Susien ampumiselle annettu lupa
Lähetetty: Ke Tammi 26, 2022 9:35 am
Tämä ei nyt varsinaisesti ole rikos, mutta joku voi sen niin ajatella.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008562485.htmlYKSI Suomen syrjäisimmistä susilaumoista on määrä ampua helmikuussa kokonaan, ellei ampumiseen annetusta poikkeusluvasta tehty valitus pysäytä prosessia.
Valitus on tehty Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle.
Kyseinen Saunajärven susilauma elää noin 25 kilometriä pitkällä ja leveällä reviirillä Kuhmossa. Laumassa on kahdeksan sutta. Niiden reviiri on osittain Suomessa, osittain rajavyöhykkeellä ja osittain Venäjällä.
Reviirin ydinalueella on hyvin vähän asutusta, ja oikeastaan vain yksi talvisin aurattu tie, joka johtaa rajalle.
Päätös on herättänyt kummastusta laumaa tuntevien parissa. Kaatolupaa heräsi ihmettelemään muun muassa kyseistä laumaa tulevaa kirjaansa varten kuvannut kainuulainen luontokuvaaja Antti Haataja. Hän on seurannut Saunajärven laumaa kolme vuotta ja kuvannut sitä liiketunnistimin varustetuilla kameroilla.
”Tämä on varmaankin erämaamaisin paikka, missä Suomessa voi susi elää”, Haataja sanoo. ”Siksi valitsinkin sen kohteeksi kirjassani.”
HAATAJAN tavoitteena on kuvata sutta luonnollisissa olosuhteissa, eikä hän käytä esimerkiksi haaskoja.
Riistakeskuksen 29. joulukuuta hyväksymässä lupahakemuksessa perustellaan, että lauman ihmisarkuus olisi vähentynyt. Haatajan havaintojen mukaan se ei ole totta.
”Olen kohdannut ne monta kertaa hiihtäessä tai autosta, ja kertaakaan en ole ehtinyt ottaa edes valokuvaa. Niin nopeasti ne ovat kääntyneet ja hipsineet pois.”
Lisäksi Haataja on huomannut, että lauma on alkanut vältellä jopa miehittämättöminä seisseitä liiketunnistinkameroita, jos niiden salama on kerran välähtänyt.
Saunajärven laumaan kuuluva susi kulki ojitusojan vartta huhtikuussa 2021. Susi säikähti liiketunnistimella toimineen kameran salamaa ja pakeni metsään. Säikähdyksestä kertovat häntä koipien välissä ja luimussa olevat korvat.
Saunajärven laumaan kuuluva susi kulki ojitusojan vartta huhtikuussa 2021. Susi säikähti liiketunnistimella toimineen kameran salamaa ja pakeni metsään. Säikähdyksestä kertovat häntä koipien välissä ja luimussa olevat korvat. KUVA: ANTTI HAATAJA
Lisäksi luvan hakija perusteli, että harvinaisten metsäpeurojen määrä on susilauman alueella romahtanut. Haatajan mielestä tämäkään perustelu ei kestä tarkastelua, sillä kyseisellä alueella on hänen mukaansa hyvin vähän metsäpeuralle sopivaa maastoa muutenkaan.
Haataja ihmettelee, missä sudet Suomessa saavat elää, jos eivät tämänkaltaisella alueella. ”Minusta tässä ei asia-argumentteja ole löydettävissä.”
Viime vuonna kyseiseen laumaan haettiin suden pihakäyntien vuoksi yksi kaatolupa, ja susi myös ammuttiin. Dna-näytteistä kävi myöhemmin ilmi, että kyse ei ollut Saunajärven laumaan kuuluvasta sudesta.
SUSI on Suomessa rauhoitettu metsästyslaissa. Lisäksi tiukkaa suojelua poronhoitoalueen ulkopuolella vaatii EU:n luontodirektiivi.
Poikkeuslupia suden kaatamiseen myönnetään kahdesta syystä: joko tietylle sudelle susivahingoista johtuen tai kannanhoidollisista syistä, jolloin lupa yleensä koskee kokonaista laumaa tai pariskuntaa.
Kannanhoidollinen metsästys tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen susikannan kasvua rajoitetaan ihmisen ja suden konfliktien välttämiseksi.
”Metsästyksen avulla varmistetaan, että ihmiset voivat tuntea olonsa turvallisiksi kaikkialla Suomessa, myös susialueilla. Tavoitteena on säädellä susikannan kasvua, ehkäistä vahinkoja ja edistää suden hyväksyttävyyttä”, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) tiedotteessa joulukuussa.
