MURHA.INFO

Uutinen vuodelta 2013:

Pisa-tulos Ruotsissa sokki - jääkylmä suihku hallitukselle

"Ruotsin media ruoskii tänään maan koulujärjestelmää eilisen Pisa-tutkimuksen jälkeen. Puhutaan kansallisesta katastrofista, jääkylmästä suihkusta ja opetusministerin painajaisesta."

Lähde: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/pis ... #gs.r8efiu

Uutinen vuodelta 2016:

Pisa-tulokset: Ruotsi petrasi pisteissä

"Vuosien 2009 ja 2012 aikana Ruotsi oli maa, jonka tulokset tippuivat eniten. Silloin puhuttiin ”Pisa-shokista”. Tämän vuoden tuloksista voimme nähdä selvää parannusta. Kiitos tuloksista kuuluu oppilaille sekä heidän opettajilleen, sanoi kouluviraston johtaja Mikael Halápi.

Lähde: https://www.svt.se/nyheter/uutiset/pisa

Uutinen vuodelta 2019:

Ruotsi paransi Pisa-tuloksiaan – Koulujen tasoerot kasvava ongelma

"Suuri ilonaihe on se, että Ruotsi on noussut lukemisen tuloksissa sijalle 11 ja on toiseksi paras Pohjoismaa Suomen jälkeen. Vuoden 2015 tuloksissa Ruotsi oli sijalla 28."

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11098807

29.4.2021
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007948535.html

Tarkastusvirasto moittii Ruotsin hallitusta maahanmuuttaja­oppilaiden sivuuttamisesta Pisa-tulosten parantamiseksi, ruotsi­demokraatit vaatii opetus­ministerin eroa

Opetusministeri Anna Ekström myöntää, että Ruotsin Pisa-tulokset eivät tällä hetkellä ole täysin luotettavia.

Ruotsissa käynnistyi torstaina kohu, joka koskee epäselvyyksiä maan Pisa-testien tuloksissa.

Iltapäivälehti Expressen uutisoi viime kesänä, että Ruotsin viimeisimmät Pisa-testien tulokset näyttäisivät perustuvan vääristeltyihin lukuihin. Lehden mukaan suuri määrä maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli jätetty pois testistä vastoin Pisa-kokeen kansainvälisiä sääntöjä.

Nyt Ruotsin valtiontalouden tarkastusvirasto on tutkinut asiaa ja arvostelee hallituksen ja valtion kouluviraston toimintaa asiassa. Tarkastusviraston mukaan Ruotsi ei ole noudattanut teollisuusmaiden järjestön OECD:n Pisa-kokeen järjestämiseen liittyviä sääntöjä.

Oppositiopuolue ruotsidemokraatit kertoi torstaina vaativansa opetusministeri Anna Ekströmin eroa.

Tapauksen keskiössä on vuonna 2018 järjestetty Pisa-koe, jonka tuloksista Ruotsi oli karsinut pois 11 prosenttia oppilaista. Sallittu määrä on viisi prosenttia. Ruotsin Pisa-testien tulosta on siksi arvosteltu vääristyneeksi.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan hallitus ja valtion kouluvirasto eivät ole selvittäneet tapausta niin hyvin kuin olisi ollut tarpeen.

Ruotsin virallisen selityksen mukaan oppilaita oli jätetty pois kokeesta vuoden 2015 pakolaiskriisin takia. Tuolloin Ruotsiin saapui paljon maahanmuuttajia, joilla ei Ruotsin mukaan ollut ollut tarpeeksi aikaa opiskella ruotsin kieltä, jotta he olisivat voineet osallistua kokeeseen.

OECD:n sääntöjen mukaan oppilaan testituloksen voi poistaa lopullisesta otoksesta, jos oppilaan kielitaito on puutteellinen. Ruotsin tapauksessa kielitaidon puutteellisuudella viitataan oppilaisiin, jotka ovat opiskelleet ruotsia alle vuoden.

Oppilaiden, jotka ovat opiskelleet ruotsia vähintään vuoden, tulisi siis osallistua testiin.

Valtiontalousen tarkastusviraston mukaan Ruotsilla olisi ollut perusteita karsia tällä perusteella kokeesta 6,6 prosenttia osallistujista, ei yli 11:tä prosenttia.

Tarkastusviraston projektipäällikkö Sofia Sandgren Massihin mukaan hallitus ja kouluvirasto eivät ryhtyneet tarvittaviin toimiin epäselvyyksien selvittämisessä, vaikka viraston sisällä tiedettiin asiasta.

