- Screenshot_20231204-113607.jpg (276.92 KiB) Katsottu 1027 kertaa
https://yle.fi/a/3-12594342
28.8.2022
Juhlista vuodettu video oli viimeinen pisara – opiskelijaporukat ovat sikailleet vuosikausia Hollannissa, nyt seksismille vaaditaan loppua
Amsterdamilaisen opiskelijaosakunnan niin sanotulta herraspäivälliseltä heinäkuun lopulla vuodettu video on aiheuttanut Hollannissa valtavan kohun. Sen seurauksena on jälleen keskusteltu yliopistojen osakuntiin juurtuneesta seksismistä.
Osakunnan juhlassa puhetta pitävä mies sanoo muun muassa: “Miehet, miehet, yksi asia on erittäin tärkeä. Se, että naiset eivät ole mitään muuta kuin -”
“Huoria!” huutaa joukko valkoisiin kauluspaitoihin pukeutuneita nuoria opiskelijamiehiä.
Kaikki tilan miehet eivät huutoon yhdy, mutta vastalauseita ei kuulu.
Alun perin hollantilaisella Dumpert-videoalustalla heinäkuun lopussa julkaistu video alkoi levitä nopeasti muun muassa viestipalvelu Twitterissä. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, kuka on kuvannut ja julkaissut kohun aiheuttaneen videon.
Amsterdamin yliopistojen opiskelijoiden osakunnan perinteikkäässä tapahtumassa juhlasali on jaettu kahteen tilaan verholla. Yhdellä puolella istuvat miehet ja toisella naiset.
Osakunnan vanhemmat miesopiskelijat kutsuivat puheissaan naisia myös muun muassa “spermaämpäreiksi”. Vielä pidemmälle meni yksi puhuja, jonka sanomisia useat hollantilaismediat ovat siteeranneet erityisen järkyttävänä esimerkkinä.
Yle julkaisee sitaatin, koska se on aiheuttanut niin laajaa keskustelua Hollannissa.
Puhuja sanoi, että “herrojen olisi katkottava naisten kaulat, jotta he voivat tunkea mulkkunsa niihin”.
Muun muassa Amsterdamin pormestari
Femke Halsema sanoi, että kyseinen puhe on yllyttämistä väkivaltaan.
Useat naisopiskelijat poistuivat osakuntajuhlasta välittömästi, kun he kuulivat puheet verhon toiselle puolelle.
Puheet oli ilmeisesti tarkoitettu vitseiksi, mutta ne eivät ole naurattaneet. Ne käynnistivät Hollannissa jälleen keskustelun osakuntiin syvälle juurtuneesta seksismistä.
Monet kansalaiset ja poliitikot kysyivät, miten tällaista voi tapahtua Hollannissa vielä vuonna 2022 #metoo-liikkeen jälkeen, vieläpä maan pääkaupungissa.
Toimittaja ja feministi
Milou Deeleniä seksistiset puheet eivät kuitenkaan yllättäneet. Hän oli ollut itse toisessa yliopistossa maan pohjoisosassa sijaitsevassa Groningenissa samanlaisen Vindicat-nimisen osakunnan jäsen viisi vuotta sitten. Deelen erosi siitä, koska sai tarpeekseen osakunnassa rehottavasta seksismistä ja huorittelusta.
Deelen sanoo Ylelle videopuhelun välityksellä silti ihmetelleensä, että osakuntalaiset edelleen kehtaavat puhua niin naisvihamielisesti.
– Miten joku voi olla niin tyhmä, että astelee kaiken feminismikeskustelun ja #metoon jälkeen suuren miesjoukon eteen pitämään tuollaista puhetta?
Yle on kertonut aiemmin myös Suomen korkeakouluissa tapahtuvasta häirinnästä ja seksismistä. Lisäksi lukioiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden rajut nasujaiset eli uusien opiskelijoiden nöyryyttämiset ovat taas kerran puhuttaneet koulujen alettua Helsingissä.
Hollannissa seksismikohun yhteiskunnallista merkittävyyttä lisää se, että perinteikkäiden osakuntien jäsenet päätyvät usein yhteiskunnan huipulle, ja osakuntien alumnit eli jo yliopistoista valmistuneet entiset opiskelijat, ovat erittäin vaikutusvaltaisia.
Osakunnilla huono maine
Hollantilaisia osakuntia voisi verrata amerikkalaisiin veljes- ja sisarkuntiin. Perinteisesti ne ovat olleet varakkaan porvariston suljettuja klubeja, ja monissa suvuissa, kuten Hollannin kuningasperheessä, on pitkä perinne osakuntajäsenyydestä.
Niissä on luotu elämänmittaisia verkostoja, joista on etenkin ennen ollut hyötyä työpaikkojen saamisessa, politiikassa ja yritysmaailmassa. Perinteisiä osakuntia on kaikissa Hollannin vanhoissa yliopistokaupungeissa, ja niillä on koko maassa kymmeniä tuhansia jäseniä.