Maa- ja metsätalousministeriö antoi joulukuussa asetuksen, jolla se myönsi suden kannanhoidolliseen metsästykseen luvan 20 suden tappamiselle vuonna 2022. Kannanhoidollisia lupia myönnettiin ensi kertaa sitten vuoden 2016.
Ympäristöjärjestöt arvostelevat ratkaisua. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan päätös oli ennenaikainen, koska suden suotuisan suojelutason määrittely on vielä kesken.
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen susikannaksi 279–321 yksilöä maaliskuussa 2021. Perhelaumoja oli 28. Suomen susikanta on ollut kasvussa viime vuodet.
HS TAVOITTI Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen ja lupahallintopäällikkö Marko Paasimaan kommentoimaan Saunajärven lauman tapausta. He olivat molemmat päättämässä luvasta.
Molemmat toteavat, että luvan myöntämisellä ei ollut itse asiassa mitään tekemistä niiden väitettyjen vahinkojen kanssa, joita hakijat hakemuksessa nimesivät. Paasimaan mukaan vahinkoperusteiselle luvalle on hyvin tiukat kriteerit.
”Siinä pitää olla hyvin suuria vahinkoja. Käsittääkseni tässä [Saunajärven lauman kohdalla] ei sellaisia akuutteja vahinkoja ole.”
Lupa myönnettiin siis kannanhoidollisista syistä. Miksi lupa sitten myönnettiin juuri tälle laumalle? Itäisestä Suomesta tuli lukuisia muitakin hakemuksia susien kaatamiseksi.
”Koska se on rajalauma se porukka”, Paasimaa sanoo. ”Ei siinä kyllä muuta syytä ollut.”
”Meidän tehtävä päätöksentekijöinä on ottaa huomioon, että vaikutus suojelun suotuisaan viitearvoon on vähäisin.”
LUONNONVARAKESKUKSEN laskelmissa susikannan kestävyyttä ja sen viitearvoja lasketaan Suomessa elävien laumojen perusteella, joita viime maaliskuussa oli siis tuo 28. Paasimaa selittää, että osittain Venäjällä liikkuvaa laumaa ei tuohon viitearvoon lasketa mukaan.
Siksi Saunajärven lauma on mahdollista ampua ilman, että lauman katoaminen näkyisi Suomen susilaumatilastoissa. ”Siinä mielessä se on Suomen susikannan kehittämisen kannalta vähempiarvoisempi lauma”, Paasimaa sanoo.
Sauli Härkönen vahvistaa, että lauman sijainti rajalla vaikutti päätökseen juuri noiden viitearvojen vuoksi.
”Meidän tehtävä päätöksentekijöinä on ottaa huomioon, että vaikutus suojelun suotuisaan viitearvoon on vähäisin”, hän sanoo.
MUILLA kolmella suurella lupa-alueella eli Pohjois-Pohjanmaalla, Länsi-Suomessa ja Lounais-Suomessa luvat puolestaan myönnettiin pienimmille mahdollisille laumoille ja yhdelle susipariskunnalle.
Mutta tässä päädyttiin nyt siis antamaan kaatolupa yhdelle Suomen syrjäisimmistä susilaumoista?
”Se on ollut meidän päätösharkinnan lopputulema. Se on näkökulmakysymys. Tuosta näkökulmasta sen voi nähdä noin. Kannan säätelyn näkökulmasta tämä taas varmasti oli järkevin ratkaisu”, Härkönen sanoo.
Oliko teidän pakko löytää itäisestä Suomesta jokin lauma, jolle lupa myönnetään?
”Ei tietenkään. Se [kaadettavien susien maksimimäärä] ei ole mikään luku, joka täytyisi tavoittaa.”
Kokonaisuudessaan kannanhoidollisia lupia myönnettiin lopulta 18 suden ampumiseen. Yhden luvan kahdestakymmenestä vei äskettäin junan alle jäänyt susi. Kaikkiaan lupia olisi saanut myöntää 19 sudelle. ”Eli yksi lupa siinä jäi myöntämättä.”
Kannanhoidollisia lupia päätettiin nyt antaa aina koko laumalle tai susipariskunnalle kerrallaan. Tähän ovat syynä aiemmat kokemukset siitä, että yksittäisten susien ampuminen laumasta on voinut johtaa lauman saalistuskyvyn heikkenemiseen tai koko lauman hajoamiseen. Sitä kautta susivahingot tai pihavierailut ovat voineet yleistyä.
"Pahimmillaan siinä on tuloksena sitten monta ongelmayksilöä, jotka etsivät ruokaa helpoimman kautta”, Härkönen toteaa.