”Vakavaa on, että virheitä ei pyritty selvittämään kunnolla”, Sandgren Massih sanoi Ruotsin yleisradion mukaan.

”Meillä ei kuitenkaan ole syytä uskoa, että joku olisi tehnyt virheen tarkoituksella, vaan että kyse oli väärinymmärryksestä”, hän jatkoi.

OECD oli hyväksynyt Ruotsin poikkeuksellisen ratkaisun, mutta tarkastusviraston mukaan hallituksen ja kouluviraston toiminta oli joka tapauksessa puutteellista.

Opetusministeri Anna Ekström myönsi tiedotustilaisuudessa torstaina, että tapaukseen liittyy selvittämättömiä kysymyksiä. Ekströmin mukaan Ruotsin Pisa-tuloksia ei tällä hetkellä voi pitää täysin luotettavina. Ruotsalaistaustaisten oppilaiden testitulosten suhteen Ekström ei näe ongelmaa, mutta ulkomaalaistaustaisten oppilaiden suhteen tuloksissa on epävarmuuksia.

Ekström kuitenkin kiisti, että tapausta ei olisi selvitetty kouluvirastossa.

PISA on OECD:n tutkimusohjelma, joka tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista kansainvälisessä vertailussa.

Ruotsin koulutusjärjestelmän kehittymistä tutkinut taloustieteen professori Magnus Henrekson arvioi maan Pisa-tuloksia viime vuonna sen jälkeen, kun Expressen oli paljastanut testin epäselvyydet.

Henreksonin mukaan Ruotsin tulokset Pisa-vertailussa olisivat nykyistä huonommat, jos sääntöjä olisi noudatettu.

”Kyseessä näyttää olevan vakava menetelmävirhe, joka on systemaattisesti parantanut keskiarvoa. Kouluvirasto on käyttänyt tätä korotettua keskiarvoa antaakseen liian positiivisen kuvan ruotsalaisen koulun kehityksestä”, Henrekson sanoi tuolloin Expressen-lehden haastattelussa.

15.2.2016
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uut ... a-ruotsia/

Tapaus Macchiarini ravisuttaa Ruotsia

Mai­neikas ruotsa­lainen lääke­tieteen ylio­pisto ja tutki­mus­laitos, Karo­lii­ninen insti­tuutti, on ajau­tunut voimak­kaaseen myrs­kyyn. Syy­nä on epäily tutki­mus­vil­pistä.

Myrs­kyn sil­mässä on ki­rurgi Pao­lo Macchia­rini, jo­ka on tut­kinut keino­te­koisen henki­torven sovel­tu­vuutta ihmi­selle. Macchia­rinin mene­tel­mässä muo­viseen henki­torveen istu­tetaan po­tilaan omia kanta­so­luja, joi­den on mää­rä kas­vaa elä­väksi kudok­seksi.

Kansain­vä­li­sesti tun­nettu Macchia­rini on teh­nyt mene­tel­mällä kaik­kiaan kah­deksan leik­kausta, jois­ta kol­me Karo­lii­ni­sessa ylio­pis­to­sai­raa­lassa vuo­sina 2011–2013. Hän on lei­kannut nel­jä poti­lasta Venä­jällä ja yh­den Yhdys­val­loissa. Kuu­si poti­laista on kuol­lut, yk­si on teho­hoi­dossa.

No­peasti edennyt myrs­ky al­koi tammi­kuussa Ruot­sin tele­vision kolmio­sai­sesta doku­men­tista ”Expe­ri­menten”, jon­ka mu­kaan Macchia­rini ei ker­tonut poti­laille riittä­västi leik­kauksen ris­keistä. Hä­nen väi­tetään myös valheel­li­sesti ker­toneen, et­tä mene­telmää on tes­tattu eläi­millä. Doku­mentin mu­kaan Macchia­rinin vii­meisin po­tilas ei myös­kään ol­lut so­piva hen­kilö leikat­ta­vaksi.

Tutki­muksen uskot­tavuus krii­sissä

Karo­lii­ni­sessa insti­tuu­tissa nou­si vuon­na 2014 esiin va­kavia arve­luja sii­tä, et­tä Macchia­rinin tutki­mu­sar­tik­kelit ei­vät täy­sin vas­taa todel­li­suutta. Ulko­puo­lisen selvi­tys­miehen mu­kaan artik­kelien ja labo­ra­to­rio­datan vä­liset erot viitta­sivat sel­västi vilp­piin. Macchia­rini toi­mitti lisä­tie­toja Karo­lii­nisen insti­tuutin joh­dolle, jo­ka va­pautti hä­net vii­me syk­synä kai­kista epäi­lyistä.