Varsinkin 2000-luvulla osakuntiin on alkanut hakeutua opiskelijoita myös muunlaisista taustoista.
Kaikki halukkaat eivät pääse jäseneksi, vaan hakijoita karsitaan esimerkiksi motivaation perusteella. Lisäksi valitut joutuvat käymään läpi viikkoja kestävät, osin nöyryyttävät nasujaiset.
Hollantilaisprofessorin mukaan porvarillinen elitismi leimaa edelleen osakuntia.
– Tyypillistä porvarilliselle ajattelutavalle on erittäin tiukka normikoodisto ulospäin. Mutta siihen on sisäänrakennettuna jonkinlainen venttiili, josta on lupa vetää tulppa irti ilman, että sillä on yhteiskunnallisia seuraamuksia, Amsterdamin yliopiston sosiologian emeritusprofessori
Abram de Swaan sanoo Ylelle puhelimessa.
Leimallista on ollut se, että osakuntalaisten sikailut on painettu villaisella ja vaikutusvaltaiset alumnit ovat suojelleet heitä.
Sikailu ja siitä koituneet lievät seuraukset ovat jo pitkään aiheuttaneet närää, ja osakuntia on ryöpytetty useaan otteeseen julkisessa keskustelussa.
Osakuntalaisille on hollannin kielessä jopa omat ivalliset nimitykset
corpsbal tai
corpspik, jotka voisi kääntää osakuntamulkuksi. Niillä viitataan miespuoliseen osakunta-aktiiviin, joka on rikkaasta perheestä, kovaääninen ja ylimielinen.
Fuksiaisten ylilyönneistä on jo vuosikymmenien ajan syntynyt kohuja.
1990-luvulla ensimmäisen vuoden opiskelija kuoli, koska häntä oli fuksiaisissa painostettu juomaan liikaa.
Vuonna 2016 ensimmäisen vuoden opiskelija sai aivovamman, koska vanhempi opiskelija oli seissyt hänen päänsä päällä osana nöyryytysrituaalia.
Samanlaisia osakuntia on myös Belgian hollanninkielisellä alueella. Siellä 18-vuotias tummaihoinen opiskelija kuoli fuksiaisissa kaksi päivää kestäneen kaltoinkohtelun seurauksena. Hän oli ensimmäinen osakunnan jäsenyyttä hakenut tummaihoinen opiskelija. New York Timesin mukaan tapaus kertoi osakuntiin juurtuneesta rasismista.
Nyt myrskyn silmään joutunut Amsterdamin osakunta on Hollannin suurin, eikä senkään maine ole ollut aikaisemminkaan puhtoinen.
Viime vuonna osakunta sai yliopistolta sanktioita, koska sen fuksiaisissa pahoinpideltiin useita ensimmäisen vuoden opiskelijoita.
- Screenshot_20231204-113818.jpg (260.2 KiB) Katsottu 1027 kertaa
Miehinen kulttuuri ylläpitää seksismiä
Yliopiston johdon määräyksestä Amsterdamin osakunnassa käynnistettiin viime vuonna kulttuurinmuutosohjelma, jonka oli tarkoitus muuttaa sen toimintaa kaikille turvallisemmaksi.
Nyt kuitenkin osakunnan juhlassa seksistisiä puheita pitivät myös sen hallituksen jäsenet, joiden vastuulla oli nimenomaan edistää kulttuurinmuutosta.
Se kertoo siitä, ettei vaatimusta kitkeä epäasiallista käytöstä otettu vakavasti.
Naisvihamielisestä liikehdinnästä kirjan vuonna 2017 kirjoittanut professori De Swaan pitää osakuntakohua myös laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Moni mies ei ole hyväksynyt naisten vaikutusvallan kasvua, ja miesten kesken he kokevat edelleen voivansa puhua naisista halventavasti.
Yksittäisiä osakuntalaisten puheita kiinnostavampaa onkin de Swaanin mielestä muiden paikallaolijoiden hiljaisuus.
– Se että kellään ei ole rohkeutta sanoa omaa mielipidettään ja vaatia ihmisarvoista käytöstä. He vain hyväksyvät tällaiset nais- ja ihmisvihamieliset lausunnot, vaikka ne koskettavat heidän siskojaan, äitejään ja tyttöystäviään. Se on merkittävämpää.
Milou Deelen muistaa seksismin hiljaisen hyväksynnän omilta opiskeluajoiltaan. Hän kertoo, että vitsiksi verhoiltu seksismi alkoi jo osakunnan fuksiaisissa.
– Pojille huudettiin ensimmäisestä päivästä lähtien, että kaikki naiset ovat huoria. Meille naisille taas sanottiin, että olkaa varovaisia, ettei teitä pidetä alhaisina, älkää olko lutkia.
Deelen uskoo, että tällaisen viestin hokeminen juuri opintonsa aloittaneille 18-vuotiaille alkaa väistämättä vaikuttaa heidän käytökseensä ja ajatteluunsa.
