkomaalaisiin turisteihin, joilla on varaa tulla maapallon toiselle puolelle ihmettelemään taivaan ihmeitä.

Satumaisia tunnuslukuja
Eiramon mukaan aluekehitysrahastosta maksettu tuki on mahdollistanut hänen yrityksensä kasvun. Ensimmäinen tuki myönnettiin jo 1970-luvun alkupuolella korkotuen muodossa.

– Ei tätä yritystä olisi syntynyt, jos ei olisi ollut aluekehitysrahastoa, Eiramo sanoo suoraan.

Viimeisten kahdeksan vuoden aikana yrityksen liikevaihto on kasvanut 3,6 miljoonasta eurosta 25,7 miljoonaan euroon, liikevoitto 1,1 miljoonasta eurosta 12,9 miljoonaan euroon ja tulos 0,8 miljoonasta eurosta 10,2 miljoonaan euroon.

Samassa ajassa yrityksen voitonjakokelpoiset varat ovat kasvaneet 3,5 miljoonasta eurosta 30,5 miljoonaan euroon.

Kesäkuussa päättynyt tuorein tilikausi oli samaa luokkaa edellisen kanssa, sanoo Eiramo.

Yrityksen liikevaihto on kasvanut vuosina 2012–2019 pyöreästi noin 600 prosenttia, liikevoitto 1 100 prosenttia, tulos 1 200 prosenttia ja voitonjakokelpoiset varat 800 prosenttia.

Eiramon mukaan yrityksen kassan on oltava kunnossa, sillä vireillä on samaan aikaan useita isoja rakennushankkeita, jotka yritys rahoittaa kokonaan itse.

– Taidegalleria, Pohjoismaiden suurin planetaario, iglutorni, Eiramo luettelee.

– Emme saaneet niihin mitään tukea, kun ne eivät ely-keskuksen mukaan ole matkailurakentamista.

Vähän lentoja ja työntekijöitä
Eiramon mukaan hänen yrityksellään on kaksi isoa ongelmaa: lentoyhteydet ja työvoimapula.

– Helsingistä Ivaloon ei varsinkaan kesällä ole käytännössä minkäänlaista yhteyttä. Ivaloon tulee kesällä yksi kone päivässä ja välillä ei ainuttakaan. Vertailun vuoksi: Oslosta meni perjantaina 22 suoraa lentoa Pohjois-Norjaan, Eiramo sanoo.

– Meidän on vaikea saada työvoimaa. Melkein kaikki työntekijät tulevat Suomen ulkopuolelta.

Eiramon mukaan EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät ehtivät karata muualle, koska työlupaa joutuu odottamaan niin kauan.

– Hyvät ihmiset eivät jää odottamaan, vaan menevät töihin muualle. Hyvät ihmiset saavat aina maailmalta töitä.

Miten olette ratkaisseet tämän yhtälön?

– Yritämme pärjätä näillä pelisäännöillä, mutta ne ovat tällä hetkellä Suomessa huonot. Muualla pelisäännöt on paremmat.

Riistopalkkoja ja riitelyä
Kakslauttasen lomakylä joutui kielteiseen valoon syksyllä 2016, kun paljastui, että Saariselällä oli työskennellyt edellisenä talvena kymmeniä liettualaisia vuokratyöntekijöitä, jotka siivosivat igluja kahden–kolmen euron tuntipalkalla. Asiasta uutisoi tuolloin muun muassa Lapin Kansa.

Eiramo kutsui tapahtunutta ”lipsahdukseksi” ja sanoi yrityksen ottaneen siitä opiksi. Yhteistyötä liettualaisen henkilöstövuokrausyrityksen kanssa ei jatkettu enää seuraavana talvena.

– Erehdyksiä sattuu, mutta toimintamme on terveellä pohjalla. Ei tässä ollenkaan ollut mielessä, että käyttäisimme matalapalkkaisia liettualaisia hyväksi, Eiramo kommentoi Helsingin Sanomille.

Kakslauttasen lomakylä nousi julkisuuteen vuonna 2014, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM:in lehti kertoi yrityksen entisten työntekijöiden pyytäneen apua liitolta ja työsuojeluviranomaisilta.

Entisten työntekijöiden mukaan yrityksessä viivyteltiin ylityökorvausten maksamisessa, huudettiin työntekijöiden nähden ja uhattiin ulkomaalaisia työntekijöitä työlupien menetyksellä.

Eiramo kiisti huutamisen ja sanoi, että ongelma on usein se, etteivät suomalaiset työntekijät osaa käyttäytyä.
Marko-Oskari Lehtonen

Riistopalkkoja ja riitelyä
Kakslauttasen lomakylä joutui kielteiseen valoon syksyllä 2016, kun paljastui, että Saariselällä oli työskennellyt edellisenä talvena kymmeniä liettualaisia vuokratyöntekijöitä, jotka siivosivat igluja kahden–kolmen euron tuntipalkalla. Asiasta uutisoi tuolloin muun muassa Lapin Kansa.

Eiramo kutsui tapahtunutta ”lipsahdukseksi” ja sanoi yrityksen ottaneen siitä opiksi. Yhteistyötä liettualaisen henkilöstövuokrausyrityksen kanssa ei jatkettu enää seuraavana talvena.

– Erehdyksiä sattuu, mutta toimintamme on terveellä pohjalla. Ei tässä ollenkaan ollut mielessä, että käyttäisimme matalapalkkaisia liettualaisia hyväksi, Eiramo kommentoi Helsingin Sanomille.

Kakslauttasen lomakylä nousi julkisuuteen vuonna 2014, kun Palvelualojen ammattiliitto PAM:in lehti kertoi yrityksen entisten työntekijöiden pyytäneen apua liitolta ja työsuojeluviranomaisilta.

Entisten työntekijöiden mukaan yrityksessä viivyteltiin ylityökorvausten maksamisessa, huudettiin työntekijöiden nähden ja uhattiin ulkomaalaisia työntekijöitä työlupien menetyksellä.

Smirre kirjoitti:Ja meillä meuhkataan Brasilian metsäpaloista.Samaan aikaan valmistetaan tällaisia lasi-igluja pohjoisen kylmyyteen.Energiatehokkaitako?Tuskin.

MohammedMohammed kirjoitti:Yrityksen liikevaihdosta kolmannes on yritystukea..

morbidelli kirjoitti:

MohammedMohammed kirjoitti:Yrityksen liikevaihdosta kolmannes on yritystukea..

Investointeihin saadut tuet ei vaikuta liikevaihtoon.