Lääke­tie­teel­linen yh­teisö ko­hisee myös Karo­lii­nisen insti­tuutin joh­don toimin­nasta. Vie­lä vii­me vii­kolla sai­raalan joh­to sei­soi van­kasti tutki­musten jatka­misen ta­kana, mut­ta nyt ylio­pisto jyr­kin sana­kääntein to­teaa Macchia­rinin Venä­jän-toimien vahin­goit­taneen Karo­lii­nisen mai­netta. Ylio­pisto ei enää jat­ka hä­nen sopi­mustaan ja pur­kaa tutki­mus­ryhmän.

Ruot­sin kunin­kaal­lisen tiedea­ka­temian mu­kaan ta­paus on aiheut­tanut uskot­ta­vuusk­riisin ko­ko ruotsa­laista lääke­tie­teel­listä tutki­musta koh­taan. Se vaa­tii, et­tä Lance­tissa vuon­na 2011 jul­kaistu artik­keli täyden­netään tai ve­detään ta­kaisin ja toi­voo, et­tä artik­ke­lissa väi­tetty hy­vä loppu­tulos kor­jataan pikim­miten toden­mu­kai­seksi toimi­tuk­sel­li­sessa teks­tissä.

Kunin­kaal­linen tiedea­ka­temia aloittaa tapauk­sesta oman tutkin­tansa yh­dessä Ruot­sin lääkä­ri­liiton kans­sa.

Lai­neet yl­tävät Nobel-pal­kintoon

Viides­tä­kym­me­nestä Karo­liisen insti­tuutin pro­fes­so­rista koos­tuva ryh­mä va­litsee vuo­sittain No­belin lääke­tieteen pal­kinnon saa­jan. Ryh­män pääsih­teeri irti­sa­noutui muu­tama päi­vä sit­ten tehtä­västään. Lehti­tie­tojen mu­kaan hän oli mu­kana rekry­toi­massa Macchia­rinia Karo­lii­niseen ja ar­vioi pääty­vänsä osaksi tutki­muksia.

Yhdys­val­ta­lainen aika­kaus­lehti Va­nity Fair jul­kaisi tam­mikuun alussa henki­lö­jutun Macchia­ri­nista. Ju­tun mu­kaan hä­nen ansio­luet­te­lonsa ei pi­dä kai­kilta osin paik­kaansa. Ruotsa­lainen Läkar­tid­ningen on selvit­tänyt asiaa ja tul­lut sa­maan tu­lokseen. Se löy­si kaik­kiaan yh­deksän koh­taa, joi­ta ei voi­da vah­vistaa. Esi­mer­kiksi kah­ta CV:ssä mai­nittua yk­sikköä ei ole ole­massa.

Macchi­ria­nilla (s. 1958) oli vira­no­maisen myön­tämä poikkeus­lupa työsken­nellä il­man ruotsa­laista lääkä­ri­lail­lis­tusta.

Pao­lo Macchia­rini toi­mi vierai­le­vana pro­fes­so­rina Karo­lii­ni­sessa vuo­desta 2010. Karo­lii­ninen insti­tuutti al­kaa sel­vittää asiaa ul­koisen ryh­män avulla. Kolmi­hen­kisen selvi­tys­ryhmän yh­deksi jäse­neksi on kut­suttu Hel­singin ylio­piston bio­kemian eme­ri­tusp­ro­fes­sori Carl Gahm­berg. Hän on myös Ruot­sin kunin­kaal­lisen tiedea­ka­temian jä­sen.

Karo­lii­nisen insti­tuutin reh­tori An­ders Hams­ten on irti­sa­nou­tunut tehtä­västään. Hän il­moitti erostaan Da­gens Ny­heter -leh­dessä. Hams­ten ker­toi teh­neensä täydel­lisen vir­hearvion Macchia­rinin koh­dalla, ja hä­nen mu­kaansa esiin on tul­lut uu­sia tie­toja, joi­den va­lossa Macchia­rinia on syy­tä epäillä tiede­vil­pistä myös artik­kelissa, jo­ka kos­kee ro­tilla teh­tyä tutki­musta.