Nimenomaan kaksinaismoralismi, jonka mukaan naisten seksuaalisuus on alhaista, kun taas miesten kohdalla sitä pidettiin siistinä, tuntui Deelenistä alusta alkaen epäreilulta, vaikkei hän heti osannut sanoittaa tunnettaan.
Puhumista pelätään
Vuonna 2017 Deelenin kokemus naisten epäreilusta ja seksistisestä kohtelusta oli paisunut niin suureksi, että hän päätti julkaista videokannanoton Facebookissa.
Videolla Deelen vaati loppua naisten huorittelulle ja korosti oikeuttaan omaan seksuaalisuuteensa. Video lähti viraaliksi ja sai satoja tuhansia katselukertoja.
Deelen oli ensimmäinen ja edelleen ainoa osakunnan aktiivijäsen, joka kritisoi avoimesti osakuntia omalla nimellään.
Sitä ei katsottu hyvällä.
– Osakunnassa minua todella myös vihattiin ja inhottiin. Netissä sain vihapostia tutuilta ja tuntemattomilta, Deelen kertoo.
Osa hänen ystävistään piti sanomaa hyvänä, mutta heidän mielestänsä Deelenin ei olisi pitänyt mainita osakuntaa nimeltä.
Osakuntia onkin leimannut vaikenemisen kulttuuri. Nyt se kuitenkin säröilee.
Amsterdamin osakunnan juhlista kuvatun videon tultua julki yli 200 osakunnan naisjäsentä ja muutama miesjäsen allekirjoitti avoimen kirjeen, jossa vaadittiin loppua seksismille.
Osakunnan johtaja sekä puheita pitäneet hallituksen jäsenet erosivat tehtävistään. Osakunnan hallitus tuomitsi naisvihamieliset puheet ja ilmoitti, että niistä tulee seuraamuksia.
Yle pyysi kommenttia osakunnan nykyiseltä puheenjohtajalta, mutta hän ei vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yksikään Amsterdamin osakunnan aktiivijäsen ei ole halunnut puhua omalla nimellään ja kasvoillaan seksismistä medialle. Deelen on pettynyt, että kaikki vaikenevat paitsi hän.
– Taas minä puhuin medialle ja menin talkshow-vieraaksi. Miksei kukaan muu suostu? Haastattelun voisi antaa vaikka porukalla. Se olisi turvallisempaa kuin yksin.
Deelen sanoo kuitenkin ymmärtävänsä osakuntalaisten pelkoja. Medialle puhumisesta voi seurata kovaakin julkista ryöpytystä. Lisäksi osakunnassa se voi johtaa ulossulkemiseen ja tulevaisuuden kannalta tärkeiden verkostojen menettämiseen.
Osakunnat pysyvät suosittuina
Amsterdamin osakuntaan oli kohusta huolimatta tänäkin vuonna enemmän hakijoita kuin paikkoja.
Osakunnat tarjoavat tiiviin perheen kaltaisen yhteisön erityisesti uuteen kaupunkiin muuttaville nuorille.
Koronapandemian seurauksena niiden suosio on kasvanut entisestään. Osakuntien suosio ei näytäkään saaneen kovin suuria kolhuja kohuista.
Deelen kertoo itse hakeneensa osakuntaan, koska hänen silloinen poikaystävänsä kuului sellaiseen, ja porukassa vaikutti olevan hauska tunnelma. Deelen ei myöskään tuntenut uudesta kaupungista juuri ketään. Parhaat muistot ovat jääneet kimppakämpästä, jonka hän jakoi kahdeksan osakuntalaisnaisen kanssa.
Osakunnat ovat edelleen Amsterdamin monimuotoisuuteen nähden hyvin valkoisia porukoita, mutta sekin pikkuhiljaa muuttuu.
De Swaanin mukaan nyt myös muista taustoista tulevia kiinnostavat osakuntien verkostot.
Marginalisoiduille ryhmille verkostoista voi olla erityisen paljon hyötyä, koska ne ovat heille muuten hankalammin saavutettavissa. Vaikka osakunnan jäsenyys ei ole välttämätöntä uran kannalta, siitä on de Swaanin mukaan monilla aloilla edelleen hyötyä.
Ainakin yhden tärkeän hakijan Amsterdamin osakunta kuitenkin menetti.
Amsterdamin yliopistossa syksyllä opintonsa aloittava Hollannin kruununprinsessa
Amalia oli aikeissa hakea osakunnan jäsenyyttä, mutta perui aikeensa kohun vuoksi.
Deelen ei suosittelisi jäsenyyttä kenellekään, muttei myöskään halua syyllistää naisia. Jos joku siitä unelmoi, niin sitten jäsenyyttä pitää hakea, hän sanoo.
...
Tätä en olisi kirjoittanut pari vuotta sitten, mutta eiköhän tämän keissin osalta ole jo kaivo imetty tyhjiin.