MURHA.INFO

luukkomi kirjoitti:Gaultneyn auto oli poissa, ja talon sivuikkuna rikottu. Sisällä poliisia odotti surullinen näky: vanha leskirouva oli vuotanut kuiviin, vieressään surma-ase, puukko, jolla oli isketty useita kertoja.

Ystävät surevat Yhdysvalloissa tapettua Pirkko Gaultneyta
19.02.2008 23:42

Lämmin hymy ja rakkaat suomalaiset sukujuuret. Näin tuttavat kuvailevat edesmennyttä Pirkko Gaultneyta.

- Pirkko hymyili aina ja hykerteli. Hän oli erittäin ystävällinen ja hänen kanssaan oli helppo tulla toimeen. Hän oli hyvin puhelias, niin suomen kuin englannin kielellä, David Salmela muistelee Gaultneya, jonka kanssa hän työskenteli Minnesotassa sijaitsevan Concordian yliopiston Suomi-kylän lastenleirillä.

Gaultney puukotettiin kuoliaaksi viime viikolla kotonaan Minnesotan Minneapolisissa. Salmela ei voi ymmärtää, miksi nuoret kaverit tunkeutuivat yksin asuvan naisen kotiin. Hän pohtii halusivatko he vain uhkailla ja ottaa rahat, vai mitä oikein tapahtui, ja miksi Pirkon piti kuolla.

Concordiassa on viisitoista eri kieltä sekä kulttuuria ylläpitävää kylää, joissa järjestetään muun muassa lapsille ja nuorille kesäleirejä. 30 vuotta toimineen Suomi-kylän ylläpidosta vastaa Salolampi-säätiö, joka palkkasi Gaultneyn kesäleirin johtajaksi vuonna 1982.

Minnesotan Minnetonkasta tavoitettu Salmela muistuttaa, että hän työskenteli Gaultneyn kanssa vain kesällä 1982 ja 1983, mutta Gaultney oli ihminen, joka ei unohdu.

- Eräs tuttavani soitti minulle ennen kuin uutinen Pirkon kuolemasta oli julkistettu. Ajattelin, että ei voi pitää paikkansa, ja toivoin, että kyseessä olisi väärinkäsitys. Mutta sitten näin Pirkon kuvan lehdessä, ja hänhän se oli. Se sama hymy.

- Se oli suuri menetys. Uutinen oli kolme päivää peräkkäin paikallisen lehden etusivulla, ja sitä ei yleensä täällä tapahdu.

Huolehtiva äitihahmo

Salmela kertoo, että Finland-nimisessä paikassa Minnesotassa syntynyt Gaultney oli hyvin ylpeä suomalaisista sukujuuristaan.

- Hän todella halusi varsinkin nuorten oppivan mahdollisimman paljon Suomesta ja suomalaisuudesta.

Salmelan äänessä on surullinen sävy, kun hän juttelee, mutta yhtäkkiä häntä alkaa naurattaa, ja hänen on pakko kertoa eräs tarina.

- Pirkko huolehti meistä työntekijöistä hyvin eikä koskaan mennyt nukkumaan ennen kuin me muut olimme nukahtaneet. Eräänä yönä teimme hänelle kepposen ja valvoimme vuoroissa läpi yön. Pirkko-raukka ei nukkunut silmällistäkään, mutta hän ei valittanut. Hän vain halusi pysyä hereillä ja olla varma, että kaikki on kunnossa ja kaikki ovat turvassa.

Salmela ei tiedä pääsikö Gaultney koskaan perille jekusta. Ainakaan hänellä ei ollut sydäntä kertoa siitä huolehtivaiselle esimiehelleen.

- Valvoin tässä yhtenä yönä ja mietin, josko me olimme ilkeitä, kun teimme sen kepposen, hän tunnustaa.

Järkytykselle ei löydy sanoja

Salolampi-säätiön johtokuntaan kuuluva, St. Paulissa asuva Marlene Banttari tapasi Gaultneyn pari kertaa Salolammen tilaisuuksissa.

- En tuntenut häntä kovin hyvin, mutta minusta hän oli hyvin ystävällinen ja lempeä ihminen. Juuri sellainen miten naapurit ovat kuvailleet häntä lehdissä ja televisiossa olleissa jutuissa.

Banttari on järkyttynyt tapauksesta eikä oikein löydä sanoja, joilla kuvailisi tuntojaan. Yhtä lailla sanaton on minneapolislainen Tuulikki Sinks, joka oli Gaultneyn edeltäjä Salolammen kesäleirin johtajana.

- Pirkko oli lastenleirillä ensin ohjaajana ja sitten johtajana. Hän oli miellyttävä ja vaatimaton ihminen eikä koskaan protestoinut mistään.

Sinks muistaa suomalaisuuden olleen hyvin tärkeää Gaultneylle, joka kohensi suomen kielen taitojaan Minnesotan yliopiston kurssilla.

- Opetin siihen aikaan suomea yliopistolla, mutta eri alkeisluokkia kuin millä Pirkko oli. Mutta luokat olivat pieniä, ja siellä oppi tuntemaan toisensa.

Sinks sanoo muistavansa Gaultneyn hymyilevänä ja valoisana ihmisenä.

- Muistan Pirkon juuri sellaisena kuin hän on ollut julkaistussa kuvassa, hymyilevänä. Ja sain sellaisen kuvan, että hänellä oli hyvin läheinen suhde poikaansa.

Gaultneyn poika Victor oli perheineen Englannissa äitinsä kuollessa, kääntämässä raamattuja Minneapolisin Central Lutheran -kirkon tukemana. Hän on nyt Minneapolisissa ja valmistautuu saattamaan äitinsä haudan lepoon torstaina.